Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Noviembre 2017

¿Nita Jehová känene ja kriemikakäre?

¿Nita Jehová känene ja kriemikakäre?

“Jehovata ni niara mikaka täte ye mike kwäre; nire nire tä niara känene ja kriemikakäre yebiti ñaka ngite kitai” (SAL. 34:22).

KANTIKO: 49, 32

1. Ni kwati Ngöbö mikaka täte metre ye ngite, ¿aisete ja ruin ño ietre?

BATI, apóstol Pablo nämene ulire krubäte yebätä kukwe ne niebare kwe: “¡Aingwaree, ti bobre jakän!” (Rom. 7:24). Kä nengwane, ni kwati Ngöbö mikaka täte metre yei ja ruin niara erere. Ni kristiano tä ja di ngwen ja ngwankäre metre Jehovai, akwa ni töi ñaka metre yebätä ni jökrä tä ja mike ngite. Aune nitre ruäre ja mikani ngite krubäte ye Jehovakwe ñaka ngite juain tabiti nütüta kwetre.

2. a) Salmo 34:22 tä niere ye erere, ¿ñobätä ni Ngöbö mikaka täte ie ja ñaka rabadre ruin ngite krubäte? b) ¿Nibike dre mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti? (Recuadro “ ¿Tä kukwe driere nie o tä kukwe rabai bare ja känenkäre mike gare nie?” mikadre ñärärä).

2 Biblia tä mike gare nie, nire nire tä Jehová känene ja kriemikakäre yei ja ñaka rabadre ruin ngite krubäte (ñäkädre Salmo 34:22 yebätä). * ¿Nikwe Jehová känändre ja kriemikakäre ye dre gärätä? ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe Jehovakwe ni mikadre tuin bobre jai aune ngite juandre ta nibiti? Juta Israel kirabe yekänti juta ja kriemikakäre nämene ükaninte yebätä nibike ja tötike kukwe ngwantarita ketebu ye mikakäre gare jai. Erametre, fiesta Pentecostés kä 33 yete, Kukwe ükaninte biani Moisés ie  ye täte kukwe mada ükaninte. Akwa Jehovakwe Kukwe ye ükaninte ye nikwe ngwandre törö jai. Ye medenbätä, kukwe blo, nitre ja mikaka ngite aune ja töi kwitata yebätä Jehová töita ño ye juta ja kriemikakäre ükaninte ye tä driere nie. Ñobätä juta ye nämene ükaninte aune dre nuain nämene yete ye ani mike gare käne jai.

“JUTA JA KRIEMIKAKÄRE [...] YE MUNKWE DIAN JAI”

3. ¿Juta Israel yekänti ni ni mada murie ketaka yebätä dre nuain nämene?

3 Ni israelita iti käkwe ni mada murie ketadre ye nämene tuin käme krubäte Jehovai. Ye erere nämene nemen bare ngwane, ni murie ketani ye mräkä brare kädeka nämene “ni däri ni madakwe ngie mikaka”, ye nämene ni ni mada murie ketaka ye murie kete (Núm. 35:19). Ye köböire, ni ni mada murie ketaka ye nämene ja nire kwe yebiti ni ñaka ngite murie ketani kwe ye ütiä bien. Ni däri ni madakwe ngie mikaka yekwe ni ni mada murie ketaka ye murie ketadre jötrö ngwarbe ne kwe Kä Käbämikani ye ñaka juandre ngwarbe, ñan ñobätä aune ni nire därie ianteta ye “tä kä tibien juen ngwarbe” niebare Jehovakwe. Aune kukwe ne nuain mananbare kwe: “Kä känti munta nüne, [...] ye munkwe ñaka mika käme” (Núm. 35:33, 34).

4. Ni israelita iti nämene ni mada murie kete akwa ñaka nierare ye ngwane, ¿dre nämene nemen bare?

4 Ni israelita iti nämene ni mada murie kete akwa ñaka nierare ye ngwane, ¿dre nämene nemen bare? Ye ngwane, ni ni mada ñaka ngite murie ketaka akwa ñaka nierare ye nämene ja mike ngite arato (Gén. 9:5). Akwa ñaka nämene nuainne nierare, yebätä Jehová nämene nitre tuenmetre mike tuin bobre jai. Juta keta ti ja kriemikakäre yekänti, ni ni mada murie ketaka akwa ñaka nierare ye nämene ngitie ja kriemikakäre ni däri ni madakwe ngie mikaka yebätä. Akwa sacerdote bäri kri nämene krüte ye ngwane batibe nämene niken mento juta yete (Núm. 35:15, 28).

5. ¿Ñobätä juta ja kriemikakäre ye tä ni dimike Jehová mike nüke gare bäri kwin jai?

5 Josué juta ye diandrekä niebare Jehovakwe ie kukwe nebiti: “Juta ja kriemikakäre [...] ye munkwe dian jai”. Aisete Ngöbökwe juta ye dianka mananbare kukwe ütiäte ye kräke, ye abokän rabadre deme ye meden gärätä (Jos. 20:1, 2, 7, 8). Yebätä, ni raba ngwentari jai: “Ngöböta ni mike tuin bobre jai, ¿ye juta ja kriemikakäre tä ni dimike ño mike nüke gare jai? ¿Aune nikwe Jehová känändre ja kriemikakäre ye tä driere ño nie?”.

NI NI MADA MURIE KETAKA YE RABADRE JA DRIERE “NITRE UMBRE JI NGWANKA” IE

6, 7. a) Ni iti ñan nämene ni mada murie kete nierare ye ngwane, ¿nitre umbre ji ngwanka nämene dre nuainne? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä). b) ¿Ñobätä ni ni mada murie ketaka akwa ñaka nierare ye nämene blite nitre umbre ji ngwanka yebe?

6 Ni israelita ñaka nämene ni mada murie kete nierare ye ngwane, nämene ngitie juta ja kriemikakäre yekänti aune nämene nemen jukwebätä juta yete ja driekäre “nitre umbre ji ngwanka” ie. Niaratre nämene ja töi mike kwin kräke (Jos. 20:4). Ye bitikäre, nämenentre ni ye juenta juta medente ni mada murie ketani kwe yekänti ne kwe nitre umbre ji ngwanka juta yete kukwe ükadrete ben (ñäkädre Números 35:24, 25 yebätä). * Ni yekwe ñan ni mada murie ketani nierare nämene nemen gare ietre ngwane, nämenentre ni ye tuenmetre nikenta juta ja kriemikakäre yekänti.

7 ¿Ñobätä ni ni mada murie ketaka akwa ñaka nierare, ye nämene blite nitre umbre ji ngwanka yebe? Ñan ñobätä aune nitre umbre ji ngwanka ye rabadre konkrekasion juta Israel yete ngübare kwin aune ye köböire Jehovakwe niara mikadre tuin bobre jai. Ni ja tötikaka krubäte Bibliabätä käkwe mikani gare, ni gitiaka ye ñaka blitadre ni umbre ji ngwanka yebe ngwane murie ketadre. Aune niebare kwe arato: “Niara arabebiti ngite ye rikadre, ñan ñobätä aune Ngöbökwe kukwe nuainbare niara kriemikakäre ye ñaka kani ngäbiti kwe”. Ni ni mada murie ketaka  akwa ñaka nierare ye kräke kukwe nämene ükaninte dimikakäre, akwa namani känändre aune kadre ngäbiti ie. Niara ñaka gitiadre juta ye keteiti känti ngwane, ni däri ni madakwe ngie mikaka yekwe murie ketadre.

8, 9. ¿Ñobätä ni kristiano ja mikani ngite krubäte ye rabadre ja di kärere nitre umbre ji ngwanka ie?

8 Kä nengwane, ni kristiano tä ja mike ngite krubäte ye rabadre ja di kärere nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte yei. ¿Ñobätä ütiäte krubäte rabadre nuainne? Kena, ñan ñobätä aune Bibliabätä Jehovata niere, nitre umbre ji ngwanka ye rabadre ja mikata ngite krubäte ye ükete (Sant. 5:14-16). Ketebukäre, ñan ñobätä aune nitre umbre ji ngwanka ye tä kädekani nitre ja mikaka ngite tä ja töi kwite ye dimikakäre ne kwe Ngöbö rabadre kain ngäbitita aune kukwe blo ye tuanemetre kwe (Gál. 6:1; Heb. 12:11). Aune ketamäkäre, ñan ñobätä aune nitre umbre ji ngwanka ye kädekata aune tötikata nitre ja mikaka ngite tä ja töi kwite ye dimikakäre ne kwe ñaka rabadre ulire jankunu aune ja ñaka rabadre ruin ngite ie. Nitre umbre ji ngwanka ye “kä ja ükakäre ñü jobe ngänikaire” ye kwrere nieta Jehovakwe (Is. 32:1, 2). Kukwe ye jökräbiti Jehovata ni mike tuin bobre jai, ¿ñan ererea?

9 Ni Ngöbö mikaka täte ye kwati krubäte tätre blite nitre umbre ji ngwanka yebe aune nitre umbre ji ngwanka tä niaratre dimike ye ngwane, jata nemen ruinta kwin ietre. Ñodre, ja mräkä Daniel ja mikani ngite krubäte, akwa ñaka mikani gare bengwairebe kwe nitre umbre ji ngwanka ie. Niara tä niere: “Kä rikaba kwati krubäte ta, yebätä niaratre ñaka raba ti dimike rababa ruin tie”. Daniel ja mikani ngite ye rabadre gare ni madai ye käre jürä nämenebätä. Aune käre nämene orare ye ngwane, käne rabadre ngite juamana ta jabiti Jehovai nämene ruin ie. Mrä mada, ja di käräbare kwe nitre umbre ji ngwanka ie. Kukwe ye tä nüketa törö ie ngwane, tä niere: “Erametre kä jürä nämä nemen tibätä blitakäre bentre. Akwa, tikwe nuainba ye bitikäre, jondron doboko diankaba tibiti ye kwrere ja rababa ruin tie. Nengwane ti raba orare töi jämebiti Jehovai”. Kä nengwane, Daniel töita jäme aune bitinkä kädekani ni sribikä konkrekasionte.

“NIARA GITIADRE JUTA KETEITI YEKÄNTI”

10. Ni ni mada murie ketaka ye mikadre tuin bobre jai yekäre, ¿nämene dre nuainne?

10 Ni ñan ni mada murie ketaka nierare ye mikadre tuin bobre jai yekäre, nämene ngitie juta ja kriemikakäre nämene bäri känime yekänti (ñäkädre  Josué 20:4 yebätä). * Niara nünandre jankunu yekäre, nämene nüke bengwairebe juta yekänti aune nämene ja mikete yete nememe sacerdote bäri kri nämene krüte ye ngwane. Ye köböite nämene sribi kwe aune ju kwin kwe ye tuenmetre bätä ñaka nämene niken basare kä madakänti (Núm. 35:25). * Akwa kukwe kwin nämene nemen kwe. Ni ni mada murie ketaka nämene niken mento juta ja kriemikakäre yebätä ngwane, niarakwe ni mada murie ketani yebätä ja ñan nämene ruin ngite ie ye nämene bämike aune nämene ja mike kukwe kri te.

11. Ngöböta ni mike tuin bobre jai ye ütiäte ni kristiano tä ja töi kwite kukwe blo yebätä kräke, ¿ye bämikakäre dre nuaindre kwe?

11 Kä nengwane, ni ja mikaka ngite tä ja töi kwite ye rabadre kukwe ruäre nuainne arato ne kwe Ngöbökwe mikadre tuin bobre jai. Rabadre kukwe blo nuainta kwe ye tuenmetre, akwa kukwe meden raba niara töi mike ja miketa ngite ye ñaka nuaindre kwe arato. Ngöbökwe apóstol Pablo töi mikani niere nitre kristiano Corinto ie, niaratre ‘ñaka Ngöbö mikani täte köböire namani ulire’, aisete ja töi kwitani kwetre kukwe blo yebätä aune ye köböire ‘namanintre kwäre ngite yebätä, jän, rubun yebätä, jän, kä jürä yebätä, jän, tö krubäte kukwe nuaindi yebätä, jän, mokre yebätä, jän, mikadre ja ngie nuin yebätä’ (2 Cor. 7:10, 11TNM). Nita ja di ngwen kukwe blo tuanmetrekäre ngwane, nita ulire krubäte aune Jehová tä ni mike tuin bobre jai ye tuin ütiäte nie nikwe bämikai ie.

12. ¿Ni kristiano yekwe dre dre tuanemetre ne kwe Ngöbökwe jankunu mikadre tuin bobre jai?

12 ¿Ni kristiano yekwe dre dre tuanemetre ne kwe Ngöbökwe jankunu mikadre tuin bobre jai? Kukwe meden tuin kwin ie akwa raba niara töi mike ja mike ngite ye tädre juto biare tuametrekäre (Mat. 18:8, 9TNM). Ñodre, ni tädre ja kete nitre töi blo yebe ngwane, ¿nikwe ja ketai jankunu bentre? Ni töita dö ñabätä krubäte ngwane, ¿ni töi mika raba dö ñain krubäte yekänti nita juto biare ñaka nänkäre? Nita ja di ngwen ñan rabakäre kämekäme ni madabe ngwane, ¿película, kukwe internet yete o kukwe mada nuainta abokän raba ni töi mike käme ye nita ñaka mike ñärärä? Nikwe ja di ngwandre ja ngwankäre metre Jehovai ye ngwane, kukwe kwin rabai nikwe ye nikwe ngwandre törö jai. Jehovakwe ni tuanemetre ye raba nemen tare krubäte nie. Akwa niara tä ni ‘tarere metre kärekäre’ ye aibe tä kä mike juto krubäte nibätä (Is. 54:7, 8).

“RABAI JA KRIEMIKAKÄRE IE”

13. ¿Ñobätä ni ni mada murie ketaka yei ja nämene ruin kriemikani aune kä nämene jutobätä juta ja kriemikakäre yete?

13 Ni ni mada murie ketaka nämene nemen juta ja kriemikakäre yekänti ngwane, nämene nemen kwäre. Jehovakwe kukwe ne niebare juta yebätä: “Rabai ja kriemikakäre ie” (Jos. 20:2, 3). Kukwe blo nuainbare ni ni mada murie ketaka yekwe ye arabebätä kukwe ükadreteta ben ye Jehová ñaka nämene ribere. Aune ni däri ni madakwe ngie mikaka ye ñan tuametre nämene niken juta ja kriemikakäre yete ni ni mada murie ketaka ye murie ketakäre. Ni ni mada murie ketaka nämene juta yete ngwane, Ngöbö nämene kriemike aune kä jürä ñaka nämenebätä. Ñaka nämene ngite, ñan ñobätä aune nämene sribire, ni mada dimike aune Jehová mike täte töi jämebiti. Nämene nüne kwin aune kä jutobiti.

Jehovakwe ngite juani ta mäbiti yei mäkwe tö ngwan. (Párrafo 14 nemen 16 mikadre ñärärä)

14. ¿Ni kristiano ja töi kwitani kukwe blo krubäte yebätä yekwe tö ngwandre drei?

14 Ni Ngöbö mikaka täte ruäre ye ja töi kwitabarera kukwe blo yebätä akwa ja täbe ruin ngite ietre. Nitre ruäre ja mikani ngite ye Jehovakwe käre ngwain törö jai ruin ietre. Ye erere ja ruin mäi ngwane, Jehovakwe mä mikanina tuin bobre jai aune ngite juanina täte ta mäbiti yei mäkwe tö ngwandre. Aisete kä jürä ñan rabadre mäbätä. Kukwe ye metre namani gare Daniel, kädrite párrafo 9 yekänti ie. Nitre umbre ji ngwanka mäträbare Danielbätä aune dimikani ja töi mike kwin ye bitikäre, niara töi namani jäme. Niebare kwe: “Ja ñaka rababa ruin ngite jankunu tie.  Ni ñaka niena ja mike ngite ye ngwane, Jehovata ngite ye käikwitekä kärekäre jabiti. Jehová tä niere ye erere, niara tä ngite ye juen täte ta nibiti. Ja ñaka rabadreta ruin ngite nie”. Nikwe mirira gare jai ye erere, ni ni mada murie ketaka ye nämenena juta ja kriemikakäre yete ngwane, ñaka nämene ni däri ni madakwe ngie mikaka ye jürä ngwen jabätä. Ye erere arato, Jehová tä ngite juen ta nibiti ye ngwane, niarakwe ngite ye mikaita törö nie o kukwe ükaiteta nibe kukwe ye arabebätä ye nikwe ñaka nütüdre (ñäkädre Salmo 103:8-12 yebätä). *

15, 16. Jesús ja nire biani ni ütiäre aune niara abokän Sacerdote Bäri kri nikwe gare nie, ¿ye tä ni dimike ño?

15 Jehovata ni mike tuin bobre jai ye gare bäri kwin nie nitre israelita ye kräke. Nikwe miri gare kena jai ye erere, Pablo ñaka nämene Jehová mike täte metre yebätä ja nämene ruin ulire aune di nekä ie niebare kwe. Niara nämene ja di ngwen ñaka kukwe blo nuainkäre aune dre dre nuainbare käne kwe yebe, akwa niebare kwe: “Kwin nieta tikwe Ngöbö ie Jesús Gobran kri, Ji dokwäte nikwebätä” (Rom. 7:25NGT). Niarakwe ja töi kwitani kukwe blo yebätä, aisete Jesús köböire Jehovakwe ngite juani tabiti yei nämene tö ngwen. Kristo ja nire biani murie ketadre ni ütiäre ye köböire ni töita nemen kwin aune jäme (Heb. 9:13, 14TNM). Aune niara ye Sacerdote Bäri Kri nikwe, yebätä “nire nire tä kite Ngöböye rabakäre dianintari Jesu köböire, ye abko Jesu di tärä diantarikrä täte jökrä kärekäre, ñobtä ñan angwane Jesu abko tä nüne kärekäre blitakäre kräke[tre] Ngöböbe” (Heb. 7:24, 25). Kirabe sete, nitre sacerdote bäri kri nämene sribire ye köböire Jehová nämene ngite juen ta nitre israelitabiti yei niaratre nämene tö ngwen. Kä nengwane, Jesús Sacerdote Bäri Kri tä sribire ye köböire ni mikai tuin bobre jai aune ‘kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuaindi ni kräke kätä nüke ye näre te’ ie nita tö ngwen bäri (Heb. 4:15, 16TNM).

16 Aisete, mä tö ja kriemikamana Jehovai ngwane, Jesús ja nire biani murie ketadre yei mäkwe tödeka. Jesukwe ni jökrä kökanintari ye mäkwe ñaka nütüdre. Ñakare aune niarakwe kökanintari yei mäkwe tödekadre (Gál. 2:20, 21TNM). Jesukwe ni kökanintari ye köböire Ngöböta ngite juen ta mäbiti yei mäkwe tödekadre. Aune ni kökanintari ye köböire raba nüne kärekäre yei mäkwe tödekadre. Jesukwe ni kökanintari ye abokän Jehovakwe biani ngwarbe mäi.

17. ¿Ñobätä mä tö Jehová känäin ja kriemikakäre?

17 Jehovata ni mike tuin bobre jai ye bämikani kwe juta ja kriemikakäre yebiti. Ja nire ye ütiäte krubäte ye Ngöbökwe bämikani juta yebiti. Akwa, nitre umbre ji ngwanka tä ni dimike ño, ja töi kwitadre bökän ye dre gärätä aune niara tä ngite juen ta nibiti ye ñobätä ni raba tö ngwen ie ye bämikani kwe juta yebiti arato. ¿Nita Jehová känene ja kriemikakäre? Niara aibe raba ni kriemike bäri kwin (Sal. 91:1, 2). Juta ja kriemikakäre ye tä ni dimike ño ja ngwankäre Jehová ni kukwe metre nuainkä aune ni mikaka tuin bobre jai erere, ye nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara ja känenkäre yebätä.

^ párr. 2 Salmo 34:22: “Jehovata ni niara mikaka täte ye mike kwäre; nire nire tä niara känene ja kriemikakäre yebiti ñaka ngite kitai”.

^ párr. 6 Números 35:24, 25: “Ye ngwane nitre kukwe ükatekä ye rabadre kukwe ükete ni ni mada murie ketaka aune ni däri ni madakwe ngie mikaka yebe, kukwe ükaninte ye ererebätä. Nitre kukwe ükatekä ye rabadre ni ni mada murie ketaka ye mike kwäre ni däri ni madakwe ngie mikaka yebätä aune niaratre rabadre ni ye juenta ngitiani juta ja kriemikakäre yekänti bätä niara rabadre nüne yete nememe sacerdote bäri kri dokwäbiti aceite deme kekani krütadre ye ngwane”.

^ párr. 10 Josué 20:4: “Niara gitiadre juta keteiti yekänti aune rabadre nünaninkä jukwebätä juta yekänti bätä nitre umbre ji ngwanka juta yete ie rabadre ja driere. Ye ngwane niaratre rabadre niara kain ngäbiti juta yete aune kä bien ie bätä niara rabadre nüne bentre”.

^ párr. 10 Tärä keta kabre kukwe känänkäre nitre judío ie ye tä mike gare, ni ni mada murie ketaka akwa ñaka nierare ye mräkätre kwe nämene niken nüne ben juta ja kriemikakäre yekänti.

^ párr. 14 Salmo 103:8-12: “Jehová ye ni mike tuin bobre jai, ñaka nemen rubun jötrö ngwarbe aune tä ni tarere krubäte bätä metre. Ja mikata ngite ye niara ñaka mikai ñärärä käre aune ñaka rabai rubun kärekäre. Nita ja mike ngite ye ñan ererebätä tä kukwe nuainne nibätä aune kukwe tä nainte nie ye ñan ererebätä tä ni mike ja ngie nuin. Ñan ñobätä aune kä kwinta bäri mente kwin kä tibien kräke, ye kwrere arato nitre niara jürä ngwanka jabätä ye niarata tarere krubäte aune metre. Ñänä tä kite betekä kwin nememe tä niken nekä ye tä mente jai, ye kwrere arato ja mika ngite nikwe ye niarata mikekä mente”.