Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Noviembre 2014

Ñobätä nikwe ja ngwandre deme

Ñobätä nikwe ja ngwandre deme

“Mä rabadre ja ngwen deme.” (LEV. 11:45)

1. ¿Tärä Levítico tä ni dimike ño?

JEHOVÁ tö nitre niara mikaka täte ye jökrä tuai ja ngwen deme, ye abokän rabadre ja ngwen deme kukwe ja üairebiti, ja töibiti aune ja ngrabarebiti. Ja ngwandre deme ye nieta krubäte Bibliabätä, akwa metrere tärä Levítico tä blite kukwe yebätä. Ye medenbätä, kukwe rabadre gare nie tärä nebätä ye ni dimikai ja ngwen deme.

2. Kukwe meden ütiäte tä tärä Levítico yebätä ye mä raba kädekete.

2 Tärä Levítico ye Moisés tikabare aune tä “Kukwe jökrä Tikani” yete aune kwin dirikäre (2 Tim. 3:16TNM). Kapitulo kwatire kwatire yebätä Jehová kä ye tä tikani bä jätä jire. Ja tötikadre tärä yebätä ye ni dimikai ñaka kukwe käme nuainne Ngöbö kä ye mikakäre käme (Lev. 22:32). “Ti Jehová”, kukwe ye nieta bati bobu ye tä mike törö nie ütiäte krubäte nikwe Ngöbö mikadre täte. Kukwe ja tötikara ne aune mada yekänti kukwe ütiäte ja üaire rabai gare nie abokän ni dimikai ja ngwen kwin aune deme niara mikakäre täte.

NIKWE JA NGWANDRE DEME

3, 4. a) ¿Aarón bätäninte ye käkwe dre bämikani? b) ¿Aarón monsoitre bätäninte ye käkwe dre bämikani? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

3 (Ñäkädre Levítico 8:5, 6 yebätä.) * Jehovakwe Aarón dianinkä  ne kwe rabadre sacerdote bäri kri juta Israel yete, aune niara monsoitre ye dianinkä kwe rabakäre sacerdote. Aarón ye tä Jesukristo bämike aune monsoitre kwe ye tä nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye bämike. Akwa, ¿Aarón bätäninte ye tä dre bämike? ¿Ye tä mike gare Jesús ye bätädrete arato? Ñakare, Jesús ja ngwani metre aune “ja mik[ani] ngite ñakare jire” kwe (Heb. 7:26; 9:14). Erametre, Aarón namani kwin merebe ye tä bämike Jesús ye namani kwin deme Ngöbö okwäkänti. ¿Aarón monsoitre bätäninte ye tä dre bämike arato?

4 Nitre dianinkä rabakäre sacerdote kä kwinbiti ye rabadre ja sribere kwin merebe ye bämikani kukwe yebiti. ¿Niaratre tä ja ngökö ñöte ye ngwane tä nemen kwin merebe? Ñakare, ñobätä ñan aune tätre ja ngökö ñöte ye ñaka tä ngite denkä jire bätätre; ñakare aune kukwe yebiti tätre bämike tätre ja denkä mento Ngöbö mikakäre täte. Ye erere ngwane, ¿niaratre tä nemen ño kwin merebe? Pablokwe niebare kukwe ye nuainta “kukweibiti”, aisete Kristo diribare ye nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti rabadre mike täte (Efes. 5:25-27). Kukwe ye tä mike gare niaratre mikata deme aune bätäteta Kukwe Ngöbökwe yebiti. ¿Kukwe ye erere nuainta “obeja mda mda” yebätä? (Juan 10:16.)

5. ¿Ñobätä ni raba niere obeja mada ye tä nemen kwin merebe Kukwe Ngöbökwe ye köböire arato?

5 Mirira gare erere, Aarón monsoitre ye ñaka tä “ni kä jökräbti temen [...] kwati” kite obeja mada Kristokwe yekri ye bämike (Apoc. 7:9). Akwa, nitre kristiano ye tä nemen kwin merebe aune deme Kukwe Ngöbökwe ye köböire arato. Jesús därie ütiäte nieta Bibliakwe yei niaratre tä tödeke aune kukwe ye tä töi mike sribire Jehová kräke “dibire rare” (Apoc. 7:13-15). Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti aune obeja mada ye tätre ja sribere kwin merebe jankunu, ye köböire tätre ja ngwen kwin kä jökrä ngwane (1 Ped. 2:12). Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti aune obeja mada tätre ja sribere kwin merebe aune tätre Jesús Ni obeja Ngübaka bäri kwin ye mike täte aune ja ngwen metre ie käre, ¡ye käita juto Jehovabätä!

6. ¿Ñobätä ni rabadre töbiketari käre jabätä?

6 Nitre sacerdote nämene ja ngübare kwin merebe ja ngrabarebiti ye ütiäte ni kräke kä nengwane. Kä gätä nuainkäre ye tä kwin merebe aune nita ja ükete kwin nänkäre yete, ye tä käre nitre ja tötikaka Bibliabätä nibe ye töi mike ñan krütare. Ne madakäre, nitre sacerdote nämene ja ngübare kwin merebe ye tä ngwen törö nie, nire rikadre “ngutuä Jehovakwe yekänti” niara mikakäre täte metre ye rabadre nuainne ja brukwä kwinbiti (ñäkädre Salmo 24:3, 4 yebätä; * Is. 2:2, 3). Nikwe Jehová mikadre täte, ja brukwä, ja töi aune ja ngrabare kwin merebebiti yei niara tö. Ye nuainkäre nikwe töbikadretari käre jabätä. Nikwe ye nuaindi angwane rabai gare nie kukwe ruärebätä ni rabadre ja töi ükete drekebe ngwarbe (2 Cor. 13:5). Ñodre, ni Jehová mikaka täte käkwe ja ngökanina ñöte tädre nierare ni üai butiere tuin ye rabadre ngwentari jai: “¿Ti tö ja ngwain deme ye tita bämike?”, ye bitikäre rabadre ja di kärere kukwe käme nuainta kwe ye tuametrekäre (Sant. 5:14).

JA NGWANKÄRE DEME NI RABADRE KUKWE MIKE TÄTE

7. ¿Kukwe nieta Levítico 8:22-24 ye Jesukwe mikani ño täte?

7 Nitre ükaninte rabakäre sacerdote Israel ye ngwane, Moisekwe obeja nidan ye därie mikani chi Aarón sacerdote bäri kri bätä monsoitre kwe ye olo ruinkri, kisedaba kri ruinkri, aune ngotodaba kri ngoto ruinkri yebätä (Lev. 8:22-24). Kukwe ye nämene  mike gare nitre sacerdote rabadre ja mike täte aune ja di ngwen sribi mikani kisete ye nuainne. Ye erere arato, Jesús ni Sacerdote Bäri Kri ye kukwe kwin bämikani nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti aune obeja mada ye kräke. Niara olo nämene juto biare Jehová nämene kukwe niere jie ngwankäre yei; kise nämene juto biare sribi mikani kisete ye nuainkäre aune niara ngoto ye nämene käre ji metre yebiti (Juan 4:31-34).

8. ¿Ni jökrä Jehová mikaka täte rabadre dre nuainne?

8 Ni dianinkä nänkäre kä kwinbiti o ni obeja mada, akwa ni jökrä rabadre ja ngwen metre Jesús ni Sacerdote Bäri Kri ye erere, aune kukwe ükaninte Jehovakwe Bibliabätä ye nikwe mikadre täte, ñobätä ñan aune ni ñaka tö üai deme Ngöbökwe ye mikai ulire (Efes. 4:30). Ni rabadre “ji ükete kuin metre ja käne” (Heb. 12:13).

9. a) ¿Ja mräkätre nimä käkwe sribibare Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä yebe ye dre niebare? b) ¿Ja mräkätre kukwe niebare ye raba ni dimike ño ja ngwen deme?

9 Ja mräkätre ruäre sribibarera kä kwati krubäte te Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä yebe käkwe dre niebare ye ani mike gare jai. Iti käkwe niebare: “Sribidre ja mräkätre yebe ye ütiäte krubäte, aune erametre niaratre ye dianinkä, akwa niaratre ye därebare ngite arato ye rababa gare tie. Akwa, yebiti ta tita ja di ngwen nitre dianinkä Jehovakwe juta kwe jie ngwankäre ye kukwei mike täte”. Ja mräkä mada niebare: “Ñodre texto 2 Corintios 10:5 tä ni nübaire Kristo mike täte aune ye käkwe mikani gare tie ti rabadre nitre dianinkä sribi ngübabitikäre ye kukwei mike täte aune sribire ben. Aune tita ye erere nuainne ja brukwä tätebiti”. Ja mräkä mada nimäkäre käkwe niebare: “Kukwe meden Jehovata tarere ye nire tä tarere aune kukwe meden tuin käme ie ye nire tä mike tuin käme jai aune mantre jetebe tä ja tuenmetre jie ngwandre ie aune tö kukwe kwin nuain okwäkänti, ye tä juta ükaninte kwe aune nire dianinkä kwe ja töi mikakäre nemen bare Kä tibienbätä ye kukwei mike täte”. Ja mräkä Nathan Knorr sribibare Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä ben, nämene ni mada kukwei mike täte ye käkwe niara töi mikani ñan krütare ye törö ie. Täräkwata ne arabe sribebare inglere känti kukwe mrä mikani gare abokän kädekani “Nacimiento de la nación” kä 1925 yete, ja mräkä Knorr kukwe ye kani ngäbiti bengwairebe akwa ja mräkätre ruäre ñan tö namani kukwe ye kain ngäbiti. Kukwe niebare nebätä nikwe töbikaitari angwane ye ni dimikai mike gare jai ja ngwandre deme ye abokän ni mada kukwei mikadre täte arato.

DÄRI YEBÄTÄ NGÖBÖKWE KUKWE ÜKANINTE YE NIKWE MIKADRE TÄTE

10. ¿Däri yebätä Ngöbökwe kukwe ükaninte ye mikadre täte ye ñobätä ütiäte?

10 (Ñäkädre Levítico 17:10 yebätä.) * Jehovakwe nitre Israel yei “däri” ñäkäibare, ye erere arato ni kristiano ie ribeta ñaka ni nire o jondron nire därie ye kadre ngäbiti (Hech. 15:28, 29). Ja nire nikwe rabadre kukwe tare te, nitre ñaka tö ja ngwain kukwe nieta Jehovakwe ye ererebätä törbadre ni töi mikai däri ye kain ngäbiti, akwa yebiti ta nikwe ja töi mikadre kwatibe kukwe nieta Ngöbökwe ye mike täte. Ni ñaka tö ja ngwain niaratre ye erere, ñobätä ñan aune ni abokän tä Jehová tarere aune ni ñaka tö niara kukwei kitai tibien. Jehovakwe ni diandrekä juta kwe yete aune ñaka ni kadre ngäbiti jankunu kwe yei ni ñaka tö jire. Nikwe ñaka däri kai ngäbiti yebätä nitre ruäre rabai ni kötaire, akwa ni töita kwatibe Ngöbö kukwei mikabätä täte (Jud. 17, 18). ¿Dre käkwe ni dimikai “ja töi mik[e] kwatibe” ñaka däri kwete aune kain ngäbiti mikakäre ja kwatate? (Deut. 12:23.)

11. Köbö ngite Ütiä biankäre ye ngwane kukwe nuain nämene däri yebiti, ¿ye tä kukwe meden ütiäte mike gare nie?

 11 Sacerdote bäri kri juta Israel yekänti, rabadre dre nuainne däri yebätä Köbö ngite Ütiä biankäre näire ye Jehovakwe niebare ie, ye köböire Ngöböta däri mike tuin ño jai ye nüke gare bäri kwin nie. Däri yebiti kukwe ne erere aibe nuaindre: nire ja mikani ngite ye tö nämene ngite juamana ta jabiti Jehovai ye ngwane däri ye köböire ngite juan nämene tabiti. Kä ye ngwane sacerdote bäri kri nämene toro aune kabra nidan därie ye metekä kaja deme yebätä (Lev. 16:14, 15, 19). Ye aibe köböire Jehovakwe ngite juandre ta juta yebiti. Ngöbökwe niebare arato, nire käkwe jondron nire kämikadre kwetadre ye känenkri rabadre därie dente aune dobro münü ükebiti. ¿Ñobätä? “Ñobätä ñan aune jondron nire bätäkä ngwarbe ye tä nire däri kwe ye köböire.” (Lev. 17:11-14.) Köbö ngite Ütiä biankäre ye näire kukwe nuain nämene däri yebiti aune däri iante nämene ribebare ye erere, ye nämene kukwe ütiäte mike gare. Kukwe ye ñan nuain nämene jerekäbe. Kä kwati krubäte känenkri Jehovakwe niebare Noé aune mräkätre kwe yei ñaka rabadre däri kwete; däri ye ñäkäibare ietre ne kwe niaratre tädre kwin (Gén. 9:3-6). ¿Kukwe ye tä dre driere nitre kristiano ie?

12. ¿Pablo tärä tikani nitre hebreo ie yekänti däri aune ngite yebätä dre mikata gare?

12 Pablo tärä tikani nitre kristiano hebreo yei angwane mikani gare kwe ietre, däri ye köböire ngite juanta ta nibiti. Niarakwe niebare, “bäsi jändrän jire jökrä ye mikadre dbe Ngöbö ngwärekri jändrän ngwarbe däriebti amne, jändrän ñan kämikadre därie mikakäre nibtä ne ngwane, ni ngite diankaka ñakare nibtä abko Kukwe Biani Ngöbökwe Moiséye käta niere” (Heb. 9:22). Pablo mikani gare jondron nire bian nämene kukwadre ye nämene ütiäte, akwa ye nämene ngwen törö jerekäbe nitre Israel yei niaratre ye abokän ngite aune ngite kwetre ye diandrekä täte yekäre kukwe mada bäri ütiäte nuaindre. Kukwe Biani Ngöbökwe Moisés ie ye abokän, “jändrän bäri kuin jatadre Kristo köböire abko bä mika nämane akwa jändrän ye bä aibe” (Heb. 10:1-4). ¿Dre köböire ngite juandre käre ta nibiti?

13. ¿Jesukwe kukwe nuainbare yebätä jata nemen ruin ño nie?

 13 (Ñäkädre Efesios 1:7 yebätä.) * Jesukwe ja nire biani ni kä tibienbätä kräke ye ütiäte krubäte nire kätä niara aune Rün tarere ye kräke (Gál. 2:20). Akwa, Jesús murie ketani aune ganinkröta ye bitikäre kukwe nuainbare kwe ye köböire metrere ni mikani kwäre ngite yebätä. Jesukwe kukwe nuaindi ye Köbö ngite Ütiä biankäre nämene bämike. Sacerdote bäri kri nämene niken kä bäri deme yekänti, ye abokän nämene nemen Ngöbö ngwärekri kwrere. Kä yekänti nämene jondron nire därie ye mike Ngöbö ngwärekri (Lev. 16:11-15). Ye erere arato, Jesús ganinkröta ye bitikäre nikani kä kwinbiti aune ja därie biani kwe ni ütiäre ye mikani gare kwe Jehovai (Heb. 9:6, 7, 11-14, 24-28). ¡Kukwe nuainbare kwe yebätä nita debe bien krubäte! Niarakwe ja därie biani ni kräke yei nita tödeke, ye köböire Ngöböta ngite juen ta nibiti aune ni töita nemen kwin merebe.

14, 15. Jehovata kukwe niere däri yebätä ye mikadre nüke gare jai aune mikadre täte, ¿ye ñobätä ütiäte krubäte?

14 Ñobätä Jehovakwe niebare “jondron nire bätäkä ngwarbe ye [ñaka] därie kwetadre” ye nibira gare kwin nie, ¿ñan ererea? (Lev. 17:10.) Ngöbö kräke ja nire tä däri yete, ye medenbätä däri ye deme (Gén. 9:4). Ye erere nikwe mikadre tuin jai arato, aune ñaka kadre ngäbiti nieta ye erere ni tö mikai täte. Jesukwe ja nire biani ni kräke yei nikwe tödekai angwane ye aibe köböire ni rabai ja kete jäme Ngöböbe, aune rabai gare nie däri ye ütiäte Ni ni Sribekä ye kräke (Col. 1:19, 20).

15 Ruäre ngwane ni o ni mräkätre käkwe ja tuai kukwe krörö ben: däri o däri diankata chi biti mritata kräkä madabe o ni kräkäi mikakäre däri ribeta ye nikwe kadre ngäbiti o ñakare ye rabai gare ni itire itire ie. Kukwe blo abokän Jehovata ñäkäire Kukwe kwe yebätä ye ni ñaka tö kai ngäbiti niara mikakäre ulire. Ye medenbätä, kukwe tare jämi nemen bare känenkri, oradre, kukwe känändre, aune ja töi mikadre kukwe den ja käne ye ütiäte krubäte. Nikwe ye erere nuaindi angwane blitadre ño ja kräke kukwe mikata täte nikwe yebätä ye rabai gare nie aune ñaka ja tuainmetre töi kwitadre. Nitre ni kräkäi mikaka aune nitre mada kräke däri ye köböire nitre raba nementa kwin ye tätre niere nitre ie rabadre ja därie bien ni mada kräke. Akwa, dre nuaindre däri yebiti ye Jehová ni Sribekä aibe raba niere aune niara kräke “jondron nire bätäkä ngwarbe ye därie” jökrä deme ye gare nie. Ye medenbätä, nikwe ja töi mikadre kwatibe Ngöböta dre niere däri yebätä ye mike täte. Nikwe ja ngwandre deme aune yebiti nikwe bämikai Jesús därie ni diantarikäre ye nita mike ütiäte jai, aune ye aibe köböire ngite juanta ta nibiti aune ja nire käre raba nemen nikwe (Juan 3:16).

¿Däri yebätä Jehovata dre niere ye mä töita kwatibe mikabätä täte? (Párrafo 14 aune 15 mikadre ñärärä)

ÑOBÄTÄ JEHOVÁ TÖ NI TUAI JA NGWEN DEME

16. ¿Ñobätä ni rabadre ja ngwen deme?

16 Nitre Israel nämene klabore Egipto ye Jehovakwe mikani kwäre, ye ngwane niebare kwe ietre: “Ti Jehová, kätä mä denkä kä Egipto känti bämikakäre ti abokän Ngöbö mäkwe, aune mä rabadre ja ngwen deme, ñobätä ñan aune ti abrä deme” (Lev. 11:45). Jehová nämene ribere juta kwe yei rabadre ja ngwen deme, ñobätä ñan aune niara ye abokän deme. Ye medenbätä, ni rabadre ja ngwen deme arato. Tärä Levítico tä kukwe ye mike gare metre.

17. ¿Tärä Levítico ye tä kukwe kwin mike nemen ño nikwe?

17 Nikwe ja tötiri bersikulo ruäre tä tärä Levítico yebätä ye nibi kwin krubäte. Ni di miri krubäte kwe tärä Bibliabätä ye mike tuin ütiäte jai aune ñobätä ja ngwandre deme ye miri gare bäri kwin kwe nie. Akwa, kukwe mada bäri ütiäte ja üaire tä tärä Levítico yebätä. Jehová mikakäre täte ni rabadre ja ngwen deme ye nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yekänti.

^ párr. 3 Levítico 8:5, 6: “Nitre nämene ja ükaninkrö kwati yei Moisekwe niebare: ‘Jehovata kukwe ne nuainmana nie.’ Aisete Moisés jatani Aarón bätä monsotre kwe ngwena aune bätäninte kwe ñöbiti”.

^ párr. 6 Salmo 24:3, 4: “¿Nire raba nemen ngutuä Jehovakwe yebiti kwin, aune nire raba nemen nünaninkä kä deme kwe yekänti? Ni ñaka ja mike ngite aune brukwä kwin, ñaka kukwe ngwarbe niere ja Nire tikwe yebätä, ñaka ja kukwei kitekä ni ngökakäre”.

^ párr. 10 Levítico 7:10: “Nire nire nünanka Israel o nire nire menteni tä nüne mun ngätäite käkwe jondron nire bätäkä ngwarbe ye därie kwetadre angwane, erametre tikwe ja mikai ni däri kwetaka ye rüere, aune tikwe gaite juta munkwe ngätäite”.

^ párr. 13 Efesios 1:7, (TNM): “Niara därie ye köböire ni kökanintari aune ni namani kwäre, kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainbare kwe ye köböire ngite juanta ta nibiti”.