Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Ti rabadre ja töi kwite?

¿Ti rabadre ja töi kwite?

MONSOTRE bati kristiano ja töi mikadre niken película tuin. Monsotre mada nänkä kwelate ben ye kwati käkwe película ye tuanina, aune namani tuin kwin ietre. Niaratre rabadre kä película tuakäre yekänti angwane, üai bä mikani kukwe mikara gare ye jutuadre ietre abokänbätä kürü rükäre aune meritre bäsi butiere bä tädre mikani. ¿Dre nuaindre kwetre? ¿Yebiti ta ja mikadrete kwetre película ye tuakäre?

Kukwe bämikata ne tä mike gare, ni jökrä tä ja töi mike dre nuainkäre angwane, kukwe ja üaire yebiti aune nita ja kete Jehovabe yebätä kukwe kwin o kukwe tare raba nemen bare. Ruäre ngwane ni töita nemen kukwe ruäre nuainbätä, akwa nita nemen töbiketa kukwe yebätä angwane, nita nemen ja töi kwiteta. ¿Kukwe ye tä mike gare dre nuaindre nikwe ye ñaka tä nemen gare nie? ¿O bäri kwin nikwe ja töi kwitadre?

Ñongwane ñaka ja töi kwitadre

Jehová tare nikwe yebätä nikwe ja dianinkä mento mikakäre täte aune nikwe ja ngökani ñöte. Käre nikwe ja ngwain metre nikwe käbämikani ie, aune ye erere ni tö nuaindi. Akwa ni rüe, Satana, ñaka tö ni tuai jire ja ngwen metre (Apoc. 12:17). Nikwe ja töi mikani sribire Jehová kräke aune kukwe ükaninte kwe ye mike täte; akwa nikwe ja töi kwitadre kukwe yebätä angwane kukwe tare raba nemen bare nibätä. ¡Ye ñaka kwin!

Kä nikanina 2,600 biti bäri ta yete, rei Nabucodonosor juta Babilonia yekänti, käkwe jondron üai kri sribebare orore aune nitre jökrä rabadre mike ngöböre jai niebare kwe. Nire käkwe ñaka nuaindre ye kitadre ñukwä jutra ngitiekä yete. Monsotre nimä kädeka nämene Sadrac, Mesac aune Abednego nämene Jehová mike täte aune töi nämenentre niara kukwei mikabätä täte. Niaratre ñaka ja mikani ngukodokwäre jondron üai sribebare yei, yebätä kitani ñukwä jutra ngitiekä yete. Niaratre ja töi mikani kwatibe ñaka kä mikekä Ngöböbätä, yebätä Jehovakwe mikani kwäre (Dan. 3:1-27).

Daniel ni Ngöbö kukwei niekä yekwe ñaka ja töi kwitani Ngöbö mikabätä täte arato.  Niara tuadre orare angwane, kitadre kämäkäte león ie ye nämene gare kwin ie. Akwa yebiti ta, niara namani jankunu orare Ngöböi bämä jire köböiti, nämene nuainne käre ye erere. Ja ngwani metre kwe yebätä Jehovakwe “mikani kwäre león kabre kisete” (Dan. 6:1-27).

Nitre Ngöbö mikaka täte kä nengwane ye töita kwatibe Jehová mikabätä täte arato. Kwela keteiti juta África yekänti, monsotre testiko Jehovakwe nänkä kwelate yekwe ñaka bandera mikani ütiäte jai. Monsotre mada nänkä kwelate ben ye erere niaratre ñaka bandera mikadre ütiäte jai angwane, diainkä kwelate niebare ietre. Kä nikani braibe ta yete, ministro de educación nükani juta ye tuinbiti aune blitabare kwe monsotre Testiko ruäre ben, monsotre yekwe ñaka kä jürä ngwani jabätä mikakäre gare ie ñobätä ñaka nämenentre bandera ye mike ütiäte jai. Yete ja käne, ja mräkätre ye kisete kukwe ñaka nemen mada aune tätre niken jäme kwelate bätä töi mika ñaka kämikekä Jehovabätä.

Joseph yebätä kukwe namani bare ye ani mike gare jai. Muko kwe yebätä bren cáncer namani aune krütani drekebe ngwarbe. Joseph tö namani muko kwe krütani ye doboi mikai ño ye mräkätre namani mike ütiäte jai. Akwa, kukwe ngwarbe nuain nämene nitre krütani kräke abokän Ngöbö ñaka kain ngäbiti ye niara muko mräkätre ñaka Testiko tö namani nuaindi. Niara tä niere: “Tikwe ñaka niaratre tuametreba kukwe ye nuainne yebätä niaratre monsotre tikwe töi mikaba ja dibiti kukwe ye nuainne, akwa monsotre yekwe ñaka ja töi mikaba nuainne. Ne madakäre, nun mräkätre ye törbaba nun jökrä tuai gwairebe ti muko krütaba ye ngwäteire nun gwirete. Akwa tikwe nieba ietre, niaratre törbaba nuaindi angwane ñaka nuaindre kwetre ti gwirete. Niaratre törbaba kukwe nuain ye ñaka nämä nemen debe nun kräke ye nämä gare kwin ietre. Tikwe blitaba raire kukwe yebätä bentre aune mrä nuainba kwetre kä madakänti”.

“Kukwe tare krubäte ye näire, tikwe ja di ribeba krubäte Jehovai ne kwe ti aune ti mräkä dimikadre kwe niara kukwei mike täte. Nun töi mika rababa ja dibiti kukwe ñaka kwin nuainne, akwa Jehovakwe orasion tikwe kukwe nuaba aune nun dimikaba kwe ñaka ja töi kwite jire”. Joseph aune monsotre kwe yekwe ja töi mikani kwatibe ñaka ja töi kwite aune Ngöbö mike täte.

Ñongwane ja töi kwitadre o ñaka ja töi kwitadre

Pascua kä 32 ye bitikäre kä nikani braibe ta yete, meri nünanka fenicia nükani Jesús nämene Sidón yekänti aune ngängänbätä chokali nämene ye Jesukwe juandre mentobätä ribebare bati bobu kwe ie. Kenanbe, Jesukwe ñaka ñäkäbare niara kukwei käre aune niebare krörö kwe nitre ja tötikaka kwe yei: “Juta israelita tä nianinte obeja kwrere, ye aibe kräke Ngöbökwe ti juani die mike”. Meri ye namani ja dimikamana kisere jankunu ie yebätä niebare kwe ie: “Tikwe ma die mikadre angwane, bäsi ban dianka ngäbäkre nikwe kän, bti kita nukroye, ye kwrere tikwe nuendre”. Akwa meri ye nämene tödeke krubäte yebätä niebare krörö kwe ie: “Jän [...] ti Dänkien. Akwa nukro bkänkä tä niken mröre mesabtä angwane, mrö büre tä betekä timontimon abko tätre kwete”. Jesukwe kukwei kani ngäbiti aune ngängän mikaninta kwin kwe (Mat. 15:21-28).

Jesukwe kukwe nuainbare, yebiti bämikani kwe nämene ja ngwen Jehová erere, niara ye tä juto biare ja töi kwitakäre kukwe ruärebätä. Ñodre, nitre Israel käkwe nibi ngäbä bä sribebare orore ye ngwane, Ngöbökwe ja töi mikani niaratre gainte täte, akwa Moisekwe ja di ribebare ie nitre ye kräke ye ngwane Ngöbökwe ja töi kwitaninta (Éx. 32:7-14).

Apóstol Pablo ja ngwani Jehová aune Jesús erere. Niara nikani sribi misionero nuainne kena ye ngwane, Juan Marcos yekwe niara aune Bernabé tuanimetre, yebätä ñaka tö namani ngwainta jabe. Akwa ja känenkäre Juan Marcos ja töi kwitani aune sribibare krubäte kwe Ngöbö kräke jutuabare ie. Yebätä ribebare krörö kwe Timoteo ie: “Ma jata angwane, makwe Marcos ngwian siba jabe [...], ñobtä ñan angwane Marcokwe ti die mikadre kri sribi Ngöbökwebtä” (2 Tim. 4:11).

 ¿Ni abokän käkwe dre nuaindre? Ni Rün kä kwinbiti tä ni ngübare bätärekä aune ni tare kwe, ye erere ruäre ngwane bäri kwin nikwe ja töi kwitadre kukwe ruärebätä rabadre tuin nie. Ñodre, bäri kwin nikwe ja töi kwitadre nita ni mada mike tuin ño jai yebätä. Jehová aune Jesús ye töi metre, akwa ja töi kwitani kwetre, ni abokän bäri ngite yebätä ni rabadre ja töi kwite nita ni mada mike tuin ño jai yebätä, ¿ñan ererea?

Ruäre angwane, ni rabadre ja töi kwite sribi Ngöbökwe nuainkäre bäri. Nitre ja tötikaka Bibliabätä ruäre tä nemen käre gätäbätä akwa ñaka tö ja ngökai jötrö ñöte. Nitre kukwe driekä ruäre raba sribi prekursor nuainne, akwa ñaka tätre ja töi mike nuainne. Aune ja mräkätre ruäre ñaka tä ja di ngwen krubäte sribi mada nuainkäre konkrekasionte (1 Tim. 3:1). ¿Kukwe ne erere ben mä tärä ja tuin? Jehová tä mä nübaire kä jutobiti sribi ye nuainne, ye mäkwe ngwan törö jai. Yebätä, mäkwe ja töi kwita ja di ngwankäre sribire bäri Ngöbö kräke aune nitre mada dimikakäre.

Ruäre ngwane, ja töi kwitadre ye bäri kwin

Meri Testiko kädekata Ella tä sribire sukursal nitre testiko Jehovakwe juta África yete tä niere krörö sribi kwe yebätä: “Ti rababa Betel ye ngwane, kä kwäbe te tikwe sribidi yete ye ñaka nämä gare tie. Ti tö nämä sribidi ja nire tätebiti Jehová kräke, akwa ti mräkä ye nämä tare krubäte tikwe. Kenanbe ti rababa ti mräkätre uliere krubäte... Akwa meri nämä tibe cuartote yekwe ti dimikaba krubäte, yebätä tikwe ja töi mikaba ñaka nikenta. Kä niena kwäjätä tibiti sribibätä Betel, aune ti töita kwatibe sribibätä jankunu yete bätä sribikäre ja mräkätre kräke”.

Ñongwane ja töi kwitadre ye ütiäte

Caín namani bätä ngwen eteba kwe yebätä aune namani rubun krubäte kräke ye ngwane, ¿dre namani barebätä ye törö mäi? Niara namani rubun krubäte ye käkwe töi mikai kukwe käme nuainne namani tuin Jehovai, yebätä niara kadre ngäbiti ie tö namani angwane, ñaka rabadre nemen rubun niebare Jehovakwe ie.  Mikani gare krörö kwe ie “ma ñan tö jändrän kuin nuein, aisete ma töi käme tä ma mike juto biare kukwe käme nuene”. Cainkwe ja töi kwitadre näre, akwa Ngöbökwe mäträbarebätä ye ñaka kani ngäbiti kwe. Aune ye köböite kukwe käme krubäte nuainbare kwe, eteba kämikani kwe aune namani kena ni ni mada kämikaka ye erere (Gén. 4:2-8, Jändrän Kena).

¿Caín ja töi kwitadre akräke dre rabadre barebätä?

Uzías kukwe nuainbare ye tä kukwe ütiäte mike gare ja töi kräke nie. Kenanbe niarakwe kukwe kwin nuainbare Jehová okwäkänti aune nämene ja kete kwin ben, akwa biti ja töi mikani bike kri kwe. Biblia tä niere nitre sacerdote aibe nämene jondron rä mane kukwe, akwa niara nikani templote jondron rä mane kukwe. Aune ñaka kukwe ye nuaindre kwe niebare nitre sacerdote yekwe ie, akwa ñaka ja töi kwitani kwe. Ñakare aune, “namani rubun krubäte” aune kukwe niebare ie ye niara ñaka mikani täte. ¿Dre namani barebätä? Bren lepra yebiti Jehovakwe mikani ja ngie nuin (2 Crón. 26:3-5, 16-20).

Kukwe namani bare ye tä mike gare nie ruäre ngwane bäri kwin nikwe ja töi kwitadre kukwe ruärebätä. Joachim kukwe ye erere nuainbare, ja ngökani ñöte kwe kä 1955 yete, akwa kä 1978 ye ngwane kitaninkä kukwebätä. Kä nikani 20 ta ye bitikäre, ja töi kwitani kwe aune namani kädekaninta ni testiko Jehovakwe ye erere. Bitinkä, mikaninta kukwebätä ye ngwane ni kristiano umbre konkrekasionte käkwe ngwanintari ie ñobätä kä mikani niken raire ta kwe. Joachim niebare krörö: “Ti nämä rubun aune ti nämä bike kri. Tikwe ñaka jä töi kwitaninta jötrö yebätä tita jakaire. Kä nikani ta yete ti ñaka nämä konkrekasionte ye ngwane, nämä gare tie nitre Testiko ye nämä kukwe metre driere”. Joachim ie nükani gare ja namani ruin ngite ie yebätä ja töi kwitaninta kwe.

Ruäre ngwane, ni rabadre ja töi kwite kukwe ruärebätä aune jondron ruäre nuainta ño nikwe yebätä arato. Nikwe ja töi mikadre kwatibe ye erere nuainne ne kwe Jehovakwe ni kadre ngäbiti (Sal. 34:8).