Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Junio 2015

Orasion padrenuestro tä dre driere ja töi kräke nie (kukwe kena)

Orasion padrenuestro tä dre driere ja töi kräke nie (kukwe kena)

“Mä kä ye mikadre deme.” (MATEO 6:9TNM)

1. ¿Nita kukwe driere ye ngwane nita blite ño nitre ben orasion padrenuestro yebätä?

Orasion padrenuestro ye gare nitre kwati ie (Mateo 6:9-13). Ni testiko Jehovakwe tä kukwe driere ye ngwane käre nita blite nitre ben orasion yebätä. Ñodre, “gobran mäkwe jatadre” ye nita niere mikakäre gare Gobran ye Ngöbökwe aune gwäune Kä tibien kwitai bä nuäre kwe. Arato Ngöbö “kä ye mikadre deme” nita niere mikakäre gare niara kä tärä jeñe aune ni rabadre mike ütiäte jai ñobätä ñan aune niara ye deme (Mateo 6:9TNM).

2. Jesús ñaka tö ni tuai kukwe arabe niere bä kabre orasionte, ¿ye ñokänti gare nie?

2 Nitre kwati tätre orare Ngöböi ye ngwane tätre padrenuestro ye niere bä kabre töbiti. Akwa ¿Jesús tö namani ni tuai ye nuainne? Ñakare. Niarakwe niebare: “Mun rika blite Ngöböbe angwane, [...] munkwe ñan kukwe arabe nie” (Mateo 6:7). Bati, oradre ño ye Jesús nämene driere nitre ja tötikaka kwe yei angwane orasion padrenuestro ye kädekaninte kwe akwa kukwe mada bä jenebiti (Lucas 11:1-4). Kukwe ye tä bämike nie Jesús orasion ye driebare ne kwe nikwe drebätä oradre ye rabadre gare nie.

3. ¿Mäkwe ja tötika kukwe nebätä angwane mä raba kukwe meden meden ngwentari jai?

3 Kukwe ja tötikara ne aune mada ja känenkäre yekänti nikwe ja  tötikai padrenuestro yebätä. Mäkwe ja tötika kukwe nebätä angwane mäkwe ngwantari jai: “¿Padrenuestro ye tä dre driere tie orasion nuainkäre bäri kwin? ¿Padrenuestro tä dre niere ye ererebätä tita nüne?”.

“NUN RÜN KÄ KWINBITI”

4. a) ¿Jesukwe “nun Rün kä kwinbiti” niebare ye tä dre ngwen törö nie? b) ¿Ñobätä nitre tö nünain Kä tibienbätä raba niere Jehová ye niaratre rün arato?

4 Jesukwe orasion kömikani ye ngwane niebare kwe: “Nun Rün kä kwinbiti”. Kukwe ne tä ngwen törö nie Jehová ye ja ngwaitre aune ja etebatre kä jökräbiti tibien ye rün (1 Pedro 2:17). Jehovakwe nitre kristiano ruäre dianinkä ne kwe nünandre kwetre kä kwinbiti. Jehovakwe nitre ye kani ngäbiti ja monsoire. Aisete niara nitre ye rün bäri ütiäte (Romanos 8:15-17). Akwa nitre tö nünanbätä Kä tibienbätä, ¿yebätä dre nie raba? ¿Ñobätä niaratre raba niere Jehová ye niaratre rün arato? Ñobätä ñan aune Jehová tä ja nire bien ietre aune dre dre ribeta kwetre jai ye tä bien jökrä ietre. Kä ja känenkäre yete, niaratre rabai töi metre aune nuaite mrä ye ngwane kä ngwain nüke kwetre jai angwane, niaratre rabai Ngöbö monsoire arato (Romanos 8:21; Apocalipsis 20:7, 8).

5, 6. a) ¿Nitre rüne kukwebätä raba jondron meden bäri ütiäte bien monsotre kwe ie? b) ¿Monsotre itire itire rabadre dre nuainne jondron bianta ietre nebätä? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

5 Nitre rüne kukwebätä raba jondron kwin krubäte bien monsotre kwe ie. ¿Jondron meden? Ye abokän niaratre driedre monsotre kwe yei Jehová ye niaratre rün kä kwinbiti aune niaratre raba orare ño ie ye driedre kwetre ie. Ni ni tuabitikä konkrekasionte kä Sudáfrica yekänti tä niere niara ngängän nibu därebare ye ngwane bengwairebe niara namani orare ben käre deu niara nämene ben gwi ye ngwane. Monsotre nibu ye tä niere rün nämene kukwe meden niere orasionte ye ñaka törö metre ietre. Akwa rün nämene orasion nuainne ye ngwane ja nämene nemen ruin kwin aune kriemikani ietre yebrä törö ietre. Orasion ye nuain namani gare akwle ietre angwane, rünkwe töi mikani orasion ye nuainne ja dibiti. Ye köböire niaratre nämene töbike drebätä aune ja nämene ruin ño ietre ye nämene mike gare ño Jehovai ye kukwei juruadre rün ie yekäre. Ne madakäre, ja nämene ruin ño ietre ye rabadre gare rün ie yekäre. Ye köböire niara rabadre dimike orasion nuainne bäri kwin aune kukwe bäri ütiäte tä orasion padrenuestro yete ye kädekete.

6 Ja mräkä ye ngängän nibu jatani nirien ye ngwane namani ja kete bäri kwin Jehovabe. Nengwane tätre ja mäkäninte aune tätre sribire köbö täte Ngöbö kräke muko kwetre yebe. Erametre nitre rüne raba jondron bäri ütiäte bien monsotre ie, ye abokän Jehová ye metre aune niaratre raba nemen ja ketamuko Ngöbökwe ye driedre kwe ietre. Akwa metrere, monsotre itire itire rabadre ja keta Jehovabe ye mike ütiäte jai (Salmo 5:11, 12; 91:14).

“MÄ KÄ YE MIKADRE DEME”

7. a) ¿Ni testiko Jehovakwe yekwe dre ütiäte tä? b) ¿Nita niara kä ngwen jabätä ye ütiäte ni kräke ye nita bämike ño?

7 Ni testiko Jehovakwe ie Ngöbö kä gare aune nita niara kä ngwen jabätä ye ütiäte ni kräke (Hechos 15:14; Isaías 43:10). Orasion padrenuestro yete, Jesukwe niebare ni rabadre ribere Jehovai niara “kä ye mikadre deme” kwe. Ye abokän niara kä ye mikadreta kwin yei ni tö. ¿Jehová kä gare nie aune nita niara kä ngwen jabätä ye ütiäte ni kräke ye nita bämike ño? Nikwe ribedre ie ni dimikadre kwe ne kwe nikwe ñaka kukwe niedre o kukwe nuaindre niara kä ye mikakäre käme. Nikwe ñaka ja ngwandre nitre kristiano ruäre siklo kena ye erere, niaratre nämene kukwe driere akwa nämenentre kukwe bä jene nuainne. Apóstol Pablo tikabare niaratre ye köböite nitre nämene blite blo Ngöbö kä yebätä (Romanos 2:21-24).

8, 9. Meri Testiko nämene ja di ngwen Jehová kä mikakäre ütiäte, ¿ye Jehovakwe dimikani ño?

 8 Ni kristiano tä ja di ngwen Jehová kä ye mikakäre ütiäte jai. Ñodre, meri Testiko nünanka kä Noruega kän muko krütani aune monso chi brare kä kububiti aibe namani nüne ben. Niara tä niere: “Ñaka rababa nuäre ti kräke. Ti rababa orare Ngöböi bäsi ora kratire kratire te köbö kwatire kwatire, ne kwe niarakwe ja di biandre tie aune ti dimikadre kwe ja rababa ruin ño tie yebätä. Tikwe kukwe ñaka kwin diandre nuaindre jai yebätä Satanakwe Jehová mikadre kötaidre jai yei ti ñaka törbaba. Ti ñaka törbaba ja mikai ngite Ngöbö rüere. Ti törbaba Ngöbö kä ye mikai ütiäte jai aune ti ngobo käkwe rün tuadre Kä Bä Nuäre te yei ti törbaba” (Proverbios 27:11).

9 Erametre meri Testiko ye nämene ja di ngwen Jehová kä ye mikakäre ütiäte jai. ¿Jehovakwe niara dimikani ño? Ñodre, ja mräkätre konkrekasionte nämene kukwe niere ie dimikakäre, yekwe töi mikani jäme aune kukwe kwin diani nuaindre kwe jai. Kä nikani kwärike ta ye bitikäre niara ja mäkäninte ni umbre ji ngwanka konkrekasionte ben. Kä nengwane ngobo yebiti kä niena 20 aune ja ngökabarera ñöte kwe ni Testiko erere. Niara tä niere: “Ti muko käkwe ti dimikani ti ngobo ngübare kwin yebätä tita debe bien krubäte”.

10. ¿Jehová ja kä ye mikaita ño deme täte?

10 Nitre jökrä tä Jehová mike ñaka ütiäte jai aune ñaka kain ngäbiti ja gobraine ye Jehovakwe gaite angwane, niarakwe ja kä ye mikaita deme täte (ñäkädre Ezequiel 38:22, 23 yebätä). * Ye bitikäre, nitre kä tibienbätä töi rabai metre. Angeletre aune nitre Kä tibienbätä ye jökrä käkwe Jehová mikai täte aune niara kä deme ye mikai ütiäte kwetre. Aune mrä mada, Jehová “aibe rabad[i] gobrane jändrän jökräbti”, ye abokän niara rabai ni aune jondron jökrä ye gobraine (1 Corintios 15:28).

“GOBRAN MÄKWE JATADRE”

11, 12. ¿Jehovakwe dre nuainbare kä 1876 yete?

11 Jesús jämi nikenta kä kwinbiti ye känenkri, nitre ja tötikaka ben käkwe ngwanintari ie: “Dänkien, ¿jrei nämane kira nun ngätäite nete, ye kwrere ma bike gobrane nun israelita ngätäite nete ya?”. Akwa Jesukwe niebare ietre ñongwane Gobran Ngöbökwe rabai gobrane ye mikakäre gare ietre kä jämi nüke aune ja töi mikadre kwetre kukwe driere bäri (ñäkädre Hechos 1:6-8 yebätä). Ne madakäre, niaratre rabadre Gobran Ngöbökwe ye ribere driebare kwe ietre aune ñongwane gobran ye rabai gobrane ye niaratre tädre juto ngübare ngäbiti niebare kwe ietre arato. Ye medenbätä nita ribere jankunu Jehovai Gobran kwe ye jatadre.

12 Jesús rabai gobrane kä 1914 yete ye Jehovakwe mikani nüke gare nitre niara mikaka täte yei kä 1876 yete. ¿Dimikani ño kwe kukwe ye mike nüke gare jai? Kä ye ngwane, ja mräkä Russell käkwe kukwe tikani abokän kädekani “¿Ñongwane kä krütai nitre ñakare israelitare ye käne?”. Kukwe tikani yete mikani gare, Daniel kukwe niebare “kä rikai kükü ta” yebätä ye tä kukwe arabe niere “nitre ñakare israelitare, kräke Ngöbökwe köbö kitani nuäi” niebare Jesukwe yebätä (Daniel 4:16; Lucas 21:24). Kukwe tikani ye käkwe mikani gare kä ye krütai kä 1914 yete. * (Nota mikadre ñärärä.)

13. a) ¿Dre namani bare kä 1914 yete? b) ¿Kä 1914 ja känenkäre kukwe jatani nemen bare kä jökräbiti ye tä dre bämike?

13 Kä Europa yekänti rü kömikani abokän  nuainbare kä jökräbiti kä 1914 yete. Nitre kwati krütani mrö miare. Aune kä 1918 yete mura tare krubäte käkwe nitre murie ketani bäri kwati rü nuainbare ye kräke. Kukwe rabai bare niebare Jesukwe ye jondron jökrä namani bare ye “käkwe bämika[n]i tuare” (Mateo 24:3-8, TNM; Lucas 21:10, 11). Kukwe namani bare ye käkwe mikani gare niara namani gobrane kä kwinbiti kä 1914 yete. Kä ye näire “niarakwe rüe ganain[ba]re” aune “ni jökrä ganain[bare] rübtä” kwe (Apocalipsis 6:2). Jesukwe Satana aune chokalitre ye kitani Kä tibienbätä. Ye bitikäre, kukwe niebare ne jatani nemen bare: “Aingwaree mun nünanka kä temenbtä amne mun nünanka kä butubti mrente. Mun ye abko bobre jakän, ñobtä ñan angwane kä kitera neme braibe diabluye [...], aisete mätä kri mun nünanka kä temenbtä ye rüere” (Apocalipsis 12:7-12).

14. a) ¿Gobran Ngöbökwe jatadre ye ñobätä ni täbe ribere jankunu? b) ¿Sribi meden ütiäte abokän nikwe nuaindre jankunu?

14 Jesús namani gobrane ye ngwane, ñobätä kukwe tare jatani nemen bare Kä tibienbätä ye Apocalipsis kapitulo 12 tä ni dimike mike nüke gare jai. Niara niena gobrane kä kwinbiti, akwa Satana abokän tä Kä tibien gobraine. Akwa, gwäune Jesukwe kukwe käme ye diainkä jökrä aune rüe ganaindi täte kwe. Yebätä ni täbe Gobran Ngöbökwe jatadre ye ribere jankunu. Ne madakäre, nikwe sribi ütiäte nuaindi jankunu. ¿Sribi meden? Nikwe kukwe Gobran Ngöbökwe yebätä mikai gare nitre ie. Kukwe drieta ye tä kukwe niebare Jesukwe ne mike nemen bare: “Kukwe Ngöbö gobrainbätä, ne driedi kä ngöi jökrä ta, abokän kwe ni juta jökrä te ie rabadre gare gäre, ye ngwane kä ja ken rükai” (Mateo 24:14, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte).

“MÄ TÖI YE ERERE RABADRE BARE” KÄ TIBIENBÄTÄ

15, 16. ¿Ngöbö töi rabadre bare Kä tibienbätä ye ñobätä ñan aibe ribedre jerekäbe?

15 Kä 6,000 nikanina ta yete Ngöbö töi ye nuain nämene Kä tibienbätä. Ye abokän niara tö nämene dre ie ye erere nuain nämene. Ye medenbätä niarakwe niebare jondron jökrä  “namani tuen bäri nuäre ie” (Génesis 1:31, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena). Akwa Satana ja mikani rüere aune yete ja känenkäre Ngöbö tö dre ie ye nitre jökrä bäsi ñaka nuainne. Akwa yebiti ta, kä nengwane nitre Jehová mikaka täte tä millón 8 jire. Ngöbö töi rabadre bare Kä tibienbätä ye ñan aibe ribedre jerekäbe ye gare kwin ietre. Ye medenbätä tätre ja di ngwen nuainne. Tätre ja di ngwen ne kwe Ngöbökwe kadre ngäbiti aune tätre blite kä jutobiti nitre madabe Gobran Ngöbökwe yebätä.

¿Ngöbö töi nuaindre ye mätä driere monsotre mäkwe yei? (Párrafo 16 mikadre ñärärä)

16 Ani kukwe mike gare jai meri Testiko abokänbiti kä niena 80 yebätä, niara tä sribire misionera kä África yekänti aune niarakwe ja ngökani ñöte kä 1948 yete. Niara tä niere: “Tita käre ribere Ngöböi nitre brukwä kwin yei niara rabadre gare kä jämi krüte ye känenkri. Aune tita niken kukwe driere ye ngwane, tita ribere Jehovai ti mikadre töbätä kwe kukwe mikakäre nemen nitre brukwäte. Ni jökrä käkwe kukwe kwe kan ngäbitibarera ye niarakwe dimikadre ye tita ribere ie arato”. Meri Testiko ye käkwe nitre kwati dimikanina Jehová mike gare jai. ¿Ja mräkätre mada niena umbre abokän tä Jehová töi nuainne kä jutobiti ye tärä gare mäi? (Ñäkädre Filipenses 2:17 yebätä.)

17. ¿Jehovakwe kukwe nuaindi ja känenkäre ye tuin ño mäi?

17 Ngöbö töi rabadre bare Kä tibienbätä ye ni niara mikaka täte tädi ribere jankunu nememe niarakwe rüe gaite ye ngwane. Ye ngwane, Kä tibien ye rabai kwitani bä nuäre aune nitre kwati krubäte gaikröta. Jesukwe niebare “nitre jökrä tä dobote ngwanta törö jai, yei niara kukwei juruai aune jataita kä merebiti” (Juan 5:28, 29TNM). Ni mräkätre tare nikwe krütanina abokän rükaita nire tuai nikwe ye kä mikai juto nibätä ye mä raba bämike ja töite. Ngöbökwe ni “okwä ñöi sökadite jökrä” (Apocalipsis 21:4). Nitre jökrä bäsi rükaita nire yei kukwe metre ñaka namani gare Jehová aune Jesús yebätä. Ye medenbätä Biblia tä kädeke “nitre ñaka kukwe metre nuainkä”. Ngöbö töi driedi ietre ye rabai kwin krubäte ne kwe niaratre nünandre kärekäke (Hechos 24:15, TNM; Juan 17:3).

18. ¿Nitre kä tibienbätä tä dre ribere bäri jai?

18 Kukwe ketamä kena abokän nita ribere orasion padrenuestro yete ye Jehová köböra mike nemen bare: Gobran kwe jatadre, Gobran ye niara kä ye mikadre deme aune angeletre bätä nitre kä tibienbätä käkwe gwairebe Jehová mikai täte. Ye ngwane nitre kä tibienbätä tä dre ribere bäri jai ye Ngöbökwe biain ietre. Kukwe mada ribedre nikwe orasion padrenuestro yete driebare Jesukwe, yebätä nikwe blitai kukwe mada ja tötikara ja känenkäre yekänti.

^ párr. 10 Ezequiel 38:22, 23: “Aune tikwe kukwe ükadite ben, niara rabai bren aune däri rabai krubäte, aune ñü kä juain ñöte bätä ñü hielore, ñukwä jutra bätä azufre ye tikwe mikai näkäin niarabiti, nitre tä niara yekri aune juta jökrä tä niarakri yebiti. Erametre tikwe ja mikai ütiäte kri aune tikwe ja kä mikai deme aune nitre jökrä kä nebätä okwäbiti tikwe ja mikai gare; aune ti abokän Jehová rabai gare ietre”.

^ párr. 12 Ñobätä nunta niere kukwe niebare ye abokän namani bare kä 1914 yete ye mä törba mikai gare jai angwane, mä raba tärä ¿Dre drieta erametre Bibliakwe? página 215 nemen 218 mike ñärärä.