Känändre nekänti

Indice yete känändre

Ngöbö nikwe ye kukwei täi kärekäre

Ngöbö nikwe ye kukwei täi kärekäre

“Kiangätä kare tä nemen nötare, kriblü tä nemen nötare; akwa Ngöbö nikwe kukwei ye abokän täi kärekäre” (IS. 40:8).

KANTIKO: 43, 48

1, 2. a) Biblia ye ñaka nikwe akräke, ¿nikwe nünandre ño? b) ¿Biblia rükadre gare kwin nie yekäre nikwe dre nuaindre?

BIBLIA ye ñaka nikwe akräke, ¿nikwe nünandre ño? Nikwe ja jie ngwandre ño ye ñaka rabadre gare nie. Kukwe metre Ngöböbätä, ja nire yebätä aune kukwe ja känenkäre yebätä bätä Jehovakwe dre nuainbare kirabe ni kä nebätä kräke ye ñaka rabadre gare nie.

2 Kukwe ye erere ben ni ñaka ja tuin yebätä nikwe debe biandre. Jehovakwe Biblia biani nie aune täi kärekäre käbämikani kwe. Isaías 40:8 tä kukwe niere yebätä apóstol Pedro blitabare. Yete blita ñaka metrere Bibliabätä, akwa kukwe meden nieta kwe yebätä tä blite (ñäkädre 1 Pedro 1:24, 25 yebätä). * Erametre, Biblia rükadre gare kwin nie yekäre, bäri kwin nikwe ñäkädrebätä kukwe nüke gare kwin nie yebiti. Ye erere nuaindre nieta käre nitre tä Ngöbö kukwei mike ütiäte jai yekwe. Kä nikani kwati ta yete, kukwe tare yebiti ta nitre töbike kwin yekwe ja di ngwanina Biblia kwite aune bien nitre mada ie. Ngöbö tö  “ni jökrä diaintari amne, kukwe era metre [...] rabadre gare ni jökräye” ie niara tö ye erere niaratre töi nämene arato (1 Tim. 2:3, 4).

3. ¿Nibike dre mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

3 Kukwe ketamä kädekateta nete ne namanina bare akwa yebiti ta, ñokänti Ngöbö kukwei täbe ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti: 1) Blita nämene käne ye erere ni ñaka niena blite, 2) Gobrantre jene jene käkwe gobranbarera aune 3) Biblia kwitani ye rüere ja mikani. Nibike ja tötike kukwe nebätä ye köböire nikwe Biblia mikai tuin bäri ütiäte jai aune ni Sribekä käkwe biani nie ni dimikakäre ye rabai bäri tare nikwe (Miq. 4:2; Rom. 15:4).

BLITA NÄMENE KÄNE YE ERERE NI ÑAKA NIENA BLITE

4. a) Kätä niken ta yete, ¿dreta nemen bare kukwe jene jene yebätä? b) ¿Jehová tä ni jökrä kain ngäbiti ja erebe ye dre tä bämike aune yebätä jata nemen ruin ño nie?

4 Kätä niken ta yete, blita nämene käne ye erere ni ñaka kite blite. Ñodre, kukwe ruäre nie nämene kirabe ye nüke gare jene kä nengwane. Kukwe ye erere namani bare kukwe hebreo aune griego yebätä. Biblia ye tikani jökrä bäsi kukwe ketebu yebiti. Akwa kä nengwane, blitata jene kukwe yebiti. Yebätä, nitre jökrä bäsi tö Ngöbö kukwei mikai nüke gare jai yei blita gare kukwe hebreo o griego kä nengwane yebiti, akwa Biblia kwitadre ye tätre ribere jai. Blita nämene ño kirabe kukwe hebreo aune griego yebiti ye rabadre gare nie köböire Biblia rükai gare bäri kwin nie ruin nitre ruäre ie, akwa ye erere ñaka raba nemen bare. * Kukwe 3,200 biti bäri Biblia kwitanina täte o ruäre yebätä nita debe bien. Ye tä bämike, Jehová tö “ni bätäkä ngwarbe amne ni kukwe bätäkä ngwarbe amne ni nünanka juta kwatirekwatire te” ye tuai Kukwe kwe ye mike gare jai (ñäkädre Apocalipsis 14:6 yebätä). Erametre, Jehová tä ni tarere aune ni jökrä kain ngäbiti ja erebe tä nüke gare nie ye ngwane, nita nökrö bäri niara ken (Hech. 10:34).

5. ¿Ñobätä Biblia King James Version (Versión del Rey Jacobo) ye namani ütiäte?

5 Nibira gare nie ye erere, kätä niken ta yete blita nämene ño käne ye erere ni jökrä ñaka kite blite aune kukwebiti Biblia kwitani ye erere ni ñaka kite blite arato. Kukwe kwitani kena ye ngwane nämene nüke gare kwin, akwa ye bitikäre ñaka tä kite nüke gare kwin. Ani blite Biblia kwitani inglere yebätä: King James Version (Versión del Rey Jacobo). Biblia ye sribebare kena kä 1611 yete. Biblia ye namani gare bäri nitre blite kukwe inglerebiti yei aune täbe niaratre dimike. * Akwa, Biblia yebätä Jehová kä ye tikani braibe. Kukwe tikani hebreore yekänti Ngöbö kä nämene tikani ye täte “LORD” (Däkien) nämene tikani tärä okwä kribiti. Biblia mada sribebare ye ngwane, texto ruärebätä “LORD” ye tikani arato Escrituras Griegas Cristianas yebätä. Ye nämene mike gare Escrituras Griegas Cristianas yebätä Ngöbö kä ye tädre tikani arato.

6. ¿Ñobätä nita debe bien Biblia Traducción del Nuevo Mundo tä nikwe yebätä?

6 Kä nikanina kwati krubäte ta yete, Biblia King James Version (Versión del Rey Jacobo) yebätä kukwe keta kabre tikani yebiti blita ñaka niena. Ye erere namani bare Biblia Casiodoro de Reina kwitani suliare kä 1569 yebätä. Aisete, Biblia Traducción del Nuevo Mundo de las Santas  Escrituras tä nikwe yebätä nita debe bien krubäte. Biblia ye kwitanina täte o ruäre kukwe kä nengwane 150 ye biti bäri. Ye tä mike gare nitre jökrä bäsi raba ñäkebätä. Ne madakäre, tä kwitani kwin ne kwe kukwe nietabätä ye matadre ni brukwäte (Sal. 119:97). Akwa, Ngöbö kä ye nämene tikani medente käne ye erere känti tikani Biblia yebätä arato ye bäri ütiäte.

GOBRANTRE JENE JENE KÄKWE GOBRANBARERA YE NGWANE

7, 8. a) ¿Ñobätä Kukwe Tikani Hebreore ye ñaka nämene nüke gare nitre judío nünanbare siklo III Kristo känenkri ye kwati krubäte ie? b) ¿Septuaginta ye abokän dre gärätä?

7 Ruäre ngwane, gobrantre mada tä nemen gobrane ye näire kukwe medenbiti ni jökrä bäsi tä blite ye erere tä ükete blitakäre. Akwa yebiti ta, ¿Jehovakwe dre nuainbarera ne kwe niara Kukwei rükadre gare? Ani mike gare jai. Tärä 39 kena Bibliabätä ye nitre israelita o judío tikani. Aune niaratre ie “Ngöbö kukwei deme” ye biani käne (Rom. 3:1, 2TNM). Akwa, siklo III Kristo känenkri, kukwe hebreo ye ñaka namanina nüke gare nitre judío kwati ie. ¿Ñobätä? Ñan ñobätä aune, juta keta kabre känti nitre griego nämene nüne ye Alejandro Magno namani gobraine aune ükaninte kwe (Dan. 8:5-7, 20, 21). Nitre kwati krubäte nünanka Grecia aune nitre judío nämene nüne kä ye jene jene känti namani blite kukwe griego yebiti arato. Ye köböite, Kukwe Tikani Hebreore ye ñaka namani nuäre rükakäre gare nitre judío jökrä bäsi ie. ¿Dre nuainbare kwetre?

8 Kä nikani 250 ta Jesús jämi därere ye känenkri, tärä ketarike kena Bibliabätä ye kwitani kukwe griego yebiti. Kä nikani 100 ta ye bitikäre, tärä mada Bibliabätä Tikani Kukwe Hebreo yebiti ye kwitani täte kukwe griego yebiti. Biblia kwitani griegore ye kädekani Septuaginta. Kukwe Tikani Hebreore ye kwitani kena tärä Septuaginta yebätä ye aibe gare kä nengwane nie.

9. a) ¿Septuaginta aune Biblia kwitani kukwe madabiti yekwe nitre ñäkäkä Bibliabätä dimikani ño? b) ¿Texto meden Tikani Kukwe Hebreore yebiti abokän tuin kwin mäi?

9 Septuaginta ye köböire Kukwe Tikani Hebreore ye nükani gare nitre blitaka kukwe griegore yebiti ie. ¡Kukwe Ngöbökwe ye kukwe nuani kwetre o ñäkäbare kwetrebätä ja kukweire ye käi namani juto bätätre! Ja känenkäre, Biblia ye kwitani täte o ruäre kukwe siríaco, gótico aune latín yebiti. Biblia yebätä namani nuäre ñäkädre aune rükadre gare, ye köböire namani tuin ütiäte nitre yei. Aune erametre, texto ruäre nämene tuin kwin ietre, kä nengwane tuin kwin nie ye erere arato (ñäkädre Salmo 119:162-165 yebätä). * Nibira gare nie ye erere, blita nämene käne ye erere ni ñaka niena blite, akwa Kukwe Ngöbökwe ye täbe.

BIBLIA KWITANI YE RÜERE JA MIKANI

10. John Wyclef ye näire, ¿ñobätä Biblia ye ñaka nämene nitre jökrä bäsi kwe?

10 Biblia rabadre nitre jökrä kwe aune niaratre ñäkädrebätä ye rüere nitre ie ja ruin ütiäte yekwe ja mikanina. Akwa, nitre Jehová tarekä yekwe ja di ngwanina ne kwe rabadre ni jökrä kwe. John Wyclef käkwe ye erere nuainbare. Niara nünanbare siklo 14 ye näire juta Inglaterra yete. Ni jökrä rabadre ñäke Kukwe Ngöbökwe yebätä ie tö namani. Akwa niara näire, Biblia ye ñaka nämene nitre nünanka Inglaterra yekwe. ¿Ñobätä? Kena, Biblia  ye tika nämene kisebiti aune rürübäin nämene kabre yebätä nitre ye ñaka nämene kökö jai. Aune ketebukäre, ñäkä ñaka nämene gare täräbätä nitre jökrä bäsi ie. Erametre, blita nämene Bibliabätä iglesiate ye nitre nämene kukwe nuin. Akwa, dre nie nämene ye ñaka nämene nüke gare nitre jökrä bäsi ie, ñan ñobätä aune Biblia ye nämene kwitani kukwe latín yebiti. ¿Kukwe ütiäte Ngöbökwe ye ñokänti namani gare nitre jökrä ie? (Prov. 2:1-5).

Biblia rabadre nitre jökrä kwe yei John Wyclef aune nitre mada tö namani. ¿Ni töita ye erere? (Párrafo 11 mikadre ñärärä).

11. ¿John Wyclef Biblia kwitani ye köböire dre namani bare?

11 Kä 1382 yete, John Wyclef aune nitre niara dimikaka käkwe Biblia kwitani kukwe inglere yebiti ye mikani gare. Biblia ye namani nitre nänkä Wyclef ben kädeka nämene lolardos yekwe. Nitre lolardos ye nämene Biblia tarere. Juta Inglaterra ye jökrä känti niaratre nikani gürere kä jene jene yekänti. Niaratre nämene ñäke Bibliabätä nitre ie aune texto ruäre tikani kisebiti ye nämene mikete ietre. Ja di ngwani kwetre ye namani ütiäte krubäte, ñan ñobätä aune nitre kwati krubäte ie Kukwe Ngöbökwe ye jataninta tuin kwin.

12. ¿Wyclef Biblia kwitani yebätä nitre ji ngwanka kukwebätä töi namani ño?

12 ¿Nitre ji ngwanka kukwebätä yekwe ja töi mikani ño? John Wyclef, Biblia kwe aune nitre nänkä ben ye kräke niaratre brukwä namani. Niaratre ja mikani nitre lolardos rüere aune John Wyclef Biblia kwitani kwani ietre ye jökrä juani ngwarbe kwetre. John Wyclef murie ketani ye bitikäre, kukwe ükaninte kwetre rüere, ni ja mikaka iglesia rüere ye kwrere. Biti, krä nämene dobote ye muani kwetre aune kukwani kwetre bätä ngübrüen ye kitani kwetre ñö Swift yete. Akwa nitre kwati tö nämene ñäkäi aune ja tötikai Bibliabätä ye ñan ketaninbätä kwetre. Siklo ja känenkäre yete, kä Europa aune kä mada mada yekänti Biblia ye kwita jatani aune döräi jatani ne kwe kukwe kwin rabadre nitre jökrä kwe.

JEHOVATA NI TÖTIKE NE KWE KUKWE KWIN RABADRE NIKWE

13. a) ¿Dre tädre gare metre nie? b) ¿Ñobätä ye tä tödeka nikwe mike dite?

13 Ngöbökwe nitre mikani Biblia tike üai kwe yebiti, akwa ye ñan tä mike gare niarakwe nitre mikani Biblia Septuaginta, Biblia Wyclef yekwe, Biblia King James Version (Versión del Rey Jacobo) o Biblia mada ye tike üai kwe yebiti arato. Akwa,  Biblia ye aune mada mada kwitani ño kirabe yebätä kukwe nieta ye tä mike gare nie, kukwe Ngöbökwe ye täbe käbämikani kwe ye erere. Kukwe mada mada käbämikata Jehovakwe ye jökrä rabai bare metre arato yei kukwe ye tä ni dimike tö ngwen bäri (Jos. 23:14).

14. ¿Kukweta nemen gare nie Bibliabätä ye tä ni dimike ño?

14 Ngöbökwe ja kukwei kriemikani ño tä nemen gare nie ye ngwane, nita tödeke bäri ie aune nita niara tarere bäri. * Ani töbike kukwe nebätä: ¿ñobätä Jehovakwe ja kukwei biani nie aune ñobätä täi käre käbämikani kwe? Ñan ñobätä aune ni tare kwe aune tö ni tötikai ne kwe kukwe kwin rabadre nikwe (ñäkädre Isaías 48:17, 18 yebätä). * Yebätä nikwe niara taredre aune nikwe niara kukwei mikadre täte (1 Juan 4:19; 5:3).

15. ¿Nikwe dre mikai gare jai kukwe ja tötikara ja känenkäre yebätä?

15 Ngöbö kukwei tare nikwe ngwane, ni törbai ja tötikai kwinbätä. Aisete, ¿nikwe dre nuaindre ne kwe nita ñäke Bibliabätä yekwe ni dimikadre bäri? ¿Ño nikwe ni mada dimikai mike tuin ütiäte jai? Aune, ja mräkätre tä dirire konkrekasionte ye tä blite Bibliabätä, ¿ye raba nemen gare ño ietre? Nikwe kukwe ye mikai gare jai kukwe ja tötikara ja känenkäre yebätä.

^ párr. 2 1 Pedro 1:24, 25, (TNM): “Ñan ñobätä aune ‘ni jökrä abokän mikä kwrere aune jondron ütiäte nikwe ye kri blü känsenta ye kwrere; kiangätä tä nemen nötare aune kri blü tä näkäinkä tibien, akwa Jehová kukwei ye tä kärekäre’. Aune “kukwe” ye abokän kukwe kwin mikani gare munye”.

^ párr. 4 ¿Me convendría aprender hebreo y griego?”, La Atalaya 1 noviembre 2009 yebätä mikadre ñärärä.

^ párr. 5 Kukwe ruäre tikani Biblia yebätä ye ererebiti nitre tä blite krubäte jabe inglere.

^ párr. 9 Salmo 119:162-165: “Mä kukwei ye tä kä mike juto tibätä, jondron ütiäte tä kwen ere ni iti ie ye kwrere. Kukwe ngwarbe ye kräke ti brukwä, tuin käme krubäte tie, kukwe mäkwe ye tita tarere. Mätä kukwe ükete kwin yebätä tita mä käikitekä bä kükü köböiti. Nire nire tä mä kukwei tarere ye tä nüne jäme; kukwe mada ñaka raba ngwen ngoto ritete”.

^ párr. 14 Recuadro “ Mä rika mike gare akwle jai” ye mikadre ñärärä.

^ párr. 14 Isaías 48:17, 18: “Jehová mä Kökatarikä, Ngöbö Deme nitre Israelkwe kätä ne niere: ‘Ti Jehová, Ngöbö mäkwe, Tita mä tötike ne kwe kukwe kwin rabadre mäkwe, ji medenbiti mäkwe nändre yebiti Tita mä jie ngwen. ¡Tita kukwe niere ye mäkwe kukwe nuadi ngwane! Mä töi rabai jäme ñö kri tä nen ye kwrere aune mäkwe kukwe kwin nuaindi ye rabai mren tä nikwitekä ye kwrere”.