Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Marzo 2015

“Ni tödekaka Jesubti aibe ben” ja mäkädrete niebare: ¿ye täbe ütiäte?

“Ni tödekaka Jesubti aibe ben” ja mäkädrete niebare: ¿ye täbe ütiäte?

“Ni Testiko ñaka kwen tie ja mäkätekäre, aune ti ñaka rabai gure ye jürä tibätä.”

“Nitre brare ñaka Testiko ye ruäre töi kwin. Ni mada kain ngäbiti kwin, ni mada tarere aune juto ni mada dimikakäre. Ne madakäre, ti Testiko ye rüere niaratre ñaka ja mike. Aune niaratre tä nemen tuin bäri bä nuäre tie nitre brare konkrekasionte ye kräke.”

Ja mräkätre ruäre kaibe tärä töbike ye kwrere arato. Jehová tö nitre niara mikaka täte ye tuai ja mäkete “ni tödekaka Jesubti aibe ben” ye gare niaratre ie. Kukwe ye tä mike gare ni rabadre ja mäkete ni testiko Jehovakwe ja ngökabarera ñöte ye aibe ben (1 Corintios 7:39). Kukwe ye garera ietre, ¿akwa ñobätä ja mräkätre ye tätre töbike kore?

ÑOBÄTÄ TÄTRE TÖBIKE KORE

Ruäre tätre töbike kore ñobätä ñan aune meritre Testiko kaibe ye bäri kwati krubäte nitre brare Testiko kaibe ye kräke ruin ietre. Aune ye erere nemen bare juta kwati krubäte te. Ñodre, juta Corea yekänti nitre 100 Testiko jene jene ye ngätäite meritre Testiko tä 57 aune nitre brare Testiko tä 43. Aune juta Colombia yekänti nitre 100 Testiko jene jene ye ngätäite meritre Testiko tä 66 aune nitre brare Testiko tä 34.

Juta ruäre känti ni brare tä ja mäkätekäre ye tä ngwian o jondron mada bien meri tä ja mäkätekäre ben ye rün aune meye ie, ne kwe rabadre ja mäkete meri yebe. Meri rün aune meye ye ñaka Testiko angwane, raba ngwian o jondron kabre krubäte ye kärere ni brare tö ja mäkäite yei. Akwa nitre brare Testiko kaibe ye kwati ie ngwian ñaka jondron ye erere kökakäre. Ye medenbätä, meritre ruäre Testiko juta ye erere känti tätre nütüre ñaka rabai ja mäkete jire ni Testiko ben. * (Ñäkädre nota yebätä.)

TÖ NGWEN JEHOVAI

Ruäre ngwane mätä töbike kore angwane, kukwe ye garera Jehovai aune ja ruin ño mäi ye nüke gare ie ye mäkwe ngwan törö jai (2 Crónicas 6:29, 30).

Akwa Jehová tä niere ni rabadre ja mäkete ni niara mikaka täte aibe ben. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune dre  bäri kwin ni kräke ye gare ie aune tö ni kriemikai. Nikwe kukwe kwin diandre nuaindre jai ne kwe ñaka ja tare nikadre yei niara tö. Nehemías ni Ngöbö kukwei niekä ye näire nitre judío kwati ja mäkäninte meritre ñaka nämene Jehová mike täte yebe. Aisete, dre namani bare rei Salomón yebätä ye Nehemías ngwaninta törö nitre judío yei. Ngöbö nämene Salomón tarere aune mikani kwe reire nitre Israel kräke ye niebare kwe ietre. Akwa Salomón ja mikani gure meritre ñaka nämene Jehová mike täte yebe, aune meritre ye niara töi mikani ja mike ngite (Nehemías 13:23-26). Jehová tö kukwe kwin ye aibe ie ni kräke. Aisete, tä niere nitre kristiano yei rabadre ja mäkete nitre kätä niara mike täte ye aibe ben (Salmo 19:7-10; Isaías 48:17, 18). Dre nuaindre nikwe aune dre ñaka nuaindre nikwe ye niara aibe raba niere nie ye gare nie. Ne madakäre, niara tä mäträre nibätä yebätä nita debe bien ie, ñobätä ñan aune yebiti tä bämike ni tare kwe aune kukwe nieta kwe ye käre kwin ni kräke (Proverbios 1:5).

Mäkwe ja mäkäite ni ñaka Jehová tarere yebe angwane, ni ye raba mä töi mike ñaka niara mike täte jankunu. Erametre, mä ñaka tö kukwe ye erere tuai nemen bare (2 Corintios 6:14). Jehovata kukwe niere mäträkäre ye käre kwin ni kräke ye mäkwe ngwan törö jai. Nitre kwati Ngöbö mikaka täte kä nengwane käkwe kukwe kwin dianina nuaindre jai aune kukwe nieta mäträkäre ne niaratre mikanina täte. Akwa nitre mada abokän ñaka tä nuainne.

TÄBE ÜTIÄTE

Meri Testiko käi Australia kädekata Maggy jatani ja känene ni brare ñaka Testiko ben. * (Nota mikadre ñärärä.) Niara tä niere ja känänbätä ni brare yebe nämene gätä keta kabre juen ja bäre. Aune ye köböite ñaka namanina ja kete Jehovabe. Meri mada bati käi India kädekata Ratana jatani ja känene ni brare nänkä kwelate ben yebe. Ni brare ye jatani ja tötike Bibliabätä, akwa jerekäbe ja känänkäre niarabe. Ja känenkäre, Ratana ñaka namanina Jehová mike täte jankunu aune ja mikani kwe kukwe madabätä ja mäkätekäre ni brare yebe.

Meri Testiko käi Camerún kädekata Ndenguè yebiti kä namani 19 angwane, ja mäkäninte kwe ni brare ñaka Testiko ben. Ni brare ye käbämikani Ndenguè ie niara tuainmetre kwe Jehová mike täte jankunu. Akwa niara ja mäkäninte ye bitikäre bämän nikani krobu ta angwane, nän gätäbätä ye ñäkäibare kwe ie. Ja namani ruin kaibe ie aune namani ja muaire krubäte nieta kwe. Nämene kukwe nuainne käne ye erere ñaka namanina nuainne ye gani kwe. Ne madakäre, käre ja namani ruin ngite ie.

Kukwe yebätä mä raba töbike: “Ja mräkätre aune ja ngwaitre ruäre käkwe ja mäkäninte nitre ñaka Testiko ben aune nitre ye töi kwin”. Ye metre. Akwa mäkwe ja mäkädrete ni ye erere ben angwane, ¿mätä ja kete Jehovabe yebätä dre rabai bare? Jehovakwe kukwe kwin niebare mäi mäträkäre mäbätä, akwa ¿mäkwe ñaka mikai täte yebätä ja rabai ruin ño mäi? Akwa bäri ütiäte, ¿ja rabai ruin ño Jehovai? (Proverbios 1:33.)

Ja ngwaitre aune ja mräkätre kwati tätre Jehová kukwei mike täte aune tätre ja mäkete nitre Testiko aibe ben. Kukwe ye bäri kwin gare metre niaratre ie. Ne madakäre, tätre kukwe ye nuainne ñobätä ñan aune niaratre tö kä mikai juto Jehovabätä. Ñodre, meri Testiko käi Japón kädekata Michiko tö namani Ngöbö mikai täte, akwa niara mräkätre tö namani tuai ja mäkete ni ñaka Testiko ben. Ne madakäre, ja ketamukotre kwe namani ja mäkete nitre Testiko ben ye tuani kwe, akwa niara abokän nämene kaibe. Kukwe ye ñaka namani nuäre niara kräke. Akwa ni tädre gure o ñakare ye ñan aibe raba kä mike juto nibätä ye nämene ngwen törö jai, abokän nämene dimike nieta kwe. Jehová, Ngöbö kä juto bökänkä mikadre täte ye bäri ütiäte (1 Timoteo 1:11). Michiko ie gare metre, nita dre ribere jai ye erere Jehová tä bien nie. Ye medenbätä, niara tä niere ni tö ja mäkäite, akwa ni Jehová mikaka täte ñaka kwen nie angwane, bäri kwin ni tädre kaibe ken. Ja känenkäre, Michiko ja mäkäninte ni Testiko kwin krubäte ben. Aune Jehová mikani täte kwe yebätä kätä jutobätä.

Nitre brare Testiko käkwe kä ngwanina nüke jai arato ja mäkätekäre ni Testiko mada töita ja erebe ben yebe. Ñodre, ni brare Testiko käi Australia kädekata Bill tä niere, ruäre ngwane meritre ñaka Testiko ye nämene nemen tuin kwin ie. Akwa niarakwe ñaka ja töi mikani krubäte meritre ñaka Testiko yebätä ñobätä ñan aune ñaka tö namani ja känäin jire meritre yebe. Ja känenkäre, meritre Testiko ruäre namani tuin kwin Bill ie arato. Akwa meritre Testiko ye töi ñaka nämene niarabätä. Kä nikani 30 ta angwane, Bill ja mäkäninte  meri Testiko töi nämene ja erere niarabe yebe. Bill tä niere niara ñaka ja töi kwite kukwe nuainbare kwe yebätä. Kätä jutobätä ñobätä ñan aune niara bätä muko kwe tätre kukwe driere, ja tötike aune sribire gwairebe Jehová kräke. Ja ketamukotre niara muko yekwe ben tä ja mäke kwin arato, ñobätä ñan aune nitre ye tä sribire siba Jehová kräke. Kukwe nieta Bibliakwe ye niaratre tä mike täte ye köböire tätre nüne kwin jabe nieta kwe.

¿DRE MADA NUAIN RABA MÄKWE?

Ni ño ben mä tö ja mäkäite ye ngübata mäkwe aune mä tö Jehová mikai täte yebätä mä jämi ja mäkete angwane, ¿dre raba mä dimike? Mä tö Jehová mikai täte ye tuin ie aune ye käi jutobätä ye mäkwe bämika ja töite (1 Samuel 15:22; Proverbios 27:11). Ja ruin ño mäi ye mä raba niere käre ie orasionte aune ye mä dimikai arato (Salmo 62:8). Kukwe keta kabrebiti mä nuaite aune kukwe käme nüke mä töite yebe ja tuakäre mäkwe ja di ngwain angwane, mätä ja kete Jehovabe ye rabai bäri dite köbö kwatire kwatire te. Mä ütiäte krubäte niara kräke ye mäkwe ngwan törö jai. Mätä dre ribere jai ye gare ie ye mäkwe ngwan törö jai. Meritre Testiko, Ngöbö ñaka tä ni brare käbämike nie ne kwe nikwe ja mäkädrete ben. Aune ja mräkätre, Ngöbö ñaka tä meri käbämike nie ne kwe nikwe ja mäkädrete ben. Akwa niarakwe dre nuaindre mä dimikakäre nüne kä jutobiti ye gare ie (Salmo 145:16; Mateo 6:32).

Ruäre ngwane ja raba nemen ruin mäi David erere. Bati niara nämene ulire krubäte ye ngwane Jehovakwe dimikadre jötrö ngwarbe ye ribebare kwe ie, ñobätä ñan aune niara di ñaka namanina (Salmo 143:5-7, 10). Akwa mäkwe ñaka ja di ngwan nekä. Niarakwe orasion mäkwe kain ngäbiti ye mäkwe ngüba. Mäkwe ñäkä Bibliabätä aune kukwebätä mätä ñäke yebätä mäkwe töbika. Ye köböire rabai gare mäi dre ribeta Jehovakwe mäbätä aune nitre niara mikaka täte kirabe dimikani ño kwe ye rabai gare mäi arato. Ye käkwe mä dimikai tö ngwen ie aune mike täte.

Nitre brare aune meritre kaibe ye ütiäte konkrekasion kräke. Nitre ye tä nitre ja mräkäre aune monsotre bati ye dimike

Ni ño ben mä tö ja mäkäite ye mätä ngübare angwane, ¿dre mada nuain raba mäkwe? Mä raba ja di ngwen ja ketakäre bäri kwin Jehovabe aune ja ngwen kwin nitre mada okwäkänti. Arato mä raba ja mäke kwin nitre madabe aune ja mike mantiame, sribire krubäte, aune ja ngwen metre Jehovai. Kukwe ye nuaindre ye ütiäte krubäte ne kwe ni gure nünandre kä jutobiti jabe (Génesis 24:16-21; Rut 1:16, 17; 2:6, 7, 11; Proverbios 31:10-27). Mäkwe käre kukwe drie krubäte aune sribi ja dibiti konkrekasionte. Ye käkwe mä dimikai kukwe kwin den ja käne. Bill tä niere niara nämene kaibe ye ngwane kä nikani jötrö tabiti, ñobätä ñan aune niara nämene sribi prekursor ye nuainne.

Jehová mikadre täte aune ja mäkädrete “ni tödekaka Jesubti aibe ben” nieta ye täbe ütiäte. Nikwe ja töi mikai ja mäkete ni Testiko ben angwane, Jehová mikai ütiäte jai aune kä rabai juto nibätä. Biblia tä niere nitre kätä Jehová mike täte töi kwinbiti ye nünain kärekäre kä jutobiti (Salmo 112:1, 3). Ye medenbätä, “ni tödekaka Jesubti aibe ben” ja mäkädrete niebare Jehovakwe ye munkwe ñaka käi kwitaka jabiti.

^ párr. 7 Meritre Testiko tätre töbike ño yebätä blitai metrere kukwe nekänti, akwa kukwe niei mäträkäre ne ütiäte nitre brare Testiko ye kräke arato.

^ párr. 13 Niaratre ruäre kä kwitani.