Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nikwe ja töi ye tötikadre

Nikwe ja töi ye tötikadre

“Tita ne niere krörö, abokän kwe ja tarekrä rabadre kwetre kwärikwäri, ja brukwä kwinbiti, aune ja töi kwinbiti.” (1 TIMOTEO 1:5NGT)

KANTIKO: 22, 48

1, 2. a) ¿Nirekwe ni töi mikani? b) ¿Ñobätä nita debe bien ni töi mikani yebätä?

JEHOVAKWE ni sribebare ne kwe akwle nikwe kukwe diandre nuaindre jai. Ni dimikakäre jondron kwin den nuaindre jai, niarakwe ni töi mikani. ¿Ni töi ye dre gärätä? Ye abokän jondron tä ni teri aune dre kwin bätä dre käme tä mike gare nie (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). Ni töi ye tä tötikani kwin angwane, ni dimikai kwe jondron kwin nuainne aune kä mikete jondron käme yebätä. Jehovakwe ni töi mikani, yebiti bämikani kwe nie niarakwe ni tare aune tö ni tuai nüne kä jutobiti.

2 Kukwe ükaninte Bibliabätä ye ñaka gare nitre ruäre ie akwa tätre jondron kwin nuainne aune tätre kä mikekä jondron käme yebätä (ñäkädre Romanos 2:14, 15 yebätä). ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune töi kwetre ye tä niere ietre jondron ruäre ye kwin aune ruäre abokän ñaka kwin. Nitre töi ñaka akräke, nitre kä nebätä töi tärä käme akwa yebiti ta töi rabadre bäri käme. Jehovakwe ni kä tibienbätä ye jökrä töi mikani, aisete nikwe debe biandre ie.

¿Ni töi ye tä ni dimike ño jondron kwin den nuaindre jai?

3. Nikwe ni töi ye tötikai kwin angwane, ¿nikwe konkrekasion dimikai ño?

3 Nitre jökrä bäsi ñaka tä ja töi ye tötike. Akwa ni abokän tö ja tötikai ne kwe rabadre ni dimike dre kwin aune dre käme ye mike gare jai. Ni töi ye tötikakäre, ni rabadre ñäke Bibliabätä aune dre  nietabätä ye ni rabadre mike gare jai. Akwa ye ñan aibe nikwe nuaindre. Ñakare aune, kukwe ükaninte Ngöbökwe ye ni rabadre tarere aune kwin ni kräke yei ni rabadre tödeke. Yebätä Pablo tikabare: “Tita ne niere krörö, abokän kwe ja tarekrä rabadre kwetre kwärikwäri, ja brukwä kwinbiti, aune ja töi kwinbiti, aune tödekakrä kwin metrebiti” (1 Timoteo 1:5, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). Nikwe ja töi ye tötikai kwin aune mikai täte angwane, nikwe konkrekasion ye dimikai, ñobätä ñan aune nikwe ja mräkätre ye dimikai nemen keteitibe. Nikwe Jehová taredi bäri aune nikwe tödekai bäri ie arato. Ne madakäre, ni ja ketamuko kwin niarakwe aune ni tö kä tuai jutobätä ye nikwe bämikai ie. Yebiti nikwe mikai gare ni abokän töi ño.

4. Ni tö ja töi ye tötikai angwane, ¿nikwe dre nuaindre?

4 Ni tö ja töi ye tötikai angwane, nikwe ñaka ñäkädre jerekäbe Bibliabätä aune kukwe keta kabre mikata gare bätä kukwe ükaninte ño ye ñan aibe mikadre gare jai töbiti. Ñakare aune, nikwe käre ja tötikadrebätä, kukwebätä nita ñäke yebätä töbikadretari aune ja di kärädre Jehovai ne kwe ni dimikadre kwe kukwe tä nemen gare nie ye erere nuainne. Nita ja tötike Bibliabätä ye ngwane, ni töta nemen Jehová mikai gare bäri kwin jai. Niara töi ño, kukwe meden tuin kwin ie aune kukwe meden ñaka tuin kwin ie ye ni töta nemen mikai gare jai. Nikwe ja töi ye tötikai bäri angwane, ni rabai töbike bäri Ngöböta töbike ye kwrere.

5. ¿Nibike dre mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

5 Ni raba ngwentari jai: “¿Ni töi ye tä ni dimike ño jondron kwin den nuaindre jai? ¿Nita ja mräkätre aune ja ngwaitre mada töi mike ütiäte jai ye ni raba bämike ño? ¿Aune ni töi ye tä ni dimike ño jondron kwin nuainne?”. Ni töi tä tötikani kwin ye raba ni dimike ño kukwe ketamäbätä ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti. Kena, ja ngrabare ngübadre, ketebukäre, dre diandre jai kä ngwankäre juto jabätä, aune ketamäkäre, kukwe mikata täte nikwe yebätä blitadre.

JA NGRABARE NGÜBADRE

6. Nita bren angwane, ¿nikwe ja töi mikai dre den jai?

6 Biblia tä mäträre nibätä ne kwe ni tädre ja ngrabare ngübare kwin. Ñodre, jondron meden raba ni mike bren ye nikwe ñaka kadre ngäbiti nieta kwe nie aune nikwe ñaka mrödre krubäte bätä nikwe ñaka tomana ñadre krubäte nieta kwe nie arato (Proverbios 23:20; 2 Corintios 7:1). Erametre, kukwe nieta Bibliakwe mäträkäre nibätä ye nikwe mikai täte, akwa ni täi nemen jankunu bren aune umbre. Aisete nita bren angwane, kräkä medenbiti nikwe ja kräkäi mikai ye nikwe ja töi mikai den jai. Juta ruäre känti, ja mräkätre aune ja ngwaitre ye raba kräkä medenbiti ja kräkäi mikai kwetre ye den jai. Ni testiko Jehovakwe raba kräkä ruäre kain ngäbiti ja kräkäi mikakäre o ñakare ye ngwantarikäre ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati tätre tärä tike sukursal ie.

7. ¿Dre ni dimikai kukwe kwin den nuaindre jai däri yebätä?

7 Sukursal keta kabre aune nitre umbre konkrekasion jie ngwanka yei ni raba kukwe ngwentari kräkä yebätä, akwa niaratre ñaka tä kädekani kräkä meden kadre ngäbiti nikwe ye niekäre nie (Gálatas 6:5). Akwa, nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ye raba ni dimike ne kwe nikwe akwle ja töi mikadre kukwe kwin den  nuaindre jai. ¿Raba ni dimike ño? Ngöböta dre niere nie Bibliabiti ye raba ngwenta törö nie. Ñodre, Ngöböta niere nitre niara mikaka täte ye ñaka rabadre “jändrän [...] därie ngöi [...] kwet[e]” ye niaratre raba ngwenta törö nie (Hechos 15:29). Kukwe nieta nuaindre nie ye köböire gare metre nie ni kräkäi mikadre ye näire däri ketabokä metrere ye ruäre mika törbadre ni kwatate ye ngwane nikwe ñaka kadre ngäbiti. ¿Aune däri ketabokä metrere yete däri diankata chi yebätä ni raba ja töi mike ño? ¿Ni raba kain ngäbiti? Ja mräkätre o ja ngwaitre ye itire itire rabadre kain ngäbiti o ñakare yebätä rabadre töbike töi tä dre niere ietre ye ererebätä. Ja mräkätre aune ja ngwaitre ruäre yei töi tä niere niaratre raba kain ngäbiti, aune mada abokän ie töi tä niere ñaka raba kain ngäbiti. * ¿Texto meden meden mada Bibliabätä raba ni dimike kräkä meden kai ngäbiti nikwe ja kräkäi mikara yebätä?

8. ¿Filipenses 4:5 tä ni dimike ño kukwe kwin den nuaindre jai ja kräkäi mika yebätä?

8 Kä nengwane bren ruäre kräke kräkä jämi kwen. Akwa nitre ruäre raba niere kräkä tärä gare ietre abokän raba ni miketa räre bren ruärebätä. Ni rabadre ja ngübarebiti kukwe yebätä. Proverbios 14:15 tä niere ni töbike kwin ye ñaka tä kukwe jökrä nieta ie ye mike era jai, ñakare aune tä töbike kwin käne kukwe meden diain nuaindre kwe jai yebätä. Ne madakäre, Pablo niebare ni kristiano rabadre töbike kwin (Filipenses 4:5). Kukwe nieta mäträkäre ye nikwe mikai täte angwane, ja kräkäi mikadre bren ruärebätä ye nikwe ñaka mikai bäri ütiäte jai. Nitre tä töbike ja aibebätä ye kwrere ni ñaka tö ja tuai (Filipenses 2:4). Ngite täi nibätä ye ngwane, ni täi nemen bren jankunu ye gare metre nie. Ye medenbätä, sribidre Jehová kräke ye bäri ütiäte ni kräke ye rabadre gare metre nie (ñäkädre Filipenses 1:10 yebätä).

¿Kukwe meden dianta nuaindre nikwe jai ye erere nita nitre mada töi mike den nuaindre jai? (Párrafo 9 mikadre ñärärä)

9. a) ¿Romanos 14:13, 19 tä ni dimike ño kukwe kwin den nuaindre jai ja ngrabare ngübakäre kwin? b) Pablo kukwe niebare mäträkäre nibätä ye ni ñaka mikai täte angwane, ¿dre raba nemen bare?

9 Juta Roma kirabe yekänti, nitre kristiano ruäre nämene ñäke nitre mada rüere ñobätä ñan aune mrö aune fiesta ruäre yebätä niaratre töi ñaka nämene ja erebe. Akwa niaratre  nämene kukwe nuainne, ye köböite nitre konkrekasionte ñaka jatani nemen keteitibe. Yebätä, Pablo niebare ietre: “Ni ruäre mun ngätäite tä köbö ruäre mike bäri ütiäte köbö mda mda kräke, akwa ni mda abko ie köbö kwatirekwatire tä nebe tuen ja kwrere jökrä. Ne aisete ni itire itire käta töbike ño ye abko dbe raba ruen ie” (ñäkädre Romanos 14:5, 13, 15, 19, 20 yebätä). Kukwe ye tä driere nie ni rabadre töbike kwin, aune nitre mada tä töbike ño ye ni rabadre mike ütiäte jai bätä nikwe ñaka nitre mada mikadre töbike ja kwrere. Pablo kukwe niebare mäträkäre nibätä ye ni ñaka mikai täte angwane, ¿dre raba nemen bare? Ni raba ja mräkätre aune ja ngwaitre ye mike rubun aune ñaka mike nemen keteitibe konkrekasionte. Juta keteiti känti, ni brare aune meri nämene ja mäkäninte ye käkwe ja mräkätre aune ja ngwaitre mada töi mikani kräkä ruäre kökö jai aune dieta nuainne. Nitre ruäre käkwe kukwei mikani täte akwa mada abokän käkwe ñaka kukwei mikani täte. Mrä mada, dieta nuainbare kwetre aune kräkä kökani kwetre jai ye köböire kukwe kwin ñaka namani bare niaratre kräke, aune ja mräkätre bätä ja ngwaitre kwati namani rubun krubäte. ¿Ñobätä kukwe ye namani bare? Ni brare aune meri nämene ja mäkäninte ye käkwe ñaka töbikabare kwin. Niaratre ye rabadre ja kräkäi mike kräkä yebiti o dieta nuainne ye nämene gare ietre. Akwa nitre mada töi mikani kwetre kukwe ye nuainne arato, ye köböite nitre konkrekasionte ñaka namanina keteitibe.

Sribidre Jehová kräke ye bäri ütiäte ni kräke ye rabadre gare metre nie

10. ¿Ñobätä ni rabadre nitre mada tä dre den nuaindre jai ye mike ütiäte jai? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

10 Ni brare Testiko tä ja töi mike kukwe jeñe kwetre yebätä kukwe den nuaindre jai, ñodre, ja ngrabare ngübadre ño kwe yebätä angwane, ruäre ngwane ñaka tä nemen kwin ni kräke. Akwa ni ñaka rabadre ñäke rüere aune ja töi kwitadre kwe ye niere ie. Ni brare Testiko yei ja töi ye tä tötikadre bäri kwin raba ruin nie (1 Corintios 8:11, 12). O nikwe ja töi ye tötikadre bäri kwin raba ruin nie. Ni itire itire rabadre kukwe den akwle nuaindre jai aune kukwe meden rabadre bare yebe ja tuin.

DRE DIANDRE JAI KÄ NGWANKÄRE JUTO JABÄTÄ

11, 12. ¿Eclesiastés 3:4 aune Gálatas 5:19-21 tä ni dimike ño kukwe kwin den nuaindre jai kä ngwankäre juto jabätä?

11 Ni jökrä tö kötai aune kä ngwain juto jabätä, ñobätä ñan aune Jehovakwe ni sribebare kore (Eclesiastés 3:4). Akwa kä ngwan juto jabätä ye köböire ja rabadre ruin kwin nie ie ni tö angwane, nikwe dre dre diain jai kä ngwan juto jabätä aune kä diainkä nuäi kräke yebätä nikwe ja ngübadrebiti. ¿Ni töi ye tä ni dimike ño kukwe kwin den nuaindre jai?

“¿Ti töta nemen kukwe blo nuaindi ye ngwane ti töi ye tä ti mike mokre kukwe yebätä?”

12 Biblia tä ni mike mokre “kukwe kämekäme nuainta” yebätä. Kukwe kämekäme ye abokän, “ni nemen kämekäme jabe, kukwe kämekäme nuainta, kukwe gaidre nuainta, jondron üai mikata Ngöböre jai, ja mäkätä chokabe, ni brukwä ni madakrä, ni rüre ni madabe, ni mokrere, ni nemen rubun krubäte, ni ngrente jabiti kwärikwäri, ni ni mada ñäkäbitikä jene jene, ni ja diankaka jenena, ni ja rüere ni madabe jondron kwe ye dokwäre, ni dröbanikaka, ni kä ngwanka juto jabätä kukwe käme nuainkäre, aune kukwe mada mada ne erere”. Pablo niebare, “nire nire tä kukwe ne nuainne yekwe gobran Ngöbökwe ñaka rabai” (Gálatas 5:19-21TNM). Yebätä,  nikwe ngwandretari jai: “Jadaka meden känti ja nuainta tare o ja mikata juta keteiti kiri o tä ti mike rubun, ¿yekänti ti töi tä ti tuenmetre niken kä ngwankäre juto jabätä? ¿Película mikata tuare känti nitre tä nemen ni madabe ja mikakäre ngite, nitre tä dö ñain krubäte o ja mäkä chokabe nuainta abokän bämikata jondron kwin kwrere ye ti töi tä ti tuenmetre tuin?”.

13. ¿1 Timoteo 4:8 aune Proverbios 13:20 tä ni dimike ño kukwe kwin den nuaindre jai kä ngwankäre juto jabätä?

13 Texto mada raba ni dimike kukwe kwin den nuaindre jai kä ngwankäre juto jabätä ye ani mike gare jai. Ñodre, 1 Timoteo 4:8 tä niere ejercicio nuaindre ye raba ni dimike. Aune erametre jadaka ye raba ni mike kwin ngrabare. Akwa, ye ñan tä mike gare ni rabadre ejercicio nuainne ni jökrä ben. Proverbios 13:20 tä niere: “Nire tä näin ni töbätä ben ye rabai töbätä arato, akwa nire kätä ja kete ni ñaka töbätä ben, kukwe tare tä kräke”. Kukwe ye tä mike gare metre nie ni tö kukwe kwin diain nuaindre jai kä ngwankäre juto jabätä angwane, ni rabadre ja töi ye tötike Bibliabiti.

14. ¿Kukwe nieta Romanos 14:2-4 yekänti ye käkwe nitre ja mräkäre dimikani ño?

14 Ani blite ni brare aune meri Testiko tä ja mäkäninte kädekata Christian aune Daniela yebätä. Christian tä niere Ngöbö mikadre täte ni mräkäbe ye nuainbare kwetre angwane, blitabare kwetre jondron kä ngwankäre juto jabätä yebätä ngängän bati nibu yebe. Jondron kä ngwankäre juto jabätä ye ruäre kwin aune mada abokän ñaka kwin ye kädriebare kwetre jabe. Nire nire abokän ja ketamuko kwin yebätä blitabare kwetre arato. Ye ngwane ngängän iti käkwe niebare, kwelate monsotre Testiko ruäre näin jondron nuainne abokän ñaka nemen tuin kwin ie. Ne madakäre niebare kwe, niara tö namani jondron nuaindi niaratre erere. Niara ye rün aune meye käkwe niebare ie, ni itire itire tö dre nuain aune nirebe nuaindre kwe ye rabadre akwle den nuaindre jai töi kwe tä dre niere ie ye ererebätä (ñäkädre Romanos 14:2-4 yebätä).

Nikwe Biblia yebiti ja töi ye tötikadre, aune ye köböire nikwe ñaka ja mikai kukwe tare keta kabre te (Párrafo 14 mikadre ñärärä)

15. Nikwe kä diainkä dre nuainkäre jai, ¿yebätä Mateo 6:33 tä ni dimike ño?

15 ¿Dre abokän bäri ütiäre mä kräke? ¿Nändre  gätäbätä? ¿Kukwe driedre? Aune ¿ja tötikadre Bibliabätä? ¿O jondron nuaindre kä ngwankäre juto jabätä? Nikwe kä diainkä nuäi jai jondron kä ngwankäre juto jabätä nuainkäre yebätä Jesukwe kukwe niebare mäträkäre nibätä ye raba ni dimike. Niarakwe niebare: “Munkwe gobran Ngöbökwe känä jankunu käne aune kukwe metre Ngöbökwe bätä jondron jökrä mada ye biandi munye” (Mateo 6:33TNM). Kätä nie yebiti nikwe ja töi mikai dre nuainne ye ngwane, ni töi rabadre kukwe niebare Jesukwe mäträkäre nibätä ye ngwenta törö jai.

KUKWE MIKATA TÄTE NIKWE YEBÄTÄ BLITADRE

16. ¿Ni töi ye raba ni dimike dre nuainne?

16 Ni töi ye tä tötikabare kwin angwane, nikwe ñaka jondron blo nuaindre ye ñan aibe niedi kwe nie. Ñakare aune nikwe jondron kwin nuaindre ye niedi kwe nie arato, ñodre ni rabadre kukwe driere. Ni töi ye käkwe ni dimikai kukwe driere nitre ie ju ju te aune kä jökrä känti. Kukwe ye erere nämene nemen bare Pablobätä. Niarakwe niebare nämene kukwe driere käre ñobätä ñan aune tö nämene kukwe ye nuaindi ye nämene ütiäte kräke (1 Corintios 9:16). Nikwe ja ngwain niara erere angwane, dre tä nuaindre nie ye erere nikwe nuaindi aune ni töi ñaka rabai ni nike. Ne madakäre, Pablokwe niebare nita kukwe driere ye ngwane, nita ja di ngwen nitre töi ye mikakäre kukwe drieta nikwe ye kain ngäbiti (2 Corintios 4:2).

17. ¿Meri bati töi kwe nämene tötikani Bibliabätä ye käkwe dimikani dre nuainne?

17 Meri Testiko kädekata Jacqueline yebätä ani blite mada. Kä nämene 16 biti ye ngwane, bati nitre ja tötikaka kwelate niarabe ye namani ja tötike jondron nire jatani nikwite ño jatäri drieta yebätä. Niara tö nämene blitai krubäte kwelate, akwa köbö ye ngwane töi kwe ye käkwe ñaka mikani blite krubäte. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune kukwe drieta abokänbätä ja tötika nämene ye ñaka tö namani kain ngäbiti. Aisete kukwe meden mika nämene era kwe jai ye ja töi mikani mike gare kwe ni dirikä kwelate ie yei. Akwa ni dirikä ye niara kukwe nuabare kwin aune niara rabadre blite jondron sribebare yebätä nitre mada kwelate ye jökrä ngwärekri ribebare kwe ie, ye niara töi mikani ñan krütare. Ja namani ruin kwin niarai ñobätä ñan aune töi kwe nämene tötikani Bibliabätä ye käkwe dimikani kukwe kwin nuainne. ¿Mä töi tä sribire ye kwrere?

18. ¿Ni töi tädre tötikani kwin ye ñobätä ütiäte krubäte?

18 Nikwe ja tötikai Bibliabätä, dreta nemen gare nie yebätä nikwe töbikai aune ye erere nuaindi nikwe angwane, ni töi ye rabai tötikani kwin. Kukwe ye ütiäte krubäte, ñobätä ñan aune ye käkwe ni dimikai kukwe ükaninte Jehovakwe aune tä kukwe driere nie ye erere nuainne. Ni kristiano jökrä tö ye erere nuaindi, ¿ñan ererea?

^ párr. 7 Täräkwata La Atalaya 15 junio 2004, página 29 nemen 31 yebätä sección kädekata “Preguntas de los lectores” ye mäkwe mika ñärärä.