Känändre nekänti

Indice yete känändre

Ngöbö kukwei ye dite

Ngöbö kukwei ye dite

Ngöbö Kukwei abko nire amne dite” (HEB. 4:12).

KANTIKO: 37, 48

1. ¿Ngöbö Kukwei ye die tärä ye ñobätä gare kwin nie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

“NGÖBÖ kukwei abko nire amne dite” ye gare kwin ni Jehová mikaka täte ie (Heb. 4:12). Ngöbö kukwei tä Bibliabätä ye die tärä ni aune nitre mada töi kwitakäre ye niena gare nie. Ni jämi nemen Testiko ye ngwane, ni ruäre nämene gore, droga duin o nämene nemen kämekäme ni madabe. Ni mada abokän nämene gare nitre jökrä ie o ngwian nämene ere kwetre, akwa ja nämene ruin ngwarbe ietre (Ecl. 2:3-11). Biblia die ye köböire, nitre kwati ie Ngöbö ñaka nämene gare ye tä tö ngwen kukwe kwin ja känenkäre ie aune tä nüne bäri kwin. Ni Mikaka Mokre yebätä Sección “Biblia niara töi kwitani” tä yekänti kukwe mikata gare niaratre ruärebätä, yebätä nikwe ñäkäbarera raba ruin nie. Aune ni niena Testiko, akwa nita Biblia ribere jai ja ketakäre jankunu bäri kwin Jehovabe ye nükanina gare nie arato.

2. Siklo kena yete, ¿Ngöbö Kukwei die ye köböire nitre kristiano ruäre ja töi kwitani drebätä?

2 Nitre kwati tä ja tötike Ngöbö Kukweibätä ngwane, tä ja töi kwite ye ñaka ni töi mike ñan krütare. Siklo kena yete, nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti yebätä kukwe ye erere  namani bare (ñäkädre 1 Corintios 6:9-11 yebätä). * Nire nire kwe Gobran Ngöbökwe ñaka rabai ye apóstol Pablo mikani gare, biti kukwe ne niebare kwe nitre kristiano ie: “Ye erere mun ruäre nämene ja ngwen”. Akwa Ngöbö Kukwei aune üai deme käkwe niaratre dimikani ja töi kwite. Aune niaratre ruäre namanina kristiano ye bitikäre, ja mikani ngite kwetre ye köböite ñaka namani ja kete kwin Jehovabe. Ñodre, ni iti dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye kitaninkä kukwebätä mikata gare Bibliabätä. Akwa ye bitikäre ja töi kwitani kwe aune namaninta konkrekasionte (1 Cor. 5:1-5; 2 Cor. 2:5-8). Ngöbö Kukwei ye köböire ja mräkätre kwati ja töi kwitanina ye tä ni dimike.

3. ¿Nibike dre mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

3 Jehovakwe ja Kukwei dite biani nie yebätä nikwe kukwe kwin nuaindrebiti (2 Tim. 2:15). Aisete, kukwe ketamä känti nikwe dre nuaindre Biblia die yebiti ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti. Kena, nünankäre bäri kwin. Ketebukäre, kukwe driekäre bäri kwin. Aune ketamäkäre, kukwe kädriekäre bäri kwin konkrekasionte. Kukwe kwin rabadre nikwe yekäre ni rün kä kwinbiti tä ni tötike, ye nita tarere aune debe bien ie ye kukwe ja tötikara ne bike ni dimike bämike (Is. 48:17).

NÜNANKÄRE BÄRI KWIN

4. a) Ni tö Ngöbö kukwei tuai ja dimike ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? b) ¿Ñongwane mätä kä denkä jai ñäkäkäre Bibliabätä?

4 Ni tö Ngöbö kukwei tuai ja dimike ngwane, nikwe ñäkädre mantre jetebebätä (Jos. 1:8). Erametre, ni jökrä bäsi ie jondron tä nuaindre krubäte, akwa nikwe käre kä diandrekä jai ñäkäkärebätä (ñäkädre Efesios 5:15, 16 yebätä). * Ni raba ñäke Bibliabätä dekä, rare o deu. Ni iti Biblia tikaka kukwe niebare ne erere jata nemen ruin nie: “¡Tita mä kukwei tarere krubäte! Köbö kwatire kwatire tita töbiketaribätä” (Sal. 119:97).

5, 6. a) ¿Ñobätä ütiäte nikwe töbikadretari? b) ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe nita töbiketari yekwe ni dimikadre? c) ¿Mätä ñäke Ngöbö Kukweibätä aune mätä töbiketaribätä ye köböire dre kwin namanina mäkwe?

5 Akwa nikwe ñaka ñäkädre jerekäbe Bibliabätä.  Ñakare aune nita ñäke drebätä yebätä nikwe töbikadretari kwin (Sal. 1:1-3). Ye aibe köböire nikwe Kukwe kwin Ngöbökwe ye mikai täte. Täräkwata yebätä ni tädre ñäke Bibliabätä, celular o tableta yete, akwa nikwe ja töi mikadre mike mate ja brukwäte.

6 ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe nita töbiketari yekwe ni dimikadre? Nitre kwati tä ñäke Bibliabätä ye ngwane, tä kukwe ne ngwentari jai: “¿Kukwe ne tä dre driere Jehovabätä tie? ¿Tita kukwe ne mike täte? ¿Kukwe ruärebätä täbe ja töi ükadrete tie?”. Nikwe töbikaitari Ngöbö kukweibätä aune nikwe oradi Jehovai ngwane, ni törbai kukwe kwe mikai täte. Ye köböire Ngöbö kukwei dite yekwe ni dimikai nüne bäri kwin (2 Cor. 10:4, 5).

KUKWE DRIEKÄRE BÄRI KWIN

7. ¿Ngöbö Kukwei yebiti ni raba kukwe driere ño bäri kwin?

7 ¿Ngöbö Kukwei yebiti ni raba kukwe driere aune kukwe metre mike gare ño bäri kwin nitre madai? Käre nikwe kukwe driedrebiti. Ja mräkä iti niebare: “Mä rikadre kukwe driere ju ju te Jehovabe ngwane, ¿mä aibe käkwe blitadre o mäkwe niara tuanemetre blite?”. ¿Ye tä dre mike gare nie? Nita ñäke Bibliabätä ni mada ie ngwane, nita Jehová tuenmetre blite ben ye kwrere. Texto kwin diandrekä nikwe blitakäre ye bäri ütiäte nikwe dre dre niedre ye kräke (1 Tes. 2:13). Yebätä, nikwe ngwandretari jai: “Tita kukwe driere ye ngwane, ¿tita ja di ngwen ñäke käre Bibliabätä ni mada ie?”.

8. ¿Ñobätä nikwe ñaka ñäkädre texto Bibliabätä ye aibebätä nitre ie?

8 Akwa, nikwe ñaka ñäkädre texto Bibliabätä ye aibebätä nitre ie. Nämene nemen bare siklo kena ye erere, kä nengwane nitre jökrä bäsi ie Biblia tä dre niere ye ñaka nüke gare (Rom. 10:2). Aisete nikwe ñäkädre textobätä nitre ie ye aibe köböire rükai gare ietre ye nikwe ñaka nütüdre. Kukwe bäri ütiäte textobätä ye nikwe kädekadrete bati bobu aune mikadre gare nitre ie ye kräke nikwe kä diandrekä jai. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, Ngöbö Kukwei ye rabai  nitre töite aune matai niaratre brukwäte (ñäkädre Lucas 24:32 yebätä).

9. Nikwe ñäkädre textobätä ye känenkri, ¿nikwe dre niedre ne kwe Biblia ye rabadre tuin ütiäte ni madai? Mä raba mike gare keteiti.

9 Nikwe ñäkädre textobätä ye känenkri, nikwe kukwe kwin niedre ne kwe Biblia ye rabadre tuin ütiäte ni madai. Ñodre, ni raba niere: “Ngöböta dre niere kukwe yebätä ye ani mike gare jai”. Akwa nikwe blitadre ni ñaka kukwebätä yebe ngwane, ni raba niere ie: “Kukwe ütiäte tikani ne tä dre niere ye mike ñärärä”. O ni ye ñaka törbadre kukwe Ngöbökwe mikai gare jai ye ngwane, ni raba ngwentari ie: “¿Kukwe niebare kirabe ne mä tärä kukwe nuin?”. Ni itire itire ye töi ñaka ja erebe, aisete niaratre itire itire töi ño ye ererebätä nikwe blitadre ben (1 Cor. 9:22, 23TNM).

10. a) Ja mräkä iti nämene kukwe driere ngwane, dre namani barebätä ye mä raba mike gare. b) Nita kukwe driere Ngöbö Kukwei yebiti ngwane, ¿tä nitre dimike ye ñokänti gare mäi?

10 Nita kukwe driere Ngöbö Kukwei yebiti ngwane, kukwe ye raba nitre dimike ye namanina gare ja mräkätre kwati ie. Ñodre, kä kwati krubäte nikanina ta yete ni umbre nämene ñäke täräkwata Ni Mikaka Mokre yebätä yekänti ja mräkä iti janamene. Bati, niarakwe ñaka Ni Mikaka Mokre ye aibe biani ie, ñakare aune texto keteitibätä ñäkäbare kwe ie arato. Ye abokän 2 Corintios 1:3, 4 (TNM), tä niere Jehová ye ni rün ie “ni tuin bobre krubäte aune [...] tä ni töi mike jäme” aune “tä ni töi mike jäme kukwe jökräbätä”. Texto ye namani tuin kwin krubäte ni umbre yei, aisete ñäkä mananbareta kwe texto yebätä ja mräkä ie. Biti, niebare kwe niara aune muko kwe töi mikadre jäme ribe nämene kwetre jai aune tö namani kukwe mikai gare bäri jai Bibliabätä. Nibira gare nie ye erere, kukwe driedre Bibliabiti ye raba nitre dimike krubäte (Hech. 19:20TNM).

KUKWE KÄDRIEKÄRE BÄRI KWIN KONKREKASIONTE

11. ¿Sribi meden tä nitre kukwe kädriekä konkrekasionte ye kisete?

11 Ni jökrä töta nemen näin gätä konkrekasionte aune gätä krikri yebätä. Metrere nita niken gätä yebätä Jehová mikakäre täte. Akwa nita niken kukwe drieta yete ye mikakäre gare jai arato. Erametre, ja mräkätre tä kukwe kädriere konkrekasionte ye kisete sribi ütiäte tä, akwa sribi kri tä kisete arato (Sant. 3:1). Aisete kukwe kädriedre kwetre ye ngwane, nuaindre kwetre Biblia yebiti. Mätä kukwe kädriere siba konkrekasionte ngwane, ¿mäkwe dre nuaindre ne kwe Kukwe Ngöbö yekwe nitre kukwe nuaka ye dimikadre?

12. ¿Biblia rabadre tuin bäri ütiäte nitre ie ye ñokänti raba nemen gare ja mräkä kukwe kädriekä yei?

12 Mätä kukwe kädriere ye ngwane, Biblia ye rabadre tuin bäri ütiäte ye mäkwe mika gare jai (Juan 7:16). Mätä kukwe kädriere ño, kukwe namani bare kirabe ye mätä mike gare ño o mätä kukwe bämike ño yekwe ñaka nitre töi mikadre Biblia mike tuin ñaka ütiäte jai ye mäkwe mika gare jai. Ne madakäre, ñäkädre Bibliabätä ye ñaka ja erebe kukwe Bibliabätä driedre yebe ye mäkwe ngwan törö jai. Ñodre, mäkwe ñäkädre texto keta kabrebätä ngwane, ñaka rabai törö nitre jökrä bäsi ie. Aisete, mäkwe texto kwin dianka jai ñäkäkärebätä aune mäkwe kä dianka jai ñäkäkärebätä, mikakäre gare, bämikakäre aune mikadre ño täte ye driekäre (Neh. 8:8). Kukwe kädrieta mäkwe ye juta Ngöbökwe ükaninte ngwane, kukwe nietabätä aune texto ruäre tä mikanibätä yebätä mäkwe ja tötika aune mäkwe mika nüke gare jai. Biti, kukwe kädriedre ye mikakäre gare mäkwe texto medenbätä ñäkäi ye dianka mäkwe jai (tärä Benefíciese de la Escuela del Ministerio Teocrático yebätä lección  21 nemen 23 yekänti kukwe ütiäte raba kwen mäi). Akwa mäkwe ja di ribedre Jehovai Kukwe kwe ütiäte mikakäre gare ye bäri kwin (ñäkädre Esdras 7:10; * Proverbios 3:13, 14 yebätä). *

13. a) ¿Bibliabiti kukwe kädriebare gätäte yekwe meri Testiko iti dimikani ño? b) ¿Bibliabiti kukwe kädrieta gätäte yekwe mä dimikanina ño?

13 Bibliabiti kukwe kädriebare gätäte yekwe meri Testiko käi Australia dimikani ño ye ani mike gare jai. Niara nämene chi ye ngwane, ja tuani kwe kukwe tare krubäte ben, akwa kukwe Bibliabätä ye kani ngäbiti kwe aune ja dianinkä mento kwe Jehová mikakäre täte. Jehová nämene niara tarere ye ñaka nämene nemen nuäre kräke mikakäre era jai. Bati, texto keteitibätä ñäkäbare gätäte kukwe nuani kwe ye matani brukwäte. Töbikataribare kwe texto yebätä aune ñäkäbare kwe texto madabätä ye ngwane, Ngöbö nämene niara tarere ye nükani gare ie. * ¿Aune mä? ¿Texto keteitibätä ñäkäbare gätäte o gätä kri yete abokän kukwe nuani mäkwe ye matanina mä brukwäte? (Neh. 8:12).

14. ¿Ngöbö Kukwei ütiäte ni kräke ye nikwe bämikai ño?

14 Erametre, Jehovakwe Kukwe kwe biani nie aune käbämikani kwe ye erere tä kärekäre nikwe yebätä ni jökrä tä debe bien ie (1 Ped. 1:24, 25TNM). Aisete, käre nikwe ñäkädrebätä, mikadre täte aune nikwe ni mada dimikadrebiti. Yebiti nikwe bämikai Biblia ye tare nikwe aune ütiäte krubäte ni kräke. Akwa bäri ütiäte, nikwe bämikai Jehová ni Biblia Sribekä ye tare nikwe.

^ párr. 2 1 Corintios 6:9-11, (TNM): “Nitre kukwe käme nuainkä yekwe gobran Ngöbökwe ñaka rabai, ¿ye ñaka gare muen? Munkwe ñaka ja ngökamana. Nitre nemen kämekäme ni madabe, nitre jondron ngwarbe mikaka ngöböre jai, nitre tärä gure akwa nemen ni madabe, nitre brare ja mike merire, nitre brare ruäre nemen jabe, nitre gokä, nitre töi käre jondron tuabätä bäri ere jakwe, nitre dröbanikaka, nitre blitaka ngwarbe ni mada rüere, nitre jondron diankaka ni madakän yekwe gobran Ngöbökwe ye ñaka rabai. Ye erere mun ruäre nämene ja ngwen. Akwa mun bätäninte; mun mikani deme; mun kädekani ni kukwe kwin nuainkä ni Dänkien Jesukristo ye käbiti aune Ngöbö nikwe üai yebiti”.

^ párr. 4 Efesios 5:15, 16, (NGT): “Ne medenbätä munta ja mike ño, munkwe mika ñärärä kwin. Ñan nüna munkwe ni töi ñakare kwrere, akwa munkwe nüna ni töbätä kwrere. Köbö jökrä diandre munkwe jai jondron kwin nuainkäre, ñobätä ñakare angwane jondron käme tä näin krubäte nengwane”.

^ párr. 12 Esdras 7:10: “Esdras nämene ja brukwä ükete ja tötikakäre Jehová Kukweibätä aune nuainkäre bätä kukwe meden meden nuaindre aune kukwe ükadrete ño metre ye driekäre nitre Israel ie”.

^ párr. 12 Proverbios 3:13, 14: “Nire tä nemen töbätä aune kukwe tä nüke gare ie yebätä kätä juto; rabadre nikwe ye bäri kwin jondron ngwiane ganaindre ye kräke aune tädre nikwe ni dimikakäre ye bäri kwin oro ye kräke”.

^ párr. 13 Recuadro “ Tikwe ja töi kwitaba” mikadre ñärärä.