Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Febrero 2014

¡Kordero ja mäkäite ye ari käi ngwen juto jabätä!

¡Kordero ja mäkäite ye ari käi ngwen juto jabätä!

“Ni Kordero kwrere kitera ja mike gure [...]. Ne aisete ari kä ngwen nuäre jabtä amne ari kä ngwen juto jabtä.” (APOC. 19:7-8)

1, 2. a) ¿Nire ja mäkäite abokän käkwe kä mikai juto kä kwinbiti? b) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nikwe mikai gare jai?

NITRE töta nemen ja mäkäite ye ngwane tätre kä denkä krubäte jai nuainkäre. Ye erere, kä mil krobu nikanina ta yete ni iti ütiäte tä ja mike juto köbö te ja mäkäite kwe ye kräke, nitre reire tä ja mäkete ye kwrere nuaindi kwe. Meri tä ja mäkätekäre ye käne kä niena braibe ne kwe ja mäkädrete kwe ni brare tä ja mäkätekäre ben yebe. Gwäune, Rei gwire kri yete musika ngö rabai, aune nitre kwati üaire kä kwinbiti kantadi: “¡Ngöbö ni Dänkien Di Kri Jändrän Jökrä Nuenkrä kitera gobrane! [...]. Ni Kordero kwrere kitera ja mike gure amne meri bati abko käkwe ja dätenirira rabakäre ben [...]. Ne aisete ari kä ngwen nuäre jabtä amne ari kä ngwen juto jabtä amne ari niara käikitekä” (Apoc. 19:6, 7-8).

2 Kä rabai juto kä kwinbiti ñobätä ñan aune “Kordero” ye abokän Jesukristo ara käkwe ja mäkäite (Juan 1:29). ¿Niarakwe ja ngwäkitai ño ja mäkätekäre? ¿Meri tä ja mäkätekäre ben ye abokän nire? ¿Meri ye mikata ño juto köbö ütiäte ye kräke? ¿Ñongwane niaratre ja mäkäite? Kukwe ye kä mikai juto kä kwinbiti ye gare nie, akwa ¿nitre tä tö ngwen nüna Kä tibienbätä ie yebätä kä rabai juto arato? Ni tö kukwe ye mikai gare jai, ye medenbätä ani ja tötike jankunu Salmo 45 yebätä.

 DÄN RÄ MANE

3, 4. a) ¿Ni Brare tä ja Mäkätekäre dän kwe yebätä dre nie raba? ¿Aune dre kä mikai juto Ni Brare tä ja Mäkätekäre yebätä? b) ¿Nire “nitre reire ngängäntre” aune nire “reina bäri ütiäte” käkwe kä ngwain juto Ni Brare tä ja Mäkätekäre yebe?

3 (Ñäkädre Salmo 45:8, 9 yebätä.) * Jesukristo, ye Ni Brare tä ja Mäkätekäre, käkwe dän ütiäte ja mäkätekäre ye kitai jabätä. Ye medenbätä, “jondron ja rä mikara bäri kwin” rä rabai dän kwe yebätä. Aceite abokänbiti nitre dianka nämene juta Israel yete ye sribe nämene mirra, aune casia yebiti. Dän niarakwe rä rabai jondron ye kwrere (Éx. 30:23-25).

4 Musika kä kwinbiti ngö rabai Ni Brare tä ja Mäkätekäre gwire kri yete, ye käkwe mikai gare köbö ja mäkätekäre rabaira nökrö ja ken aune ye kä mikai jutobätä. “Reina bäri ütiäte”, ye juta Ngöbökwe ükaninte kä kwinbiti aune ye ngätäite “nitre reire ngängäntre” tä siba, ye abokän angeletre deme abokänbätä kä rabai juto arato. Nitre üaire kä kwinbiti käkwe kukwe ne niedi abokän kukwe juruai nie ye kwin krubäte: “Ni Kordero kwrere kitera ja mike gure [...]. Ne aisete ari kä ngwen nuäre jabtä amne ari kä ngwen juto jabtä”.

MERI TÄ JA MÄKÄTEKÄRE YE MIKATA JUTO

5. ¿Nire abokän “Kordero” muko?

5 (Ñäkädre Salmo 45:10, 11 yebätä.) * Ni Brare tä ja Mäkätekäre ye nire nibira gare nie, akwa ¿meri tä ja mäkätekäre ye nire? Ye abokän ñan blitata meri metre yebätä, ye nitre kristiano 144,000 dianinkä nänkäre kä kwinbiti bämikata. Jesukristo tä Ji Dokwäre konkrekasion dianinkä ye kräke (ñäkädre Efesios 5:23, 24 yebätä). Ngöbökwe monso kwe dianinkä Gobrankäre yebe niaratre gobrandi siba (Luc. 12:32). “Ni Kordero kwrere [...] [tä] niken mdente erere abko jiebti” nitre kristiano 144,000 dianinkä üai deme yebiti tä näin (Apoc. 14:1-4). Niaratre ye rabai “ni Kordero kwrere” mukore, ye ngwane rikai Kordero gwire yete kä kwinbiti (Apoc. 21:9; Juan 14:2, 3).

6. a) ¿Ñobätä nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye kädekata “rei ngängän”? b) ¿Ñobätä nieta nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yei rabadre juta kwe ye käi kwitekä jabiti?

6 Meri tä ja mäkätekäre ye ñan kädekata ni mada “ngängän” ye kwrere, ñakare aune kädekata “rei ngängän” (Sal. 45:13). ¿“Rei” ye abokän nire? Ye abokän Jehová, nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye niara käkwe diain jai ja “ngäbriänkä” erere (Rom. 8:15-17). Nitre ye meri tä ja mäkätekäre kä kwinbiti, ye medenbätä nieta ietre: “Juta mäkwe aune mä rün [kä tibienbätä] gwire ye käi kwitekä jabiti”. Niaratre ñaka rabadre ja töi mike “jändrän käme kä nebtä ye jiebti”, ñakare aune niaratre “ja töi mika[dre] [...] jändrän kuin tä kä käinbti [...] yebtä” (Col. 3:1-4).

7. a) ¿Kristo tä meri rabai niara mukore ye ükete ño? b) ¿Meri ye tä Ni brare ben ja mäkäite kwe mike tuin ño jai?

7 Mekerabe Jesús tä meri rabai niara mukore ye ükete ja mika gure kä kwinbiti ye kräke. Apóstol Pablo mikani gare: “Kristo käkwe nitre tödekaka bti tarebare, käkwe ja biani müre ketadre kräke, [...] mikakäre merebe amne deme [...] ye köböire abko nitre tödekaka bti abko bä rabadre bäri nuäre amne jändrän kämekäme tiebe ñan rabadre jire btä. Erere arato, ñan rabadre [...] kwata näkwain näkwain kwrere kukwe kämekäme kisete amne, jändrän mda mda kämekäme ñan rabadre jire nitre ye ngätäite” (Efes. 5:25-27). Nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti nämene Corinto yei Pablokwe niebare: “Tita mokrere krübäte munbti, akwa tita mokrere munbti, ye abko tä kite Ngöbökri, ñobtä ñan angwane meri bati kaibe deme abko rün tö ngibiai deme brarekrä, ye kwrere ti tö mun ngibiai deme [...] mikakäre ni brare itibe kisete. Ni brare kisete tikwe mun mikadre, ni ye abko Kristo ara” (2 Cor. 11:2). Ni Brare tä ja Mäkätekäre, abokän Rei Jesukristo ye tä meri rabai niara mukore ye mike tuin bäri ütiäte jai tä bä nuäre kukwe ja üairebiti yebätä. Meri ye tä ni rabai niara mukore ye  mike tuin jai “bökänkä” kwe erere aune tä ja mike “ngükodokwäbiti niara ngwärekri”.

MERI TÄ JA MÄKÄTEKÄRE “JÄNRIKAI REI KÄNTI”

8. ¿Ñobätä meri tä ja mäkätekäre ye tä jondron “trä ngitiekä krubäte” ye kwrere?

8 (Ñäkädre Salmo 45:13, 14a yebätä.) * Nitre reire tä ja mäkete ye erere meri ye tä juto biare ja mäkätekäre aune tä “trä ngitiekä krubäte”. Apocalipsis 21:2 tä meri ye bämike juta kri ye kwrere, ye abokän Jerusalén Mrä, aune texto ye tä niere “tä ja ükaninte kuin bä nuäre”. Juta kri kä kwinbiti yete “Ngöbö trä bä nuäre” tä aune “jä tuäre ütiäte kri kädekata jaspe, kwrere jire juta ye [...] trä ngitiekä” (Apoc. 21:10, 11). Jerusalén Mrä tä trä ngitiekä bä nuäre krubäte nieta tärä Apocalipsis yebätä (Apoc. 21:18-21). Ñobätä ni salmo tikaka käkwe niebare meri tä ja mäkätekäre ye tä “trä ngitiekä” krubäte ye nüra gare nie. Nitre reire tä ja mäkete ye erere ni ütiäte käkwe ja mäkäite kä kwinbiti.

9. a)¿“Rei” ngwärekri meri tä ja mäkätekäre jänrikai ye abokän nire? b) ¿Meri ye tä ja ngwäkitani ño?

9 Meri tä ja mäkätekäre ye jänrikai Ni Brare tä ja Mäkätekäre känti, ye abokän Rei dianinkä Ngöbökwe. Mekerabe niara tä meri ye ükete, “bä[te]te ñöbiti [...], ja kukweibiti” ye medenbätä meri ye tä “deme aune ñan [...] käme” (Efes. 5:26, 27, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). Meri ye tädre ja ngwäkitani kwin köbö ye kräke. ¡Aune niena ja ngwäkitani ye erere! “Dän kwe tä ükaninte orore” aune “dän dikani yete jänrikai rei känti”. Kordero ja mäkäite ye ngwane näin “dän kuin lino trä ngitiekä [...] [yete] ja mikakäre gure [...]. Sribi kuin era metre, ye abko dän kuin lino abko bä mikata kore” (Apoc. 19:7-8).

“NI KORDERO KWRERE KITERA JA MIKE GURE”

10. ¿Ñongwane Kordero ja mäkäite?

10 (Ñäkädre Apocalipsis 19:7-8 yebätä.) ¿Ñongwane Kordero ja mäkäite? “Meri bati abko käkwe ja dätenirira” ja mäkätekäre, akwa bersikulo mada ye ñaka tä blite ja mika gure yebätä, ñakare aune kukwe rabai bare mrä ja tare nikadi kri näire yebätä (Apoc. 19:11-21). ¿Kukwe ne tä mike gare Ni Brare tä ja Mäkätekäre, Rei Jesukristo ye käkwe ja mäkäite jämi rüe ganainne ye känenkri? Ñakare. Kukwe tuani köböre tä tikani tärä Apocalipsis yebätä ye ñaka tä tikani jirere jatäri rabai bare ño ye ererebätä. Salmo 45 yekänti mikata gare, Rei ngitra rükäre ye mäkäite ja mrökarabätä aune “näin jankunu ja käne [rüe] gana[i]nkäre” ye bitikäre nitre reire tä ja mäkete ye kwrere Rei ye ja mäkäite (Sal. 45:3, 4).

11. ¿Kristo jämi ja mäkete ye känenkri dre dre nuaindi?

11 Ye medenbätä, ni raba niere kukwe keta kabre ye rabai bare krörö jatäri. Kena, Babilonia Kri, “meri bti kä ngwarbe” ye gaite, Babilonia Kri ye abokän kukwe keta kabre ngwarbe kä jökräbiti meden bämikata (Apoc. 17:1, 5, 16, 17; 19:1, 2). Ye bitikäre, jondron jökrä käme Satanakwe tä Kä tibienbätä ye Kristo diainkä täte Armagedón yete, ye abokän Rü “Ngöbö Di Kri Jändrän Jökrä Nuenkrä” yekwe (Apoc. 16:14-16; 19:19-21). Mrä, Rei Rükä ye käkwe Satana aune chokalitre kitai kä timo mente nguse yete aune ñan rabai kukwe nuainne jire, ñobätä ñan aune täi ni ngwakare ye kwrere (Apoc. 20:1-3).

12, 13. a) ¿Ñongwane Kordero ja mäkäite? b) ¿Kordero ja mäkäite ye ngwane nire nirebätä kä rabai juto kä kwinbiti?

12 Nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti tä ja ngwen metre ye tä krüte angwane, bengwairebe ja nire üaire bianta ietre nünankäre kä kwinbiti. Babilonia kri gaite, ye bitikäre Jesukwe nitre kristiano 144,000 ruäre täi kä tibienbätä ye ükaikrö jökrä keteitibe kä kwinbiti (1 Tes. 4:16, 17). Ye medenbätä, rü Armagedón ye känenkri, nitre bämikata meri tä ja mäkätekäre kwrere ye jökrä rabaira kä kwinbiti. Rü Armagedón ye bitikäre kordero ja mäkäite. ¡Ye käi rabai juto krubäte! Apocalipsis 19:9 tä niere: “Ni Kordero kwrere käkwe ja miri gure, ye känti nire nire tä nübaibare, ye abko btä kä raba nuäre kri krübäte”. Erametre, nitre kristiano 144,000 bämikata meri tä ja mäkätekäre yebätä kä rabai juto krubäte. Ni Brare tä ja Mäkätekäre, niara yebätä kä rabai juto krubäte, ñobätä ñan aune nitre jökrä käkwe gobrandi ben ye rabaira ken, aune nitre ye rabai mröre aune tomana ñain mesa kwe yebätä Gobran kwe yete, akwa kukwe  ja üairebiti (Luc. 22:18, 28-30). Akwa, Ni Brare tä ja Mäkätekäre aune meri tä ja mäkätekäre ye ñan aibebätä kä rabai juto.

13 Mirira gare jai erere, kä kwinbiti ni kwati käkwe kantadi gwairebe: “Ni Kordero kwrere kitera ja mike gure amne meri bati abko käkwe ja dätenirira rabakäre ben [...]. Ne aisete ari kä ngwen nuäre jabtä amne ari kä ngwen juto jabtä amne ari niara käikitekä” (Apoc. 19:6, 7-8). Akwa, ¿dre nie raba nitre Jehová mikaka täte Kä tibienbätä yebätä? ¿Niaratre yebätä kä rabai juto arato?

“JÄN JATAI KÄ JUTOBITI”

14. ¿“Meritre kaibe deme” nieta Salmo 45 ye abokän nire nire?

14 (Ñäkädre Salmo 45:12, 14b, 15 yebätä.) * Zacarías ni Ngöbö kukwei niekä käkwe mikani gare kä krüte näire nitre kwati kä jökräbiti rabai ja kete nitre Israel üaire yebe. Niarakwe tikabare: “Köbö ye näire ni brare ni jätä blite kukwe jene jenebiti ye ja ketaite, jän, ja ketaite kwetre ni kä Judá känti yebätä, aune niedi kwetre: ‘Erametre nun näin munbe, ñobätä ñan aune Ngöbö tä munbe ye namani gare nunye’” (Zac. 8:23). “Ni brare ni jätä” abokänbiti kukwe bämikata ye Salmo 45:12 yete kädekata “Tiro ngängän” aune “nitre jondron bökäne krubäte”. Niaratre ye tä näin nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye kokwäre aune tätre dimike, ne kwe nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti käkwe niaratre kadre ngäbiti aune dimikadre Jehová mike täte. Kä 1935 yete ja känenkäre, nitre kwati krubäte käkwe ja tuanimetre jie ngwandre nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yei “kukwe metre nuainkäre” (Dan. 12:3). Nitre kwati abokän ie “ni brare ni jätä” nieta ja ngwanka metre aune ja ketaka nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yebe, kukwe ngwarbe drieta ye niaratre tuanimetre aune tä merebe kukwe  ja üairebiti. Ye medenbätä, niaratre ye kädekata “meritre kaibe deme”. Niaratre käkwe ja dianinkä mento Jehová kräke aune tätre ja ngwen metre Rei Jesukristo, Ni Brare tä ja Mäkätekäre yei.

15. ¿“Meritre kaibe deme” ye tä sribire ño nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti täbe Kä tibienbätä yebe?

15 Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti abokän täbe kä tibienbätä tä debe bien krubäte “meritre kaibe deme ja ketaka ben” yei, ñobätä ñan aune ja töi kwinbiti tätre “Kukwe Ngöbö gobrainbätä” driere (Mat. 24:14NGT, tärä okwä ükaninte). “Ngöbö Üai Deme amne ni Kordero kwrere nän muko käta ¡Jakwe! niere”, akwa niaratre ñan aibe tä kukwe ye niere, nitre kukwe ye kukwe nuaka tätre “¡Jakwe!” niere arato (Apoc. 22:17). Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti tätre “¡Jakwe!” niere, ye “obeja mda mda” tä kukwe nuin aune tätre kukwe ye niere gwairebe arato nitre nünanka Kä tibienbätä yei (Juan 10:16).

16. ¿Jehovata kukwe meden ütiäte bien obeja mada yei?

16 Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti täbe kä tibienbätä ye tä “obeja mda mda” tarere. Jehovakwe obeja mada mada nübaibare ja mika gure ye käi ngwen juto jabätä, ye käi juto nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti täbe Kä tibienbätä yebätä. “Meritre kaibe deme ja ketaka ben” ye “jän jatai kä jutobiti aune kä rabai nuäre nitrebätä; [aune] rei gwire kri yete rikai”. Kordero ja mäkäite kä kwinbiti ye ngwane, obeja mada tä tö ngwen nüna kärekäre kä tibienbätä ie yebätä kä rabai juto. Tärä Apocalipsis tä “ni kä jökräbti temen näma kwati” ye bämike “nünaninkä kürä gobrankrä Ngöbökwe ken amne ni Kordero kwrere ye ngwärekri”. Niaratre tä ju bäre templo kri ja üaire kä tibienbätä yete sribi deme nuainne Ngöbö kräke (Apoc. 7:9, 15).

“Meritre kaibe deme” tä ja kete meri tä ja mäkätekäre ben yebätä käi rabai juto Kordero ja mäkäite ye ngwane (Párrafo 16 mikadre ñärärä)

“MONSOTRE MÄKWE RABAI MÄ MRÄKÄTRE KIRA YE TÄTE”

17, 18. a)¿Kordero ja mäkäite ye köböire dre kwin rabai bare? b)¿Kristo gobrandi Kä Mil Krati ye ngwane rabai nire nire rüne?

17 (Ñäkädre Salmo 45:16 yebätä.) * Meri tä ja mäkätekäre Kristobe kä kwinbiti, abokän ben “meritre kaibe deme” tä ja kete, niaratre ye kukwe kwin tuai nemen bare kä mrä yete kordero ja mäkäite köböire, ye käkwe kä mikai bäri juto niaratre yebätä. Ni Brare tä ja Mäkätekäre ye Rei Jesukristo aune ja töi mikai kwe kukwe nuainne Kä tibienbätä aune mräkätre kira” ye gaikröta kwe aune nitre ye rabai niara “monso[i]tre” Kä tibienbätä (Juan 5:25-29; Heb. 11:35). Nitre ye ngätäite niarakwe nitre “ji ngwanka kä jökräbiti tibien” kädekai. Aune nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte kä nengwane ye ruäre diainkä kwe ji ngwankäre kä mrä yete yei ni raba tö ngwen arato (Is. 32:1).

18 Kristo Gobrandi Kä Mil Krati ye ngwane rabai nitre mada Rüne arato. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nitre nünanka Kä tibienbätä abokän kwe ja nire käre rabai, tödekabare kwetre Jesús ja nire biani ni kökatarikäre ie ye köböire (Juan 3:16). Kukwe ye käkwe niara mikai nitre ye “Rün[e] Kärekäre” (Is. 9:6, 7).

NI TÖITA KWATIBE NIARA “KÄ MIK[E] GARE”

19, 20. ¿Kukwe kwin rabai bare kädrieta Salmo 45 ye tä mate ño nitre kristiano jökrä kä nengwane yebätä?

19 (Ñäkädre Salmo 45:1, 17 yebätä.) * Mirira gare jai erere, kukwe rabai bare kädrieta Salmo 45 ye ütiäte ni kristiano jökrä kräke. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti täbe Kä tibienbätä yebätä kätä juto, ñobätä ñan aune köböra nemen keteitibe mräkätre mada nikanina kä kwinbiti yebe aune Ni Brare tä ja Mäkätekäre yebe. Nitre obeja mada ye töita kwatibe Rei ütiäte kri ye mikakäre täte. Aune kä jutobiti tätre sribire gwairebe nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti täbe Kä tibienbätä yebe. Kristo ja mäkäite, ye bitikäre niara aune nitre käkwe gobrandi ben ye kukwe kwin ñan tuabare mikai nemen bare nitre kä tibienbätä kräke (Apoc. 7:17; 21:1-4).

20 Rei Dianinkä Ngöbökwe yebätä “kukwe kwin” mikata gare aune ye rabai bare ño ye nita ngübare ye tä ni töi mike niara “kä mik[e] gare”, ¿ñan ererea? Ye medenbätä, ¡ari Rei ye “käikitaikä käre aune kärekäre”!

^ párr. 3 Salmo 45:8, 9: “Dän jökrä mäkwe rä mane kri áloe, kri mu casia aune mirra ye erere; rei gwire kri bä nuäre sribebare marfil yebiti, yete jondron keta kabre musika ngömikara ye ngö tä kä mike juto mäbätä. Nitre reire ngängäntre tä meritre ütiäte mäkwe ye ngätäite. Reina bäri ütiäte namani täkäni mä kise ruin yekri aune tä ja ükaninte oro ofir yebiti”.

^ párr. 5 Salmo 45:10, 11: “Ti ngängän tikwe ti kukwe nuin, olo mike krö aune olo mike ti kukwei ie; juta mäkwe aune mä rün gwire ye käi kwitekä jabiti. Mä bä nuäre yei rei törbai ja kräke, ñobätä ñan aune niara ye mä bökänkä, yebätä mä raba ngükodokwäbiti niara ngwärekri”.

^ párr. 8 Salmo 45:13, 14a: “Rei ngängän ye bäri ütiäte rei gwire kri yete; dän kwe tä ükaninte orore. Dän dikani yete jänrikai rei känti”.

^ párr. 14 Salmo 45:12, 14b, 15: “Tiro ngängän jatai jondron ngwena; nitre jondron bökäne krubäte törbai ja ka ngäbitimana mäi. ...Meritre kaibe deme ja ketaka ben tä näin niara jiebiti nükebe mä känti. Jän jatai kä jutobiti aune kä rabai nuäre nitrebätä; rei gwire kri yete rikai”.

^ párr. 17 Salmo 45:16: “Monsotre mäkwe rabai mä mräkätre kira ye täte, mäkwe niaratre kädekai ji ngwanka kä jökräbiti tibien”.

^ párr. 19 Salmo 45:1, 17: “Ti brukwä tä ngrenkä kukwe kwin yebätä. Tita niere: ‘Tita kantare rei yebätä’. Jondronbiti ni ie kukwe tika gare tä kukwe tike ye kwrere ti tidrä rabadre. ...Tikwe mä kä mikai gare nitre nünain jatäri jatäri yei. Yebätä nitre mä käikitaikä käre aune kärekäre”.