Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Mäkwe dre nuaindre ne kwe ja rabadre ruin kwin mäi konkrekasion mada yete?

¿Mäkwe dre nuaindre ne kwe ja rabadre ruin kwin mäi konkrekasion mada yete?

ALLEN * tä mike gare: “Tikwe ja kwitaba konkrekasion mada yete ngwane kä jürä nämä krubäte tibätä. Ja ketamuko rabai tikwe o ti matai kwin ja mräkätrebätä ye ñaka nämä gare tie”. Allen tä sribire konkrekasion mada yete, ye nemenkä 1,400 kilómetro ju kwe yebätä mentokwäre.

Mäkwe ja kwitani konkrekasion mada yete ngwane, mätä nikenkä raba ruin nunye. ¿Dre käkwe mä dimikai ne kwe ja rabadre ruin kwin mäi konkrekasion yete? Ñan nemen nuäre mä kräke ngwane, ¿mä raba dre nuainne? Mä ñaka ja kwitabare konkrekasion mada yete, akwa nitre mrä tä nüke konkrekasion mäkwe yete, ¿ye mä raba dimike ño?

¿MÄKWE DRE NUAINDRE NE KWE JA RABADRE RUIN KWIN MÄI?

Kri diankata nökakäre kä madakänti ye ngwane ñan tä nirien jötrö. Rabadre nuäre ngwandre kä madakänti yekäre, ngätrie ye jökrä bäsi tikakata. Ye bitikäre, kri ye ngätrie mada rabadre nirienta jötrö ngwarbe. Ye erere tä nemen bare nita ja kwite konkrekasion mada yete, ye ñaka tä nemen nuäre ni kräke arato. Konkrekasion känti mä nämene käne yete ja nämene ruin kwin mäi, ñan ñobätä aune ja ketamuko nämene mäkwe aune mä nämene dite kukwe ja üairebiti. Nengwane mäkwe ja töi mikadre ja mräkätre mike gare jai. ¿Dre käkwe mä dimikai? Kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre tä nüke gare mäi, ye mäkwe ja töi mika nuainne. Ani mike gare ruäre jai.

Nire tä ñäke käre Ngöbö kukwei yebätä ye abokän, “kri tä ñö nente kräbiti aune ngwäta nemen käre bätä kä ñaka bä ngrötökä ye kwrere, aune jondron jökrä nuaindi kwe ye rabai bare kwin ie” (Sal. 1:1-3).

Kri tä käre ño ribere jai ne kwe tädre nire, ye kwrere ni kristiano ñäkädre käre Ngöbö Kukwei yebätä ne kwe tädre dite kukwe ja üairebiti. Aisete, mäkwe ñäkä käre Bibliabätä, mä rika gätäbätä, mäkwe Ngöbö mika täte mä mräkäbe aune mäkwe ja tötika kaibe. Kukwe meden mä nämene nuainne käne ja ketakäre kwin Ngöböbe ye mäkwe nuain jankunu.

“Ni mantiame yekwe jondron kwin rabai aune nire nire tä ni mada dimike ye dimikai arato” (Prov. 11:25).

Nita kukwe driedre käre ngwane, kä rabai juto nibätä aune ja raba kite ruin kwin nie. Kevin tä sribire ni umbrere ye tä mike gare: “Ti aune ti muko nun rababa konkrekasion mada yete angwane nunkwe sribi prekursor ausiliar nuainba yekwe nun dimikaba krubäte”. Aune tä niere arato: “Ja mräkätre, nitre prekursor aune kä kukwe driekäre ye jötrö ngwarbe rababa gare nunye”. Roger nämene nüne yekänti ja kwitabare kwe 1,600 kilómetro, niara tä niere: “Ja rabadre ruin kwin nie konkrekasion mada yete yekäre käre nikwe kukwe driedre. Aune ni rabadre juto biare nitre umbre ji ngwanka dimikakäre sribi bätäkä ngwarbe ribeta kwetre nuaindre nie yebätä, ñodre, nikwe Ju Ja Ükarakrö ye ükadrete merebe aune nire ñaka rükadre gätäbätä ye täte nikwe sribidre o nikwe ja mikadre juto ni mada ngwankäre gätäbätä. Mätä juto biare sribikäre rabai tuin ja mräkätre ie ngwane bengwairebe rabai ja kete kwin mäbe”.

“Munkwe ja brukwä tökate kri” (2 Cor. 6:13NGT).

Nikwe ja mräkätre jökrä taredre ye ütiäte krubäte. Melissa aune mräkätre kwe ja kwitani konkrekasion mada yete angwane niaratre ja töi mikani ja ketamuko känene. Melissa tä mike gare: “Gätä känenkri aune gätä täbiti nun nämä blite ja mräkätre ben. Ye köböire kä  nämä nemen nunye blitakäre jabe, ne kwe nun ñaka rabadre ñantörö aune ja tuaita niere jerekäbe jai”. Arato ye käkwe niaratre dimikani ja mräkätre itire itire kä ye mike gare jai. Aune niaratre ja mräkätre kani ngäbiti kwin yebätä ja ketabare bäri kwetre. Melissa tä niere jankunu: “Nunkwe número bianba jai kwärikwäri. Ne kwe niaratre rabadre blite nunbe aune nun nübaire kukwe ja üaire nuainkäre aune ja näkwitakäre arato”.

Ñaka tä nemen nuäre mä kräke nitre mada mikakäre gare jai ngwane, kömikakäre mä raba jondron nuäre nuainne. Ñodre, mäkwe kä mika kötare ja ngwärebätä. Mäkwe kä mikai kötare ja ngwärebätä ngwane nitre törbai rökrai mä ken. Ye erere Biblia tä niere: “Ni okwä trä ngitiekä ye tä kä mike juto ni brukwäbätä; kukwe kwin mikata gare ye tä ni krä mike dite” (Prov. 15:30). Rachel ja kwitani mente nämene nüne yebätä mentokwäre, niara tä niere: “Ti nierare jakaire”. Aune tä niere jankunu: “Konkrekasion madate tita yekänti tita ja di ngwen blitakäre ja mräkätre ben. Nire tä täkänintubu aune ñaka blite ni madabe ye tita känene blitakäre ben. Tä nemen ruin tie ni ye jakaire ti erere arato”. ¿Mä raba ja töi mike blitakäre nitre jene jene ben gätä känenkri aune gätä täbiti?

Ne madakäre, kenanbe kä rabai nemen juto mäbätä ñan ñobätä aune mätä nitre mada mike gare jai. Akwa, kä jatai niken ta ngwane kä ñaka jatai juto mäbätä kena ye erere. Kukwe ye jatadre nemen bare mäbätä ngwane mäkwe ja di ngwan käre ja ketamuko känene.

Kri diankata nökakäre kä madakänti ye ñan ririai jötrö ngwarbe akwa biti ngätrie mada rabai.

JA RABADRE RUIN KWIN MÄI YE ÑAKA RABAI BARE JÖTRÖ NGWARBE

Kri ruäre ngätrie ñan tä nirien jötrö kä madakänti kri mada ye kwrere. Ye erere arato, ja ñaka tä nemen ruin kwin nie jötrö ngwarbe konkrekasion mada yete. Mäkwe ja kwitani känera akwa ja jämi ruin kwin mäi ngwane kukwe nieta Bibliabätä ni jie ngwankäre ne raba mä dimike.

“Aisete ni ñan rabadre dräre jire jändrän kuin nuene ni mda mdakrä, ñobtä ñan angwane ni ñan di krütadre jändrän kuin nuene ne ngwane, köböitira jire Ngöbökwe sribi nikwe ye ütiä biandi nie” (Gál. 6:9).

Ja jämi ruin kwin mäi konkrekasion mada yete ngwane mäkwe kukwe ngüba bätärekä. Ñodre, nitre misionero kwati krubäte tärä niken kwela Galaad yete aune niaratre juanta juta madate aune tätre nemen yete kä kwati krubäte te biti tädre kiteta ja käite. Ye tä niaratre dimike ja kete ja mräkätre nünanka yete ben aune ja kite nüne niaratre ye erere.

Alejandro ie nüke gare, ja rabadre ruin kwin nie ye ñan rabai bare jötrö ngwarbe, ñan ñobätä aune niara yebätä kukwe ye namani bare bä kabre. Niara tä niere: “Nunkwe ja kwitaba mrä ye ngwane ti muko käkwe nieba: ¡Konkrekasion te ti nämä käne yete ja ketamuko jökrä tikwe tä!’”. Ye ngwane Alejandro ngwaninta törö ie kä kubu ye känenkri niaratre ja kwitani konkrekasion mada yete ngwane kukwe ye arabe niebare kwe. Akwa kä kubu yete muko kwe ja töi mikani kwin, nitre ñaka nämene gare ie ye kräke aune nitre ye namani ja ketamuko bäri kwin kwe.

“Mäkwe ñaka kukwe ne ngwantari jire, “¿ñobätä köbö nikani ta ye namani bäri kwin köbö ne kräke?”, ñan ñobätä aune ni töbätä ñaka tä kukwe ye ngwentari” (Ecl. 7:10).

Mäkwe ñaka konkrekasion te mä nämene käne ye keta konkrekasion te mätä nengwane yebätä. Ñobätä ñan aune ja mräkätre konkrekasion mada yete abokän ñan blite krubäte o tätre kukwe niere metre ta. Dre dre rabadre bare akwa niaratre tä dre kwin nuainne yebätä mäkwe ja töi mika, niaratre ja töi mikadre kwin mä kräke ie mä tö ye erere mäkwe nuaindre arato. Ja mräkätre ruäre ja kwitabare konkrekasion mada yete ie  tä nüke gare rabadre kukwe ne ngwentari jai: “¿Erametre tita ‘ja mräkätre jökrä’ ye tarere?” (1 Ped. 2:17).

“Käre munkwe jändrän kärä Ngöböye amne Ngöbökwe biandi munye” (Luc. 11:9).

Mäkwe ja di kärä jankunu Jehovai. Ni umbre ji ngwanka kädekata David tä niere: “Mäkwe ñaka ja töi mika kukwe nuainne kaibe”. Aune tä niere arato: “Kukwe ruäre raba nemen bare nie Jehová aibe diebiti. Aisete, mäkwe oradre kukwe yebätä ie”. Rachel abokänbätä nikwe blitani käne, tä töbike ye erere arato. Niara tä niere: “Ti aune ti muko nun ñan ja kete krubäte ja mräkätre konkrekasion ben ngwane nunta orare kukwe yebätä Jehovai aune nunta kukwe meden nuainne abokän ñaka tä ja mräkätre tuenmetre ja kete nunbe ye niara mikadre gare nunye ye nunta ribere ie. Ye ngwane, nunta ja di ngwen ne kwe nun tädre keteitibe ja mräkätre ben”.

Nitre rüne monsotre munkwe ye kräke ñan tä nemen nuäre ja ketakäre ngwane, munkwe ora kukwe yebätä jabe. Munkwe monsotre munkwe dimika ja kete ni madabe, munkwe köbö ükate jai ne kwe niaratre tädre ja ketamuko kwetre yebe.

NITRE TÄ NÜKE MRÄ YE MÄKWE DIMIKA

¿Nitre tä nüke mrä konkrekasionte ye dimikakäre mä raba dre nuainne? Mäkwe ja di ngwan ja ketakäre kwin niaratre ben. Nane mä rabadre konkrekasion mada yete ngwane, dre nuaindre mä kräke ie mä törbadre ye erere mäkwe ja töi mika nuainne nitre ye kräke (Mat. 7:12). ¿Mä raba niaratre nübaire Ngöbö mikadre täte ni mräkäbe nuainta yete o JW Broadcasting sribeta sö kratire kratire ye tuakäre? ¿Mä raba köbö ükete jai kukwe driekäre niaratre ben? Gare metre nunye, mäkwe niaratre nübaidi jondron kwete jabe ngwane ye ñaka käi rikwitaikä bititre kä kwati krubäte te. ¿Mä raba kukwe mada nuainne niaratre dimikakäre?

Carlos tä niere: “Nun rababa konkrekasion mada yete ye ngwane, medente jondron rürübäin nämä bäri braibe ye ja ngwai iti käkwe tikani täräbätä bianba kwe nunye, ye rababa kwin nun kräke”. Nitre juta madate tä kite nüke aune tätre nüne yekänti kä ñaka ja erebe, kä ngire, kä tibo, o käre ñü tibien ye ngwane ja ngwäkitadre ño kwetre niedre ietre ye rabai ütiäte kräketre. Nita nüne yekänti dre namani bare o kukwe meden meden mikata täte yete ye niedre ietre ye köböire, niaratre rabai kukwe driere kwin kä yekänti.

JA DI NGWANDRE YE ÜTIÄTE KRUBÄTE

Allen abokänbätä blitani kena yebiti kä nikanina kwati biti bäri ta konkrekasion mada yete. Niara tä niere: “Kenanbe tikwe ja töi mikaba ja mräkätre mike gare jai. Akwa nengwane ruin tie nunta nun ja mräkäre ye kwrere aune kätä juto tibätä”. Allen ie nüke gare niarakwe ja kwitani akwa ja ketamuko tärä kwe. Erametre, ja ketamuko kwin kwani ie aune nitre ye raba nemen ja ketamuko kärekäre kwe.

^ párr. 2 Niaratre ruäre kä kwitani.