Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Noviembre 2016

¿Erametre nita tärä Ngöbökwe ye mike tuin ütiäte jai?

¿Erametre nita tärä Ngöbökwe ye mike tuin ütiäte jai?

“Nun nämane Ngöbö Kukwei kädriere munbe angwane, kukwe ye abko munkwe kani ngäbti Ngöbö Kukwei ara jire kwrere” (1 TESALONICENSES 2:13).

KANTIKO: 37, 51

1-3. a) ¿Dre köböire kukwe namani jabätä Evodia aune Síntique ie raba ruin nie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä). b) Kukwe ñaka rabadre jabätä nie ja mräkätre aune ja ngwaitre ben yekäre, ¿nikwe dre nuaindre?

NI KRISTIANO tä Biblia ye mike tuin ütiäte krubäte jai ñobätä ñan aune tärä ye Ngöbökwe gare nie. Tä kukwe niere mäträkäre nibätä ne kwe nikwe ñaka ja mikadre kukwe kri te aune kukweta nainte nie ye ngwane tä ni töi ükete. ¿Kukwe yebätä nita ja töi mike ño? Siklo kena yete kukwe meden namani bare meritre nibu dianinkä nänkäre kä kwinbiti kädeka nämene Evodia aune Síntique yebätä ani töbike. Niaratre yei kukwe namani jabätä nieta Bibliakwe, akwa ñobätä kukwe namani jabätä ietre ye ñaka niere. Dre namani bare ye ani bämike ja töite.

2 Evodia ja mräkätre aune ja ngwaitre ruäre nübaibare ja gwirete, akwa ñaka Síntique nübaibare kwe raba ruin nie. Ye bitikäre, ja mräkätre aune ja ngwaitre janamene yekwe kä ngwani juto krubäte jabätä nämenentre kädriere jabe ye Síntique käkwe kukwe nuani ye ngwane, namani rubun krubäte. Töbikabare kore kwe raba ruin nie: “Ñobätä Evodia ñaka ti nübaibare ye ñaka raba nüke gare tie. ¡Nun ja ketaka kwin jabe ti nämä nütüre!”. Evodia nämene ja rüere  Síntique ben yebätä ñaka niara nübaibare kwe namani nütüre raba ruin nie. Aisete Síntique käkwe ja mräkätre aune ja ngwaitre ye arabe nübaibare ja gwirete mröre, akwa ñaka Evodia nübaibare kwe. Kukwe ye ñaka namani kwin ja mräkätre aune ja ngwaitre mada konkrekasionte ye kräke raba ruin nie. Biblia tä niere Pablo käkwe meritre nibu ye töi ükaninte aune niaratre rabadre ja mäketa jabe niebare kwe ietre. Mäträbare bätätre ye mikani täte kwetre aune namanintre jankunu Jehová mike täte kä jutobiti raba ruin nie (Filipenses 4:2, 3).

3 Kä nengwane, kukwe raba nemen jabätä nie ja mräkätre aune ja ngwaitre ben konkrekasionte arato. Akwa ni raba kukwe ye ükete jabe. ¿Ni raba ükete ño? Biblia tä mäträre nibätä ye nikwe mikadre täte. Kukwe nieta kwe ye nita mike täte angwane, nita bämike metre tärä Ngöbökwe Biblia ye nita mike ütiäte krubäte jai (Salmo 27:11).

NI RABADRE JA TÖI NGÜBAREBITI YE BIBLIA TÄ DRIERE NIE

4, 5. ¿Ngöbö Kukwei tä dre niere mäträkäre nibätä ne kwe nikwe ja töi ngübadrebiti?

4 Ja töi ngübadrebiti ye ruäre ngwane ñaka tä nemen nuäre ni kräke. Ñodre, nita nüne ño, ni kwata bä ño o nita ja ngwen ño yebätä ni iti ñäkädre tare nie ye raba ni mike ulire o rubun raba ruin nie. Ja mräkätre o ja ngwaitre konkrekasionte ye iti käkwe ñäkädre rubune nie ye raba nemen bäri tare nie. ¿Ngöbö Kukweibätä kukwe meden mäträkäre nibätä abokän raba ni dimike ja tuin kukwe yebe?

5 Nikwe ñaka ja töi ngübaibiti angwane dre raba nemen bare ye gare Jehovai. Ñäkätä tare nie yebätä nita nemen rubun ye ngwane ni raba kukwe niere o kukwe nuainne akwa ye bitikäre ja raba nementa ruin ngite nie. Biblia yebiti Jehová tä mäträre nibätä ne kwe nikwe ja töi ngübadrebiti. Niara tä niere nie: “Mä ñaka raba rubun jötrö ngwarbe”. Kukwe nieta mäträkäre nibätä ye nikwe mikadre täte aune ni ñaka rabadre rubun jötrö ngwarbe ye ngwane kukwe kri keta kabre yebe nikwe ñaka ja tuadre yebätä ni raba töbike (ñäkädre Eclesiastés 7:9 * aune Proverbios 16:32 yebätä). * Nikwe ngite juandre ta nitre madabiti nieta Bibliakwe nie arato. Ñodre, nikwe ñaka ngite juandre ta ni madabiti angwane, Jehovakwe ñaka ngite juain ta nibiti niebare Jesukwe (Mateo 6:14, 15). ¿Nikwe ni mada ngübadrebätä bätärekä aune ni tädre juto biare ngite juankäre ta ni madabiti ye nita ribere jai?

6. Nikwe ñaka ja töi ngübadrebiti angwane, ¿dre raba nemen bare nibätä?

6 Nikwe ñaka ja töi ngübaibiti angwane, käre ni täi rubun aune ni brukwä rabai nitre mada kräke. Ni raba ja mräkätre aune ja ngwaitre konkrekasionte ye töi mike ja kwrere arato. Ni tädre rubun o ni brukwä tädre ni mada kräke akwa ni ñaka rubun ye kwrere ni rabadre ja bämike jerekäbe raba ruin nie. Akwa ja känenkäre ni tädre rubun ye raba nüke gare nitre madai aune niaratre raba kämikekä nibätä (Proverbios 26:24-26). Ye erere rabadre bare nibätä angwane, nitre umbre ji ngwanka raba ni dimike Biblia yebiti ne kwe nikwe ñaka ja töi mikadre ye erere aune nikwe ngite juandre ta nitre madabiti (Levítico 19:17, 18; Romanos 3:11-18). Kukwe ye erere ben nikwe ja tuadre angwane, ¿kukwe nieta Bibliakwe mäträkäre nibätä ye nikwe mikadre täte?

JEHOVATA JUTA KWE JIE NGWEN

7, 8. a) ¿Jehovata juta kwe jie ngwen ño? b) ¿Biblia tä kukwe meden meden niere nuaindre nie aune ñobätä nikwe mikadre täte?

7 Kä nengwane, juta ükaninte Jehovakwe tä  Kä tibienbätä ye Jehovata jie ngwen aune tötike. ¿Tä nuainne ño? Niarakwe Kristo kädekani “ji dokwäte [konkrekasion, TNM] kräke” (Efesios 5:23). Aune Kristo käkwe “ni klabore ie tö ngwan raba bätä töbätä” ye kädekani ne kwe juta Ngöbökwe ie diridre kwe aune jie ngwandre kwe (Mateo 24:45-47TNM). Biblia ye abokän Ngöbö Kukwei, yebätä ni klabore tä mike tuin ütiäte krubäte jai. Ye erere nitre braibe konkrekasion jökrä ngübabitikä siklo kena ye nämene mike tuin jai (ñäkädre 1 Tesalonicenses 2:13 yebätä). ¿Biblia tä kukwe meden meden niere nuaindre nie?

8 Käre nikwe ja ükadrekrö nieta Bibliakwe nie (Hebreos 10:24, 25). Tä ni jökrä dimike ja töi mike kukwe keteitibe mike täte (1 Corintios 1:10). Tä niere nie arato nikwe “Gobran [...] Ngöbökwe känä[ndre] jankunu käne” (Mateo 6:33TNM). Ne madakäre, tä ni juen kukwe driere ju ju te, nitre kwati ngwärekri aune kä jökrä känti nitre tä yekänti (Mateo 28:19, 20; Hechos 5:42; 17:17; 20:20). Tä kukwe bien nuaindre nitre umbre ji ngwanka yei ne kwe konkrekasion tätre kwin (1 Corintios 5:1-5, 13; 1 Timoteo 5:19-21). Aune tä niere nie nikwe ja ngrabare ngübadre kwin bätä nikwe kukwe käme diandrekä ja töite aune kukwe meden meden tuin käme Jehovai ye nikwe tuanemetre (2 Corintios 7:1).

“¿Tikwe ja ngwain metre Jesús ie aune ni klabore ie tö ngwan raba tä kukwe niere ye erere tikwe nuaindi?”

9. ¿Jesús tä nirebiti ni dimike Ngöbö kukwei mike nüke gare jai?

9 Nitre ruäre tä nütüre Biblia tä dre niere mikadre gare ietre ye niaratre ñaka ribere jai. Akwa kä 1919 yete ja känenkäre, Jesús tä “ni klabore ie tö ngwan raba bätä töbätä” yebiti juta Ngöbökwe dimike Biblia mike nüke gare jai aune mike täte. Biblia tä mäträre nibätä ye nita mike täte angwane, nita konkrekasion mike kwin, keteitibe aune nüne jäme jabe. Ni raba ngwentari jai: “¿Tikwe ja ngwain metre Jesús ie aune ni klabore ie tö ngwan raba tä kukwe niere ye erere tikwe nuaindi?”.

KARO JEHOVAKWE TÄ NEN JÖTRÖ NGWARBE

10. ¿Tärä Ezequiel yebätä juta ükaninte Jehovakwe kä kwinbiti ye bämikata ño?

10 Biblia tä driere angeletre Ngöbö mikaka täte tä kä kwinbiti ye tä ja ükaninte kwin arato. Ñodre, karote Jehová nämene täkäni ye nämene nen jötrö ngwarbe tö nämene tuai nen meden kokwäre ye erere jiebiti nämene nen ye mikani tuare Ezequiel ie (Ezequiel 1:4-28). Karo ye tä juta ükaninte Ngöbökwe tä kä kwinbiti ye bämike. Juta ükaninte Jehovakwe ye tä käre juto biare niara tä niaratre jie ngwen ye mikakäre täte. Ne madakäre, juta ükaninte Ngöbökwe Kä tibienbätä ye Jehová tä jie ngwen. Kä nikanina kwäjätä ta yete juta ükaninte Ngöbökwe yete kukwe keta kabre kwitanina bä jene yebätä ani töbike. Jehovata juta kwe jie ngwen ne kwe rabadre kukwe keta kabre ye kwite bä jene ye nikwe ngwandre törö jai. Ngobo kwe Kristo aune angeletre yekwe gwäune nitre kä nebätä töi käme ye gaite. Ye köböire ni jökrä käkwe Jehová, niara kä aune niara aibe raba ni gobraine ye mikai ütiäte jai.

Ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati tätre ja di ngwen krubäte ju sribeta ye sribekäre yebätä nita debe bien krubäte ietre. (Párrafo 11 mikadre ñärärä).

11, 12. ¿Juta ükaninte Jehovakwe ye käkwe dre dre nuainbarera bitinkä?

11 Juta ükaninte Jehovakwe ye käkwe dre dre nuainbarera bitinkä yebätä ani töbike. Kena, tätre ju sribi Jehovakwe nuainkäre aune Ju Ja Ükarakrö sribere ño yebätä ani blite. Nitre testiko Jehovakwe tä central mundial sribere mrä kä Warwick (Nueva York, Estados Unidos)  yekänti ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati krubäte käkwe sribibarera krubäte. Niaratre mada kwati krubäte tätre sribi Ngöbökwe nuainne ja töi jeñebiti ye tätre Ju Ja Ükarakrö jene jene aune sukursal sribere kä jökräbiti tibien. Oficina Ju Sribedre Ño Üai Sribekäre ye tä nitre tä sribire ja töi jeñebiti ye jie ngwen. Ja mräkätre aune ja ngwaitre tä sribire krubäte yebätä nita debe bien krubäte ietre, ¿ñan ererea? Ni Ngöbö mikaka täte kä jökräbiti tibien tä ja di ngwen ngwian bien ja töi jeñebiti ye köböire ju krikri ye sribeta. Juta Jehovakwe tä ja di ngwen sribikäre aune tätre sribire töi bökänbiti yebätä Jehová tä kukwe kwin mike nemen bare kräketre (Lucas 21:1-4).

12 Ketebukäre, kukwe tä ükaninte ni tötikakäre ye köböire dre namanina bare ye ani mike gare jai. Jehová tä kä jutobiti juta kwe tötike (Isaías 2:2, 3). Kwela ükaninte yebiti niara tä ni tötike yebätä ani töbike. Kwela Nitre Sribikä Prekursor kräke, Kwela Nitre Gobran Ngöbökwe Kukwei Driekä kräke, Kwela Galaad, Kwela Nitre Sribikä Kena Betelte kräke, Kwela Nitre Circuito Tuabitikä aune Muko kwe kräke, Kwela Nitre Umbre Konkrekasionte kräke, Kwela Sribi Ngöbökwe Jie Ngwankäre, Kwela Nitre Ji  Ngwanka Sukursalte aune Muko kwe kräke yebiti ni tötikata. Internet käi jw.org ye tä nikwe arato, yekänti Biblia aune tärä bätä täräkwata tä kwitani kukwe jene jenebiti ye raba kwen nie. Internet käi nikwe yete sección ütiäte tä mikani monsotre kia kräke, ni ja mräkäre kräke aune sección keteiti känti kukwe mikata gare. ¿Internet käi jw.org yebiti nita kukwe driere aune Ngöbö mikadre täte ni mräkäbe ye nuainne?

NIKWE JA NGWANDRE METRE JEHOVAI AUNE NIKWE JUTA ÜKANINTE KWE YE DIMIKADRE

13. ¿Ni Jehová mikaka täte ye käkwe dre nuaindre?

13 Juta ükaninte Jehovakwe yete nita siba aune niara tö ni tuai dre nuainne mikadre gare jai ye ütiäte krubäte. Erametre, dre kwin niara kräke gare nie, yebätä nikwe niara mikadre täte aune dre kwin ye erere nikwe nuaindre. Nitre kwati krubäte töta nemen kukwe käme nuain. Akwa nikwe ja brukwä mikadre kukwe käme ye kräke Jehová tä nuainne ye erere (Salmo 97:10). Nitre tä “kukwe kwin ie kukwe käme niere aune kukwe käme ie tätre kukwe kwin niere” ye erere nikwe ñaka ja ngwandre (Isaías 5:20). Ni tö kämikai juto Jehovabätä. Ye medenbätä nita ja töi mike kwatibe ja ngwankäre kwin ja ngrabare yebiti, ja töibiti aune kukwe ja üarebiti (Corintios 6:9-11, TNM). Jehová tä dre niere nie Biblia yebiti ye kwin ni kräke gare nie. Ne madakäre, nita Jehová tarere aune ni tö ja ngwain metre ie. Ye medenbätä, ja gwirete, konkrekasionte, sribikänti, kwelate o kä jökrä känti nita niara kukwe ükaninte ye mike täte (Proverbios 15:3). Kukwe ruäre känti ni raba ja ngwen metre Jehovai ye ani mike gare jai.

Nitre rüne aune meyere tä Jehová tarere ye tö monsotre kwe tuai ja kete kwin Jehovabe

14. ¿Nitre rüne aune meyere tä ja ngwen metre Jehovai ye raba bämike ño?

14 Monsotre tötikadre ye ngwane. Nitre rüne aune meyere rabadre monsotre kwetre ye tötike ño ye Jehová tä niere ietre Biblia yebiti. Nitre rüne aune meyere kristiano tä Jehová kukwei mike täte yebiti tä bämike tä ja ngwen metre Jehovai. Nitre kä nebätä tä töbike ño yebätä nitre rüne aune meyere rabadre ja ngübarebiti ne kwe ñaka rabadre ja töi mike niaratre erere (Efesios 2:2). Ñodre, nitre nüne ño ye ruäre känti nitre rüne raba niere monsotre tötikadre ye tä gare meritre ie raba ruin nie. Akwa Biblia tä mike gare metre diridre Jehovabätä monsotre ie ye tä gare nitre rüne ie (Efesios 6:4). Nitre rüne aune meyere tä Jehová tarere ye tö monsotre kwe tuai ja kete kwin Jehovabe, Samuel nämene chi käkwe nuainbare ye erere (1 Samuel 3:19).

15. ¿Nita ja ngwen metre Jehovai ye nita bämike ño ie nita kukwe den nuaindre jai ye ngwane?

15 Nita kukwe den nuaindre jai ye ngwane. Ni jämi kukwe ütiäte den nuaindre jai ye känenkri, Jehová töita ño kukwe yebätä ye nikwe mikadre gare jai. ¿Nikwe nuaindre ño? Biblia aune juta ükaninte kwe yebiti niara tä ni jie ngwen ye nikwe känändre. Ye köböire nita ja ngwen metre Jehovai ye nikwe bämikai. Ñodre, nitre ruäre tä niken sribire juta madate aune monsotre tä därere kwetre ye ngwane tätre ja töi mike juenta mräkätre kwe yekänti ne kwe monso ye ngübadre kwetre niaratre kräke. Ye köböire, nitre rüne aune meyere ye raba nemen sribire jankunu juta madate. Erametre, niaratre rabadre kukwe ye den nuaindre akwle jai. Akwa nitre rüne aune meyere rabadre ngwentari jai: “¿Tita kukwe den nuaindre jai ye tuin ño Jehovai?” (ñäkädre Romanos 14:12 yebätä). Ni jämi kukwe ütiäte den nuaindre jai ni mräkätre aune sribi  yebätä ye känenkri Biblia tä dre niere yebätä ni rabadre töbike ye nikwe ngwandre törö jai. Ni Rün kä kwinbiti käkwe ni jie ngwandre ye nita ribere jai (Jeremías 10:23).

16. ¿Meri iti kwe monso därebare ye ngwane dre diani nuaindre kwe jai? ¿Dre käkwe dimikani kukwe kwin den nuaindre jai?

16 Nitre gure nikani nüne juta madate aune yete monso därebare kwetre. Niaratre töi nämene monso ye juainta niaratre rün aune meye nämene nüne yekänti. Akwa kä ye näire, monso ye meye jatani ja tötike Bibliabätä meri Testiko Jehovakwe ben. Niara rabadre dirire monso ie Jehová yebätä ye namani gare ie (Salmo 127:3; Proverbios 22:6). Aisete monso ye juain kwe ngübadre rün aune meye kwe ie o ñakare yebätä namani töbike. Nikwe dre nuaindre nieta Bibliakwe ye erere, meri bati ye käkwe ja di käräbare Jehovai ne kwe rabadre kukwe kwin den nuaindre jai (Salmo 62:7, 8). Kukwe ye mikani gare kwe meri Testiko nämene niara tötike yei aune ja mräkätre aune ja ngwaitre mada konkrekasionte yei arato. Niara mräkätre aune ja ketamuko kwe ye namani niara töi mike krubäte monso ye juen ngübadre rün aune meye kwe yei. Akwa ye ñaka kwin nükani gare ie. Ja mräkätre aune ja ngwaitre konkrekasionte nämene niara aune monso chi ye dimike krubäte ye jutuabare muko ie. Ye käkwe muko ye töi mikani ñan krütare aune jatani ja tötike Bibliabätä aune jatani niken gätäbätä mräkätre kwe yebe. Meri ye orasion nuainbare ye Jehovakwe kani ngäbiti yebätä kä namani juto krubätebätä ye ni raba bämike ja töite.

17. ¿Nita nitre tötike Bibliabätä ye ngwane kukwe meden meden nieta nie abokän nikwe mikadre täte?

17 Kukwe bianta nuaindre nie ye ngwane. Nita ja ngwen metre Ngöböi ye abokän juta ükaninte kwe tä kukwe bien nuaindre nie ye nita mike täte yebiti nita bämike. Ñodre, ja tötika Bibliabätä ye nikwe kömikadre ni madabe tärä Dre drieta yebiti ye bitikäre nikwe dre nuaindre yebätä ani töbike. Nita nitre tötike Bibliabätä ye nita mike krüte ye bitikäre nikwe minuto diandrekä ruäre jai niaratre dimikakäre juta Jehovakwe tä ükaninte ño ye mike gare bäri kwin jai nieta nie. Video ¿Gätä nuainta ño nunkwe? aune täräkwata ¿Nire nire tä kukwe Jehovakwe nuainne ni näire? yebiti ni raba niaratre dimike. Tärä Dre drieta yebiti nikwe nitre tötikadre ünä ye ngwane, nikwe niaratre tötikadre tärä “Munkwe Ngöbö taredre Jankunu” yebiti, niaratre ja ngökadrera ñöte akwa tötikadre tärä yebätä nieta nie. Ye köböire nikwe niaratre dimikai nemen bäri “dite tödekakräbiti” (Colosenses 2:7, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). ¿Juta ükaninte Jehovakwe tä kukwe bien nuaindre nie ye nita mike täte?

18, 19. ¿Ñobätä nikwe debe biandre Jehovai?

18 Jondron keta kabrebätä ni rabadre debe bien Jehovai. Kena, ñobätä ñan aune “Ngöbö köböire nita nüne amne niara arabe köböire nita dikekä kwäräkwärä” (Hechos 17:27, 28). Ketebukäre, ñobätä ñan aune niara tärä kwe Biblia ye biani nie. Nitre kristiano juta Tesalónica yete ye erere, Biblia ye jondron ütiäte ye kwrere ni kräke arato ñobätä ñan aune ye “Ngöbö Kukwei” (1 Tesalonicenses 2:13).

19 Ketamäkäre, nikwe debe biandre krubäte Jehovai ñobätä ñan aune ni raba nemen ño ja ketamuko kwe ye driebare kwe nie Biblia yebiti (Santiago 4:8). Aune ketabokäkäre, tä ni tuenmetre nemen juta ükaninte kwe yete yebätä nikwe debe biandre ie. Ni salmo 136 tikaka ie ja namani ruin ño ye erere ja ruin nie, niarakwe niebare: “Munkwe debe bian Jehovai, ñobätä ñan aune niara ye töi kwin; kärekäre niarata ni tarere metre” (Salmo 136:1). Bersikulo ketare ketare salmo yebätä kukwe ne nieta, “kärekäre niarata ni tarere metre”. Nikwe ja ngwain metre Jehovai aune juta ükaninte kwe tä kukwe bien nuaindre nie ye erere nikwe nuaindi angwane, niarata ni tarere metre ye kärekäre käi rabai juto nibätä.

^ párr. 5 Eclesiastés 7:9: “Mä ñaka raba rubun jötrö ngwarbe, ñobätä ñan aune nitre ñaka töbätä ye meden brukwä tä nemen rubun jötrö ngwarbe”.

^ párr. 5 Proverbios 16:32: “Nire ñaka nemen rubun jötrö ngwarbe ye abokän bäri kwin ni dite krubäte ye kräke aune nire tä ja di ngwen ja töi mikakäre jäme ye bäri kwin ni tä juta den jai ye kräke”.