Känändre nekänti

Indice yete känändre

Kukwe mikani tuare Zacarías ie ye tä dre dre driere ja töi kräke nie

Kukwe mikani tuare Zacarías ie ye tä dre dre driere ja töi kräke nie

“Jakwreta ti kokwäre, [...] aune ti jataita mun kokwäre” (ZAC. 1:3).

KANTIKO: 6, 20

1-3. a) Zacarías jatani Ngöbö kukwei niere ye ngwane, ¿juta Ngöbökwe nämene nüne ño? b) ¿Ñobätä Jehovakwe niebare juta kwe ie niaratre jatadreta niara kokwäre?

ROLLO kati nämene näinkä kuinta, meri iti nämene jue mikani jondron ngwäte aune meritre nibu ngwike cigüeña kwrere nämene näinkä muriete kuinta. Zacarías ni Ngöbö kukwei niekä tärä tikani yebätä kukwe ütiäte krubäte bämikata ye tä tikani (Zac. 5:1, 7-9). ¿Ñobätä Jehovakwe kukwe ye mikani tuare ni niara kukwei niekä yei? ¿Nitre israelita nämene nüne ño kä ye näire? ¿Kukwe mikani tuare ye tä ni dimike ño kä nengwane?

2 Kä 537 kä 1 känenkri yete juta Jehovakwe yebätä kä namaninta juto krubäte. Kä 70 nikani ta yete nämene ngite Babilonia, akwa kä ye näire namaninta kwäre. Nitre israelita nükaninta Jerusalén templo ükatekäre aune Ngöbö mikakäreta täte, ye kenanbe käi namani juto krubäte bätätre. Kä nikani kwati ta ye bitikäre, kä 536 yete, kä ükaninte kwetre templo ye sribekäreta. Biblia tä niere, kä namani juto krubäte nitrebätä, yebätä “nämene ngwänenkä ja dibiti aune ngwänänkäbare kwetre ye namani ruin mente krubäte” (Esd. 3:10-13). Akwa, nitre ja mikaka kukwe metre rüere ye jataninta ja mike bäri templo ükate jatani ye rüere. Nitre israelita ja tuani kukwe kri  ben ye köböite ja ngwani di nekä kwetre aune ñaka templo ye sribebare jankunu kwetre. Ja töi mikani kwetre ju sribere ja kräke aune nüra nökö ja kräke. Kä ükaninte templo sribekäreta ye bitikäre kä nikani 16 ta yete, templo ye ñaka ükaninte jankunu. Nitre israelita ñaka rabadre sribi kwetre ye mike nuaindre käne jai, ñakare aune jatadreta Jehová kokwäre mikakäreta täte kä jutobiti ye Jehovakwe ngwaninta törö ietre.

3 Aisete ñobätä Jehovakwe juta kwe mikaninta kwäre Babilonia kisete ye Zacarías ni niara kukwei niekä ye juani kwe ngwenta törö ietre. Zacarías ye abokän “Jehovakwe Ngwaninta Törö Jai” gärätä ye ütiäte krubäte. Ye köböire kukwe metre ütiäte krubäte nebätä nitre israelita namani töbike raba ruin nunye: Jehovakwe dre nuainbare niaratre kräke ye käi kwitaninkä kwetre jabiti, akwa Jehovakwe ñaka niaratre käi kwitaninkä jabiti (ñäkädre Zacarías 1:3, 4 yebätä). * Ngöbökwe niaratre dimikai kukwe metre ye üketeta käbämikani kwe töi kwinbiti ietre. Akwa niaratre Ngöbö mikai täte ja brukwä tätebiti ye ngwane, Ngöbökwe niaratre kai ngäbiti ye mikani gare metre kwe ietre arato. Jehovakwe kukwe keta ti aune keta kükü mikani tuare Zacarías ie yebiti niaratre töi mikani ño kwe kukwe ye erere nuainne aune ye tä dre driere ja töi kräke nie ye ani mike gare jai.

NIRE NIRE TÄ GORE YE JEHOVÁ TÄ MIKE JA TARE NIKE

4. a) ¿Kukwe mikani tuare keta tikäre Zacarías ie yete dre tuani kwe? b) ¿Kukwe nämene tikani rollo kwäräkri kwäräkri ye tä dre mike gare? (Üai kena mikadre ñärärä).

4 Zacarías kapitulo 5 ye kömikata kukwe ñan tuabare mikani tuare yebiti (ñäkädre Zacarías 5:1, 2 yebätä). * Ni Ngöbö kukwei niekä yei rollo jutuabare näinkä kuinta aune rollo ye ngare 9 metro aune te ta abokän 4,5 metro (ngare 30 pie aune te ta abokän 15 pie). Nämene metaninte, ye abokän nämene mikani ñäkäkäre biarebätä ye meden gärätä. Kukwe nämene tikani rollo ye kwäräkri kwäräkri (Zac. 5:3). Käre kukwe tika nämene rollo ye kwäräkäbebätä. Ye medenbätä, kukwe nämene tikani rollo ye kwäräkri kwäräkri ye tä mike gare kukwe nämene tikanibätä ye ütiäte krubäte. Ñodre, kukwe tare ñäkäbare ye mika nämene garebätä.

Dre dre nuainta gokäre ye ni kristiano ñaka kain ngäbiti (Párrafo 5 nemen 7 mikadre ñärärä).

5, 6. ¿Dre dre nuainta gokäre ye tuin ño Jehovai?

5 (Ñäkädre Zacarías 5:3, 4 yebätä). * Ni jökrä tä dre dre nuainne yebätä Ngöbökwe kukwe ükadrete nibe. Aune nire nire tä Testiko niarakwe ye kisete sribi kri krubäte tä. Dre dre nuainta gokäre yebiti Ngöbö kä deme ye mika ñaka ütiäte jai ye gare kwin nire nire tä Ngöbö tarere yei (Prov. 30:8, 9). Nitre ruäre tä nütüre kukwe ruärebätä nikwe godre ye ñaka blo. Akwa, yebiti erametre ni gokä tä bämike jondron kä nebätä ye tuin bäri ütiäte ie Jehová, ni rabadre Testiko kwe aune kukwe biani kwe ye kräke.

6 Kukwe tare ye “rikadre ni gokä gwirete”, rabadre yete aune gadrete täte nieta Zacarías 5:3, 4 yekänti ye mike ñärärä. Ni Jehová mikaka täte yekwe ja mikadre ngite ye Jehová raba mike gare aune raba kukwe ükete ben. Ni iti käkwe dre nuainbare ye raba üke gobrantre, jefe kwe, nitre umbre ji ngwanka o rün aune meye yebätä raba ruin nunye. Akwa ñaka raba üke Ngöböbätä, ñan ñobätä aune niara tä niere dre dre nuainta gokäre ye jökrä rabai gare (Heb. 4:13). Nitre tä ja di ngwen “jändrän jökrä” nuainkäre kwin ngätäite ni Ngöbö mikaka täte tä ye käi juto nibätä (Heb. 13:18).

7. ¿Rollo mikani tuare Zacarías ie yebiti kukwe tare rabai bare mikani gare yebätä ni raba nemen ño kwäre?

7 Dre dre nuainta gokäre ye jökrä tuin käme Jehovai. Nikwe ja ngwandre ño kräke Jehovakwe kukwe  ükaninte abokän mikadre gare jai aune mikadre täte bätä nünandre kwin niara kä ye mikakäre ütiäte jai ye ni Ngöbö mikaka täte tä mike tuin ütiäte krubäte jai. Ye köböire, Ngöbökwe ñaka ni mikai ja ngie nuin nitre ñaka tä kukwe biani kwe mike täte yebe gwaire.

NIKWE JA KUKWEI KITADREKÄ YE ERERE NIKWE NUAINDRE “KÖBÖ KWATIRE KWATIRE”

8-10. a) ¿Ja kukwei kitakata ye dre gärätä? b) ¿Sedequías ja kukwei kitaninkä drebätä abokän ñaka mikani ütiäte kwe jai?

8 Ja känenkäre, nire nire tä Ngöbö käbiti ja kukwei kitekä biti ñaka tä mike nemen bare ye kräke kukwe mikata gare rollo yebätä (Zac. 5:4). Ja kukwei kitakata ye nuain raba kukwe metre mikakäre gare o yebiti dre nuaindi o dre abokän ñaka nuaindi ye käbämika raba metre.

9 Jehová käbiti ja kukwei kitadrekä ye ütiäte krubäte. Rei Sedequías gobranbare mrä Jerusalén yebätä dre namani bare ye ani mike gare jai. Niarakwe ja tuainmetre gobraindre rei Babilonia ie ye käbämikani kwe Jehová käbiti. Akwa “niarakwe ja kukwei kitaninkä ye ñaka mikani nemen bare kwe” aune “kukwe ükaninte kwe ye ñaka mikani ütiäte kwe jai”. Ye köböite, niara murie ketai Babilonia niebare Ngöbökwe (Ezeq. 17:16).

10 Sedequías ja kukwei kitaninkä Ngöbö käbiti ye mikadre ütiäte kwe jai ie Jehová tö namani (2 Crón. 36:13). Akwa, rei Sedequías kukwe käbämikani ye erere ñaka nuainbare kwe aune niara ja di käräbare Egipto ie ne kwe rabadre kwäre nitre Babilonia kisete. Akwa yekwe ñaka niara dimikani (Ezeq. 17:11-15, 17, 18).

11, 12. a) ¿Kukwe medenbätä nikwe ja kukwei kitadrekä abokän bäri ütiäte? b) ¿Nikwe ja dianinkä mento Ngöbö kräke ye tä ni dimike dre nuainne mantre jetebe?

11 Nita ja kukwei kitekä ye Jehová tä kukwe nuin arato. Niara tä mike tuin ütiäte jai aune nikwe mikadre tuin ütiäte jai ne kwe niarakwe ni kadre ngäbiti (Sal. 76:11). Nikwe ja kukwei kitadrekä ja diankakäre mento Ngöbö kräke ye bäri ütiäte. Nita ja denkä mento Jehová kräke ye ngwane, kukwe medenbe nikwe ja tuai akwa yebiti ta nikwe niara mikai täte nita käbämike ie.

12 ¿Nita ja kukwei kitekä ja diankakäre mento Ngöbö kräke ye nita mike nemen bare ño? Kukwe krikri o kia ben nikwe ja tuadre ye ngwane, nikwe ja töi mikai ño yebiti nikwe Jehová mikai täte “köbö kwatire  kwatire” käbämikani nikwe ie ye nita mike ütiäte jai o ñakare ye nikwe bämikai (Sal. 61:8). Ñodre, sribi käite o kwelate ni iti tä kukwe nuäre nuäre niere nie ni töi mikakäre jabätä ye ngwane, ¿ni ñaka tä kain ngäbiti aune ni tö Jehová mikai täte ye nita bämike? (Prov. 23:26). O ni mräkätre ye ngätäite ni aibe tä Ngöbö mike täte ye ngwane, ¿Ngöbökwe ni dimikadre ja ngwen käre ni kristiano erere ye nita ribere ie? Kukwe meden erere ben nita ja tuin ye ngwane, ¿nita orare köbö kwatire kwatire Jehovai tä ni tarere aune ni jie ngwen yebätä debe biankäre ie? ¿Nita kä denkä jai ñäkäkäre mantre jetebe Bibliabätä? Erametre, nikwe ja dianinkä mento Ngöbö kräke ye ngwane, nikwe kukwe ye jökrä nuaindi nikwe käbämikani ie. Nikwe ja dianinkä mento Ngöbö kräke ye nikwe mikadre nemen bare ye ngwane, ni tädre Ngöbö kukwei mike täte. Nikwe sribidre bäri kwin niara kräke ye ngwane, niara tare nikwe aune nikwe ja dianinkä mento niara kräke ye erere ni tädre mike nemen bare ye nikwe bämikai. Nita Ngöbö mike täte ye nita nuainne bökän aune ñan nita ja bämike jerekäbe. Nikwe dre käbämikadre ye erere nikwe nuaindre ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe, ñan ñobätä aune ni ja ngwanka metre yei Ngöböta kukwe kwin krubäte käbämike ja känenkäre (Deut. 10:12, 13).

13. ¿Kukwe mikani tuare keta tikäre Zacarías ie ye tä dre mike gare nie?

13 Nire nire tä Jehová tarere ye ñaka rabadre gore aune nita ja kukwei kitekä ye erere nikwe mikadre nemen bare ye kukwe mikani tuare keta tikäre Zacarías ie ye tä ni dimike mike nüke gare jai. Tä mike gare nie arato, nitre israelita ja mikani ngite akwa Ngöbökwe ñaka käi kwitaninkä jabiti. Niaratre nämene rüe ngätäite yebätä mika nämene ja dibiti kukwe blo nuainne ye nämene nüke gare Ngöböi. Jehovata kukwe käbämike ye käre tä mike nemen bare metre aune ye erere nikwe nuaindre ye tä bämike nie. Ne madakäre, ni dimikai kwe nita ja kukwei kitekä ye erere mike nemen bare yei nikwe tö ngwandre metre. Kukwe blo nuainta Kä tibienbätä ye gwäune niarakwe diainkä käbämikata kwe nie yebiti tä ni dimike. Kukwe mada mikani tuare Zacarías ie abokän mikata gare ja känenkäre ye tä mike gare metre nie kukwe käbämikata Ngöbökwe ye rabai bare metre.

KUKWE BLO YE JÄNIKANI “KÄ ÜKANINTE KRÄKE YE ERERE KÄNTI”

14, 15. a) ¿Kukwe mikani tuare keta kükükäre Zacarías ie yete dre tuani kwe? (Üai ketebukäre mikadre ñärärä). b) ¿Jondron efá ñäkärä teri meri nämene ye tä dre bämike? c) ¿Meri nämene jondron efá ñäkärä teri ye ñobätä ángel jue mikaninta?

14 Zacarías ie rollo mikani tuare ye bitikäre, ángel niebare ie: “Mä raba nikren kunkwäre”. ¿Kukwe mikani tuare keta kükükäre Zacarías ie yete dre tuani kwe? “Jondron efá ñäkärä” ye jutuabare ie, ye abokän canastabiti efá ñäkä nämene ye meden gärätä (ñäkädre Zacarías 5:5-8 yebätä). * Jondron efá ñäkärä yebiti “kärie jä kwrere bolore” nämene mikani. Kärie dianinkäbiti ye ngwane, teri ‘meri nämene täkäni’ jutuabare Zacarías ie. Ye abokän nämene “kukwe blo” bämike niebare ángel yekwe Zacarías ie. Meri ye tö namani näin kä mrebiti gani ni Ngöbö kukwei niekä yekwe ye käkwe ngwani nikenkä krubäte ye bämike ja töite. Akwa ángel biare meri ye mikaninta jondron efá ñäkärä ye teri aune jue mikani kwe kärie järe doboko yebiti. ¿Kukwe ye jökrä tä dre bämike?

15 Kukwe mikani tuare Zacarías ie ye tä mike gare nie, Jehovakwe ñaka nitre tuainmetre kukwe blo nuainne juta kwe yete. Kukwe blo nuaindi ye jutuai ie ngwane, diainkä jötrö ngwarbe kwe (1 Cor. 5:13TNM). Ángel jondron efá ñäkärä yebiti kärie järe mikaninta jötrö ngwarbe yebiti bämikani kwe.

Jehovakwe kukwe ükaninte ne kwe kukwe blo ñaka nuaindre niara mikata täte ye mikakäre käme. (Párrafo 16 nemen 18 mikadre ñärärä).

16. a) ¿Jondron efá ñäkärä teri meri nämene yebätä dre namani bare jutuabare Zacarías ie? (Üai ketamäkäre mikadre ñärärä). b) ¿Meri nämene jondron efá ñäkärä teri ye meritre nikani ngwena kä medenkänti ngwike yebiti?

16 Ye bitikäre, meritre nibu ngwike dite krubäte cigüeña kwrere jutuabare Zacarías ie (ñäkädre Zacarías  5:9-11 yebätä). * Meritre ye ñaka ja erebe meri “kukwe blo” bämika nämene jondron efá ñäkärä teri yebe. Meritre nibu yekwe meri nämene jondron efá ñäkärä teri ye kaninkä kuin aune jänikani kwetre ngwike dite yebiti jutuabare Zacarías ie. ¿Meri ye jänikani kä medenkänti kwetre? Jänikani kwetre “kä Sinar” o Babilonia yekänti. ¿Ñobätä jänikani kwetre kä yekänti?

17, 18. a) ¿Ñobätä Sinar ye “kä kwin krubäte” “kukwe blo” mikakäre? b) ¿Nikwe ñaka kukwe blo nuaindre yekäre ni töita kwatibe dre nuainne?

17 Zacarías aune nitre israelita mada nünanka niara näire ye kräke, Sinar o Babilonia ye nämene kä kwin krubäte “kukwe kämekäme” ye mikakäre. Juta yekänti nitre nämene nemen kämekäme jabe aune jondron üai ngwarbe mika nämene ngöböre jai yekänti niaratre nünanbare aune kukwe blo nuain nämene yebe niaratre ja tuani mantre jetebe. Aisete yete kukwe blo nuain nämene krubäte ye nämene gare metre ietre. Kukwe mikani tuare Zacarías ie yekwe niaratre dimikani krubäte, ñan ñobätä aune yekwe mikani gare ietre Jehovakwe ñaka nitre niara mikaka täte tuainmetre kukwe blo nuainne.

18 Kukwe mikani tuare Zacarías ie yekwe ngwaninta törö nitre judío ie arato, niaratre ñaka rabadre kukwe blo nuainne Ngöbö mika nämene täte kwetre ye mikakäre käme. Juta Jehovakwe yete nitre tuanmetre ñaka raba kukwe blo nuainne aune ñaka tuainmetre nuainne. Niara jatani ni ngwena juta deme kwe yekänti, yete niara tä ni tarere aune tä ni kriemike. Akwa tädre jankunu kwin ye tä gare nie arato. ¿Ni töita ye erere nuainkäre? Kä bä nuäre ja üaire yete nitre tuanmetre ñaka raba jire kukwe blo nuainne.

JUTA TÖI KWIN TÄ JEHOVÁ MIKE ÜTIÄTE JAI

19. ¿Kukwe ütiäte mikani tuare Zacarías ie ye tä dre mike gare nie?

19 Kukwe keta ti aune keta kükü mikani tuare Zacarías ie ye tä kukwe metre mike gare nitre ñaka blite metre yei. Ne madakäre, Jehová ñaka raba ni tuenmetre kukwe blo nuainne ye tä ngwenta törö nie. Ni niara mikaka täte rabadre ja brukwä mike kukwe blo ye kräke. Jehovakwe kukwe mikani tuare Zacarías ie ye tä mike gare nie, nikwe ja di ngwain ja ngwen kwin niara okwäkänti ngwane, kukwe tare ñaka rabai bare nibätä. Niarakwe ni kriemikai aune kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke. Aune niarakwe ni dimikai ja ngwen kwin nitre kä nebätä töi käme ngätäite ye gare kwin nie. Akwa, ¿Ngöbö mika täte metre täi jankunu ye ñokänti gare kwin nie? ¿Kukwe tare krubäte köböi niena känime yebätä Jehovakwe juta ükaninte kwe kriemikai kä nengwane ye ñokänti gare metre nie? Kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti nikwe kukwe ngwantarita ketebu ye mikai gare jai.

^ párr. 3 Zacarías 1:3, 4: “Mäkwe nie ietre: ‘Jehová nitre rükä jie ngwanka tä kukwe ne niere: “‘Jakwreta ti kokwäre, nieta Jehovakwe aune ti jataita mun kokwäre nieta Jehová nitre rükä jie ngwanka yekwe”’. Munkwe ñaka ja ngwan mun rün aune mun meye ye erere, niaratre käräbare nitre Ngöbö kukwei niekä käne käne yekwe ngwane, kukwe ne niebare kwetre ietre: “Jehová nitre rükä jie ngwanka tä kukwe ne niere: ‘Munta kukwe blo nuainne aune mun ñaka tä ja ngwen kwin ye munkwe tuametre’”’. ‘Akwa ñaka ti kukwe nuani kwetre aune ñaka olo mikani kwetre ti kukweikäre’, nieta Jehovakwe”.

^ párr. 4 Zacarías 5:1, 2: “Tikwe nikrabata kunkwäre aune rollo nämä näinkä kuinta jutuaba tie. Aisete ngwantariba kwe tie: ‘¿Dre tuin mäi?’. Tikwe nieba ie: “Rollo tuin näinkä kuinta tie aune ngare küde mröka 20 bätä te ta abokän küde mröka 10””.

^ párr. 5 Zacarías 5:3, 4: “Ye bitikäre nieba kwe tie: ‘Yete kukwe tare rabai bare kä jökräbiti tibien ye tä tikani, ñan ñobätä aune kukwe tikani nekri ye ererebätä, nire nire tä gore ye jökrä mika jämi ja ngie nuin; bätä kukwe tikani kwäräkri ye ererebätä, nire nire tä ja kukwei kitekä metre ye jökrä mika jämi ja ngie nuin. “Tita mike näinkä kuinta, nieta Jehová nitre rükä jie ngwanka yekwe aune rikadre ni gokä bätä nire tä ja kukwei kitekä ti käbiti abokän ñaka tä mike nemen bare metre ye gwirete aune rabadre ni ye gwirete bätä ni ye, kri keta kabre kwe aune jä keta kabre kwe ye gadrete täte kwe”’”.

^ párr. 14 Zacarías 5:5-8: “Ye bitikäre ángel nämä blite tibe ye rükabata aune nieba kwe tie: ‘Mä raba nikren kunkwäre bätä dreta näinkä kuinta ye mike ñärärä’. Aune tikwe ngwantariba ie: “¿Ye dre?”. Niarakwe nieba: ‘Ye jondron efá ñäkärä tä näinkä kuinta’. Aune nieba kwe arato: “Niaratre kä jökräbiti tibien bä ye kwrere”. Aune jondron ye kärie jä kwrere bolore kakaba kwin ye jutuaba tie; bätä meri nämä täkäni jondron efá ñäkärä ye teri. Aisete niarakwe nieba: ‘Meri ye tä kukwe kämekäme bämike’. Aune meri ye kriabata kwe jondron efá ñäkärä ye teri, biti kärie järe ye mikabatabiti kwe”.

^ párr. 16 Zacarías 5:9-11: “Ye bitikäre tikwe nikrabata kunkwäre aune meritre nibu jatakaba muriete kuinta jutuaba tie. Aune meritre ye ngwike sigüeña ngwike ye kwrere. Aune bätärekä bätärekä rikabatre jondron efá ñäkärä ye ngwena kunkwäre. Aune tikwe ngwantariba ángel nämä blite tibe yei: ‘¿Jondron efá ñäkärä ye jäniki medente kwetre?’. Niarakwe nieba tie: “Jäniki kwetre kä Sinar yekänti, ju sribekäre kräke; aune ju rabaira bare kräke ye ngwane, mikai ju yete kä ükaninte kräke ye erere känti””.