Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Diciembre 2014

Ni rabadrete nire yekäre, ni tädre keteitibe

Ni rabadrete nire yekäre, ni tädre keteitibe

“[Ni] tä ni itibe kwrere.” (EFES. 4:25)

1, 2. Ni tä bati o ni niena umbre o kukwe meden ben nita ja tuin akwa yebiti ta, ¿nikwe Ngöbö mikadre täte ño ie niara tö?

MÄTÄ bati aune mä niena konkrekasion nitre testiko Jehovakwe tä kä jökräbiti yete siba angwane, mäkwe ngwan törö jai mä abokän ütiäte krubäte. Juta kwati känti monsotre bati kwati krubäte tätre ja ngökö ñöte kä kwatire kwatire te. Nitre ja töi mikani sribire Jehová kräke ye ngätäite niaratre tä siba, ¡ye kwin krubäte!

2 Erametre mä töta nemen ja ketai monsotre mada bati yebe. Ni jökrä töta nemen kä ngwain juto jabätä nitre ja ririamuko nibe yebe. Akwa yebiti ta, Jehová tö ni tuai ja mike täte gwairebe nitre jökrä niara mikaka täte yebe. Nitre bati o nitre umbre o kukwe meden ben tätre ja tuin yebiti ta Ngöbö tö nitre ye tuai keteitibe juta kwe yete. Ngöbö tö “ni jökrä diaintari amne, kukwe era metre Jesubtä rabadre gare ni jökräye” ye apóstol Pablo tikani (1 Tim. 2:3, 4). Aune tärä Apocalipsis 7:9 tä niere nitre Jehová mikaka täte ye kite “kä jökräbti [...]. Ni bätäkä ngwarbe amne ni kukwe bätäkä ngwarbe [...] ni nünanka juta bätäkä ngwarbe” te.

3, 4. a) ¿Monsotre bati jökrä bäsi tä ja töi mike ño kä nengwane? b) Efesios 4:25 tä niere ye erere, ¿ja mräkätre konkrekasionte ye nikwe mikadre tuin ño jai?

3 ¡Monsotre bati tä juta Ngöbökwe yete ye ñaka ja ngwen monsotre bati mada ñaka Ngöbö mike täte ye erere! Monsotre bati ñaka Jehová  mike täte ye töita ja aibebätä aune tö dre dre nuain ye erere tä nuainne. Nitre kukwe mikaka gare jai tä niere monsotre bati kä nengwane ye töi ñaka jire nitre madabätä. Niaratre tätre blite ño, ja ngwäkite ño yebiti tätre bämike ñaka nitre umbre mike ütiäte jai aune tätre mike tuin jai ni ñan niena ütiäte ye kwrere.

4 Kä jökräbiti tibien nitre tä ja töi mike ye erere. Ye medenbätä, monsotre bati tö Jehová mikai täte rabadre ja di ngwen krubäte ñaka ja töi mike ye erere. Akwa kukwe ye ñaka mrä, ñobätä ñan aune siklo kena yete kukwe ye nämene nemen bare, nitre kristiano nämene ja töi mike ye kwrere yebätä Pablo mäträbare bätätre ne kwe niaratre ñaka ja töi mikadre ye erere. Niarakwe niebare “ni töi kämekäme tä nüne ño kä nebtä Ngöbö rüere, ye kwrere jire [...] nämane nüne”, kä ruäre te kukwe ye niaratre töi mikani blo (Efes. 2:1-3). Monsotre bati ie nüke gare ñaka rabadre ja töi mike ye erere aune tä sribire keteitibe ja mräkätre konkrekasionte ben yei nunta kwin niere. Niaratre tä nüne ño yebiti tätre bämike kukwe niebare Pablokwe “[ni] tä ni itibe kwrere” ye nüke gare ietre (Efes. 4:25). Kä krüte tä nökrö bäri ja ken yebätä, bäri ütiäte ni tädre keteitibe ja mräkätre yebe. Ñobätä kukwe ye ütiäte ye ani mike gare jai kukwe ruäre namani bare kädrieta Bibliabätä yebiti.

NIARATRE NÄMENE KETEITIBE

5, 6. ¿Lot aune ngängän kwe nämene keteitibe ye tä dre driere ja töi kräke nie?

5 Jehovakwe kä jutobiti nitre niara mikaka täte ye kriemikani kirabe, niaratre ja dimikani kwärikwäri kukwe tare käi näire ye ngwane. Ni näire, nitre Ngöbö mikaka täte bati o umbre ye jökrä raba kukwe namani bare kädrieta Bibliabätä yebätä ja kite. Kukwe namani bare Lot yebätä ye ani mike gare käne jai.

6 Lot aune mräkätre kwe namani kukwe tare te, ñobätä ñan aune juta Sodoma känti niaratre nämene nüne ye namanina gadrete. Aisete, angeletre niaratre mikani mokre aune niebare kwe ietre rabadre niken mento aune ngitie ngutuä kokwäre. Niebare ie “ngitie jötrö” (Gén. 19:12-22, Jändrän Kena [JK]). Kukwe niebare ye Lot mikani täte aune ngängän nibu kukwe ye kani ngäbiti bätä kämikaninkä kwetre juta yete. Nitre brare nämene ja mäkätekäre Lot ngängän ben yei niarakwe niebare rabadre kä mikekä ye ngwane nitre ye namani nütüre Lot “nämane jadenkä”. Aune ye köböite niaratre krütani (Gén. 19:14JK). Lot aune ngängän nibu ye aibe namaninte nire kukwe niebare ietre mikani täte kwetre aune nämene keteitibe yebätä.

7. ¿Nitre Israel kämikaninkä Egipto ye ngwane nämene keteiti ye köböire Jehovakwe dimikani ño?

7 Kukwe mada namani bare ye ani mike gare jai. Nitre Israel kämikaninkä Egipto ye ngwane, niaratre ñaka nikani jene jene mentokwäre. Aune Moisés “kise ngökaninte mrenbiti ta” ne kwe Jehovakwe ñäkädrebiti, akwa niara ñaka nikani kaibe ta aune ñaka nitre Israel braibe aibe ben. Niena gare nie ye erere, nitre ye jökrä nikani mrente ta aune Jehovakwe kriemikani (Éx. 14:21, 22, 29, 30). Niaratre jökrä nämene keteitibe, aune “nitre mada kwati” ñaka Israel käkwe ja töi mikani niken niaratre ben ye nämene siba yete arato (Éx. 12:38). Niaratre ruäre nikani jene jene kwäräkwärä aune monsotre bati ye nikani ji meden namani tuin kwin ietre ye ererebiti kukwe ye erere namani bare ye ni ñaka raba bämike ja töite, ¿ñan ererea? Niaratre kukwe ye erere nuaindre akräke Jehovakwe ñaka kriemikadre aune kukwe tare rabadre bare bätätre (1 Cor. 10:1).

8. Jehosafat ye näire, ¿juta Ngöbökwe nämene keteitibe ye bämikani ño kwetre?

8 Rei Jehosafat ye näire, juta Ngöbökwe ja tuani rüe kwati krubäte ben. Juta ruäre nämene känime yekwe nitre rükä nämene “kwati krubäte” ye jatani rüre niaratre ben (2 Crón. 20:1, 2). ¿Nitre Ngöbö mikaka täte yekwe dre nuainbare? Niaratre ñaka tö ngwani jai rükäre ñakare aune tö ngwani kwetre Jehovai (ñäkädre 2 Crónicas 20:3, 4 yebätä). * Niaratre ñaka ja töi mikani  kukwe ye ükete kaibe ja kräke kukwe meden meden namani tuin kwin ietre ye ererebätä. Biblia tä mike gare “nitre jökrä Judea ye nämene nünaninkä Jehová ngwärekri, monsotre kia, meritre kwe aune ngobotre bätä ngängäntre nämene yete arato” (2 Crón. 20:13). Niaratre jökrä nämenentre keteitibe, niaratre bati o umbre yebiti ta Jehová nämene kukwe niere niaratre jie ngwankäre ye mikani täte kwetre. Ye köböire Jehovakwe niaratre kriemikani rüe ngänikaire (2 Crón. 20:20-27). ¡Juta Ngöbökwe rabadre ja tuin ño kukwe tare ben yebätä niaratre kukwe kwin bämikani ni kräke!

9. ¿Nitre kristiano siklo kena nämene keteitibe yebätä ni raba dre mike gare jai?

9 Nitre kristiano siklo kena ye nämene keteitibe arato. Ñodre, nitre Judea aune nitre ñaka Judea ja mikani kristiano ye ngwane, niaratre namani jankunu “kukwe diribare nitre Jesu kukwei ngwiankakwe, yebtä [...] ja kite köbö kwatirekwatire amne namanintre jändrän jakwe dräire jabti kwärikwäri. Erere arato, namanintre ja ükekrö ju kwatirekwatire te mröre gwaire Jesu ngatani ngwiankäreta töre jae amne blitakäre Ngöböbe” (Hech. 2:42). Niaratre rüe nakaninkä ye ngwane nämenentre bäri keteitibe aune namanintre ja ngübare kwärikwäri (Hech. 4:23, 24). ¿Dre mikata gare kwe ye nü gare nie? Kukwe tare näire ni tädre keteitibe ye ütiäte krubäte.

KÖBÖ JEHOVAKWE NIBIRA JA KEN YEBÄTÄ NI TÄDRE KETEITIBE

10. ¿Ñongwane ni rabai bäri keteitibe?

10 Ja känenkäre kukwe tare ñan tuabare köböra nemen bare. Ni Ngöbö kukwei niekä Joel kä ye bämikani “köbö [...] drüne aune iko krubäte” ye kwrere (Joel 2:1, 2; Sof. 1:14). Kä ye ngwane, juta Ngöbökwe yei kä rabai rabakäre bäri keteitibe. Jesús kukwe niebare ye ani ngwenta törö jai: “Kä mdente erere känti nitre nünanka yete käkwe ja ñäkädrebti ketebu rükäre jabe kwärikwäri, ye ngwane nitre ye tä kä juen ngwarbe” (Mat. 12:25).

11. ¿Salmo 122:3, 4 tä dre mike gare nie ni tädre keteitibe yebätä? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

11 Nitre gobrainta Satanakwe ye mika köböra ja tare nike, ye ngwane ni tädre bäri keteitibe. Kä Jerusalén yekänti ju nämene ja ken ye kwrere ni täi keteitibe kukwe ja üaire yebiti. Ju ye sribe nämene ja ken krubäte yebätä ni salmo tikaka käkwe Jerusalén bämikani “juta ye kwrere aune [...] [nämene] keteitibe”. Ju sribe nämene jabätäbe ye köböire nitre nämene ja kriemike kwärikwäri. Ju sribe nämene jabätäbe ye käkwe ngwani törö ni salmo tikaka yei juta jökrä nämene keteitibe kukwe ja üaire yebiti, metrere “nitre [...] Jehovakwe” nämene ja ükökrö Ngöbö mikakäre täte ye ngwane (ñäkädre Salmo 122:3, 4 yebätä). * Nengwane aune ja känenkäre kukwe tare rabai bare ye ngwane ni tädre bäri keteitibe arato.

12. ¿Juta Ngöbökwe rüe köböra nakainkä ye ngwane dre käkwe ni dimikai abokän köböire ni rabaite nire?

12 ¿Ñobätä ütiäte krubäte ni tädre keteitibe kukwe tare rabai bare ja känenkäre ye ngwane? Ezequiel kapitulo 38 tä kukwe mike gare “Gog kä Magog” yekänti käkwe ja mikai juta Ngöbökwe rüere. Köbö ye ngwane nikwe ñaka ja ñäkädrebiti kukwe mada madabätä aune nikwe ñaka nitre gobrainta Satanakwe ye känändre ja kriemikakäre. Bäri kwin kä ye ngwane ni ñaka kämikadrekä ja mräkätre yebätä. Akwa, ni täi keteitibe nitre madabe ye ñan ai köböire ni rabaite nire, ñakare aune ni itire itire rabadre bämike nita tö ngwen Ngöböi aune mike täte. Nire nire täi Jehová kädekete ja di käräkäre ie ye aibe rabaite nire (Joel 2:32; Mat. 28:20). Akwa, ¿nitre käkwe kämikaninkä nitre Ngöbö mikaka täte ngätäite yebätä dre rabai bare? ¿Niaratre rabaite nire? (Miq. 2:12.)

13. ¿Kukwebätä nita ja tötike ne tä dre driere monsotre bati kristiano ie?

13 Monso bati, mä ja diandrekä kaibe mento monsotre mada ye kwrere ye köböite kukwe tare raba nemen bare mäbätä, ¿ye mä tärä gain jabätä?  Kukwe tare rabai bare ye ngwane ni tädre keteitibe ye rabai bäri ütiäte, kä ye tä nökrö bäri ni ken. Ni jökrä, bati aune umbre tädre keteitibe. Ye medenbätä, kä nengwane nikwe Jehová mikadre täte gwairebe, ni tädre keteitibe aune ye rabai ütiäte krubäte rabatekäre nire ja känenkäre.

“[NI] TÄ NI ITIBE KWRERE”

14, 15. a) ¿Drekäre Jehovata ni mike juto biare? b) ¿Jehovata kukwe meden niere nie ne kwe ni tädre keteitibe ja mräkätre yebe?

14 Jehová tä ni dimike ne kwe ni sribidre “gwairebe” niara kräke (Sof. 3:8, 9). Niara tä ni mike juto biare kä ja känenkäre ye kräke, “jändrän jökrä kä käinbti amne kä temenbtä abko rabadre mikani gare jökrä täte Kristoye”, ye ngwane niara ja töi mikai nemen bare (ñäkädre Efesios 1:9, 10 yebätä). Jehová tö nitre üaire kä kwinbiti aune nitre Kä tibienbätä ye mikai keteitibe ne kwe rabadre niara mike täte gwairebe ni ja mräkäre kwrere. Aune ye erere rabai bare ie. Ye medenbätä, monso bati, ¿mä tädre keteitibe juta ükaninte Jehovakwe yebe ye ütiäte krubäte ye nüke gare mäi?

15 Ni tädre keteitibe ye Jehová tä driere nie kä nengwane, ne kwe ja känenkäre ni tädre kärekäre keteitibe. Ye medenbätä, bä kabre Biblia tä niere nie ni tädre ja ngübare kwärikwäri, tä niere: “Munkwe ja taredre kwärikwäri”, “ja die mik[a] kwärikwäri” aune “munkwe ja moto mika nuäre kwärikwäri [...] janknu” (1 Cor. 12:25; Rom. 12:10; 1 Tes. 4:18; 5:11). Ni ngite yebätä ñaka tä nemen nuäre ni kräke rabakäre keteitibe ja mräkätre ben ye gare Jehovai. Aisete tä niere nie: “Munkwe [...] ngite dian jabti ta kwärikwäri” (Efes. 4:32).

16, 17. a) ¿Kukwe medenbätä ni ñaka rabadre gätä juen ja bäre? b) ¿Jesukwe kukwe kwin bämikani yebätä monsotre bati raba dre mike gare jai?

16 Gätä nuainta yebiti Jehová tä ni dimike nemen keteitibe arato. Hebreos 10:24, 25 tä mike törö nie ütiäte krubäte ni ñaka gätä juandre ja bäre ñobätä ñan aune gätä ye tä ni töi mike “ja tarere kwärikwäri amne sribi kuin nuene”. Akwa, Jehová tä gätä yebiti ni töi mike ja dimike kwärikwäri “köb[ö] nüke[ra] ja ken” ye kräke.

17 Jesús kukwe kwin bämikani ni kräke ñobätä ñan aune niara tö nämene ja ükaikrö juta Ngöbökwe yebe. Kä nämene 12 niarabiti ye ngwane janamene rün aune meye ben gätä kri sribebare templote yekänti. José aune María nikaninta ja käite ye angwane Jesús ñaka kwani ietre, akwa Jesús ñaka nikani monsotre mada bati yebe. Ñakare aune niara kwani ietre blite kukwe ja üaire yebätä nitre dirikä templote yebe (Luc. 2:45-47).

18. ¿Nita orasion nuainne ye tä ni dimike ño nemen bäri keteitibe ja mräkätre yebe?

18 Nibira gare nie ye erere, ni tädre keteitibe  yekäre ütiäte krubäte nikwe ni mada taredre aune ni tädre nemen gätäbätä. Ne madakäre ni raba orare nitre kristiano mada kräke. Dre dre tä nemen bare ja mräkätrebätä ye erere nita niere metre orasionte ye tä bämike ni töita ja mräkätre yebätä. Akwa ñaka nitre umbre aibe rabadre orasion ye nuainne. Mä tä bati angwane, mätä ja di ngwen kukwe jökrä ne nuainkäre ne kwe mä tädre keteitibe ja mräkätre konkrekasionte yebe o ñakare yebätä mä raba töbike. Mäkwe nuain ye erere angwane, ye käkwe mä dimikai nökrö bäri juta Ngöbökwe ye ken aune kukwe tare rabai bare nitre gobrainta Satanakwe yebätä ye ñaka rabai bare mäbätä.

Ni jökrä raba orasion nuainne ja mräkätre mada mada ye kräke (Párrafo 18 mikadre ñärärä)

NI “TÄ NI ITIBE KWRERE” YE NIKWE BÄMIKADRE

19, 20. ¿Kukwe meden tä nemen bare abokän näire nitre Jehová mikaka täte tä bämike niaratre tätre keteitibe? Mä raba niere keteiti.

19 Romanos 12:5 tä niere erere, ni Jehová mikaka täte kä nengwane tätre ja tarere ye tätre bämike jai kwärikwäri. Kukwe tare tä nemen bare ye ngwane metrere nita kukwe ye bämike. Diciembre kä 2011 yete ñü näkäni jobe muriebe minimini käkwe kä juani ñöte isla filipina kä Mindanao yekänti. Köböitibe deu nitre 40,000 kän ju nikani ngwarbe aune ye ngätäite ja mräkätre kwati kän ju nikani ngwarbe arato. Akwa, sukursal kukwe ne mikani gare: “Nitre Dianinkä Ni Dimikakäre Kukwe Tare Näire ye jämi sribire angwane, ja mräkätre kä yekänti namanina jondron juen ja mräkätre mada nämene ja tuin kukwe tare ben ye kräke”.

20 Juta Japón yekänti, dobo kri nakaninkä aune mren niabare jate kä kädrikri yete, ja mräkätre kwati kän jondron nikani ngwarbe krubäte. Niaratre ruäre kän jondron jökrä nikani ngwarbe. Meri Testiko Yoshiko, kän ju nikani ngwarbe, niara nämene nüne kilómetro 40 Ju ja Ükarakrö yebätä mentokwäre. Niara tä mike gare: “Dobo kri rakakaba ye bitikäre jetebe se kwrere ni circuito tuabitikä aune ja mräkätre mada nükani nun tuinbiti ye rababa gare nunye ye nun töi mikaba ñan krütare”. Kötare kwärä niara tä niere: “Konkrekasion nun dimikani kukwe ja üairebiti yebätä nunta debe bien krubäte ietre. Ne madakäre, dän, sabato, bolso aune dän kübiakäre biama nunye”. Nitre Dianinkä Ni Dimikakäre Kukwe Tare Näire ye iti käkwe niebare: “Ja mräkätre kä jökräbiti tibien nämene keteitibe aune nämenentre ja dimike kwärikwäri. Ja mräkätre kä Estados Unidos yekänti ye nükani siba sribire arato. Niaratre mente krubäte se ñobätä ja töi mikani kwetre nüke siba kä yekänti ngwanintari ietre angwane, niaratre käkwe niebare: ‘Nun töita ja mräkätre Japón yebätä aune niaratre tä ja di ribere’”. Juta ükaninte yete nitre tä ja tarere ye ngätäite nita ye käi juto nibätä, ¿ñan ererea? Nitre Jehová mikaka täte tä keteitibe ye käita juto niarabätä ye ni raba bämike ja töite.

21. ¿Kukwe tare tä nemen bare ye ngwane ja mräkätre ruäre tä juto biare nitre mada dimikakäre ye tä dre driere nie?

21 Nita keteitibe nengwane ye käkwe ni dimikai kä ngwen nüke jai kukwe tare rabai bare ye ngwane, ñaka rabai nuäre ni kräke blitakäre ja mräkätre juta madate yebe akwa ni täi keteitibe ja mräkätre tä ni bäre yebe. Kä käme Satanakwe gaite ye ngwane kukwe tare rabai bare, ja töi mikai nemen keteitibe ye ni dimikai ja tuin kukwe tare yebe. Murie dite ñübe minimini namani bare ye ngwane meri Testiko Fumiko, käi Japón namaninte nire, niara tä niere: “Kä krüte ye nibira bäri ja ken. Ni rabadre ja mräkätre dimike jankunu nememe köbö te kukwe tare ñaka rabaira nemen bare ye ngwane”.

22. ¿Nita keteitibe nitre kristiano madabe ye käkwe ni dimikai ño ja känenkäre?

22 Ni bati o ni umbre akwa ni jökrä tä ja di ngwen rabakäre keteitibe, ye tä ni mike juto biare kä käme gaite ye känenkri. Namani bare kira ye erere, Ngöbökwe juta kwe mikai kwäre (Is. 52:9, 10). Nikwe ja di ngwain rabakäre keteitibe juta Jehovakwe yebe angwane, nitre rabaite nire ye ngätäite ni täi siba ye nikwe ngwandre törö käre jai. Jondron namanina nikwe ye nikwe mikadre ütiäte jai ye ni dimikai arato. Nikwe kukwe ye mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yekänti.

^ párr. 8 2 Crónicas 20:3, 4: “Kukwe ye kä jürä mikani Jehosafat yebätä, aune ja töi mikani kwatibe kwe Jehová känene. Aisete niara niebare nitre Judea jökrä ie rabadre ñaka mröre aune tomana ñain jire. Nitre juta Judea yete ja ükaninkrö keteitibe kukwe ngwantarikäre Jehovai. Aune nitre jökrä juta Judea yete jatani ne kwe Jehovakwe kukwe niedre ietre mäträkärebätä”.

^ párr. 11 Salmo 122:3, 4: “Jerusalén tä sribebare juta ye kwrere aune tä keteitibe. Nitre tä niken känti, nitre ye Jehovakwe, kukwe ükaninte biani nitre Israel ie debe biankäre Jehovai ye ererebätä tätre nuainne”.