Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Octubre 2015

“Nun die mike tödeke bäri”

“Nun die mike tödeke bäri”

“Ti tö nibi tödekai bäri kwatibe mabti, yebtä ti die mika makwe.” (MARCOS 9:24)

KANTIKO: 54, 24

1. ¿Ñobätä tödeka ye ütiäte krubäte? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

¿KUKWE tare krubäte ye näire Jehovakwe mä mikai kwäre o ñakare ye ruäre ngwane mä tärä ngwentari jai? Hebreos 11:6 tä niere ni tö rabaite nire angwane, ni rabadre tödeke, ñobätä ñan aune tödeka ye aibe köböire Ngöbö raba ni kain ngäbiti. Nitre ruäre raba nütüre ni jökrä raba tödeke. Akwa 2 Tesalonicenses 3:2 tä niere ni jökrä ñaka tödeke. Texto ketebu ye tä mike gare metre nie ütiäte krubäte ni rabadre ja di ngwen ne kwe tödeka nikwe tädre dite.

2, 3. a) ¿Ñobätä ütiäte krubäte tödeka nikwe tädre dite? b) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

2 Apóstol Pedro niebare, tödeka “metre” rabadre nikwe ye ütiäte krubäte (ñäkädre 1 Pedro 1:7 yebätä). Kukwe tare krubäte ye käi nibira ja ken, yebätä ni tö tödekai metre ne kwe ni rabadrete nire (Hebreos 10:39). Ye medenbätä, nikwe ja di ngwandre ne kwe tödeka nikwe tädre bäri dite. Ye köböire, Jesús ni mikai kwäre nitre käme kä nebätä gaite kwe ye ngwane. Ni brare käkwe ribebare Jesús ie ne erere nikwe ribedre Jehovai: “Ti tö nibi tödekai bäri kwatibe mabti, yebtä ti die mika makwe” (Marcos 9:24). O nitre apóstol käkwe ribebare Jesús ie ne erere ni raba ribere Ngöböi arato: “Nun die mike tödeke bäri” (Lucas 17:5).

 3 Kukwe ja tötikara nekänti nibike kukwe ketamä ngwantarita ne mike gare jai: ¿Tödeka nikwe raba nemen ño dite? ¿Tödeka nikwe tä dite ye ni raba bämike ño? Aune nikwe tödeka ye ribei Jehovai angwane, niarakwe biain nie, ¿ye ñokänti gare metre nie?

TÖDEKA NIKWE TÄDRE DITE IE NGÖBÖ TÖ

4. ¿Nire nire käkwe tödekabare abokän raba tödeka nikwe mike bäri dite?

4 Tödeka nikwe tädre dite ie Jehová tö. Ye medenbätä, nitre käkwe tödekabare krubäte ye tikani kwe Bibliabätä ja töi kräke nie (Romanos 15:4). Nitre ye ruäre abokän, Abrahán, Sara, Isaac, Jacob, Moisés, Rahab, Gedeón aune Barac (Hebreos 11:32-35). Akwa ni näire ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati käkwe tödekabare krubäte yebätä ni raba ja kite arato. *

Ni näire ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati käkwe tödekabare krubäte yebätä ni raba ja kite

5. a) ¿Tödeka nämene dite krubäte Elías yekwe ye bämikani ño kwe? b) ¿Ni raba kukwe meden ngwentari jai?

5 Nitre käkwe tödekabare kädrieta Bibliabätä ye ngätäite Elías tä. Tödeka kwe nämene dite krubäte ye bämikani ketarike kwe ye ani mike gare jai. Kena, Elías niebare bati Acab ie Jehovakwe ñaka ñü mikai näkäin tibien. Aune kukwe ye rabai bare metre ie nämene tö ngwen ye niebare kwe Acab ie ñobätä ñan aune Jehovakwe kukwe ye niebare (1 Reyes 17:1). Ketebukäre, ñü ñaka räkäin tibien ye ngwane Elías dre dre ribei jai ye Jehovakwe biain ie aune nitre madai yei nämene tö ngwen (1 Reyes 17:4, 5, 13, 14). Ketamäkäre, meri kän brare krütani ye monsoi krütani ye Jehovakwe gaikröta yei Elías nämene tö ngwen (1 Reyes 17:21). Ketabäkäkäre, Jehovakwe ñukwä kä kwinbiti mikai näkäin tibien jändrän mikani kwe kukwadre ngutuä Carmelo yebiti ye kukwakäre yei nämene tö ngwen kwatibe (1 Reyes 18:24, 37). Aune ketarikekäre, kä moren jämi niken ta ye känenkri, ñü räkäinta tibien yei Elías nämene tö ngwen kwatibe yebätä niebare kwe Acab ie: “Mröre aune tomana ñain; ñobätä ñan aune ñü ngö kite krubäte” (1 Reyes 18:41). Elías tödekabare ño nibi gare nie yebätä ni raba kukwe ne ngwentari jai: “¿Elías ye erere tödeka tikwe tä dite krubäte?”.

¿TÖDEKA NIKWE RABA NEMEN ÑO DITE?

6. Tödeka nikwe tädre dite ie ni tö angwane, ¿nikwe dre ribedre Ngöböi?

6 Tödeka nikwe tädre dite ie ni tö angwane, nikwe üai deme ribedre Ngöböi. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune tödeka ye kite “Ngöbö Üai” yekri (Gálatas 5:22). Nikwe üai deme ribedre bäri Jehovai niebare Jesukwe aune nire tä üai deme ribere Ngöböi yei niara tä bien niebare kwe (Lucas 11:13).

Nikwe üai deme ribedre bäri Jehovai niebare Jesukwe

7. Tödeka nikwe tädre käre dite yekäre nikwe dre nuaindre ye mä raba mike gare keteiti.

7 Tödeka nikwe niena dite angwane, ¿nikwe dre nuaindre? Nikwe ja di ngwandre ne kwe tödeka nikwe tädre dite jankunu. ¿Ñobätä?  Ñobätä ñan aune tödeka ye abokän ñukwä jutra ye kwrere. Kenanbe, ñukwä jutra ye ngire krubäte. Akwa nikwe ñaka ngi mikai jankunu te angwane, ñukwä jutra ye rötaite. Ye erere tä nemen bare tödeka yebätä. Ni ñaka tö tödeka ye tuai nete jakän angwane, nikwe ñäkädre Bibliabätä aune ja tötikadre mantre jetebebätä. Ye köböire nikwe Jehová aune Biblia ye taredi bäri bätä käre ni rabai tödeke bäri.

8. ¿Dre käkwe ni dimikai tödeka nikwe mike dite?

8 Tödeka nikwe tädre dite jankunu yekäre ni jämi ja ngökö ñöte ye ngwane kukwe namani gare nie ye ñaka aibe ngörä rabadre gare nie (Hebreos 6:1, 2). Ñodre, kukwe rabai bare niebare Bibliabätä ye ruäre namanina bare ño yebätä nikwe ja tötikadre. Ne madakäre, nita ja tötike Bibliabätä ye ngwane, erametre tödeka nikwe tä dite ye nita bämike ño ye nikwe mikadre nüke gare kwin jai (ñäkädre Santiago 1:25 aune 2:24, 26 yebätä).

9, 10. a) ¿Ja mräkätre aune ja ngwaitre tätre tödeka nikwe ye mike ño dite? b) ¿Gätä nuainta ye tä tödeka nikwe mike ño dite? c) ¿Nita kukwe driere ye tä tödeka nikwe mike ño dite?

9 Apóstol Pablo niebare ni kristiano “ja die mikadre kwärikwäri [...] tödek[a] [...], yebti” (Romanos 1:12). ¿Dre gäräbare kwe? Ye abokän nita ja mräkätre aune ja ngwaitre ben konkrekasionte, metrere ja mräkätre aune ja ngwaitre käkwe ja ngwanina metre kukwe tare yebiti ta yebe nita keteitibe angwane, tödeka nikwe tä nemen bäri dite (Santiago 1:3). Ja ketamuko käme ye tä tödeka nikwe mike di nekä, akwa ja ketamuko kwin abokän tä tödeka nikwe mike bäri dite (1 Corintios 15:33). Yebätä, nikwe ñaka gätä juandre ja bäre nieta Bibliakwe, ñobätä ñan aune yete nita ja dimike kwärikwäri (ñäkädre Hebreos 10:24, 25 yebätä). Ne madakäre, kukwe tä nemen gare gätäte nie ye tä tödeka nikwe mike bäri dite arato. Romanos 10:17 tä niere kukweta nemen gare bäri nie Bibliabätä ye ngwane nita nemen tödeke bäri. Ye medenbätä, nikwe kukwe ne ngwandretari jai: “¿Gätä nuainta ye jökräbätä tita nemen käre?”.

10 Kukwe mada tä tödeka nikwe mike dite ye abokän nita kukwe Bibliabätä ye driere nitre madai. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nita kukwe driere ye ngwane, tö ngwandre Jehovai ye tä nemen gare nie aune kä jürä ñaka tä nemen nibätä, nitre kristiano kena ye erere (Hechos 4:17-20; 13:46).

11. a) ¿Ñobätä Josué aune Caleb yekwe tödeka namani bäri dite? b) ¿Ño ni raba ja ngwen Josué aune Caleb erere?

11 Jehová tä orasion nikwe kain ngäbiti aune tä ni dimike ño ye tä nüke gare nie angwane, tödeka nikwe tä nemen bäri dite. Ye erere namani bare Josué aune Caleb yebätä. Jehovakwe kä käbämikani ietre ye niaratre nikani tuinbiti ye ngwane, nämentre tödeke krubäte ye bämikani kwetre. Kä nikani ta yete, tödeka kwetre ye jatani bäri dite ñobätä ñan aune Ngöbö nämene niaratre dimike käre ye nüka gare ietre. Yebätä Josué mikani gare metre nitre israelita ie, jondron jökrä kwin Jehovakwe käbämikani ietre ye jökrä mikani nemen bare kwe. Yebätä kukwe ne niebare kwe mäträkäre bätätre: “Jehová jürä ngwen  jabätä aune munkwe mika täte”. Aune niebare kwe arato: “Akwa ti aune ti mräkätre, nunkwe Jehová mikai täte” (Josué 23:14; 24:14, 15). Nikwe tö ngwain Jehovai angwane, niara tä ni dimike ño ye rükai gare nie, aune tödeka nikwe rabai bäri dite arato (Salmo 34:8).

¿TÖDEKA NIKWE TÄ DITE YE NI RABA BÄMIKE ÑO?

12. ¿Tödeka nikwe tä dite ye ni raba bämike ño?

12 Santiago, ni ja tötikaka Jesube käkwe niebare: “Ti abko tä jändrän kuinkuin nuene ni mda mdakrä, yebtä abko tita tödeke” (Santiago 2:18). Kukwe yebiti Santiago mikani gare, jondron nuainta nikwe yebiti nita bämike tödeka nikwe tä dite. Nita tödeke ye ni raba bämike ño ye ani mike gare ruäre jai.

Ni raba kukwe driere ye ererebätä nita ja di ngwen kukwe driekäre angwane, nikwe bämikai tödeka nikwe tä dite (Párrafo 13 mikadre ñärärä)

13. ¿Nita tödeke ye ñobätä nita bämike kukwe drieta nikwe yebiti?

13 Kukwe drieta nikwe ye ngwane, nita bämike tödeka tä nikwe. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nita kukwe driere yebiti nita bämike kä krütai nibira no ye nita mike era jai aune “ñaka rükai kä raire te” (Habacuc 2:3). Tödeka nikwe tä dite ye ni tö mikai gare jai angwane, ni rabadre kukwe ne ngwentari jai: “¿Kukwe driedre ye erametre ütiäte ti kräke? ¿Ti raba kukwe driere ye ererebätä tita ja di ngwen blitakäre Ngöböbätä nitre jökrä ben? ¿Tita kä denkä jai kukwe diekäre bäri kä jökrä ngwane?” (2 Corintios 13:5). Nikwe ja di ngwain kukwe driekäre angwane, nikwe bämikai tödeka nikwe tä dite (ñäkädre Romanos 10:10 yebätä).

14, 15. a) ¿Nita tödeke ye ni raba bämike ño mantre jetebe? b) Ni ja mräkäre nünanka Asia yekwe tödeka nämene dite ye bämikani ño kwetre ye mä raba mike gare.

14 Nita tödeke ye ni raba bämike kukwe madabiti, ye abokän kukwe tä nemen bare mantre jebete nibätä ye ngwane nita kä ngwen nüke jai yebiti nita bämike. Nünandre bobre, bren keta kabre, ni rabadre  di nekä, ni rabadre ulire o kukwe mada mada yebe nikwe ja tuadre, akwa Jehová aune Jesús käkwe ni dimikai “kätä nüke ye näre te” yei nikwe tö ngwandre (Hebreos 4:16TNM). Nikwe ja di käräi Jehovai angwane, nikwe bämikai nita tödeke ie. Jesús niebare nikwe ribedre Ngöböi, “ban bien mäkwe nun ie metare köbö kite ne kräke” (Lucas 11:3, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Nitre kwati tödekabare kädrieta Bibliakwe ye tä mike gare metre dre dre nita ribere jai ye jökrä Jehová raba bien nie. Ñodre, kä Israel yekänti ñü ñaka namani näkäin tibien ye ngwane, Jehovakwe ñö aune mrö biani Elías ie. Biblia tä niere “dekä cuervo nämene niken ban bätä ngri ngwena ie, aune dere nämene niken ban bätä ngri ngwena ie”, aune nämene ñö nen ye ñain (1 Reyes 17:3-6). Nita dre dre ribere nünankäre jai ye erere Jehovakwe biain nie yei ni raba tö ngwen arato.

Kukwe tä nemen bare mantre jebete nibätä ye ngwane nita kä ngwen nüke jai, yebiti nita bämike tödeka nikwe tä dite (Párrafo 14 mikadre ñärärä)

15 Kukwe nieta Bibliabätä mäträkäre nibätä ye erere nikwe nuaindi angwane, ni mräkätre tätre dre dre ribere jai ye nikwe biain ietre ye gare kwin nie. Kä Asia yekänti, meri kädekata Rebeca aune muko kwe ye käkwe dre nuainbare mräkätre yebe, kukwe nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre ye mikakäre täte ye ani mike gare jai. Rebeca muko yei nükani gare sribi nämene niara kisete ye ñaka nämene mike ja kete kwin Jehovabe. Kukwe nieta Mateo 6:33 (TNM) aune  Proverbios 10:4 yekänti ye niara aune Rebeca tö namani mikai täte. Aisete Rebeca muko ye käkwe ja töi mikani sribi tuenmetre aune ja töi mikani kwetre mrö sribere bätä rürübäine. Rebeca tä mike gare niaratre nämene sribire krubäte, akwa Jehová niaratre ngübabare ye köböire, niaratre ñaka mrö nikabarera jire. ¿Kukwe ne erere namanina bare mäbätä abokän käkwe tödeka mäkwe mikani dite?

Kukwe nieta Bibliabätä mäträkäre nibätä ye erere nikwe nuaindi angwane, ni mräkätre tätre dre dre ribere jai ye nikwe biain ietre ye gare kwin nie

16. ¿Nikwe tö ngwain Jehovai angwane dre rabai bare?

16 Nikwe tö ngwain Jehovai aune niara tä dre ribere nie ye erere nikwe nuaindi angwane, niarakwe ni dimikai yei nikwe tö ngwandre metre. Pablo nämene blite kukwe yebätä angwane Habacuc ni Ngöbö kukwei niekä käkwe kukwe niebare ne nükaninta törö ie: “Tödeka [...] ye köböire ni ngite ñakare [...] käkwe nünandi” (Gálatas 3:11; Habacuc 2:4). Ne madakäre, Pablo niebare Ngöbö die tärä ni dimikakäre ni ñaka nütüre erere (Efesios 3:20). Nita ja di ngwen Ngöbö mikakäre täte, akwa ni di ñaka tärä jondron jökrä nuainkäre ye gare nie. Ye medenbätä, ni raba dre dre nuainne ye erere nita ja di ngwen nuainne kwin aune nita ja di ngwen ye köböire Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke yei nita tö ngwen. Erametre, nita debe bien krubäte ie niara tä ni dimike yebätä.

NIKWE TÖDEKA RIBEI JEHOVAI YE NGWANE BIAIN KWE NIE

17. a) ¿Nitre apóstol tödeka ribebare bäri Jesús ie ye ngwane dre nuainbare kwe? b) Nikwe tödeka ribei bäri Jehovai ye ngwane biain kwe nie, ¿ye ñokänti gare metre nie?

17 Nikwe ñäkädre kukwe nebätä ye bitikäre, ja raba nemen ruin nie nitre apóstol ye erere, niaratre käkwe niebare Jesús ie: “Nun die mike tödeke bäri” (Lucas 17:5). Pentecostés kä 33 yete, Jesukwe kukwe ütiäte krubäte nuainbare niaratre kukwei ka ngäbitikäre. Köbö ye ngwane üai deme ye biani kwe ietre aune Ngöbö töita ño ye mikani nüke gare bäri kwin kwe ietre. Yekwe tödeka kwetre mikani bäri dite. Ye köböire, niaratre kukwe driebare krubäte, niaratre känenkri nitre mada ñaka nuainbare jire chi ye erere (Colosenses 1:23). Jehová tä käbämike nie, dre dre ribeta nikwe ie ye jökrä biain kwe nie “tö dreye nikrä abko erere nita kärere ie, ye ngwane” (1 Juan 5:14). Ye medenbätä gare nie nikwe tödeka käräi bäri ie angwane, niarakwe biain nie.

18. ¿Nire nire kwe tödeka tä dite ye kräke Jehová tä dre kwin mike nemen bare?

18 Nita tö ngwen kwatibe Jehovai angwane, niarakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke aune tödeka ye biain bäri kwe nie nikwe ribei ie ye ngwane. Ne madakäre, tödeka nikwe rabai bäri dite aune “Ngöbö [...] [rabai] gobrane” nibiti (2 Tesalonicenses 1:3, 5).

^ párr. 4 Ja mräkätre aune ja ngwaitre ruäre ni näire käkwe tödekabarera ye abokän Lillian Gobitas Klose, Feliks Borys aune Josephine Elias. ¡Despertad! 22 julio 1993, ¡Despertad! 22 febrero 1994 aune ¡Despertad! septiembre 2009 yekänti kukwe mikata gare niaratre yebätä ye mä raba ñäkebätä.