Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Noviembre 2017

Nikwe kukwe ükadrete metre aune ni mada mikadre tuin bobre jai Jehová erere

Nikwe kukwe ükadrete metre aune ni mada mikadre tuin bobre jai Jehová erere

“Munkwe kukwe ükate kukwe metre ye ererebätä aune munkwe ja tare metre bätä ja mika tuin bobre jai kwärikwäri” (ZAC. 7:9).

KANTIKO: 21, 11

1, 2. a) ¿Kukwe Ngöbökwe ye nämene tuin ño Jesús ie? b) Nitre escriba aune fariseo ñaka nämene Kukwe Ngöbökwe mike täte kwin, ¿ye ñobätä ni raba niere?

JESÚS nämene Kukwe biani Moisés ie ye tarere. Aune ye ñan tä ni töi mike niä, ñan ñobätä aune Kukwe ye nämene kite Jehová, Rün kwe abokän bäri ütiäte kräke yekri. Jesús rabai kukwe Ngöbökwe tarere krubäte ye mikani gare Bibliabätä kukwe nebiti: “Ngöbö tikwe, mä tö dre nuain tita nuainne, ye tä kä mike juto tibätä aune kukwe mäkwe ye tä ti brukwäte” (Sal. 40:8). Kukwe biani Moisés ie ye nämene ükaninte kwin, nämene ükaninte ni dimikakäre aune rabai bare metre ye Jesukwe bämikani kukwe niebare kwe aune kukwe nuainbare kwe yebiti (Mat. 5:17-19).

2 Nitre escriba aune fariseo ñan nämene Kukwe ükaninte Jehovakwe ye mike täte kwin yebätä Jesús nämene ulire krubäte raba ruin nie. Erametre nitre ji ngwanka kukwebätä nämene kukwe kiakia ye ruäre nuainne täte. Yebätä Jesukwe kukwe ne niebare ietre: “Kri mu ütiäte ñakare kädianta menta, anís amne comino abko munta ükete keta jätä jätä, abti munta mike keteti jenena Ngöbökrä”. Akwa, ¿dre ñan nuain nämene kwetre? Niebare kwe arato: “Akwa jändrän bäri ütiäte kri nuendre abko Kukwe Biani Ngöbökwe Moiséye tä dirire abko munta nuene ñakare abko krörö: Kukwe ükadrete era metre ni mda mdakrä amne ni mda mda ngwiandre ruentari tare jae, erere arato tödekadre kwatibe Ngöböbti” (Mat. 23:23). Kukwe biani Moisés ie ye ñan nämene nüke gare nitre fariseo ie aune ja nämene ruin bäri kwin ietre nitre madabätä. Akwa  Kukwe biani ye nämene dre driere aune nämene dre mike gare Jehovabätä ye nämene nüke gare Jesús ie.

3. ¿Nibike dre mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

3 Ni kristiano ñan niena Kukwe ükaninte biani Moisés ie ye mike täte (Rom. 7:6). Akwa, ¿se ñobätä Jehovakwe Kukwe ye tika mananbare Bibliabätä? Tika mananbare kwe Bibliabätä ne kwe “jändrän bäri ütiäte kri” ye rabadre gare nie aune nikwe nuaindre, akwa ñaka kukwe kiakia ye jökrä mikakäre gare jai. Ñodre, nita ja tötike kukwe ükaninte juta ja kriemikakäre yebätä ngwane, ¿dreta nemen gare nie? Ni ni mada murie ketaka akwa ñaka nierare ye nämene dre nuainne ne kwe mikadre tuin bobre jai abokän tä dre driere nie ye mikaba gare kukwe ja tötikara käne yebätä. Juta ja kriemikakäre ye tä dre driere nie Jehovabätä aune ño ni raba ja töi mike Jehová erere ye mikata gare kukwe ja tötikara nebätä. Nibike kukwe ketamä ngwantarita ne mike gare jai: ¿Jehovata ni mike tuin bobre jai yebätä juta ja kriemikakäre ye tä dre driere nie? ¿Niara tä ja nire ye mike tuin ño jai yebätä tä dre driere nie? Aune ¿kukwe üketeta metre Jehovakwe ye tä bämike ño? Keteitire keteitirebätä nibike ja tötike ye ngwane, ni raba ja ngwen ño ni Rün kä kwinbiti erere yebätä ani töbike (ñäkädre Efesios 5:1 yebätä).

“MUNKWE JUTA KWIN DIAN JAI”

4, 5. a) ¿Dre nuain nämene ne kwe ni ni mada murie ketaka yei rabadre nuäre rükakäre juta ja kriemikakäre yekänti aune ñobätä? b) ¿Ye tä dre driere nie Jehová yebätä?

4 Jehovakwe kukwe ükaninte ne kwe rabadre nuäre nitre ie rükakäre juta keta ti ükaninte ja kriemikakäre yekänti. Jehovakwe juta ja kriemikakäre ye ükate mananbare ketamä ñö Jordán ye kwäräkri kwäräkri. Ye köböire namani nuäre ni ni mada murie ketaka yei rükakäre jötrö ngwarbe juta keteiti yekänti (Núm. 35:11-14). Nitre israelita nämene ji niken juta ja kriemikakäre kokwäre ye ükete kwin (Deut. 19:3). Ne madakäre, nitre judío erere, niaratre nämene tärä okwä mike ji ngrabare ni ni mada murie ketaka ye jie ngwankäre. Juta ja kriemikakäre ye köböire ni ni mada murie ketaka ye ñan nämene ngitie kä madakänti, ne kwe yete töi ñan rabadre ngöbö ngwarbe mikabätä täte.

5 Ani töbike kukwe nebätä: Jehovakwe ni ni mada murie ketaka ye murie keta mananbare, akwa ni ñan ni mada murie ketaka nierare ye mika mananbare tuin bobre kwe jai aune kriemika mananbare kwe. Ni ie kukwe Bibliabätä gare krubäte käkwe niebare: “Kukwe ye jökrä nämene ükaninte mrebe aune bäri nuäre. Ngöbö ni mikaka tuin bobre jai käkwe kukwe ye ükaninte”. Jehová ye ñan ni kukwe ükatekä käme abokän tö ni niara mikaka täte mikai ja ngie nuin. Ñakare aune tä “ni mike tuin bobre krubäte jai” (Efes. 2:4TNM).

6. ¿Ñobätä nitre fariseo töi ñan nämene Jehová erere?

6 Jehová tä ni mike tuin bobre jai ye erere nitre fariseo ñaka nämene nuainne. Ñodre, nitre judío erere, kukwe arabebätä niaratre nämene ngite juen ta bämä aibe nitre madabiti. Niaratre töi nämene käme ye bämikakäre, ni fariseo aune ni jondron ütiä käräkä gobran kräke nämene orare ja ken yebätä Jesukwe blitabare. Ni jondron ütiä käräkä gobran kräke ye Ngöbökwe mikadre tuin bobre jai nämene ribere ie. Akwa ni fariseo nämene niere: “Ngöbö, tita kuin niere mae, ñobtä ñan angwane ni mda mda tä gore, tä kukwe nuene kämekäme amne tä ja mike gure bati bati, ye kwrere tita nuene ñakare. Erere arato, ti ñakare ni ngututu käme ngwian käräkä noko kwrere”. Nitre fariseo yei “ni mda mda nämane tuen käme”, yebätä niaratre ñaka ni mada mikadre tuin bobre jai nämenentre nütüre (Luc. 18:9-14).

Ni töi bobre ngwane, rabai bäri nuäre ni mada kräke ngite juamanankäre ta jabiti nie. (Párrafo 4 nemen 8 mikadre ñärärä).

7, 8. a) Ni iti ñäkädre tare nie ye ngwane, ¿ño ni raba ja ngwen Jehová erere? b) ¿Ñobätä nikwe ja töi mikadre bobre ngite juankäre ta ni madabiti?

 7 Nikwe ñaka ja ngwandre jire nitre fariseo ye erere. Ñakare aune, nikwe ja ngwandre Jehová erere aune nikwe ni mada mikadre tuin bobre jai (ñäkädre Colosenses 3:13 yebätä). * Ye nuainkäre, nikwe kukwe ruäre nuaindre ne kwe rabadre nuäre ni mada kräke ngite juamanankäre ta jabiti nie (Luc. 17:3, 4). Nikwe ngwandretari jai: “¿Käre tita juto biare ngite juankäre ta nitre madabiti ye tita bämike ietre? ¿Ti kukwe ükaite nitre tä ñäke tare tie yebe?”.

8 Nikwe ja töi mikadre bobre ngite juankäre ta ni madabiti. Ja nämene ruin bäri kwin nitre fariseo ie nitre madabätä, aisete ñan tö nämenentre ngite juain ta ni madabiti. Akwa töi bobrebiti ni kristiano rabadre ‘ni mada mada mike bäri ütiäte jai’ aune rabadre töi kwinbiti ngite juen ta ni madabiti (Filip. 2:3). Ni raba ngwentari jai: “¿Tita ja ngwen Jehová erere aune tita ja töi mike bobre?”. Ye erere ngwane, rabai bäri nuäre ni mada kräke ngite juamanankäre ta jabiti nie aune rabai bäri nuäre ni kräke ngite juankäre ta bititre. Käre ni tädre juto biare ni mada mikakäre tuin bobre jai aune ni ñaka rabadre rubun jötrö ngwarbe (Ecl. 7:8, 9).

NIKWE JA NIRE NI MADAKWE MIKADRE ÜTIÄTE JAI NE KWE ‘DÄRI NI MADAKWE NGIE ÑAKA RIKADRE’ NIBITI

9. ¿Ja nire deme ye Jehovakwe mikani nüke gare ño nitre israelita ie?

9 Juta ja kriemikakäre ye nämene ükaninte ne kwe däri ni madakwe ye ngie ñaka rikadre nitre israelita yebiti (Deut. 19:10). Jehová tä ja nire nikwe ye tarere aune brukwä “ni kise ni mada ñaka ngite därie iantekä” nierare ye kräke (Prov. 6:16, 17). Ngöbö ye töi metre aune deme, yebätä ni iti nämene ni mada murie kete akwa ñaka nierare ye nämene tuin käme ie arato. Erametre, ni ni mada murie ketaka akwa ñaka nierare ye mika nämene tuin bobre jai. Akwa nämene ja driere nitre umbre ji ngwanka ie. Aune ni yekwe ñan ni mada murie ketani nierare ye nämene nüke gare ietre ngwane, ni ye nämene ja mikete juta ja kriemikakäre yete nememe sacerdote bäri kri nämene krüte ye ngwane. Ye tä mike gare, niara nämene nüne käre yete raba ruin nunye. Yebiti ja nire ye deme Jehovakwe mikani nüke gare nitre israelita ie. Ni ja nire bianka ye mikakäre ütiäte jai, niaratre nämene ja ngübarebiti ne kwe dre dre nuain nämene kwetre ye ngwane, ñaka nitre mada nuaindre tare kwetre.

10. Jesukwe niebare ye erere, ¿nitre escriba aune fariseo ñaka nämene ja nire nitre madakwe mike ütiäte jai ye nämenentre bämike ño?

10 Nitre escriba aune fariseo ñaka nämene ja ngwen Jehová erere. Erametre, niaratre ñaka nämene ja nire ni madakwe ye mike tuin ütiäte jai. Jesukwe niebare ietre: “Munta kukwe era metre Ngöböbtä rükente ni mda mda käne. Mun ñan tö kukwe era metre mikai gare kuin jae amne mun ñan tä dirire era metre arato ni mda mdaye” (Luc. 11:52). Niaratre rabadre nitre mada dimike Kukwe Ngöbökwe mike nüke gare jai ne kwe ja nire kärekäre rabadre kwetre näre. Akwa nämenentre nitre ketebätä ne kwe ñaka nändre kwetre Jesús “Ni ni mikaka nüne” ye jiebiti (Hech. 3:15). Ye köböite niaratre nämene nitre mada mike gadrete kärekäre. Nitre ji ngwanka kukwe ngwarbebätä töi nämene jabebätä aune nämene bike kri ye ñaka nämene ja nire nitre madakwe ye mike ütiäte jai aune ñaka nämene töbike kwin kräketre. ¡Niaratre brukwä nämene käme krubäte!

11. a) ¿Jehová erere Pablo nämene ja nire mike tuin ütiäte jai ye bämikani ño kwe? b) ¿Pablo erere dre käkwe ni dimikai kukwe drieta ye mike tuin ütiäte jai?

11 Ni tö ja ngwain Jehová erere aune ñaka nitre ji  ngwanka kukwe ngwarbe yebätä erere ngwane, nikwe ja nire ye mikadre tuin ütiäte jai. Ye erere apóstol Pablo nuainbare, niarakwe ja di ngwani kukwe driere nitre kwati krubäte ie. Yebätä niebare kwe: “Ñan ja tärä ruin ngite tie ni ñokwabätä” (ñäkädre Hechos 20:26, 27 yebätä). * Ja ñaka rabadre ruin ngite ie o Jehovakwe kukwe drie mananbare ie ye ñan aibätä nuainbare kwe. Ñakare aune nämene nitre tarere aune ja nire kwetre mike ütiäte jai yebätä nämene nuainne (1 Cor. 9:19-23). Jehová erere ni rabadre ja di ngwen ja nire ni madakwe ye mike tuin ütiäte jai arato. Ni “jökrä käkwe ja töi kwitadre ie niara tö” (2 Ped. 3:9TNM). ¿Mä tö ye erere ie arato? Nikwe ja di ngwain ni mada mike tuin bobre jai ngwane, nikwe kukwe driei kä jutobiti.

12. ¿Ñobätä ja kriemikadre ye ütiäte krubäte ni Ngöbö mikaka täte kräke?

12 Arato kukwe ükaninte ja kriemikakäre ye nikwe mikai ütiäte jai ngwane, nita ja nire mike tuin ütiäte jai Jehová erere ye nikwe bämikai. Nita ju sribere aune ükete ye ngwane nikwe sribidre kwin bätä nita niken gätäte o gätä kri yebätä ngwane nikwe karo ngwandre kwin. Nikwe ja kriemikadre aune ni tädre kwin ye bäri ütiäte nikwe sribidre kwin, ngwian aune ora diandrekä nikwe jai ye kräke. Ngöbö nikwe ye käre tä kukwe metre bätä kwin nuainne aune ni tö ja ngwain niara erere arato. Nitre umbre ji ngwanka yekwe käne ja kriemikadre aune nitre nünanka bäre ye kriemikadre (Prov. 22:3). Yebätä, kukwe ükaninte ja kriemikakäre ye ni umbre käkwe ngwandreta törö nie ngwane, nikwe niara kukwei mikadre täte (Gál. 6:1). Nikwe ja nire ye mikai tuin ütiäte jai Jehová erere ngwane, “däri ni madakwe ye ngie ñaka rikai” nibiti.

“RABADRE KUKWE ÜKETE [...] KUKWE ÜKANINTE YE EREREBÄTÄ”

13, 14. ¿Nitre umbre ji ngwanka Israel ye nämene dre nuainne kukwe ükatekäre metre Jehová erere?

13 Nitre umbre ji ngwanka Israel rabadre kukwe ükete metre Jehová erere ye ribebare kwe ietre. Dre namani bare ye niaratre rabadre mike gare käne jai. Aune ñobätä ni ni mada murie ketaka yekwe kukwe ye nuainbare, töi nämene ño aune nämene ja ngwen ño käne ye rabadre mike gare kwin jai, ye bitikäre ni ye mikadre tuin bobre kwetre jai o ñakare yebätä rabadre töbike. Jehová erere kukwe ükadrete metre kwetre yekäre, ni yekwe ni mada murie ketani rubune aune nierare o ñakare ye mikadre gare kwetre jai (ñäkädre Números 35:20-24 yebätä). * Ne madakäre, kukwe namani bare ye ni mada tuaka mika nämene mike gare kwetre ngwane, nämenentre ni nibu kukwe namani bare tuaka ye denkä ni yekwe ni mada murie ketani nierare ye mikakäre gare metre (Núm. 35:30).

14 Nibira gare nie ye erere, dre namani bare ye nitre umbre ji ngwanka nämene mike gare jai ye bitikäre, nämenentre töbike ni yebätä, akwa ñaka kukwe nuainbare kwe ye aibebätä. Ñakare aune ñobätä metrere kukwe ye namani bare ye nämenentre mike nüke gare kwin jai. Akwa metrere, Jehovakwe üai deme biandre ietre ye nämenentre ribere jai ne kwe Jehová erere kukwe mikadre nüke gare kwetre jai, ni mada mikadre tuin bobre kwetre jai aune kukwe ükadrete metre kwetre (Éx. 34:6, 7).

15. ¿Jesús aune nitre fariseo nämene nitre ja mikaka ngite ye mike tuin ño jai?

15 Ni ja mikaka ngite nämene kukwe nuainne ye aibebätä nitre fariseo nämene ja töi mike, akwa dre nämene metrere ni ye brukwäte ye ñan aibätä nämenentre ja töi mike. Jesús janamene mröre Mateo gwirete ye ngwane, dre namani bare ye ani mike gare jai. Nitre fariseo kukwe ne ngwanintari nitre ja tötikaka Jesukwe ie: “¿Nitre jändrän ütiä käräkä gobran romanobokrä abko käme amne ni mda mda kukwe nuenkä kämekäme se gare ñakare dirikä munkwe seye ya amarebti tä mröre jäme ketetibe ben se?”. Jesukwe niebare ietre: “Ni kuin bren ñakare ye abko ñan tä ni kräkä bianka ribere jabtä, akwa ni bren bren abtä tä ni kräkä bianka ribere jabtä abko ti tö nibi niei munye. Ne aisete Ngöbö Kukwei tä tikani krörö ti bike niere, nebtä mun rika ja töitike  gwi: Munkwe ni mda mda ngwiandre ruentari tare jae, ye abko ie ti tö bäri. Akwa mun tädre jändrän bien jirekäbe kukwadre tie, ye abko ie ti ñan tö bäri, niebare Ngöbökwe. Yebtä mun rika ja töitike, ñobtä ñan angwane ni ie ja ruen kuin deme au Ngöbö ngwärekri mun kwrere, ye abko ñan ti jatani kärere Ngöbö kukwäre, akwa ni kukwe kämekäme nuenkä Ngöbö rüere ye mden abko ti jatani kärere Ngöbö kukwäre” (Mat. 9:9-13). ¿Jesús nämene ja mike nitre ja mikaka ngite yekri? Ñakare. Niara tö namani niaratre tuai ja töi kwite. Ñodre, niara nämene kukwe driere ye ngwane, nämene ye erere mike gare (Mat. 4:17). Akwa “nitre jändrän ütiä käräkä gobran romanobokrä nämane kwati amne ni mda mda nämane tuen käme ni israelita ruäreye” ye ruäre tö nämene ja töi kwitai ye nämene nüke gare Jesús ie. Niara ñaka janamene jerekäbe mrökäre Mateo gwirete. Nitre ye kwati krubäte nämene näin Jesús jiebiti (Mar. 2:15). Akwa nitre fariseo ye jökrä bäsi ñaka nämene nitre mada mike tuin jai Jesús erere. Nämenentre niaratre mike tuin jai nitre ja mikaka ngite ye erere aune nämenentre mike tuin ngwarbe jai. Nitre ji ngwanka kukwe ngwarbe yebätä ñaka nämene ja ngwen Ngöbö kukwe metre ükatekä aune ni mikaka tuin bobre jai ye erere.

16. ¿Nitre umbre kukwe ükatekä ye rabadre dre dre mike gare jai?

16 Kä nengwane, nitre umbre ji ngwanka rabadre ja di ngwen ja ngwankäre Jehová erere, niara tä “kukwe metre nuainta ye tarere” (Sal. 37:28). Yekäre, käne niaratre rabadre kukwe ‘känenentari kwin’, ye abokän ni iti ja mikani ngite o ñakare ye niaratre rabadre mike gare jai meden gärätä. Ye erere namani bare ngwane, kukwe ye ükadrete kwetre Biblia tä dre niere ye ererebätä (Deut. 13:12-14). Ni kristiano ja mikaka ngite krubäte ye tä ja töi kwite o ñakare ye nitre umbre kukwe ükatekä rabadre mike gare kwin jai. Ye ñaka nuäre nuaindre. Ni ja mikaka ngite ye töita ño, tä töbike ño kukwe nuainbare kwe yebätä aune dreta brukwäte ye niaratre rabadre mike gare jai (Apoc. 3:3). Ni ja mikaka ngite ye mikadre tuin bobre jai yekäre, rabadre ja töi kwite. *

17, 18. ¿Ni iti tä ja töi kwite metre o ñakare ye ñokänti raba nemen gare nitre umbre ji ngwanka ie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

17 Dreta ni brukwäte ye gare Jehová aune Jesús ie, akwa nitre umbre ji ngwanka ie ñaka gare. Yebätä, ¿ni iti tä ja töi kwite metre o ñakare ye ñokänti raba nemen gare ietre? Kena, Ngöbökwe niaratre mikadre töbätä aune kukwe mikadre nüke gare kwe ietre ye rabadre ribere ie (1 Rey. 3:9). Ketebukäre, “ni ñaka Ngöbö mikani täte köböire nita nemen ulire” o “nita nemen ja gaire köböite nita nemen ulire” ye Biblia aune tärä bätä täräkwata sribeta ni klabore ie tö ngwan raba bätä töbätä yekwe yebiti niaratre rabadre mike gare jai. Ye abokän ni ye ja töi kwitani metre o ñakare ye niaratre mikadre gare jai meden gärätä (2 Cor. 7:10, 11). Nitre tä ja töi kwite aune nitre ñaka tä ja töi kwite yei ja nemen ruin ño, töi nemen ño aune tä ja ngwen ño ye Biblia tä mike gare ño ye rabadre mike gare jai.

18 Ketamäkäre, ni ja mikaka ngite ye nämene ja ngwen ño käne aune ñobätä ja mikani ngite kwe yebätä rabadre töbike. Jesús tä ji dokwäre konkrekasion kristiano kräke yebätä Biblia kukwe ne niebare: “Niara ñaka kukwe ükaite kukwe tuin ie ye aibebätä aune kukwe niedi kena ie ye ñan aibebätä ja töi mikai kwe kukwe ükatekäre. Niarakwe kukwe metrebiti kukwe ükaite nitre bobre kräke aune kukwe metrebiti kukwe ükaite kwe nitre töi jäme kä tibienbätä kräke” (Is. 11:3, 4). Jesukwe nitre umbre ji ngwanka kädekani konkrekasion ngübabitikäre aune niaratre dimikai kwe kukwe ükete niara erere (Mat. 18:18-20). Nitre umbre ji ngwanka töi jäme tä ja di ngwen ja ngwankäre Jesús erere tä nibe konkrekasionte yebätä nita debe bien krubäte. Erametre, niaratre tä ja di ngwen ni mada mikakäre tuin bobre jai aune kukwe ükatekäre metre konkrekasionte ye nita mike tuin ütiäte krubäte jai.

19. ¿Juta ja kriemikakäre yebiti kukwe drieta ja töi kräke nie ye meden abokän mä tö nuaindi?

19 Kukwe biani Moisés ie ye ‘kätä ni tötike aune tä kukwe erametre mike gare nie’ Jehová aune kukwe metre kwe ja jie ngwankäre yebätä (Rom. 2:20). Ñodre, nitre umbre ji ngwanka rabadre kukwe ükete “metre” ye juta ja kriemikakäre tä driere ietre. Aune ni rabadre ‘ja tarere metre bätä ja mike tuin bobre jai kwärikwäri’ ye tä driere ni jökrä ie arato (Zac. 7:9). Ni ñaka niena Kukwe biani Moisés ie ye mike täte, akwa Jehová ñaka ja töi kwite yebätä kukwe ükadrete metre aune ni mada mikadre tuin bobre jai ye täbe ütiäte kräke. ¡Ngöbö mikadre täte ye ütiäte krubäte! Yebätä, nikwe ja ngwandre niara erere aune nikwe niara känändre ja kriemikakäre.

^ párr. 7 Colosenses 3:13, (TNM): “Ni madakwe jondron blo nuainbarera munbätä angwane, munkwe jankunu kä ngwan nüke jai kwärikwäri aune töi kwinbiti ngite juan jabiti ta kwärikwäri. Jehovakwe töi kwinbiti ngite juani munbiti ta, ye kwrere munkwe nuain arato”.

^ párr. 11 Hechos 20:26, 27, (NGT): “Ne medenbätä ti bike niere matare mun ie: Ñan ja tärä ruin ngite tie ni ñokwabätä; ñobätä ñakare angwane kukwe Ngöbökwe tikwe kädriebarera jökrä mun ngätäite aune ti ñan tärä üke jire chi munbätä”.

^ párr. 13 Números 35:20-24: “Ni ye kräke brukwä nämene yebätä gitaninkä kwe o täkäni kwe jondronbiti nuainkäre tare, köböite murie ketani kwe o brukwä nämene kräke yebätä nuainbare tare kwe ja kisebiti aune krütani ye ngwane, ni ni mada nuainkä tare ye murie ketadre. Niara ye ni mada murie ketaka. Ni däri ni madakwe ngie mikaka yei ni ni mada murie ketaka ye kwandre ngwane, murie ketadre kwe. ‘“Akwa kukwe ye ñaka nuainbare nierare kwe aune ñaka gitaninkä rubune kwe o ñaka täkäni kwe jondronbiti nuainkäre tare o ñaka jutuabare ie aune ñaka nämene ja rüere ben bätä ñan tö nämene nuain tare akwa täkäni jäbiti kwe köböite krütani ye ngwane, nitre kukwe ükatekä ye rabadre kukwe ükete ni ni mada murie ketaka aune ni däri ni madakwe ngie mikaka yebe, kukwe ükaninte ye ererebätä”.

^ párr. 16 Sección “Preguntas de los lectores” La Atalaya 15 septiembre 2006, página 30 yebätä mikadre ñärärä.