Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Mäkwe ja ngwain mokre jankunu?

¿Mäkwe ja ngwain mokre jankunu?

“Munkwe mokre jabti, [...] ñobtä ñan angwane köbö mdente amne ñänä okwä nuäi [...] abko gare ñakare munye.” (MATEO 25:13)

1, 2. a) ¿Kukwe rabai bare kä krüte näire yebätä Jesukwe dre mikani gare? b) ¿Kukwe ja tötikara nekänti nikwe dre mikai gare jai?

JESÚS nämene täkäni apóstol Pedro, Andrés, Santiago aune Juan yebe Ngutuä Olivo yekänti, yete templo Jerusalén ye nämene tuin menteni. Yete Jesukwe mikani gare ietre, niara rabadi reire Gobran Ngöbökwe yete angwane, kä krüte te nitre blo täi nüne ye näire kukwe kwin krubäte rabai bare. Jesukwe niebare ietre kä ja känenkäre yete “ni klabore ie tö ngwan raba bätä töbätä” ye täi ji ngwen niara kräke Kä tibienbätä. Ni klabore ye rabai mrö ja üaire bien nitre kristiano ie kä debe näre te (Mateo 24:45-47TNM).

2 Ye bitikäre, Jesukwe blitabare niaratre ben meritre ni jätä kaibe deme yebätä (ñäkädre Mateo 25:1-13 yebätä). Kukwe ja tötikara nekänti nikwe blitai kukwe bämikani yebätä. Nikwe kukwe ketamä  mikai gare jai. Kena, ¿kukwe bämikani Jesukwe ye tä dre mike gare? Ketebukäre, ¿nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ja ngwanka metre ye tätre kukwe ja töi kräke ye mike ño täte? ¿Aune ye köböire dre rabai kwetre? Ketamäkäre, ¿tä kukwe meden ja töi kräke driere ni itire itire ie kä nengwane?

¿KUKWE BÄMIKANI YE TÄ DRE MIKE GARE?

3. a) Mekerabe, ¿tärä aune täräkwata nikwe ye nämene kukwe mike gare ño meritre ni jätä kaibe deme bämikani yebätä? b) Ja töi mikadre krubäte kukwe kiakia ye mike gare angwane, ¿dre raba nemen bare?

3 Kukwe ja tötikara käne yebätä nikwe mikaba gare jai, bitinkä nitre klabore ie tö ngwan raba ye tä kukwe kira ruäre mike gare bäri kwin. Käne, kukwe kira ketare ketare nämene dre bämike nämene ruin ietre ye mika nämene gare metrere kwetre. Akwa nengwane, kukwe kira ketare ketare ye tä dre mike gare ja töi kräke nie yebätä tätre blite metrere. Ñodre, meritre ni jätä kaibe deme bämikani yebätä ani töbike. Tärä aune täräkwata nikwe ye nämene käne kukwe kiakia ye mike gare jökrä, ñodre, nämene ñotra, aceite aune botella kia yebätä kukwe mike gare. Akwa ja töi mika nämene krubäte kwetre kukwe kiakia ye mikakäre gare angwane, kukwe bäri ütiäte ja töi kräke nie ye ñaka mika nämene gare. Aisete, kukwe ye tä dre driere ja töi kräke nie ye nikwe mikai gare metrere jai kukwe ja tötikara nekänti.

Meritre ye tädre juto ñotra trä mikani kwetre yebe kisete ni brare tä ja mäkätekäre rükadre ye ngübare ngäbiti

4. a) ¿Ni brare tä ja mäkätekäre ye abokän nire aune ñokänti gare nie? b) ¿Meritre kaibe deme ye abokän nire nire aune ñokänti gare nie?

4 Jesús tö namani dre driei ja töi kräke nie ye rabadre gare nie yekäre, nikwe mikadre gare käne jai nire nirebätä nämene blite kukwe bämikani kwe yekänti. ¿Ni brare tä ja mäkätekäre ye abokän nire? Ye Jesús. ¿Ñokänti gare nie? Gare nie ñobätä ñan aune köbö mada ngwane, niarakwe ja bämikani ni brare tä ja mäkätekäre ye kwrere (Lucas 5:34, 35). ¿Aune meritre kaibe deme ye abokän nire nire? Ye “obeja kiakia”, o nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti bämikata. ¿Ñokänti gare nie? Gare nie ñobätä ñan aune köbö mada ngwane, Jesukwe niebare nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye abokän rabai nitre sribikä ye kwrere, abokän tädi ñotra kwetre trä mikani, ni niaratre bökänkä tä ja mikata gure yebätä abokän rükadreta ye ngübare ngäbiti (Lucas 12:32, 35, 36). Meritre kaibe deme bämikani käkwe dre nuainbare ye ngwanta törö kwe nie. Meritre ye tädre juto ñotra trä mikani kwetre yebe kisete ni brare tä ja mäkätekäre rükadre ye ngübare ngäbiti. Nitre kristiano nänkä kä kwinbiti ye apóstol Pablo bämikani meritre kaibe deme ye kwrere arato (2 Corintios 11:2). Kukwe ye jökrä tä mike nüke gare nie, meritre ni jätä kaibe deme bämikani Jesukwe yebiti tö namani kukwe ja töi kräke driei nitre nänkäre kä kwinbiti yei.

5. a) Kukwe bämikani Jesukwe meritre ni jätä kaibe deme yebätä, ¿ye rabai bare ñongwane? b) ¿Ñokänti gare nie?

5 Kukwe bämikani Jesukwe meritre ni jätä kaibe deme yebätä, ¿ye rabai bare ñongwane? Ye rabai bare kä krüte näire. ¿Ñokänti gare nie? Ani mike gare jai. Kukwe bämikani mrä Jesukwe yekänti niebare kwe, ni brare tä ja mäkätekäre ye “nükani” (Mateo 25:10). Täräkwata Ni Mikaka Mokre 15 julio 2013 yebätä rababa gare nie Mateo kapitulo 24 aune 25 yekänti kukwe niebare ye tä blite bä kwä jire Jesús rükaita, o  jataita yebätä. Aune rababa gare nie arato, Jesús rükai kukwe tare krubäte rabaira krüte ye näire kukwe ükatekäre nitre käme ben aune nitre käme gatekäre. Yebätä nüke gare nie kukwe bämikani meritre ni jätä kaibe deme yebätä ye tä nemen bare kä krüte nete, akwa Jesús rükai kukwe tare krubäte ye näire.

6. ¿Jesús kukwe bämikani ye tä dre mike gare?

6 ¿Jesús kukwe bämikani yebiti tö namani dre mikai gare? Rabadre gare nie yekäre, ani ja tötike kukwe yebätä. Mateo kapitulo 24 yekänti, Jesukwe blitabare ni klabore ie tö ngwan raba aune töbätä yebätä, ye abokän nitre nänkä kä kwinbiti ye ngätäite nitre brare braibe tä nitre kristiano jie ngwen kä krüte näire. Jesukwe niebare nitre braibe yei, niaratre rabadre ja ngwen metre. Jesukwe kukwe bämikani meritre ni jätä kaibe deme yebätä, yebiti tö namani kukwe ye erere bäsi driei ja töi kräke. Akwa Jesús tö namani kukwe ye driei ja töi kräke nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti täi nüne kä krüte näire ye jökrä ie. ¿Aune tö namani kukwe meden driei ja töi kräke ietre? Ye abokän nitre nänkä kä kwinbiti ye tö nünain kä kwinbiti angwane, niaratre ye jökrä rabadre ja ngwen mokre ye meden gäräbare kwe (Mateo 25:13). ¿Nitre nänkä kä kwinbiti tä kukwe ye mike ño täte? Ani mike gare jai.

¿NITRE NÄNKÄ KÄ KWINBITI TÄ KUKWE JA TÖI KRÄKE YE MIKE ÑO TÄTE?

7, 8. a) ¿Meritre kaibe deme töbätä ye nämene ño juto? b) ¿Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye tätre ño juto?

7 Jesukwe kukwe bämikani yekänti niebare kwe, meritre nirike kaibe deme ye “töi ñakare”, o ñaka töbätä. Kukwe ye niebare kwe ietre ñobätä ñan aune meritre ye ñaka nämene juto ni brare nämene ja mäkätekäre nükani ye ngwane. Jesukwe niebare arato meritre mada nirike kaibe deme ye abokän “töbtä”, o töbika gare ietre. Kukwe ye niebare kwe ietre ñobätä ñan aune meritre ye nämene juto. Akwa ¿ñobätä nämenentre juto? Kukwe ketebubätä. Kena niaratre ja mikani juto aune ketebukäre niaratre nämene mokre. Meritre ye jökrä tädre mokre aune köbö deu yete ñotra ye tädre trä mikani kwetre. Meritre kaibe deme töbätä ye nikani aceite mada ngwena chi jai, akwa meritre ñaka töbätä ye abokän ñaka nikani aceite mada ngwena jai. Aune nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti ja ngwanka metre, ¿ye tä ja mike ño juto Jesús rükai ye ngäbiti?

8 Nitre nänkä kä kwinbiti ye tätre juto Jehovakwe sribi mikani nuaindre ietre ye nuainkäre nememe mrä. ¿Tätre ja mike ño juto? Tätre kukwe keta kabre nuainne ja mikakäre juto. Kena, niaratre sribi Jehovakwe nuaindre yekäre rabadre nüne jondron braibebiti ye gare ietre, akwa tätre nuainne kä jutobiti. Ketebukäre, ñongwane kä krüte rükai ye ñaka gare ietre akwa yebiti ta niaratre töita kwatibe ja ngwanbätä metre, ñobätä ñan aune Jehová aune Jesús tare kwetre. Aune ketamäkäre, ñaka tätre ja töi mike nitre ñan Ngöbö mike täte ye erere, jondron tuabätä bäri jakwe, ñaka ja ngwen käme aune ñaka töbike ja aibebätä. Meritre kaibe deme töbätä nämene juto ñotra trä mikani, ye kwrere nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye tä. Niaratre ye tätre juto arato aune ni brare tä ja mäkätekäre bentre rükai ye ñaka nüke jötrö tuin ietre akwa tätre ngübare ngäbiti bätärekä (Filipenses 2:15).

Jesukwe niebare nitre nänkä kä kwinbiti yei, niaratre rabadre ja ngwen metre

9. a) ¿Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti kä nengwane yei Jesukwe dre niebare mikakäre mokre? b) “¡Ni ja mikaka gure kitera nüke!” niebare ja dibiti, ¿ye nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti tä mike ño täte? (Nota mikadre ñärärä arato.)

 9 Meritre töbätä ja ngwani mokre ye köböire nämenentre juto arato. Ni brare nämene ja mäkätekäre meritre ni jätä kaibe deme ben ye ñaka namani nüke jötrö namani tuin ietre yebätä nikanintre kübien niebare Jesukwe. Akwa ¿ñobätä Jesukwe kukwe ye niebare? Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti kä ne näire ye tädre Jesús ngübare nüke ye ngwane, raba niken kübien o töi raba nemen kukwe mada jiebiti yebätä Jesukwe kukwe ye niebare niaratre mikakäre mokre. Nitre ruäre tö ja ngwain mokre ye tädre kukwe rabai bare ngübare ngäbiti ye ngwane, raba ja töi mike kukwe mada jiebiti ye nämene gare Jesús ie arato. Yebätä, nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ja ngwanka metre ye tätre ja di ngwen krubäte ja ngwankäre mokre. ¿Tätre nuainne ño? “¡Ni ja mikaka gure kitera nüke!” niebare ja dibiti ye meritre kaibe deme käkwe kukwe nuabare niebare Jesukwe kukwe bämikani kwe yekänti. Meritre ni jätä ye käkwe kukwe ye mikani täte, akwa meritre ja ngwani töbätä ye aibe käkwe ja ngwani mokre (Mateo 25:5, 6; 26:41). Ye erere arato, “¡ni ja mikaka gure kitera nüke!” niebare ja dibiti ye nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ja ngwanka metre ye tä mike täte kä krüte ne näire. ¿Aune tätre kukwe ye mike ño täte? Kukwe keta kabre tä mike gare Jesús köböra nüke ye nükanina gare ietre aune tätre juto Jesús rükai ye ngäbiti. * (Ñäkädre nota yebätä.) Jesukwe kukwe bämikani mrä ye abokän rabai bare ñongwane metrere yebätä ani blite mada.

MERITRE TÖBÄTÄ YEKWE KUKWE KWIN NAMANI, AKWA MERITRE ÑAKA TÖBÄTÄ YE MIKANI JA NGIE NUIN

10. Meritre kaibe deme ñaka töbätä aune meritre töbätä blitabare jabe, ¿yebätä kukwe meden ngwantarita?

10 Ni brare nämene ja mäkätekäre jämi nüke ye känenkri meritre kaibe deme ñaka töbätä aune meritre töbätä ye blitabare jabe. Meritre ñaka töbätä ye käkwe aceite käräbare ñotra kwetre ye kräke meritre töbätä yei. Akwa meritre töbätä ye ñaka niaratre dimikani (ñäkädre Mateo 25:8, 9 yebätä). Jesús rükaita kukwe tare krubäte rabaira krüte näire, ye ngwane kukwe rabai bare ye bämikani meritre blitabare jabe yebäta raba ruin nie. Nitre nänkä kä kwinbiti ja ngwanka metre yekwe ñaka nitre mada nänkä kä kwinbiti ruäre ñaka ja ngwain metre ye dimikai, ¿ye ai gäräbare? Kukwe ye rükadre gare nie yekäre, nikwe ngwandre törö jai nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye rabaira täräi mikaninkä.

11. a) ¿Kukwe tare krubäte ye känenkri dre rabai bare? b) Meritre kaibe deme töbätä käkwe niebare meritre ñaka töbätä yei rikadre aceite kökö jai, ¿yebiti nämene dre mike gare ietre?

11 Kukwe tare krubäte kömikai ye känenkri, nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti tädi nüne mrä Kä tibienbätä ye jökrä täräi mikaikä (Apocalipsis 7:1-4). Ye tä mike gare metre, niaratre ye näin kä kwinbiti. Akwa ¿nitre mada nänkä kä kwinbiti ñaka ja ngwain mokre aune metre yebätä dre rabai bare kukwe tare krubäte ye känenkri? Niaratre ye ñaka täräi mikaikä. Kukwe tare krubäte kömikai aune nitre kukwe ngwarbe mikaka täte ye jökrä gaite tuai nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ñaka ja ngwain metre yekwe angwane, töi rabaitre ñan krütare. Ye ngwane batibe rükai gare ietre niaratre  ñaka täi juto Jesús rükai ye ngäbiti raba ruin nie. Köbö ye näire ja di käräi kwetre ye ngwane, ¿dre rabai bare? Meritre ni jätä kaibe deme käkwe blitabare jabe yebiti kukwe ye mikata gare. Meritre töbätä yekwe ñaka aceite biani meritre ñaka töbätä yei, ñakare aune niaratre ye rikadre aceite ye kökö jai niebare kwetre ietre. Akwa kä namanina ruäre deu yebätä, ni ñaka nämene aceite ye rürübäinkäre ietre. Kukwe yebiti niaratre mikani gare meritre ñaka töbätä yei kä ñaka namanina niaratre dimikakäre.

12. a) Kukwe tare krubäte ye näire, ¿dre rabai bare nitre nänkä kä kwinbiti ñaka ja ngwain metre yebätä, täräi mikaka jämi ye känenkri? b) ¿Meritre kaibe deme ñaka töbätä ye kwrere nitre nänkä kä kwinbiti ja ngwain yei Jesukwe dre niei?

12 Kukwe tare krubäte ye näire, ¿dre rabai bare nitre nänkä kä kwinbiti ñaka ja ngwain metre yebätä? Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ja ngwanka metre ye käkwe ñaka niaratre dimikai. Ñaka rabaira dre kräketre. Kukwe namani bare meritre kaibe deme ñaka töbätä yebätä erere rabai bare niaratre yebätä. Meritre ye nikani aceite kökö jai ye ngwane, “ni ja mikaka gure nükani angwane, meri nirike töbtä abko nikani nebe gwi kä ngwiankäre nuäre jabtä ni ja mikaka gure yebe angwane, jukwe dikaninbe kwe”. Kukwe tare krubäte rabaira krüte ye ngwane Jesús rükai, nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ja ngwanka metre ye ükaikrö kwe kä kwinbiti (Mateo 24:31; 25:10; Juan 14:1-3; 1 Tesalonicenses 4:17). Akwa nitre mada nänkä kä kwinbiti käkwe ja ngwain meritre ñaka töbätä erere ye niarakwe ñaka kain ngäbiti. Niaratre käkwe niedi: “Nun Dänkien, jukwe tike nunye”. Akwa Jesukwe kukwe niei nitre mada cabra kwrere yei, ye arabe niedi kwe nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ñaka ja ngwain metre yei: “Era metre mun gare ñakare tie” (Mateo 7:21-23; 25:11, 12).

Nitre nänkä kä kwinbiti ye itire itire ja ngwain mokre o ñaka ja ngwain metre ye tä gare ietre

13. a) Nitre nänkä kä kwinbiti ye kwati käkwe ñaka ja ngwain metre ye ñan ai gäräbare Jesukwe, ¿ye ñokänti gare nie? b) ¿Ñobätä ni raba niere kukwe bämikani Jesukwe yebiti nämene mike gare niara tä tö ngwen nitre nänkä kä kwinbiti yei? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

13 Nitre nänkä kä kwinbiti ye kwati käkwe ñaka ja ngwain metre aune niaratre ye täte nitre mada diainkä, ¿ye meden gäräbare Jesukwe? Ñakare. Ñobätä Jesukwe kukwe ye niebare rükadre gare nie yekäre, ani töbike Mateo kapitulo 24 yebätä. Ni klabore ie tö ngwan raba yei Jesukwe niebare ñaka rabadre ja ngwen käme, akwa kukwe ye erere rabai bare ye ñan ai gäräbare kwe. Nämene kukwe ye niere jerekäbe mikakäre mokre. Ye erere arato meritre ni jätä kaibe deme bämikani Jesukwe, yebiti nämene nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye mike mokre. Meritre nirike kaibe deme ja ngwani töbätä aune meritre nirike ja ngwani ñaka töbätä ye erere, nitre nänkä kä kwinbiti ye itire itire ja ngwain mokre o ñaka ja ngwain metre ye tä gare ietre. Ye erere arato Pablo nitre nänkä kä kwinbiti ye mikani mokre (ñäkädre Hebreos 6:4-9 yebätä; kukwe ye erere bäsi kwain mäi Deuteronomio 30:19 yekänti). Apóstol ye blitabare bökän bentre, akwa niebare kwe ietre arato niaratre ja ngwain metre yei nämene tö ngwen. Meritre ni jätä kaibe deme bämikani Jesukwe yebiti nitre nänkä kä kwinbiti mikani mokre kwe, akwa ye tä mike gare niara tä tö ngwen nitre yei arato. Nitre itire itire ye raba ja ngwen metre aune dre tä kräketre ye raba nemen kwetre gare kwin Jesuye.

 ¿KUKWE NE TÄ DRE DRIERE JA TÖI KRÄKE “OBEJA MDA MDA” IE?

14. ¿Jesús kukwe bämikani yebätä “obeja mda mda” raba kukwe meden mike gare jai arato?

14 Jesús kukwe bämikani ye tä kukwe nuäre mike gare ja töi kräke nie: nikwe ja ngwandre mokre. Kukwe ye bämikani nitre nänkä kä kwinbiti kräke, akwa “obeja mda mda” raba kukwe kwin mike gare jai kukwe yebätä arato (Juan 10:16). ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Jesukwe niebare: “Munkwe ti ngibia ngäbti tita niere munye, ye ñan mun aibeye tita niere amne ni jökrä [ie] [...] tita niere” (Marcos 13:37). Jesús tö nitre kristiano jökrä tuai juto biare aune ja ngwen mokre. Aune nitre ye jökrä raba ja ngwen nitre nänkä kä kwinbiti ye erere aune rabadre kukwe drieta ye mike tuin bäri ütiäte jai. Ne madakäre, meritre kaibe deme ñaka töbätä yekwe aceite käräbare meritre töbätä ie ye nikwe ngwandre törö jai. Nikwe ñaka ja ngwandre jire meritre ñaka töbätä ye erere. Nitre mada ja ngwandre metre, ja mikadre juto o ja ngwandre mokre ni kräke ye ni ñaka rabadre ngübare. Ni aibe raba kukwe ye jökrä nuainne. Jesús köböra kukwe ükete ni jökrä ben aune kukwe ükaite kwe ni itire itire ben. Aisete, ni tädre juto biare.

Nitre mada ñaka raba ja ngwen metre o ja ngwen mokre ni kräke ye nikwe ngwandre törö jai

15. ¿Jesús ja mäkäite ye ñobätä käi juto ni kristiano jökräbätä?

15 Jesús kukwe bämikani yekänti blitabare kwe ja mikai gure yebätä ye käi juto ni kristiano jökräbätä. Armagedón ye bitikäre, nitre nänkä kä kwinbiti ye rabai meri tä ja mäkätekäre ye kwrere Kristo kräke kä kwinbiti (Apocalipsis 19:7-9). Aune nitre nünain Kä tibienbätä yekwe kukwe kwin rabai arato. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Jesús ja mäkäite ye käkwe mikai gare ietre gobran metre rabai kwetre. Aisete, ni nänkä kä kwinbiti o ñakare, akwa ni jökrä rabadre ja di ngwen ja mike juto aune ja ngwen mokre. Ye erere nikwe nuaindi angwane, ja känenkäre kukwe kwin käbämikata Jehovakwe ye rabai nikwe arato.

^ párr. 9 Kukwe bämikani yete kena ni iti käkwe niebare ja dibiti ni brare tä ja mäkätekäre ye tä nete, aune ye bitikäre kä nikani ruäre ta angwane ni brare nämene ja mäkätekäre ye nükani (Mateo 25:6, 10). ¿Kukwe ne tä dre driere nie? Kä krüte nete, nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye tä ja ngwen mokre jankunu, aune Jesús rükaita ye dre tä bämike ye niena gare ietre aune ye köböire gare ietre Jesús niena reire Gobran Ngöbökwe yete. Akwa niaratre rabadre ja ngwen mokre jankunu nememe Jesús rükai ye ngwane.