Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Septiembre 2016

Nikwe ñaka ja küde mikadre niken tibien

Nikwe ñaka ja küde mikadre niken tibien

“Mäkwe ñaka ja küde mika niken tibien” (SOFONÍAS 3:16).

KANTIKO: 54, 32

1, 2. a) ¿Kukwe meden meden ben nitre kwati krubäte tä ja tuin kä nengwane aune ye köböite dre raba nemen bare ja känenkäre? b) ¿Isaías 41:10, 13 ye tä ni mike tö ngwen drei?

MERI Testiko iti tä sribi prekursor regular nuainne aune tä ja mäkäninte ni umbre ji ngwanka ben. Niara tä niere: “Mantre jetebe tita sribi Ngöbökwe nuainne, akwa kä kwati krubäte te tita ja tuin ti nemen ulire yebe. Ye köböite ti ñaka kübien kwin, tita bren aune käre tita ñäke tare nitre madai. Ruäre ngwane, ti töta nemen ja ngwain di nekä”.

2 ¿Ja ruin ño meri Testiko yei ye raba nüke gare nie? Kä gobrainta Satanakwe te nita nüne. Ye medenbätä nita ja tuin kukwe keta kabre ben. Nita töbike krubäte ye raba ni mike di nekä aune ulire krubäte, ye abokän hierro doboko kitata ñöte ru mrente ketatekäre ne kwe tädre kwekebe ye kwrere (Proverbios 12:25). ¿Dre dre köböite ja raba nemen ruin ulire nie? Ni mräkä tare nikwe krütani nikän yebätä nita ulire krubäte raba ruin nie. Nita bren krubäte o ja mikata ni rüere yebätä raba ruin nie. O ni mräkätre tä dre dre ribere jai ye biankäre ietre nita ja di ngwen krubäte ñobätä ñan aune ni ñaka ngwian ganainne krubäte. Nita töbike krubäte ye raba ni ngwen di nekä ja känenkäre aune kä ñaka raba nemen juto nibätä. Akwa  Jehová tä juto biare küde ngökakäre nie aune ni dimikakäre yei Kukwe Ngöbökwe tä ni mike tö ngwen (ñäkädre Isaías 41:10, 13 yebätä). *

3, 4. a) ¿Biblia tä blite ni küde yebätä angwane dre gärätä kwe? b) ¿Dre köböite ni raba ja küde mike niken tibien?

3 Bä kabre, Biblia tä ni ngrabare ruärebätä blite ni töi keta kabre kwin o nita ja ngwen ño ye bämikakäre. Ñodre, ni küde yebätä tä blite bä kabre. Ni iti küde mikata dite nieta Bibliakwe ye ngwane, ni ye dimikata aune tä nemen dite bätä tä nemen juto biare jondron nuainkäre meden gärätä (1 Samuel 23:16; Esdras 1:6). Arato ni ye tä töbike kwin aune tä tö ngwen kukwe ja känenkäre yei meden gärätä.

4 Kukwe madakänti, Biblia tä blite ni iti tä ja küde mike niken tibien yebätä. Ye abokän ni ye tä ulire o ñaka niena tö ngwen meden gärätä (2 Crónicas 15:7; Hebreos 12:12). Nita töbike krubäte o nita nainte krubäte, o ni ñaka niena ja kete kwin Jehovabe käne ye erere angwane, ye köböite ni raba ja küde mike niken tibien. ¿Dre raba ni töi mike jäme aune ni dimike kä ngwen nüke jai bätä kä ngwen juto jankunu jabätä?

“JEHOVÁ KÜDE YE ÑAKA OTO CHI KRUBÄTE”

5. a) Kukwe kri tä nemen ni kisete ye ngwane, ¿ja raba nemen ruin ño nie, akwa nikwe dre ngwandre törö jai? b) ¿Kukwe ja tötikara nekänti nibike dre mike gare jai?

5 (Ñäkädre Sofonías 3:16, 17 yebätä). * Kukwe rabadre ni kisete ye ngwane, ni ñaka kä jürä ngwandre jabätä o ni ñaka ja di ngwandre nekä. Nikwe ja di ngwandre nekä angwane ni raba ja küde mike niken tibien. Jehová ye ni Rün aune ni tare krubäte kwe ye nikwe ngwandre törö jai. Nita töbike krubäte ye nikwe mikadre gare ie yei niara tö (1 Pedro 5:7). Aune niarakwe nitre israelita ngübabare ye kwrere tä ni ngübare. Biblia tä niere: “Jehová küde ye ñaka oto chi krubäte mun mikakäre kwäre”. Ye tä mike gare niara tä käre juto biare ni niara mikaka täte tä ja ngwen metre ie ye mikakäre kwäre meden gärätä (Isaías 59:1). Kukwe ja tötikara nekänti nitre nimä käkwe kukwe kwin bämikani kädrieta Bibliabätä ye nibike mike gare jai. Ni Jehová mikaka täte kisete kukwe kri tädre akwa yebiti ta niara tö ni dimikai aune raba ni töi mike jäme ne kwe niara tö dre nuain ye erere ni rabadre nuainne ye nibike mike gare jai. Nitre nimä kukwe kwin bämikani ye raba ni dimike ño ye nibike mike gare jai arato.

6, 7. ¿Nitre israelita käkwe nitre amalequita ganainbare rübätä yebätä ni raba dre mike gare jai raba ruin mäi?

6 Nitre israelita mikani kwäre Egipto ye bätäräbe, nitre amalequita ja mikani niaratre ruäre. Ni iti ñaka kä jürä ngwen jabätä kädeka nämene Josué ie Moisés niebare, niara rabadre nitre israelita jie ngwen rü yete. Ye bitikäre, Moisés nikani ngutuä nämene känime yebiti eteba kwe Aarón aune ni mada kädeka nämene Hur yebe. Kä yekänti nitre nämene rüre ye namani tuin ietre. ¿Niaratre ye nämene ngitie kä jürä nämene bätätre yebätä? Ñakare.

7 Nitre israelita käkwe nitre amalequita ganaindre ie Moisés tö namani yebätä metrere kukwe ye nuainbare kwe. Krimana Ngöbö metre yekwe ye diani kisete kwe aune kaninkä kunkwäre kwe. Moisés küde nämene kunkwäre ye ngwane, Jehová namani ja di bien nitre israelita ie nitre nämene ja mike niaratre rüere ye ganainkäre. Akwa Moisés küde namani kite nainte  aune namani ja küde mike niken tibien ye ngwane, niaratre rüe ye nämene ganane. Aisete jötrö ngwarbe Aarón aune Hur käkwe Moisés dimikani. Biblia tä niere: “Jä diani kwati kwetre aune mikani täkärä kwetre ie bätä niara namani täkäni jä yebiti; aune Aarón bätä Hur namani niara küde ketete, iti namani küde kwäräkri aune iti abokän namani küde kwäräkri, ye köböire niara küde namani dite nememe ñänä jatani nüke kwin ye ngwane”. Mrä mada, nitre israelita gananbare rü yebätä Ngöbö küde dite krubäte ye köböire (Éxodo 17:8-13).

8. a) ¿Nitre etíope ja mikani nitre Judá rüere ye ngwane rei Asá dre nuainbare? b) ¿Ni raba ja ngwen ño Asá erere raba ruin mäi?

8 Jehová nämene juto biare küde dite kwe yebiti juta kwe dimikakäre rei Asá ye näire arato. Rei ye rabadre rüre Zérah ni etíope yebe, ni yekwe nitre rükä nämene bäri kwati krubäte nieta Bibliakwe. Nitre rükä nitre Asá yekwe yebiti ta nitre rükä nämene millón kwati biti bäri Zérah ni etíope yekwe aune rü nämene gare kwin ietre. ¿Asá dre nuainbare? ¿Niara namani töbike krubäte, ja di ngwani nekä kwe o kä jürä namanibätä? ¿Ja küde mikani niken tibien kwe? Ñakare. Jötrö ngwarbe ja di käräbare kwe Jehovai. Nitre etíope rükä ye ñaka ganain bä nitre mada rükä raba niere. Akwa Biblia tä niere “Ngöbö abokän kräke jondron jökrä nuäre nuaindre” (Mateo 19:26TNM). Ngöbökwe ja die kri yebiti “nitre etíope ganainbare Asá [...] okwäbiti”. Aune rei ye ja brukwä tätebiti Jehová mikani täte nememe krütani ye ngwane (2 Crónicas 14:8-13; 1 Reyes 15:14).

9. a) Nehemías namani Jerusalén ye ngwane, ¿dre tuani kwe aune ja namani ruin ño ie? b) ¿Nehemías orabare ye Jehovakwe kani ngäbiti ño?

9 Ani kukwe mike gare jai Nehemías yebätä mada. Niara janamane Jerusalén ye ngwane, nitre juta madate nämene nitre judío rä ötö ne kwe ñaka ki Jerusalén sribedre jankunu kwetre ye tuani kwe. Juta ye ñaka nämene kriemikani aune nitre judío nämene di nianinkä. ¿Ja namani ruin ño Nehemías ie? ¿Ja ngwani di nekä kwe aune ja küde mikani niken tibien kwe? Ñakare. Niara nämene käre ja di kärere Jehovai, Moisés, Asá aune nitre mada Ngöbö mikaka täte metre käkwe nuainbare ye erere. Kukwe tare ye näire, Nehemías ja di käräbare Ngöböi arato. Niara orabare aune Jehovakwe niara kukwei kani ngäbiti. ¿Nuainbare ño kwe? Niara “die kri yebiti” bätä “küde dite” kwe yebiti nitre judío dimikani kwe (ñäkädre Nehemías 1:10; * 2:20; * 6:9 yebätä). * ¿Jehová “die kri” aune “küde dite” yebiti tä ni dimike kä nengwane ye era ni kräke?

JEHOVAKWE NI KÜDE MIKAI DITE

10, 11. a) ¿Satana tä dre nuainne ne kwe nikwe ja küde mikadre niken tibien? b) ¿Jehová tä ni dimike ño? c) Jehová tä dirire nie ye köböire kukwe meden kwin namanina mäkwe ye mä raba mike gare.

10 Satanakwe ñaka ja küde mikai niken jire tibien ye gare metre nie. Gobrantre täi ni rä ötö, nitre ji ngwanka kukwe ngwarbebätä aune ni  kukwe metre tuanmetrekä bätä ja mikaka rüere yebiti niara täi jankunu ni ngökö sribi Ngöbökwe ye ketabätäkäre. ¿Aune tö dre tuai nemen bare? Nikwe ñaka kukwe Gobran Ngöbökwe yebätä driedre ie tö. Akwa Jehová raba aune tö ni dimikai. Niara tä ni dimike üai deme kwe yebiti (1 Crónicas 29:12). Ni tö ja di ngwain ja tuakäre Satana aune nitre gobrainta kwe yebe angwane, ütiäte krubäte nikwe üai deme kärädre Ngöböi (Salmo 18:39; 1 Corintios 10:13). Jehová tä ni dimike Kukwe kwe yebiti arato yebätä nita debe bien krubäte ie. Ne madakäre, tärä aune täräkwata nikwe yebätä kukwe keta kabre tä nemen gare nie sö kratire kratire yebätä nikwe töbikadre. Aune kukwe nieta Zacarías 8:9, 13 yekänti ye nikwe ngwandre törö jai (ñäkädrebätä). * Templo Jerusalén sribe nämene ye ngwane kukwe ye niebare, akwa raba ni töi mike jäme arato.

Ni tö ja di ngwain ja tuakäre Satana aune nitre gobrainta kwe yebe angwane, ütiäte krubäte nikwe üai deme kärädre Ngöböi

11 Gätä nuainta, gätä krikri aune kwela ükaninte yebiti Jehová tä ni dimike arato. Kukwe tä nemen gare nie yete ye tä ni dimike niara mike täte töi bökänbiti, tä ni töi mike kukwe den nuaindre jai aune sribi meden tä ni kisete konkrekasionte ye nuainne kwin (Salmo 119:32). Jehová tä dirire nie ye ngwane, ¿niarata ni dimike yebiti ni tö kukwe mikai gare jai?

12. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe ni tädre dite?

12 Nibira gare nie ye erere, Jehovakwe nitre niara mikaka täte dimikani nitre amalequita aune nitre etíope ganainne. Ne madakäre, Nehemías aune nitre judío dimikani kwe ne kwe niaratre rabadre ki Jerusalén ye sribereta. Ye erere arato, nita töbike krubäte aune nitre tä ja mike ni rüere o nitre ñaka tö ni kukwe nuain akwa yebiti ta Ngöbökwe ni dimikai jankunu kukwe driekäre (1 Pedro 5:10). Erametre, kukweta ni kisete ye diankakäre Jehovakwe ñaka jondron ñan tuabare nuaindi. Ni tö ja tuai dite angwane, akwle nikwe ja di ngwandre. ¿Nikwe dre nuaindre? Mantre jetebe nikwe ñäkädre Bibliabätä, ja tötikadre gätä kräke, bämän kratire kratire ye jökrä te ni rikadre gätäbätä, ja tötikadre kaibe Bibliabätä, Ngöbö mikadre täte ni mräkäbe aune ja di kärädre Jehovai. Jehová tä kukwe bien nie ni töi mikakäre jäme ye nikwe ñaka juandre jire ja bäre. Sribi ruäre tä ni kisete konkrekasionte ye ni ñaka niena nuainne kwin aune nita ja küde mike niken tibien ruin nie angwane, nikwe ja di kärädre Ngöböi. Üai deme kwe tä ni dimike ño aune tä ni töi mike jondron nuainne bätä tä ni mike dite dre nieta kwe nie nuainkäre ye nibike mike gare jai (Filipenses 2:13). Akwa, ¿ni raba nitre mada küde ye mike dite?

“MUN KÜDETA NGIDIANIKÄNTI [...], [YE] KRIENTE DITE”

13, 14. a) ¿Ni brare Testiko kän muko krütani ye ngwane dre käkwe dimikani? b) ¿Ni raba dre nuainne nitre mada dimikakäre?

13 Kä jökräbiti tibien Jehová tä ja mräkätre aune ja ngwaitre millón kwati krubäte ye töi mike nibätä aune niaratre ye raba ni dimike. Apóstol Pablo niebare: “Mun küdeta ngidianikänti aune ngüre mröka di ñakare, kriente dite tibien jökrä munkwe; angwane ji ükete metre tibien munkwe ja ngoto kräke” (Hebreos 12:12, 13, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Ja mräkätre aune ja ngwaitre käkwe nitre kristiano kena kwati krubäte ye dimikani ye erere arato. Kä nengwane tä nemen bare ye erere. Ani blite ni brare Testiko kän muko krütani aune ja tuani kwe kukwe mada tare ben yebätä. Niebare kwe: “Kukwe medenbe nikwe ja tuai, ñongwane rabai bare nibätä aune bäbe rabai bare ye ni ñaka raba niere nükani gare tie. Ti kräke, orasion aune ja  tötika kaibe Bibliabätä ye abokän chaleco ja kriemikakäre ñöte ye kwrere aune ye köböite ti ñaka niken ñöte nguse. Ne madakäre, ja mräkätre aune ja ngwaitre ye tä ti dimike krubäte”. Aune niebare kwe: “Kukwe kri jämi nemen bare nibätä ye känenkri nikwe ja ketadre kwin Jehovabe ye ütiäte krubäte nüke gare tie”.

Ni jökrä konkrekasionte raba ja mräkätre aune ja ngwaitre dimike. (Párrafo 14 mikadre ñärärä).

14 Moisés aune nitre nänkä ben käkwe rübare nitre amalequita ben ye ngwane Aarón aune Hur käkwe niara küde ketaninte dimikakäre. Ni raba jondron ruäre nuainne nitre mada dimikakäre arato. Ñodre, ja mräkätre aune ja ngwaitre kite umbre, tätre bren, mräkätre tä ja mike rüere, ja ruin kaibe ietre o mräkätre tare kwe tä krüte kän ye ngwane ni raba dimike. Käre monsotre bati töi mikata ja dibiti kukwe blo nuainne o rabadre ütiäte nitre kä nebätä kräke nieta ietre, aisete nikwe niaratre dimikadre ñaka kukwe ye nuainne (1 Tesalonicenses 3:1-3; 5:11, 14). Ni tädre ja mräkätre aune ja ngwaitre yebe Ju Ja Ükarakrö yete, kukwe driere bentre, mröre ngwaire bentre o nikwe blitadre teléfono yete bentre ye ngwane, nikwe ja töi mikadre ja brukwä tätebiti niaratre dimike.

15. ¿Nita kukwe kwin niere ye raba ja mräkätre aune ja ngwaitre ye dimike ño?

15 Asá nitre rükä etíope kwati krubäte ganainbare ye bitikäre, Azarías ni Ngöbö kukwei niekä käkwe niara aune juta kwe dimikani kukwe nebiti: “Munkwe ja ngwan dite aune munkwe ñaka ja ngwan di nekä, ñobätä ñan aune sribi nuainta munkwe ye köböire jondron kwin rabai munkwe” (2 Crónicas 15:7). Asá dimikani ye köböire, niarakwe kukwe keta kabre ükaninte ne kwe juta ye rabadre Jehová mike täte metre. Ye erere arato, nita kukwe kwin niere ye raba nitre  mada töi mike jäme aune raba dimike Jehová mike täte jankunu (Proverbios 15:23). Aune nita blite kwin gätäte ye tä ja mräkätre aune ja ngwaitre dimike ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jire jabiti.

Nehemías ñaka namani kwekebe nitre mada mrusaire sribire. Niara namani sribire arato

16. a) ¿Nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ye raba ja ngwen ño Nehemías erere? b) Ja mräkätre aune ja ngwaitre ruäre käkwe mä dimikanina ño ye mä raba niere.

16 Jehová die ye köböire, Nehemías aune nitre judío ye ja küde mikani dite sribi nämene nuaindre ietre ye nuainkäre. Ye köböire ki Jerusalén ye namani sribebareta ietre köbö 52 aibe te (Nehemías 2:18; 6:15, 16). Akwa Nehemías ñaka namani kwekebe nitre mada mrusaire sribire. Niara namani sribire arato (Nehemías 5:16). Kä nengwane, nitre umbre kwati ji ngwanka konkrekasionte tä Ju Ja Ükarakrö sribere o ükete ye ngwane tätre ja ngwen Nehemías erere. Niaratre tä ja mräkätre aune ja ngwaitre tarere, yebätä ja mräkätre aune ja ngwaitre tä ja tuin kukwe tare ben ye ngwane tätre tuinbiti o kukwe driere bentre dimikakäre arato (ñäkädre Isaías 35:3, 4 yebätä). *

“MÄKWE ÑAKA JA KÜDE MIKA NIKEN TIBIEN”

17, 18. ¿Kukwe kri ben ni tädre ja tuin aune ni tädre töbike krubäte ye ngwane drei ni raba tö ngwen metre?

17 Nita sribire ja mräkätre aune ja ngwaitre ben ye raba ni dimike nemen keteitibe aune ni raba ja kete kärekäre bentre. Gwäune Ngöbökwe Gobran kwe köböire jondron kwin mikai nemen bare ni kräke yei tä ni mike tö ngwen bäri arato. Nita ni mada küde mike dite ye ngwane, nita dimike kä ngwen nüke jai kukweta kisete yebe aune töbike kwin kä ja känenkäre yebätä. Aune ye tä ni küde mike dite arato bätä tä ni dimike ja töi mike kwatibe kä ja känenkäre yebätä.

18 Jehovakwe kirabe nitre niara mikaka täte dimikani aune kriemikani ño yebätä nita töbike angwane, tödeka nikwe tä nemen bäri dite. Ye medenbätä, kukwe kri rabadre ni kisete aune ni tädre töbike krubäte ye ngwane nikwe ñaka ja küde mikadre niken tibien. Nikwe ja di käräi Jehovai angwane, niarakwe ni dimikai küde kwe dite yebiti aune gwäune Gobran kwe ye köböire kukwe kwin rabai nikwe yei ni raba tö ngwen metre (Salmo 73:23, 24).

^ párr. 2 Isaías 41:10, 13: “Mäkwe ñaka kä jürä ngwan jabätä, ñobätä ñan aune tita mäbe. Mäkwe ñaka ja töibika, ñobätä ñan aune ti Ngöbö mäkwe. Tikwe mä mikai dite, jän, tikwe mä dimikai, erametre ti küde ruinkri kukwe metre nuainkäre yebiti tikwe mä ketaite dime’... Ñobätä ñan aune, ti Jehová Ngöbö mäkwe, tita mä kani mä küde ruinkri yebiti, tita niere mäi: ‘Mäkwe ñaka kä jürä ngwan jabätä. Tikwe mä dimikai’”.

^ párr. 5 Sofonías 3:16, 17: “Köbö ye näire niedi Jerusalén ie: ‘Ñan kä jürä ngwan jabätä, Sión. Mäkwe ñaka ja küde mika niken tibien. Jehová Ngöbö mäkwe tä mä ngätäite. Niara Dite yebätä mä mikai kwäre kwe. Mä käi rabai juto krubätebätä. Ja tare kwe yebätä rabai kwekebe. Mä käi rabai jutobätä yebätä ngwänäinkä kä jutobiti kwe”.

^ párr. 9 Nehemías 1:10: “Niaratre ye mä mikaka täte aune juta mäkwe, niaratre ye mäkwe mikani kwäre mä die kri yebiti bätä mä küde dite yebiti”.

^ párr. 9 Nehemías 2:20: “Ye ngwane, tikwe nieba ietre: ‘Ngöbö kä kwinbiti Se käkwe kukwe kwin mikai nemen bare nun kräke aune nun niara mikaka täte rükai krö bätä nunkwe sribeita; akwa mun ñaka raba nun dimike, aune mun ñaka raba ja töi mike nuainne bätä mun ngwan ñaka raba törö jai Jerusalén”.

^ párr. 9 Nehemías 6:9: “Ñobätä ñan aune niaratre ye jökrä törbaba nun tuai kä jürä ngwen jabätä, yebätä rababatre niere: ‘Mun küde ye di riaikä sribi ye nuainkäre aune ñaka rabai bare’. Nengwane, tita orare mäi, ti küde mike dite”.

^ párr. 10 Zacarías 8:9, 13: “Jehová nitre rükä jie ngwanka tä kukwe ne niere: ‘Mun ja küde mika dite, nitre niara kukwei niekä abokän munta kukwe nuin kä nengwane, köbö te üra ju Jehová nitre rükä jie ngwanka yekwe mikani ye ngwane kukwe ye arabebätä blitabare, ne kwe templo sribedre... Mun Judá aune mun Israel kräke kukwe tare ñäkäbare juta jene jene ngätäite, ye kwrere tikwe mun mikai kwäre bätä kukwe kwin rabai munkwe. Munkwe ñan kä jürä ngwan jabätä. Mun ja küde mika dite”.

^ párr. 16 Isaías 35:3, 4: “Nitre küde tä di nekä ye munkwe mika dite aune nitre ngukodokwä tä di nekä ye munkwe mika dite. Nitre brukwä tä ulire yei munkwe nie: ‘Munkwe ja ngwan dite. Munkwe ñaka kä jürä ngwan jabätä. ¡Mike ñärärä! Ngöbö munkwe ye ara käkwe mun ngie mikai, Ngöbökwe mun ütiä biain. Niara jatai aune mun mikai kwäre kwe”.