Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Noviembre 2016

Nämenentre kä ikote akwa käräbareta

Nämenentre kä ikote akwa käräbareta

“Mun nämane nüne kä ikote [...], akwa Ngöbö [Jehová] [...] käkwe mun käräbareta nüne kä trä kuin bä nuäre jen kwe te” (1 PEDRO 2:9).

KANTIKO: 43, 28

1. ¿Jerusalén ganinte ye ngwane dre namani bare?

KÄ 607 Kristo känenkri yete, rei Babilonia aune nitre rükä kwe ye kwati krubäte käkwe juta Jerusalén ganinte. Biblia tä niere rei yekwe nitre brare monsore murie ketani ngitra rükäre yebiti aune meritre, nitre umbre bätä nitre bren ye ñaka mikani tuin bobre kwe jai. Mrä mada, “ju Ngöbö metre yekwe kukwani kwe, ki Jerusalén yete ye dikaninte kwe, torre sribebare kwin ye jökrä kukwani kwe aune jondron ütiäte ye jökrä juani ngwarbe kwe” (2 Crónicas 36:17, 19).

2. ¿Jehovakwe dre mikani gare nitre judío ie aune ye köböite dre namani bare?

2 Jerusalén ganinte yekwe ñaka nitre judío töi mikani ñan krütare. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune niaratre ñaka Ngöbö kukwei mikai täte jankunu angwane, nitre Babilonia käkwe niaratre gaite ye kä kwati krubäte te Ngöbökwe nitre niara kukwei niekä juani mike gare ietre. Ye köböite, nitre judío kwati krubäte murie ketani aune nitre mada ye kwati krubäte jänikani ngite Babilonia (Jeremías 15:2) (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). ¿Nitre nämene ngite ye nünanbare ño? ¿Nitre judío nämene ngite Babilonia käkwe nünanbare ye erere nitre kristiano nünanbare? Ye erere nünanbare kwetre akräke, ¿ñongwane namani bare?

 ¿NITRE NÄMENE NGITE YEKWE NÜNANBARE ÑO?

3. ¿Nitre judío nämene Babilonia aune nitre israelita nämene Egipto yekwe nünanbare ja erebe?

3 Jehovakwe niebare nitre judío ie niaratre jänrikadre ngite ye ngwane rabadre nüne nitre yete nämene nüne ño ye erere aune ja di ngwandre kwetre nüne bäri kwin. Jeremías yebiti Ngöbökwe niebare ietre: “Munkwe ju sribe aune munkwe nüna te. Munkwe nüra nöka aune munkwe ngwä kweta”. Aune niebare kwe arato: “Juta te munta ngite yebe munkwe nüna jäme aune munkwe ora Jehovai niaratre kräke, ñobätä ñan aune niaratre rabai nüne jäme ye köböire munkwe nünain jäme jabe arato” (Jeremías 29:5, 7). Nitre judío käkwe Jehová mikani täte yekwe nünanbare kwin krubäte nämenentre ngite yekänti. Nitre judío ie sribi aune kukwe nämene nuaindre ye jökrä bäsi nitre Babilonia käkwe tuanimetre nuainne akwle aune tuanimetre kwetre niken töi jämebiti kä jökrä känti juta yete. Kä ye näire, juta Babilonia ye nämene kwin krubäte sribikäre ngwian ganainkäre jai. Kukwe tikabare kirabe ye tä mike gare metre nitre judío kwati krubäte nämene ngite ye namani jondron rürübäinkä aune jondron sribekä kwin krubäte. Niaratre ruäre namani jondron bökäne krubäte. Kä kwati krubäte nikani ta yete nitre israelita nämene klabore Egipto käkwe ja tare nikabare krubäte ye erere nitre judío nämene ngite Babilonia yekwe ñaka nünanbare (ñäkädre Éxodo 2:23 yebätä). *

4. a) ¿Nitre judío ñaka ja ngwani metre Ngöböi mikani ja ngie nuin ye erere nire nire käkwe ja ngie nuani? b) Nitre judío ja ngwani metre Ngöböi ye kräke, ¿ñobätä ñaka namani nuäre Kukwe biani Ngöbökwe ye jökrä mikakäre täte?

4 Nitre judío ruäre ja ngwani metre Ngöböi ye käkwe nünanbare ngite käi yekänti arato. Niaratre ñaka kukwe blo nuainbare, akwa nitre judío mada mada ye erere niaratre mikani ja tare nike. Erametre nitre judío ie jondron nämene debe näre nünankäre. Akwa ¿niaratre Jehová mikani ño täte? Templo aune kä jondron kukwakäre Ngöböi ye juani ngwarbe aune nitre sacerdote ye ñaka nämene ja ükaninte kwin sribikäre (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). Akwa yebiti ta, nitre judío ruäre ja ngwani metre Ngöböi ye käkwe ja di ngwani Kukwe biani Ngöbökwe ye mikakäre täte. Ñodre, mrö ñäkäibare Ngöbökwe ye Daniel, Sadrac, Mesac aune Abednego käkwe ñaka kwetani. Aune Biblia tä niere Daniel nämene käre orare Ngöböi (Daniel 1:8; 6:10). Akwa yebiti ta, nitre judío ja ngwani metre Ngöböi ye kräke ñaka namani nuäre Kukwe biani Ngöbökwe ye jökrä mikakäre täte. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune juta keteiti ñaka nämene Jehová mike täte ye nämene niaratre gobraine.

Ngöböta kukwe käbämike ye tä nemen bare käre

5. a) ¿Nitre Jehová mikaka täte yei Jehovakwe kukwe meden käbämikani? b) ¿Ñobätä kukwe käbämikani ye nämene nitre töi mike ñan krütare?

5 ¿Kukwe biani Ngöbökwe nämene niere ye erere nitre israelita ye käkwe ja känenkäre Jehová mikaninta täte? Kä ye näire kukwe ye ñaka namani tuin nuäre nuaindre, ñobätä ñan aune nitre Babilonia ye ñaka nämene nitre ngite ye mike kwäre jire. Akwa nitre Jehová mikaka täte ye Jehovakwe mikaita kwäre käbämikani kwe ietre. Aune Ngöböta kukwe käbämike abokän jökrä tä nemen bare käre, ye erere kukwe käbämikani kwe ietre ye namani bare (Isaías 55:11).

¿NITRE KRISTIANO YE NAMANI NGITE BABILONIA?

6, 7. ¿Nitre nämene ngite Babilonia yebätä kukwe mikani gare ye ñobätä nikwe mikadre gare bä jene mada?

6 ¿Nitre nämene ngite Babilonia ye erere nitre kristiano käkwe nünanbarera? Mekerabe, La Atalaya  mikani gare nitre kristiano nämene ja ngwen metre Ngöböi ye namani ngite Babilonia kä 1918 yete aune mikaninta kwäre kä 1919 yete (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). Kukwe mikani gare ye ñobätä mikadre gare bä jene ye nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara ne aune ja känenkäre yekänti.

Rübare Kri Kena ye känenkri kä nikani kwati krubäte ta yete nitre braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye jatani kä mikekä kukwe ngwarbe yebätä

7 Babilonia Kri ye abokän tä kukwe keta kabre ngwarbe kä jökräbiti tibien ye bämike ye nikwe ngwandre törö jai. Akwa ¿kä 1918 yete juta Ngöbökwe namani ngite Babilonia? Ñakare. Erametre kä ye näire nitre braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye rüere ja mikani. Akwa nitre kukwe ngwarbe mikaka täte ye ñan ai käkwe ja mikani niaratre rüere, ñakare aune metrere gobrantre ja mikani niaratre rüere. Ñodre, Rübare Kri Kena ye känenkri kä nikani kwati krubäte ta yete nitre braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye jatani kä mikekä kukwe ngwarbe yebätä. Aisete kukwe ye jökrä tä mike gare juta Ngöbökwe ye ñaka namani ngite Babilonia Kri kisete kä 1918 yete.

¿NITRE NGÖBÖ MIKAKA TÄTE YE ÑONGWANE NAMANI NGITE BABILONIA?

8. ¿Nitre apóstol krütani ye bitikäre dre namani bare? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

8 Fiesta Pentecostés kä 33 yete, nitre kwati krubäte ja mikani kristiano ye dianinkä üai deme yebiti. Nitre ye namani ni “ja mräkäre dianinkä [...], ni blitaka Ngöböbe ni mda mda diäre [...] juta deme Ngöbökwe. Mdakäre abko, [...] jen Ngöbökwe” (ñäkädre 1 Pedro 2:9, 10 yebätä). Nitre apóstol nämene nire ye ngwane konkrekasion jene jene ye ngübabare kwin kwetre. Akwa niaratre krütani ye bitikäre, nitre ruäre konkrekasion jene jene yete jatani kukwe ngwarbe driere nitre ja tötikaka ye töi mikakäre kukwe metre ye tuenmetre. Nitre filósofo Aristóteles aune Platón kukwe driebare ye namani tuin kwin nitre yei. Aisete niaratre jatani kukwe ye driere aune ñaka namanintre kukwe metre Ngöbö Kukweibätä ye driere (Hechos 20:30; 2 Tesalonicenses 2:6-8). Niaratre kwati krubäte nämene kädekani ni umbre ji ngwanka aune sribi ütiäte nämene niaratre kisete konkrekasion jene jene yete. Aune nitre nänkä Jesús jiebiti yei Jesukwe niebare niaratre ye jökrä nämene ni ja mräkäre kukwebätä, akwa bätärekä bätärekä jatanintre ja ükete braibe ji ngwankäre kukwebätä (Mateo 23:8).

Nitre braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti ja ngwani metre Ngöböi ye nämene trigo kwrere. Ja di ngwani kwetre Ngöbö mikakäre täte

9. Nitre kukwe ngwarbe driekä ye jatani sribire ño gwairebe gobran romano ben aune ye köböire dre namani bare ye mä raba mike gare.

9 Kä 313 Kristo bitikäre yete, emperador Constantino nämene gobrantre romano ñaka nämene Ngöbö mike täte ye gobraine. Constantino käkwe kukwe ngwarbe drie nämene ye ükaninte. Ye bitikäre, Iglesia aune gobran romano jatanintre sribire gwaire jabe. Ñodre, Constantino käkwe gätäbare nitre ji ngwanka kukwebätä kwati krubäte yebe. Gätäbare kwetre jabe ye kädekani Concilio de Nicea. Gätä ye bitikäre, Jesús ye Ngöbö drie nämene ye sacerdote kädeka nämene Arrio käkwe ñaka kani ngäbiti yebätä Constantino niara kita manabare ngite. Ja känenkäre, emperador romano Teodosio käkwe Iglesia Católica ye kädekani bäri ütiäte gobran romano yete. Nitre ja tötikaka kukwe kira yebätä tä niere nitre Roma ñaka nämene Ngöbö mike täte ye ja mikani “kristiano” Teodosio näire. Akwa kä ye näire nitre kristiano kukwe metre tuanmetrekä aune ja mikaka rüere ye käkwe nitre ñaka  nämene Ngöbö mike täte nämene kukwe ngwarbe driere ye kani ngäbiti aune ja mikani kwetre Babilonia Kri yekri. Akwa, nitre braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti trigo kwrere käkwe ja ngwani metre Ngöböi niebare Jesukwe ye nämene ruäre. Nitre braibe käkwe niaratre kukwe nuani, akwa ja di ngwani kwetre Ngöbö mikakäre täte (ñäkädre Mateo 13:24, 25, 37-39 yebätä). Erametre, nitre kristiano ja ngwani metre Ngöböi ye nämene ngite Babilonia.

10. ¿Nitre Iglesiate nämene kukwe driere ye ñobätä nitre ruäre ñaka nämene kain ngäbiti?

10 Kristo ye bitikäre kä nikani kwati krubäte ta yete, nitre kwati krubäte nämene ñäke Bibliabätä kukwe griego o latín yebiti. Ye medenbätä Kukwe Ngöbökwe tä dre driere aune nitre Iglesiate nämene dre driere ye ja erebe o ñakare ye nämenentre mike gare jai. Nitre Iglesiate nämene kukwe driere ye ñaka metre nie nämene Bibliabätä ye nämene nüke gare nitre ye ruäre ie angwane  ñaka nämene kukwe ngwarbe ye kain ngäbiti. Akwa niaratre nämene töbike ño ye kädriedre kwetre nitre madabe angwane kukwe tare raba nemen bare bätätre. Niaratre kukwe ye kädriedre angwane murie keta raba.

11. ¿Nitre ji ngwanka Iglesiate käkwe dre nuainbare ne kwe nitre ñaka ñäkädre Bibliabätä?

11 Ja känenkäre, nitre jökrä bäsi ñaka namanina blite kukwe griego o latín yebiti. Aune nitre ji ngwanka Iglesiate käkwe ñaka nitre tuanimetre Biblia kwite kukwe jene jenebiti nitre jökrä nämene blite ye ererebätä. Ye köböite nitre ji ngwanka kukwebätä o nitre ruäre ja tötikabare ye aibe nämene ñäke Bibliabätä. Nitre sacerdote ruäre yei ñäkä ñaka nämene gare täräbätä aune tärä tika ñaka nämene gare ietre arato. Nitre Iglesiate nämene kukwe driere ye nitre ruäre ñaka nämene kain ngäbiti angwane, mika nämene ja tare nike krubäte. Nitre braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti käkwe ja ngwani metre Ngöböi ye braibe nämene ja ükökrö gore aune niaratre ruäre ye kräke ñaka nämene nemen nuäre ja ükakrökäre. Nitre judío nämene ngite Babilonia yebätä namani bare ye erere, “ni blitaka Ngöböbe ni mda mda diäre” dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye kräke ñaka namani nemen nuäre ja ükatekäre kwin Ngöbö mikakäre täte. Nitre jökrä bäsi nämene Babilonia Kri ye kisete.

KUKWE MEDEN MEDEN KÖBÖIRE NAMANINTRE NGÖBÖ MIKETA TÄTE TÖI JÄMEBITI

12, 13. ¿Kukwe meden ketebubätä nitre kristiano metre namaninta Ngöbö mike täte töi jämebiti?

12 ¿Nitre kristiano metre ye namaninta Ngöbö mike täte töi jämebiti Ngöbö tö namani ie ye erere? Jän. Kukwe ketebu ütiäte köböire niaratre namaninta Ngöbö mike täte töi jämebiti. Kena, kä 1450 ye ngrabare imprenta nuäre ngwandre kwäräkwärä ye sribebare, ye abokän máquina tärä aune täräkwata imprimikäre. Imprenta sribe jämi ye känenkri, Biblia ye tika nämene kisebiti. Sribi ye ñaka nuäre. Nitre ie kukwe tika gare krubäte yebiti kä nämene niken bäsi sö kräjätä ta Biblia kwatibe tikakäre. Ne madakäre, Biblia ye tika nämene pergamino o jondron nire kwata yebätä. Ye medenbätä Biblia ñaka nämene krubäte aune rürübäin nämene kabre krubäte. Akwa imprenta aune täräkwata ye köböire, ni ie sribi gare krubäte ye nämene página 1,300 imprimire köböite.

Imprenta sribebare bätä nitre ruärebätä kä jürä ñaka aune kä jutobätä käkwe Biblia kwitani ye köböire nitre kristiano metre namaninta kwäre Babilonia kisete. (Párrafo 12 aune 13 mikadre ñärärä).

13 Ketebukäre abokän Kukwe Ngöbökwe kwita jatani ye köböire nitre kristiano metre namaninta Ngöbö mike täte töi jämebiti. Kä 1500 ye ngrabare, nitre ruärebätä kä jürä ñaka nämene ye murie keta raba nämene gare ietre akwa Biblia kwitani kwetre kukwe jene jenebiti nitre jökrä nämene blite ye ererebätä. Nitre ji ngwanka Iglesiate ye nämene rubun krubäte. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ñaka tö namani nitre brukwä kwin ye tuai ñäke Bibliabätä aune kukwe ne ngwentari: “¿Kä ja tare nikara ye medente mikata gare Bibliabätä? ¿Ni sacerdote käkwe kukwe kädriedre ni krütani yebätä ye ütiä biandre ie ye medente mikata gare Bibliabätä? ¿Nitre papa aune nitre cardenal yebätä medente Biblia tä blite?”. Kukwe ngwarbe keta kabre drieta Iglesiate ye nitre filósofo Aristóteles aune Platón käkwe driebare, niaratre ye nünanbare kä kwati krubäte te Kristo känenkri. Nitre ji ngwanka Iglesiate nämene kukwe driere ye nitre ñaka nämene kain ngäbiti yebätä nämenentre nemen rubun krubäte. Ye medenbätä gata ñäkäbare kwetre nitre brare aune merire kwati krubäte kräke. Ñaka tö namani  nitre tuai ñäke Bibliabätä aune kukwe ne ngwentari. Aune ye erere bäsi namani bare käre ietre. Akwa, nitre nämene ñaka kä jürä ngwen jabätä yekwe ñaka ja tuanimetre gobraindre Babilonia Kri yei. Niaratre ie Kukwe Ngöbökwe yebätä kukwe metre kwani aune tö namani kukwe ye mikai gare bäri jai. Niaratre mikai kwäre kukwe ngwarbe yebätä ye köböi nämene nökrö bäri ja ken.

Nitre ruärebätä kä jürä ñaka nämene yekwe Kukwe Ngöbökwe kwitani kukwe jene jenebiti nitre jökrä nämene blite ye ererebätä

14. a) ¿Nitre tö namani ja tötikai Bibliabätä yekwe dre nuainbare? b) Ja mräkä Russell käkwe dre nuainbare kukwe metre Bibliabätä känänkäre ye mä raba mike gare.

14 Nitre kwati krubäte tö namani ñäkäi Bibliabätä aune ja tötikaibätä aune kukwe nämene nemen gare ietre yebätä tö nämene blitai nitre madabe. Niaratre kukwe meden mikadre era jai ye ñaka tö namani nitre ji ngwanka kukwebätä ye tuai niere jai. Aisete niaratre ngitiani juta ruäre te ne kwe rabadre ja tötike Bibliabätä töi jämebiti. Juta ruäre te niaratre ngitiani ye abokän Estados Unidos. Juta yete Charles Taze Russell nämene nüne. Kä 1870 yete, niara aune nitre mada jatani ja tötike bökän Bibliabätä. Käne, ja mräkä Russell tö namani kukwe meden metre drie nämene ye mikai gare jai. Biblia tä dre niere aune nitre kukwebätä ja bianka kristiano aune nitre ñaka kristiano tä dre driere ye ja erebe o ñakare yebätä ja tötikabare kwin kwe. Kukwe jökrä ñaka nämene Kukwe Ngöbökwe tä dre niere ye driere metre ye nükani gare jötrö ie. Niara aune nitre mada ja tötikaka ie kukwe metre Bibliabätä namani gare, yebätä bati blitabare kwe nitre ji ngwanka Iglesia keta kabre yete ben. Nitre ji ngwanka kukwebätä rabadre kukwe metre ye kain ngäbiti aune rabadre driere Iglesia kwetre yete ie ja mräkä Russell tö namani. Akwa niaratre ñaka tö namani kukwe ye kai ngäbiti. Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä yei jötrö nükani gare niaratre ñaka rabadre Ngöbö mike täte nitre kukwe ngwarbe mikaka täte yebe (ñäkädre 2 Corintios 6:14 yebätä).

15. a) ¿Ñongwane nitre kristiano metre ye namani ngite Babilonia? b) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti?

15 Kukwe ja tötikara nekänti nikwe miri gare jai apóstol namanina itibe abokän krütani ye bitikäre nitre kristiano metre ye namani ngite Babilonia kisete. Akwa kukwe ngwantarita ne täbe mikadre gare nie: “¿Kä 1914 ye känenkri nitre kristiano braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye jatanina nemen kwäre Babilonia Kri kisete ye ñobätä ni raba niere? Rübare Kri Kena ye näire nitre Ngöbö mikaka täte yekwe ñaka kukwe driebare krubäte, ¿yebätä erametre käi ñaka namani juto Jehovabätä? ¿Kä ye näire ja mräkätre aune ja ngwaitre ruäre käkwe ja mikani kukwe gobrankwe yete aune Jehová ñaka namanina niaratre kai ngäbiti o ñakare? Aune nitre apóstol krütani ye bitikäre nitre kristiano namani ngite kukwe ngwarbe ye kisete, ¿akräke ñongwane niaratre mikaninta kwäre?”. Kukwe ütiäte ngwantarita ye nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti.

^ párr. 3 Éxodo 2:23: “Ye bitikäre kä nikani kwati krubäte ta yete rei Egipto krütani, akwa nitre israelita nämene klabore ye köböite namanintre ja tare nike jankunu aune namanintre ja muaire ja di käräkäre bätä niaratre nämene klabore köböite nämene ja muaire ja di käräkäre ye kukwe namani ruin jankunu Ngöbö metre ie”.