Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Septiembre 2015

¿Ni tare Jehovakwe ye tä bämike ño nie?

¿Ni tare Jehovakwe ye tä bämike ño nie?

“Ngöbö ni Rün nikwe käta ni tarere kri krübäte tuen munkwe.” (1 JUAN 3:1)

KANTIKO: 51, 13

1. a) ¿Apóstol Juan ni nübaibare dre nuainne? b) ¿Ñobätä ni rabadre töbike ni tare krubäte Jehovakwe yebätä?

APÓSTOL Juan niebare: “Ngöbö ni Rün nikwe käta ni tarere kri krübäte tuen munkwe” (1 Juan 3:1). Kukwe yebiti apóstol nämene ni nübaire töbike ni tare krubäte Jehovakwe aune tä bämike ño nie yebätä. Nikwe töbikai kukwe yebätä angwane, ni rabai ja kete bäri kwin Ngöböbe aune niara rabai bäri tare nikwe.

2. ¿Ñobätä nitre ruäre tä nütüre Ngöbö ñaka niaratre tarere?

2 Ni tare Jehovakwe akwa nitre ruäre kräke ñaka nemen era. Niaratre ñaka ütiäte Ngöbö kräke tätre nütüre. Ngöbö ye tä kukwe ribi ükete aune nire nire ñaka tä mike täte ye mikata ja ngie nuin kwe tätre nütüre. Nitre kukwe ruäre yebätä tä driere nitre ie Ngöbö ye töi käme krubäte. Ye medenbätä, nitre kwati tä nütüre ni ñaka raba tarere jire. Akwa, nitre mada abokän tä nütüre kukwe ño ño nuainta yebiti ta Ngöböta ni jökrä tarere. Akwa ni abokän käkwe ja tötikabarera Bibliabätä aune kukwe metre niena gare nie Jehovabätä. Biblia tä niere nie niara ye ni tarekä aune ni tare kwe yebätä Monsoi juani kwe ja nire bien murie ketadre ni kräke (Juan 3:16; 1 Juan 4:8). Akwa Jehovata ni tarere ye ñaka nemen era nitre ruäre tä niara mike täte ye kräke raba ruin nie. Kukwe ruäre  namanina bare niaratre yebätä ye tä töi mike kore raba ruin nie.

3. ¿Ñobätä ni raba niere ni tare Jehovakwe?

3 ¿Ñobätä ni raba niere ni tare Jehovakwe? Ñobätä ñan aune niarakwe ni sribebare aune ja nire biani kwe nie (ñäkädre Salmo 100:3-5 yebätä). * Yebätä Adán ye abokän “Ngöbö monsoi” nieta Bibliabätä (Lucas 3:38, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Ne madakäre, nikwe oradre ño driebare Jesukwe nie ye ngwane, Jehová ye ni Rün driebare kwe nie (Mateo 6:9). Aisete Jehová tä ni tarere ni rüne töi kwin tä monsotre kwe tarere ye erere.

4. a) ¿Jehová ye ni Rün töi ño? b) ¿Nibike dre mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti aune nikwe dre mikai gare jai kukwe mada ja tötikara yekänti?

4 Nitre ruäre nämene chi ye ngwane rün kwe käkwe mikani ja tare nike. Ye medenbätä, ni rüne tä monsotre tarere nieta ye ñaka tä nemen era niaratre kräke raba ruin nie. Akwa Jehovakwe ñaka ni mikai ja tare nike jire. Erametre niara ye ni Rün bäri töi kwin tä nikwe (Salmo 27:10). Niara tä ni tarere krubäte aune tä ni ngübare kukwe keta kabrebiti. Niara tä ni tarere ye nikwe gai jabätä angwane, ni rabai niara tarere bäri (Santiago 4:8). Ni tare Jehovakwe ye tä bämike ño nie kukwe ketabokäbiti ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti. Aune nita niara tarere ye ni raba bämike ño ie kukwe ketabokäbiti ye nikwe mikai gare jai kukwe mada ja tötikara yekänti.

JEHOVÁ MANTIAME

5. ¿Jehovata dre bien ni jökrä ie?

5 Bati, Apóstol Pablo janamane juta Atenas yekänti. Aune juta yete, jondron üai sribebare ngöböre ye tuani krubäte kwe aune nitre kä yekänti nämene nütüre ngöbö ye nämene ja nire bien ietre. Aisete Pablo niebare nitre yei Jehová abokän “kä temen ne dätekä amne jändrän jökrä tä nüne kä temen nebtä dätebare kwe”. Niebare kwe arato “niara käta kä bien nünankrä nie amne tä müre bien nie amne jändrän jökrä mda mda bianta kwe nie”, aisete “Ngöbö köböire nita nüne amne niara arabe köböire nita dikekä kwäräkwärä” (Hechos 17:24, 25, 28). Nita dre dre ribere jai ja nire kräke aune nünankäre ye jökrä Jehovata bien nie. Ni tare kwe yebätä dre dre bianina kwe nie ye ani mike gare ruäre jai.

6. ¿Jehovakwe planeta meden biani nie nünankäre? (Üai bämikani kena mekadre ñärärä.)

6 Ñodre, Jehovakwe kä sribebare bä nuäre krubäte nünankäre nie (Salmo 115:15, 16). Planeta jökrä sribebare kwe yebiti ta Kä tibien ye sribebare bäri kwin kwe. Nitre ja tötikaka krikri ie planeta kabre kwanina kuinta. Akwa dre dre ribeta jai nünankäre ye jämi kwen ietre planeta mada yete. Nita dre dre ribere jai ja nire kräke ye Jehovakwe mikani Kä tibien sribebare kwe yete, akwa sribebare bä nuäre kwe, kwin nünankäre aune ni tädre nüne te ye ngwane ni tädre kriemikani (Isaías 45:18). Nita töbike planeta bä nuäre nikwe yebätä angwane, Jehovata ni tarere metre ye tä nüke gare nie (ñäkädre Job 38:4, 7 * aune Salmo 8:3-5 yebätä). *

7. ¿Ni tare Jehovakwe ye bämikani kwe kukwe medenbiti arato?

 7 Jehovakwe ni sribebare ne kwe nikwe ja töi mikadre niara erere yebiti bämikani kwe nie ni tare kwe arato (Génesis 1:27). Yebätä ni tare niarakwe ye raba nüke gare nie aune ni raba niara tarere. Erametre ye tä kä mike juto nibätä ye gare niarai, ñobätä ñan aune monsotre ye rün bätä meye tä tarere ye nüke gare ietre angwane kätä nemen juto bätätre. Ne madakäre, Jesukwe driebare nie ni täi Jehová ken angwane kä täi juto nibätä (Mateo 5:3). Biblia tä niere niara tä “jändrän kuin bien kabre nie, kä mikakrä juto nibtä” (1 Timoteo 6:17). Erametre Jehová mantiame krubäte aune ni tare kwe (Salmo 145:16).

JEHOVATA KUKWE METRE DRIERE NIE

8. ¿Ñobätä ni tö Jehová tuai dirire jai?

8 Ni rüne töi kwin tä monsotre kwe tarere ye tä ja di ngwen monsotre kwe tötike ne kwe nünandre kwin kwetre. Akwa Biblia tä dre niere ye nitre rüne aune meyere kwati kä nengwane ñaka tä mike ütiäte jai. Yebätä dre  kwin aune dre käme ye ñaka raba driere monsotre kwe yei. Ye köböite monsotre yekwe dre nuaindre ye ñaka tä nemen gare ietre aune ñaka tätre nüne kä jutobiti (Proverbios 14:12). Akwa, Jehová tä monsotre kwe ye jie ngwen bäri kwin, ñobätä ñan aune niara ye “Ngöbö [...] kukwe metre niekä” (Salmo 31:5). Niara tä kukwe metre driere jabätä nie aune nikwe niara mikadre ño täte ye tä niere nie. Aune nikwe nünandre ño bäri kwin ye tä driere nie arato (ñäkädre Salmo 43:3 yebätä). * Jehovakwe dre dre driebarera nie abokänbiti tä bämike nie ni tare krubäte kwe ye ani mike gare jai.

Ni rüne tä kukwe metre Bibliabätä driere monsotre kwe yei aune tä dimike ja kete Ngöböbe ye ngwane tä ja ngwen Jehová erere (Párrafo 8 nemen 10 mikadre ñärärä)

9, 10. a) ¿Ñobätä Jehová tä kukwe driere jabätä nie? b) ¿Kukwe meden nibätä drieta Jehovakwe nie?

9 Kena, Jehová tä kukwe ütiäte jabätä driere nie ñobätä ñan aune niara rabadre gare nie ie tö (Santiago 4:8). Yebätä niara kädekata ño ye tä driere nie. Metrere, niara kädekata ño ye tä tikani bä kabre Bibliabätä nitre mada kädekata ño yebiti ta. Jehová töi ño ye tä driere nie arato. Ñodre, jondron sribebare kwe ye nikwe mikai ñärärä angwane, niara töbätä aune dite krubäte ye rükai gare nie (Romanos 1:20). Aune nita ñäke Bibliabätä ye ngwane, niara töi metre aune tä ni tarere ye tä nemen gare nie. Jehová tä nemen gare bäri nie ye ngwane, bäri nita nökrö niara ken.

Jehová tä nemen gare bäri nie ye ngwane, bäri nita nökrö niara ken

10 Kukwe ütiäte nibätä ye Jehová tä mike gare nie arato. Ni abokän tä nitre niara mräkä ye ngätäite tä niere nie. Aune nikwe dre nuaindre niara mikakäre täte töi jämebiti aune keteitibe jabe ye tä mike gare nie arato. Biblia tä niere Jehovakwe ñaka ni sribebare ne kwe dre kwin aune dre käme ye rabadre gare akwle nie (Jeremías 10:23). Dre bäri kwin ni kräke ye gare ie. Aisete, nikwe niara kukwei mikai täte aune mikai ütiäte jai angwane, kä rabai juto nibätä aune nikwe nünain jäme jabe. Ni tare Jehovakwe yebätä kukwe metre aune ütiäte ye driebare kwe nie.

11. ¿Jehovata kukwe meden kwin käbämike ja känenkäre nie?

11 Ni rüne töi kwin ye töita monsotre kwe ye käkwe nünain ño ja känenkäre yebätä aune tö niaratre tuai nüne kä jutobiti. Akwa metrere nitre kwati kä nengwane kräke dreta ja känenkäre ye ñaka gare ietre. Ja nire kwetre yebiti tätre sribire krubäte jondron ñaka nuai raire ye ganainkäre jai (Salmo 90:10). Akwa ni Jehová mikaka täte ye tä debe bien ie ñobätä ñan aune nikwe nünandre ño kä jutobiti kä nengwane ye driebare kwe nie aune tä kukwe kwin käbämike ja känenkäre nie.

JEHOVATA MÄTRÄRE NIBÄTÄ

12. ¿Jehovakwe ja di ngwani ño Caín aune Baruc dimike?

12 Caín töi namanina jerekäbe kukwe käme krubäte nuainkäre ye gani Jehovakwe angwane, ja di ngwani dimike kwe. Niara ñaka rabadre rubun jankunu aune ja töi kwitadre kwe kukwe yebätä niebare kwe ie. Ye erere nuaindi kwe angwane, Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare kräke niebare kwe ie (Génesis 4:6, 7). Akwa Caín ñaka Jehová kukwei mikani täte aune ye köböite ja tare nikabare krubäte kwe (Génesis 4:11-13). Köbö mada ngwane, ni Jehová mikaka täte kädeka nämene Baruc nämene  di nekä aune ulire gani Jehovakwe ñobätä ñan aune ñaka nämene ja töi mike kwin. Aisete niara rabadre ja töi kwite niebare Jehovakwe ie. Baruc, Jehová kukwei mikani täte, aune ye köböire namaninte nire (Jeremías 45:2-5).

13. ¿Nitre Jehová mikaka täte kirabe käkwe ja tuani kukwe tare krubäte ben ye käkwe dimikani ño?

13 Ni tare Jehovakwe yebätä tä ni jie ngwen aune tä mäträre nibätä. Ni töi ükadrete tä nemen tuin ie ye ngwane tä nuainne, akwa tä ni dimike ja ngwen bäri kwin arato (Hebreos 12:6). Jehovakwe nitre niara mikaka täte kirabe ye dimikani ja ngwen bäri kwin. Ñodre, niarakwe José, Moisés aune David tuanimetre ja tuin kukwe tare krubäte ben. Kukwe tare krubäte ben ja tuani kwetre ye käkwe dimikani Jehovakwe sribi mada biani ietre ye nuainkäre bäri kwin. Jehová tä ni niara mikaka täte dimike ja ngwen bäri kwin yebätä nita ñäke Bibliabätä angwane, tä ni tarere krubäte ye tä nüke gare nie (ñäkädre Proverbios 3:11, 12 yebätä). *

14. ¿Nita kukwe blo nuainne, akwa yebiti ta ni tare Jehovakwe ye tä bämike ño nie?

14 Nita kukwe blo nuainne, akwa yebiti ta ni tare Jehovakwe ye tä bämike jankunu nie. ¿Tä nuainne ño? Isaías ni Ngöbö kukwei niekä käkwe niebare Jehová tä “ngite ju[en] ta” nibiti (Isaías 55:7). Aune rei David käkwe niebare Jehovakwe “mä ngite jökrä nianina ta mäbiti; mä brenne jökrä mikaninta mobe kwe; mä nire kökanintarita kwe gata käikän; jondron kwin bäri dikarä ñan bobre biani sobrore mäi” (Salmo 103:3, 4, 12, Book of Worship for Valiente Indians, tärä okwä ükaninte). Nibira gare nie ye erere, Jehová tä käre juto biare ngite juankäre ta nibiti. Akwa niara tä ni jie ngwen aune tä mäträre nibätä ye nikwe kadre ngäbiti aune nikwe ja töi kwitadre. Ni tare Jehovakwe yebätä tä ni töi ükete ye nikwe ngwandre törö jai (Salmo 30:5).

JEHOVATA NI KRIEMIKE

15. ¿Ni tare Jehovakwe ye tä bämike kukwe medenbiti arato?

15 Ni rüne töi kwin ye tä monsotre kwe kriemike kukwe tare yebätä. Ye erere Jehová tä ni kriemike. Salmo 97:10 tä niere Jehová tä nitre niara mikaka metre täte ye kriemike aune tä mike kwäre nitre käme ye kisete. Töbike kukwe nebätä. Dre raba ni okwä mike bren ye nita gain angwane, nita ja okwä kriemike jötrö ngwarbe. Ye erere arato, Jehová tä ni kriemike jötrö ngwarbe kukwe tare yebätä. Ni tare niarakwe yebätä tä nuainne (ñäkädre Zacarías 2:8 yebätä). *

Jehová tä ni kriemike jötrö ngwarbe kukwe tare yebätä

16, 17. ¿Jehová tä nitre niara mikaka täte ye kriemike ño?

16 Jehová tä käre angeletre yebiti nitre niara mikaka täte ye kriemike (Salmo 91:11). Ñodre, köböitibe deu ángel itibe käkwe nitre rükä 185,000 murie ketani juta Ngöbökwe mikakäre kwäre (2 Reyes 19:35). Nitre kristiano kena ye näire, angeletre käkwe Pedro aune nitre mada nämene kitani ngite ye mikani kwäre  (Hechos 5:18-20; 12:6-11). Bitinkä kä África yekänti rü tare krubäte nakaninkä. Nitre nämene ja mete, gore, nitre brare nämene meri mike ja dibiti jabe aune nitre murie keta nämene juta ye jökrä känti. Nitre Testiko ye ñaka murie ketani jire, akwa jondron kwetre ye jökrä goibare kän. Akwa yebiti ta, Jehová nämene niaratre ngübare ye nükani gare ietre. Niaratre ja tare nikabare krubäte, akwa kä nämene juto bätätre. Central Mundial Ni Juani ye namani nitre yekänti angwane, nitre ye nämene tua ño ngwanintari kwe ietre. Jehová diebiti niaratre jökrä nämene kwin niebare kwetre ni yei.

17 Akwa, nitre Ngöbö mikaka täte ye tä ja ngwen metre yebätä ruäre murie ketanina. Kukwe ye erere namani bare Esteban aune nitre mada ja tötikaka Jesukwe yebätä. Aisete Jehová ñaka tä käre nitre niara mikaka täte ye kriemike ne kwe ñaka murie ketadre. Akwa tä nitre niara mikaka täte kriemike kukwe nieta kwe niaratre jökrä ie yebiti, mikakäre mokre kö okwä keta kabre Satana tä mike ni jiete yebätä (Efesios 6:10-12). Kukwebiti ni mikata mokre ye raba kwen nie Bibliabätä aune juta ükaninte Jehovakwe tä tärä bätä täräkwata sribere yebätä. Ñodre, kukwe blo tä Internet yete, ngwian taredre krubäte, película keta kabre, tärä aune täräkwata keta kabre, videojuego keta kabre känti ni nemen kämekäme jabe aune ja metata abokän bämikata tuare ye jökräbätä Jehová tä ni mike mokre. Erametre ni tare Jehovakwe aune tö ni kriemikai.

ÜTIÄTE KRUBÄTE

18. ¿Jehová tä ni tarere tä nemen gare nie ye ngwane jata nemen ruin ño nie?

18 Moisés Jehová mikani täte ye jökräbätä töbikabare kwe kä nikani ta yete ye ngwane, Ngöbö nämene tarere ye nükani gare metre ie. Yebätä niebare kwe: “Ja tare metre mäkwe yebiti mäkwe nun tare dekä, ne kwe nunkwe kantadre kä jutobiti aune nun tädre nire köbö kwatire kwatire ye ngwane nunkwe kä ngwandre nuäre jabätä” (Salmo 90:14). Apóstol Juan kukwe niebare ne nikwe ngwandre törö jai: “Ngöbö ni Rün nikwe käta ni tarere kri krübäte tuen munkwe” (1 Juan 3:1). Ni tare Jehovakwe tä nemen gare nie ye ütiäte krubäte, ¿ñan ererea?

^ párr. 3 Salmo 100:3-5: “Jehová ye abokän Ngöbö rabadre gare munye. Niara ni sribebare, aune ni abokän niarakwe. Ni abokän juta kwe, aune oveja ngübata kwe. Mun rika jukwe kwe yekänti ta debe biankäre ie, mun rika kä jubäre ie yekänti niara käikitekä. Munkwe debe bian ie, munkwe niara kä ye käikitaka. Ñobätä ñan aune Jehová ye töi kwin; käre niara tä ni tarere metre, aune ja ngwen metre ni mräkätre jökrä jatäri jatäri ie”.

^ párr. 6 Job 38:4, 7: “¿Mä nämene medente angwane tikwe kä tibien sribebare? Nüke gare mäi angwane, mike gare tie. Muke dekä käkwe ngwänänkäbare gwairebe kä jutobiti, aune Ngöbö monsoi jökrä namani ngwänenkä bätä kise mete ye ngwane?”.

^ párr. 6 Salmo 8:3-5: “Kä kwinta, sö aune muke sribebare mäkwe ye tita tuin angwane, ¿ñobätä ni ñaka ütiäte ye mätä ngwen törö jai, aune ni kä nebätä monsoi ye mätä ngübare? Mäkwe niara mikani bäri chi nitre sribebare mäkwe Ngöbö bä kwrere ye ngwä, aune mäkwe mikani ütiäte bätä kri gobrankäre”.

^ párr. 8 Salmo 43:3: “Ñotra mäkwe aune kukwe metre mäkwe ye mäkwe juan. Ye ara käkwe ti jie ngwandre; jatadre ti ngwena ngutuä deme mäkwe aune tarbernáculo kwin krubäte mäkwe yekänti”.

^ párr. 13 Proverbios 3:11, 12: “Monso tikwe, Jehová tä kukwe niere mäi ye mäkwe kadre ngäbiti, aune kukwe ñäkäita kwe mäi ye mäkwe ñaka kita tibien, ñobätä ñan aune nire tare Jehovakwe yebätä tä mäträre, ni rüne tä mäträre monso tare kwe yebätä ye erere”.

^ párr. 15 Zacarías 2:8: “Ñobätä ñan aune Jehová nitre rükä jie ngwanka tä kukwe ne niere: niara käikitaninkä ye bitikäre ti juani kwe juta keta kabre käkwe jondron dianinkä munkä yei: ‘Nire tä kise mike munbätä ye tä kise krien ti okwäte’”.