Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre  |  Marzo 2015

 KUKWE TÄRÄ KWATABÄTÄ: JESÚS TÄ NI MIKE KWÄRE AKWA ¿DREBÄTA?

¿Jesús murie ketani aune ganinkröta ye köböire dre kwin raba nemen nikwe?

¿Jesús murie ketani aune ganinkröta ye köböire dre kwin raba nemen nikwe?

“Tödeke ni Dänkien Jesubti angwane, ma rabadi dianintari.” (Hechos 16:31.)

Pablo aune Silas käkwe kukwe ütiäte ye niebare ni iti nämene nitre ngite ngübarebiti juta Macedonia nemenkä Filipos yete yei. Ni mikadre kwäre gata ye kisete yekäre nikwe tödekadre Jesubiti ye mikakäre nüke gare jai, ñobätä nita krüte ye mikadre gare käne jai. Biblia tä dre niere kukwe yebätä ye ani mike gare jai.

Ni nire ñaka sribebare gatakäre

“Dänkin Ngöbökwe ni dätebare mikani nüne Eden kwe, ye abko käkwe sribidre, käkwe kä ngibiadrebti abkokäre mikani Eden kwe. Angwane Dänkin Ngöbökwe niebare mda ni brare neye: Krita nete ne, ma tö raba mden mden ngwäkä kwetai, erere makwe kweta, akwa kri dre kuin btä dre käme mikakrä gare, se ngwäkä makwe ñan tö ngwian kwete jire chi, ñobtä ñan angwane makwe kri ngwäkä se kwetadre angwane, ma krütadi.” (Génesis 2:15-17, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena, [JK].)

Ngöbökwe ni brare kena, Adán, mikani nüne kä jardín Edén yete, kä ye nämene bä nuäre krubäte abokän känti jondron nire aune kri bätäkä ngwarbe nämene. Kri ngokwä bätäkä ngwarbe nämene Adán bäre aune törbadre meden kwetai ye erere kwetadre kwe. Akwa kri datibe abokän ñaka rabadre ngokwä kwete Jehovakwe niebare ie. Kwetai kwe angwane krütai Ngöbökwe niebare ie.

¿Kri ngokwä ñäkäibare Adán ie ye ngwane dre nükani gare ie? Gata ye dre ye nämene gare ie, ñobätä ñan aune jondron nire ye nämene ngatain okwäbiti. Adán sribebare jondron nire ye erere akräke, Ngöbö ñaka raba kukwe ye erere niere ie, ñobätä ñan aune gatadrera niera. Adán käkwe Ngöbö kukwei mikadre täte aune ñaka kri ngokwä ye kwetadre kwe angwane nünandre kärekäre kwe ye nükani gare ie.

Nitre ruäre tä nütüre kri ye abokän bämikata ni nemen jabe yebätä, akwa ye ñaka erere, ñobätä ñan aune Jehovakwe niebare Adán aune Eva ie: “Ngäbäkre ngibia kwati munkwe, ie ti tö. Ye arabe raba nirien kwati ja täritäri abko, raba niken nüne kä jökräbti temen” (Génesis 1:28JK). Kri ngokwä metre gärätä. Jehovakwe kädekani “kri dre kuin btä dre käme mikakrä gare” ñobätä ñan aune dre kwin aune dre käme ni kä tibienbätä kräke ye niara aibe raba niere. Adán ñaka kri ngokwä ye kwetadre akräke, nämene Ngöbö niara Sribekä mike täte ye ñan aibe bämikadre kwe, ñakare aune niarakwe jondron keta kabre biani ie yebätä debe biandre kwe ie.

 Adán Ngöbö mikani ngwarbe yebätä krütani

Ngöbökwe niebare Adán ie: “Kri ngwäkä ñan kwetamna tikwe munye abko, makwe kwiti”. Aune niebare kwe arato: “Makwe sribidi tare kri krübäte, köböire makwe mrödi köbö kwatirekwatire. Abti ma krütadi angwane, ma näinta dobote, ñobtä ñan angwane dobo dätebare mare, aisete ma rikwitadita dobore” (Génesis 3:17, 19, JK).

Adán ie kri ngokwä ñäkäibare abokän kwetani kwe. Aune Ngöbökwe ñaka kukwe ye tuanimetre jerekäbe kore, ñobätä ñan aune ja mikani kwe Jehová rüere aune ñaka debe biani kwe ie jondron nuainbare kwe kräke ye ütiäre. Adán käkwe kri ngokwä kwetani ye ngwane, Jehová mikani ngwarbe kwe jai aune ja töi mikani kwe jondron nuainne ja töi jeñebiti ye köböite kukwe tare krubäte namani barebätä.

Jehovakwe niebare Adán ie ye erere kä nikani ta ye ngwane krütani. Ngöbökwe dobro yebiti sribebare, aune dobro ye arabe känti näinta niebare kwe. Adán ñaka nikwitani jondron mada kwrere o ñaka nikani kä mada känti. Dobro ñaka nire ye erere namaninta bobukäre (Génesis 2:7; Eclesiastés 9:5, 10).

Ni jökrä Adán monsoi yebätä nita krüte

“Ni itibe kädian nämane Adán abko käkwe ja mikani ngite Ngöbö rüere angwane, kukwe käme Ngöbö rüere nükani kä nebtä amne kukwe käme köböite ni jökrä nikani krüte, ñobtä ñan angwane ni jökrä käkwe ja mikani ngite Ngöbö rüere arato.” (Romanos 5:12.)

Adán ja mikani ngite ye köböite kukwe tare krubäte namani bare. Kena, nita nüne kä 70 o 80 te ye erere ye ñan ai nianinte Adán kän, ñakare aune nüna kärekäre ye nianinte kän. Ne madakäre, töi ñaka namanina metre, yebätä monsoitre jökrä därebare ngite.

Ni jökrä Adán monsoi, ye medenbätä ni ngrabare ye ñaka metre bätä nita ja mike ngite aune mrä nita krüte. Nita ño ye Pablo mikani gare kwin krörö: “Akwa ti abko moto käme [...] ti abko ni klabore kwrere, aisete kukwe kämekäme tä ti töibtä abko mdeita nebe tie aibe mikata täte tikwe. ¡Aingwaree, ti bobre jakän! Käre tita ja mike ngite ti ngrabare nebti abtä tita mente Ngöböye. ¿Ne kisete nirekwe ti tikadrete se?”. Niara arabe käkwe niebare: “¡Ngöbö aibe abko ie tita kuin niere ni Dänkien Jesukristo köböire, ñobtä ñan angwane niarakwe ti tikadite!” (Romanos 7:14, 24, 25).

 Jesukwe ja nire biani ne kwe nikwe nünandre kärekäre

“Ni Rün käkwe ja Odei juani ni jökrä diantarikäre.” (1 Juan 4:14.)

Jehovakwe kukwe ükaninte ni mikakäre kwäre ngite aune ni krütadre kärekäre ye kisete. ¿Dre nuainbare kwe? Monso tare kwe juani Kä tibienbätä kwe ne kwe däredre töi metre Adán ye erere. Akwa “Kristo käkwe ja mikani ngite ñakare” (1 Pedro 2:22). Ye medenbätä gata ñaka nämene kräke aune rabadre nüne kärekäre kä tibienbätä.

Akwa, Jehovakwe monso kwe tuanimetre murie ketadre rüe ie aune köbö nikani köbömä ta aune ja nire bianinta kwe ie. Jesús nükaninta nire ni üaire ye kwrere aune ye bitikäre nikaninta kä kwinbiti. Adán aune ngäbriäntre kwe yekän ja nire metre nianinte ye Jesús ütiä biani ja nire metre kwe yebiti ye mikaninta gare kwe kä kwinbiti Rün ie. Monso Jehovakwe käkwe ja nire biani ye kani ngäbiti kwe aune ye köböire nire nire käkwe tödekadre Jesús ie yekwe ja nire kärekäre raba nemen (Romanos 3:23, 24; 1 Juan 2:2).

Ye erere, Adán kän ja nire nianinte ye Jesukwe ütiä bianinta. Ja nire biani kwe ne kwe nikwe nünandre käre. “Ngöbö moto kuinbti niarakwe ja tare nikani amne krütani ni jökrä kräke amne ni jökrä täte” nieta Bibliakwe (Hebreos 2:9).

Kukwe ye jökrä tä kukwe keta kabre mike gare Jehovabätä nie. Ni kä tibienbätä ngite yebätä Ngöbö nämene kukwe ribere ietre ye ñaka raba nuainne ja mikakäre kwäre akwle. Akwa, ni tare Ngöbökwe aune ni tuin bobre ie yebätä niara arabe käkwe kukwe ükaninteta ni kräke. Akwa ni mikakäre kwäre gata ye kisete jondron ñaka nuäre nuainbare kwe: Monso kwe ye biani kwe ja nire biankäre (Romanos 5:6-8).

Jesús ganinkröta aune ye erere nitre mada gaikröta arato

“Ngöbökwe Kristo mikaninta nire, ye abko era bkänä amne, Ngöbökwe nitre tödekaka Jesubti krütanikrütani mikadita nire bkänä, abkokäre Jesu mikaninta nire ni jökrä tödekaka niarabti ye känenkri. Ngöbökwe nitre tödekaka Jesubti krütanikrütani mikadita nire arato abko gare krörö nie: Kena ni iti kä Adán käkwe ja mikani ngite Ngöbö rüere, ye köböite ni jökrä tä krüte, ye kwrere arato ni itibe köböire Ngöbökwe ni tödekaka Jesubti krütanikrütani erere mikadita nire. Ye abko, Adán köböite ni jökrä kä nebtä tä krüte, ye kwrere arato Kristo köböire Ngöbökwe ni jökrä tödekaka Kristobti mikadita nire.” (1 Corintios 15:20-22.)

Jesús nünanbare aune murie ketani ye gare metre nie, akwa ¿nükaninta nire ye ñokänti gare nie? Jesús ja mikani tuadre nitre kwati ie kä jene jene känti aune kä jene jene ngwane ye käkwe bämikani metre niara ganinkröta. Bati ja mikani tuare kwe nitre 500 biti bäri ie. Apóstol Pablo käkwe tärä tikabare nitre kristiano Corinto ie ye ngwane Jesukwe ja mikani tuare yebätä blitabare kwe. Aune nitre käkwe tuani ye ruäre nämene nire niebare kwe, yebiti mikani gare kwe nitre ye erametre Jesús tuani aune kukwe nuani kwe ye niaratre raba mike gare metre (1 Corintios 15:3-8).

Kristo ganinkröta nitre mada “känenkri” niebare Pablokwe, ye abokän tä mike gare nitre mada gaikröta arato. “Ni krütani doboi mikani, ie ti [...] kukwei jaradi” niebare Jesukwe (Juan 5:28, 29).

 Ni tö nünain kärekäre angwane, nikwe tödekadre Jesús ie

“Ngöbökwe ni jökrä tarebare krubäte ye medenbätä Monso ngöräbe kwe biani kwe, ne kwe ni jökrä käkwe tödekadre ie ye ñaka gadrete, ñakare aune ja nire käre ye rabadre kwe.” (Juan 3:16, TNM.)

Ñokänti gata nükani aune jardín Edén ñaka namanina ye mikata gare tärä kena Bibliabätä yebätä. Gata diainkä aune Ngöbökwe Kä tibien kwitai bä nuäre ye mikata gare tärä mrä Bibliabätä yete. Köbö ye rükai ngwane, nikwe nünain kwin aune kä jutobiti kärekäre. Apocalipsis 21:4 yekänti käbämikata “ni ñan krütadre jire iti mda”, aune Ngöböta kukwe käbämike yei nikwe tö ngwandre ye mikata gare metre niebersikulo 5nekänti: “Kukwe ne abko kukwe era metre”. Jehovata kukwe jökrä käbämike, ye erere tä nuainne metre.

¿“Kukwe ne abko kukwe era metre” raba ruin mäi? Ye erere ngwane, mäkwe kukwe mika gare bäri Jesubätä jai aune mäkwe tödeka ie; ye köböire Jehovakwe mä kai ngäbiti. Niarakwe ñaka jondron kwin nuaindi krubäte kä nengwane aibe mä kräke, ñakare aune mä mikai nüne kwe kärekäre kä bä nuäre yete, kä yekänti ni ñaka krütai jire aune “ñan ja müaid[i] jire chi mda amne ñan ja müaid[i] ja tare nikabtä”.