Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE TÄRÄ KWATABÄTÄ: ¿ERAMETRE DIABLU YE TÄRÄ?

¿Diablu ye bämikata kukwe blo yebätä?

¿Diablu ye bämikata kukwe blo yebätä?

Nitre kwati tä niere, Satana o Diablu nieta Bibliakwe ye abokän jerekäbe bämikata kukwe blo yebätä. Akwa ye metre akräke, ¿ñobätä Biblia tä mike gare blitabare kwe Jesús aune Ngöböbe? Ani mike gare bäri kwin jai.

BLITABARE KWE JESUBE YE NGWANE

Jesús ja ngökani ñöte ye bitikäre kä nikani braibe ta ye ngwane, Diablukwe nuaninte bämä jire. Käne, Jehovakwe ja di biani Jesús ie yebiti rabadre jondron nuainne ja kräke ie Satana tö namani: rabadre jä kwite ban erere niebare kwe ie. Biti töi gakäre ribebare kwe ie rabadre ja täkete timo tuadre nitre madai. Aune mrä, Jesukwe ja mikadre ngukodokwäbiti ie aune mikadre täte kwe ye ngwane Jesús mikai gobrane kwe jondron jökräbiti niebare kwe ie. Jesukwe ñaka ja tuanimetre ngökadre aune kukwe ketamäbiti nuatebare ye ngwane kukwe Bibliabätä kädekaninte kwe (Mateo 4:1-11; Lucas 4:1-13).

¿Nirebe Jesús nämene blite? ¿Kukwe blo nämene töite yebe? Ñakare. Nita ja tuin kukwe meden ben ye erere ben ja tuani kwe akwa ñaka ja mikani ngite jire kwe nieta Bibliakwe (Hebreos 4:15). Erametre, “Kristo käkwe ja mikani ngite ñakare [...] amne, ni mda mda ngökani ñakare kwe” (1 Pedro 2:22). Jesús ñaka nämene blite kukwe blo tädre töite yebe ñobätä ñan aune niara töi ñaka nämene blo jire; niara ye töi metre aune käre nämene ja ngwen metre Ngöböi, yebätä ni raba niere nämene blite ni metre ben.

Akwa Diablukwe blitabare Jesube ye tä mike gare bäri kwin nie niara ye tärä:

  • Jesukwe ja mikadre ngukodokwäbiti Diablu ie aune mikadre täte kwe ye ngwane mikai gobrane kwe jondron jökräbiti niebare kwe ie ye ngwen törö jai (Mateo 4:8, 9). Diablu ñaka akräke kukwe ye ñaka raba nemen tuin kukwe metre ye erere nie. Ne madakäre, Diablu ye dite krubäte niebare Jesukwe.

  • Diablu blitabare ünä Jesube ye ngwane, nikani mento aune namani “köbö bäri kuin Jesu nuatekäreta” ye ngübare (Lucas 4:13). Jondron bämikadre kukwe blo yebätä ye ñaka raba kukwe ye erere nuainne, ni metre yebrä raba ye nuainne.

  • Mateo 4:11 tä niere, ja känenkäre “angele nükani” Jesús töi mikakäre jäme aune dimikakäre. Erametre angeletre ye metre. Diablu ye abokän ni metre, ¿ñan ererea?

 BLITABARE KWE NGÖBÖBE YE NGWANE

Ni Ngöbö mikaka täte kädeka nämene Job kädrieta Bibliabätä yebätä ani blite. Diablukwe blitabare bobu Ngöböbe ye kädrieta. Blitabare bobu kwetre jabe ye ngwane, Job nämene Ngöbö mike metre täte niebare Ngöbökwe. Job töi nämene ño ye nämene gare bäri kwin Diablu ie ye kwrere namani blite. Job nämene Ngöbö mike täte jondron täri aune Ngöbö nämene töi kwite ja mikakäre täte niebare kwe ie. Yebätä Jehovakwe Diablu tuanimetre jondron jökrä Jobkwe ye denkä kän: jondron ütiäte kwe, ngäbriäntre aune namani bren. * Mrä namani gare, Diablu ye abokän ni ngökö, aune Job kä ngwani nüke jai yebätä Ngöbökwe kukwe kwin mikani nemen bare kräke (Job 1:6-12; 2:1-7).

¿Kukwe blo nämene Jehová töite yebe nämene blite? Ñakare, ñobätä ñan aune Biblia tä kukwe mike gare krörö Ngöböbätä: “Ji [...] [kwe] ye abokän metre” (2 Samuel 22:31). Aune tä niere: “Deme, deme, deme abrä Ji dokwäte kri Ngöbö [“Jehová”, TNM] dite” (Revelación [Jondron tä rakadrekä täräi] 4:8). Kukwe deme nieta ye abokän kwin, ni ñaka ja mike ngite jire chi meden gärätä. Ye medenbätä, Jehová ye deme, yebätä ñaka raba kukwe blo nuainne aune töi ñaka blo jire chi.

Jobkwe ja tare nikabare aune Diablukwe blitabare Ngöböbe ye ñaka kukwe bämikata jerekäbe ja töite

Akwa, nitre ruäre tä niere, Job ye ñaka nünanbare aune blitabare jabe ye jerekäbe kukwe bämikata ja töite. ¿Ye metre? Ñakare. Texto mada Bibliabätä yekänti mikata gare Job ye ni metre. Ñodre, Santiago 5:7-11 yekänti blitata Job yebätä nitre kristiano dimikakäre ja ngwen metre kukwe kri rabadre kisete ye ngwane, aune kä ngwain nüke kwetre jai ye ngwane Jehovakwe jondron kwin nuaindi kräketre ye mikakäre gare metre ietre. Blitata Job yebätä aune Diablukwe kukwe niebare ye jerekäbe kukwe bämikata ja töite ye erere akräke, bersikulo ye ñaka raba ni mike töi ñan krütare. Ne madakäre, Ezequiel 14:14, 20 yebätä blitata nitre nimä ja ngwanbare metre yebätä. Ni nibu abokän Daniel aune Noé, nitre ye nünanbare metre. Nimäkäre abokän Job; ye tä mike gare ni ye nünanbare metre arato. Niara nünanbare akräke, ni niara nuainkä tare, ni niara mikaka ja tare nike, ye ni metre arato.

Biblia tä kukwe niere, ye tä mike gare metre Diablu ye abokän ni metre. Yebätä, ni raba ngwentari jai: “¿Raba ti aune ti mräkätre ye nuainne tare?”.

¿DIABLU TÄ DRE NUAINNE?

Nitre ni mada nuainkä tare rükadre mätä nüne yekänti ye bämike ja töite. ¿Dre raba nemen bare? Ni kriemika ñaka rabadrera krubäte aune nitre kwati jatadre ja ngwen blo. Kukwe ne bämike ja töite mada, Diablu aune chokalitre, angeletre ye ja mikani Ngöbö rüere aune ja mikani kwetre Diablukri, ye tätre ni ngätäite. ¿Dre raba nemen bare? Ye mikakäre gare, dre mikata tuare noticiate kä jökräbiti tibien yebätä ani töbike.

  • ¿Ja di ngwanta krubäte nitre nuainta tare ye ketabätäkäre akwa bäri nitre nuainta tare ye tuin mäi?

  • ¿Nitre rüne tätre mokre akwa jondron ja näkwitara yete bäri ja mäkätä chokabe ye bämikata ye mä tärä tuin?

  • ¿Ja di ngwanta krubäte kä ngübakäre kwin akwa juanta ngwarbe ye tuin mäi?

  • Ni iti tä nitre jie ngwen kukwe tare kokwäre, ¿ñan ererea?

Biblia tä mike gare, ni tärä iti abokän köböite kukwe ye jökrä tä nemen bare aune ye abokän nire ye tä mike gare krörö nie: “Abtä mökata kri kädekata tbi kira, arabe kädekata Diablu amne Satana tä näin ni ngökö kwati kä jökräbti temen, [...] ye btä angele üai käme kwekwe ben kitaba jökrä timon nüke kä nebtä. [...]. Akwa aingwaree mun nünanka kä temenbtä amne mun nünanka kä butubti mrente. Mun ye abko bobre jakän, ñobtä ñan angwane kä kitera neme braibe diabluye [...], aisete mätä kri mun nünanka kä temenbtä ye rüere” (Apocalipsis 12:9, 12). Kukwe ye mikata gare jai angwane, nitre kwati ie tä nüke gare Diablu ye tä kä tibien gobraine, ye abokän ni käme krubäte.

Ni töita nemen ja kriemikai ni ye kwrerebätä. Akwa ¿nikwe nuaindre ño? Kukwe kädriei ja känenkäre yekänti mikai gare nie.

^ párr. 12 Jehová ye Ngöbö kä nieta Bibliakwe.