Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Septiembre 2017

 KUKWE KWE MIKATA GARE

Ja mräkätre dite kukwe ja üairebiti ben tikwe sribiba ye köböire kukwe kwin namani tikwe

Ja mräkätre dite kukwe ja üairebiti ben tikwe sribiba ye köböire kukwe kwin namani tikwe

KÄ 1930 ye ngrabare, ti rün James aune Jessie Sinclair nikani nüne Bronx, distrito keteiti juta Nueva York yekänti. Willie Sneddon nämene Escocia nükani nüne yete niaratre erere ye namani gare ietre. Ja namani gare ietre ye näire minuto nikani braibe ta yete jatanintre blite mräkätre yebätä. Ti däredre ye känenkri kukwe ye namani bare.

Rübare Kri ye känenkri ti ruai aune ti grü murie nötaninkä ñöte o ngatani ñöte, ye ti meye mikani gare Willie ie. Ru gwakitara te niaratre nikani ye matani minate. Willie niebare ie: “Mä rün ye tä kä ñukwäre yete”. Willie ye nämene Testiko Jehovakwe aune niarakwe kukwe ñaka nuäre niebare ye köböire kukwe metre namani gare ti meye ie.

Willie aune Liz Sneddon

Willie kukwe niebare ye ñaka matani kwin ti meyebätä, ñan ñobätä aune niara rün ye nämene ja ngwen kwin nämene gare ie. Akwa Willie niebare ie arato: “Jesús nämene kä ñukwäre yete arato niedre mäi ye ngwane, ¿matadre kwin mäbätä?”. Kristo nämene kä ñukwäre yete aune köbö nikani köbömä ta yete ganinkröta, ni ji ngwanka kukwebätä nämene niere ye nükaninta törö ti meye ie. Aisete kä ñukwäre te nitre kukwe blo nuainkä mika nämene ja tare nike yekänti ñobätä Jesús nämene ye ngwanintari kwe jai. Yekwe ti meye töi mikani kukwe metre yebätä. Konkrekasion kä Bronx yete jatani ja ükökrö gätäbätä aune ja ngökani ñöte kwe kä 1940 yete.

Ti nämä ja ken ti meye ben aune ye bitikäre ti nämä ja ken ti rün ben

Kä ye näire nitre rüne aune meyere rabadre monsotre kwetre tötike Bibliabätä ye ribe ñaka nämene. Ti nämä chi ye ngwane, ti rün nämä ti ngübare. Aune ti meye abokän nämä niken gätäbätä aune kukwe driere bämän krüte yete. Kä nikani ruäre ta ye bitikäre, ti rün aune ti jataba niken gätäbätä ti meye ben. Niara nämä kukwe driere krubäte aune nitre kwati nämä ja tötike ben Bibliabätä. Kä rikaba ruäre ta yete nitre ye ruäre nämä nüne kä ye arabe känti yebätä nämä ja tötike gwaire ben. Kä bian nämä ngwarbe tie kwelate ye ngwane, ti nämä niken kukwe driere ben. Ye köböire kukwe rababa gare krubäte tie Bibliabätä aune kukwe Bibliabätä driedre ño nitre madai ye rababa gare tie.

Ti ñan törba niei akwa, ti nämä chi ye ngwane, ti ñaka nämä kukwe metre ye mike tuin ütiäte jai. Ti nämä mike tuin ngwarbe jai. Akwa, kä rababa  12 näre tibiti ye ngwane, tikwe ja mikaba kukwe driekä aune kä ye näire nükebe kä nengwane ti täbe kukwe driere. Kä rababa 16 tibiti ye ngwane, tikwe ja diankaba mento Jehová mikakäre täte. Sö 24 julio kä 1954 yete tikwe ja ngökaba ñöte gätä kri nuainba juta Toronto (Canadá) yekänti.

TIKWE SRIBIBA BETELTE

Ja mräkätre nämä konkrekasion nunkwe yete ye nämä sribire Betelte o sribibare kwetre Betelte. Niaratre ti dimikaba krubäte. Niaratre nämä blite ño nitre kwati ngwärekri aune nämä kukwe metre Bibliabätä mike gare ño ye nämä tuin kwin krubäte tie. Nitre profesor nämä ti tötike ye törbaba ti tuai niken ja tötike kwela krite, akwa ti tö nämä näin sribire Betelte. Aisete gätä kri nuainba juta Toronto yekänti tikwe ja kä bianba täräkwatabätä. Aune ja känenkäre gätä kri nuainba kä jadakakäre nitre Yankees ie juta Nueva York yekänti tikwe ja kä bianbata täräkwatabätä. Kä rikaba braibe ta yete, kä nämä 17 tibiti ye ngwane, ti nübaiba sribire Betel Brooklyn yekänti sö 19 septiembre kä 1955 yete ja känenkäre. Köbö köböbu te ti rababara Betelte ye ngwane, taller tärä aune täräkwata sribekäre nämä ji Adams número 117 yekänti ti rikaba. Yete ti rababa sribire. Gwäune ti jataba máquina täräkwata karaka kwin yebiti sribire, ye abokän máquina nämä täräkwata 32 ükökrö jene jene aune ükete ne kwe máquina madabiti dikadre jabätä ye meden gärätä.

Ti jataba sribire Betel Brooklyn yete ye ngwane, kä nämä 17 tibiti

Tikwe sribiba sö krati taller tärä aune täräkwata sribekäre yekänti ye bitikäre, ti juanba sribire Departamento de Suscripciones yekänti, ñan ñobätä aune tärä tika nämä gare tie máquinabiti. Kä ye näire, nitre mada nämä La Atalaya aune ¡Despertad! ribere jai ye kädeka nämä ño abokän ja mräkätre aune ja ngwaitre nämä tike placa chi hierrore yebätä. Sö rikaba ruäre ta ye bitikäre, ti juanba sribire Oficina Tärä aune Täräkwata Juankäre yekänti. Ti raba niken ja mräkä camión mikaka nen ye dimike tärä aune täräkwata  ngwankäre ru mrente nemen nünenkä yekänti juankäre juta jene jene kräke ñakare ye Klaus Jensen ngwantariba tie. Arato La Atalaya aune ¡Despertad! sakote ye ti rabadre niken ngwena oficina correo juankäre yekänti juandre konkrekasion jene jene Estados Unidos ye kräke nieba kwe tie. Ja mräkä Jensen nieba, ti nämä krä chi krubäte yebätä tikwe sribi ye erere nuaindre ye bäri kwin ti kräke. Ti däbä nämä näke 57 kilo (125 libra) aibe. Ti nämä nemen ru mrente nemen nünenkä yekänti aune oficina correo juankäre yekänti käkwe ti mikaba bäri dite. ¡Ja mräkä Jensen kukwe metre nieba!

Departamento de Suscripciones yekänti konkrekasion jene jene nämä La Atalaya aune ¡Despertad! ribere jai yebätä sribi nämä arato. Ye köböire kukwe meden medenbiti La Atalaya aune ¡Despertad! imprimi nämä Brooklyn ye rababa gare tie. Kukwe jene jene ye jökrä bäsi ñaka nämä gare jire tie, akwa La Atalaya aune ¡Despertad! ye juan nämä mil kwati krubäte kä mente känti rababa gare tie ye käi nämä juto tibätä. Ye bitikäre, ti näin kä keta kabre känti ye tikwe ñaka nütüba kä ye näire.

Ti nämä ja ken Robert Wallen, Charles Molohan aune Don Adams ben

Kä 1961 yete, ti juanba sribire Tesorería aune ja mräkä Grant Suiter nämä ji ngwen oficina yete. Kä rikaba ruäre ta ye bitikäre, ti juanba ja mräkä Nathan Knorr yekänti, niara nämä sribi Ngöbökwe jie ngwen kä ye näire. Ja mräkä Knorr nieba tie, ja mräkä iti nämä sribire niarabe ye näin sö krati Kwela Sribi Ngöbökwe Jie Ngwankäre yebätä aune rükaita ye ngwane sribidi kwe Oficina Känti Kukwe Drie Jie Ngwanta yete. Tikwe sribidre niara täte aune tikwe sribidre ja mräkä Don Adams yebe nieba kwe tie. Tikwe ja kä bianba täräkwatabätä sribikäre Betel ye ja mräkä yekwe ka ngäbitiba gätä kri nuainba kä 1955 yete. Ti rababa sribire yete ye ngwane, ja mräkä nibu nämäna sribire yete ye abokän Robert Wallen aune Charles Molohan. Kä rikaba 50 biti bäri ta yete nun nibokä sribiba jabe. Ja mräkätre kä jutobätä  aune dite kukwe ja üairebiti ben tikwe sribibarera ye käi juto tibätä (Sal. 133:1).

Tikwe kena sukursal tuabitiba kä Venezuela yekänti (1970)

Kä 1970 yete, sribi mada bianba nuaindre tie: kä kwati o kubu rabadre niken ta yete ti rabadre niken bämän kabre te sukursal jene jene Watch Tower Society yekwe tuinbiti. Ti juanba sukursal jene jene tuinbiti, ye abokän ja mräkätre Betelte aune nitre misionero dimikakäre kukwe ja üairebiti aune archivo sukursalte ye mikakäre ñärärä. Ja mräkätre aune ja ngwaitre janamene kwela Galaad nuainbare kena yebätä aune graduabare ye bitikäre namanintre sribire jankunu Ngöbö kräke juta madate ye rababa gare tie. Tikwe juta 90 biti bäri tuaninanbiti. Ye sribi ütiäte krubäte.

Juta 90 biti bäri yekänti tikwe ja mräkätre tuabitiba ye käita juto tibätä

MERI JA NGWEN METRE NGÖBÖI KWANBA TIE

Nun sribikä Betel Brooklyn yete ye juan nämä konkrekasion jene jene juta Nueva York yekänti aune ti juanba konkrekasion Bronx yete. Konkrekasion nämä kena Bronx, yete nitre ririaba kwati krubäte aune ñäkäbitiba. Konkrekasion nämä kena ye kädekaba mada konkrekasion Upper Bronx aune yete ti nämä ja ükökrö.

Kä 1960 ye ngrabare, nitre ja mräkäre käi Letonia ie kukwe metre namani gare Bronx ye rükaba konkrekasion nunkwe yete. Nitre ja mräkäre ngängän umbre Livija, ye gediankaba kwelate ye ngwane ja mikaba kwe prekursora regular. Sö rikaba ruäre ta ye bitikäre, rikaba kukwe driere Massachusetts ni kukwe driekä ribe nämä bäri yekänti. Ti nämä kukwe tike ie dre nämä nemen bare konkrekasion nunkwe yete ye mikakäre gare ie aune niara nämä kukwe driere Boston yekänti kukwe kwin nämä nemen kwe ye nämä mike gare tie.

Ti nämä ja ken Livija ben

Kä rikaba ruäre ta yete, Livija kädekaba prekursora especial. Niara törbaba ja di ngwain sribikäre Jehová kräke, yebätä ja kä tikaba kwe täräkwatabätä sribikäre Betelte arato aune nübaiba sribire Betelte kä 1971 yete. ¡Jehová nämä blite tibe rababa ruin tie! Nunkwe ja mäkäteba sö 27 octubre kä 1973 yete aune ja mräkä Knorr kukwe kädrieba nun kräke. Proverbios 18:22 tä niere: “Nire ie meri töi kwin tä kwen, yei jondron kwin tä kwen aune Jehovata jondron kwin bien ie”. Aune ye metre. Livija aune ti sribibarera kä 40 nikanina ta yete Betel ye abokän kukwe kwin Jehová mikanina nemen bare nun kräke. Ne madakäre, kä Bronx ye arabe käibiti konkrekasion tä yete nun täbe ja ükökrö.

KRISTO MRÄKÄTRE YEBE TITA SRIBIRE JA DIBITI

Tikwe sribiba ja mräkä Knorr ben ye käi nämä juto tibätä. Niara nämä sribire krubäte, nämä kukwe metre ye tarere aune nämä nitre misionero ye tarere krubäte. Nitre misionero juani kukwe driere juta jene jene te yekänti niaratre aibe nämene käne Testiko. Ja mräkä Knorr rababa bren cáncer kisete kä 1976 yete aune tikwe niara tuaba ja tare nike krubäte ye ñaka rababa nuäre ti kräke. Bati, niara nämä camabiti ye ngwane, tärä imprimi jababa yebätä ñäkä mananba kwe tie. Tikwe Frederick Franz kärädre kukwebätä tikwe ñäkädre ye kukwe nuin nieba kwe tie. Ja känenkäre rababa gare tie, ja mräkä Franz ie kä ñaka nämene tuin kwin yebätä kä nikani ruäre ta yete ja mräkä Knorr nämene ñäke täräbätä ie.

Ti nämä sukursal tuinbiti Daniel aune Marina Sydlik ben (1977)

Ja mräkä Knorr krütaba kä 1977 yete, akwa niarakwe Ngöbö mikaba täte metre kä tibienbätä  yekwe nun ie nämä gare aune nun nämä tarere dimikaba krubäte (Rev. 2:10TNM). Yete ja känenkäre, ja mräkä Franz rababa sribi Ngöbökwe jie ngwen.

Kä ye ngwane, ti nämä ni kukwe tikaka ye erere Milton Henschel kräke, niarakwe sribibare kä kwati krubäte nikani ta yete ja mräkä Knorr ben. Ti rabai metrere ja mräkä Franz dimike sribi jökräbätä nieba kwe tie. Kukwe jökrä nämä törö kwin ie aune kukwe medenbätä ñäkä nämä ie yebätä nämä ja töi mike kwatibe. Tikwe sribiba ben nememe niara krütaba Kä tibienbätä kä 1992 yete ye käi nämä juto tibätä.

Ji número 124 Columbia Heights, yekänti tikwe sribiba kä kwati krubäte te

Ti rünkwe Jehová mikani täte metre nememe krütani ye ngwane arato aune nitre töi bäri kwin käkwe nünain ye näire ti tö kai ngäbiti (Juan 5:28, 29TNM). Kä 61 nikanina ta yete tikwe sribibarera Betelte ye käi nikanina jötrö ta tibiti. Ja mräkätre aune ja ngwaitre ja ngwen metre Ngöböi yebe tikwe sribibarera ja mräkätre kä jökräbiti tibien dimikakäre ye bäri ütiäte nitre kä nebätä tä jondron driere nie ye kräke ruin tie.“Kä juto Jehovakwe” ye köböire nun namani “dite” sribikäre köbö täte Jehová kräke kä nikanina kwati krubäte ta yete ye Livija aune ti raba niere ja brukwä tätebiti (Neh. 8:10).

Juta Jehovakwe yete ni jökrä ütiäte; aune kukwe jökrä rabadre bare yebiti ta kukwe metre Gobran Ngöbökwe yebätä ye driei jankunu. Ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati krubäte ja ngwen metre Ngöböi yebe tikwe sribibarera kä kwati krubäte nikanina ta yete ye käi juto tibätä aune ütiäte ti kräke. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ben tikwe sribibare ye jökrä bäsi nikanina kä kwinbiti. Akwa niaratre ja ngwani metre Ngöböi aune nämene dite kukwe ja üairebiti ben tikwe sribibare Jehová kräke ye käita juto krubäte tibätä.