Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Mayo 2017

“¿Mätä ti tarere bäri ne ngwä ya?”

“¿Mätä ti tarere bäri ne ngwä ya?”

“Simón, Jona monsoi, ¿mätä ti tarere bäri ne ngwä ya?” (JUAN 21:15NGT).

KANTIKO: 32, 45

1, 2. Pedro gwa gani dibire nükebe kä ngwen ye bitikäre, ¿dre namani gare ja töi kräke ie?

NITRE ja tötikaka Jesukwe ye ni kükü nämene gwa gain dibire nükebe kä ngwen Mar Galilea yete, akwa gwa ñaka nakani jire ietre. Kä jatani ngwen ye ngwane, ni iti nämene mren kräbätä niaratre mike ñärärä. Ye abokän Jesús ganinkröta ara. Niarakwe niebare ietre: “Krade kite küde ruinkri rubätä timon ñöte munkwe, angwane gwa rabai te mun ie. Erere bökänä krade gebaninkä kwetre ñöte. Yete krade ñakare namani näkäita rute ietre, ñobätä ñan angwane gwa namani ere krubäte krade tebätä” (Juan 21:1-6, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte).

2 Jesukwe nitre ja tötikaka kwe ie ban aune gwa biani kwetadre dekä. Ye bitikäre, Simón Pedro mikani ñärärä kwe aune ngwanintari kwe ie: “Simón, Jona monsoi, ¿mätä ti tarere bäri ne ngwä ya?”. Gwa gadre ye nämene tuin kwin Pedro ie ye nämene gare Jesús ie. Aisete Pedro nämene Jesús aune kukwe drie nämene kwe ye tarere bäri o nämene gwa rürübäine ye tarere bäri ye Jesukwe ngwanintari ie raba ruin nie. Pedro niebare Jesús ie: “Jän, Ji dokwäte, mä tare tikwe gare mäi” (Juan 21:15NGT). Kukwe ütiäte  krubäte namani gare ja töi kräke Pedro ie: ye abokän jondron jökrä yebiti ta rabadre Kristo tarere. Yete ja känenkäre, Pedro namani kukwe driere bäri yebiti bämikani kwe Kristo nämene tare kwe. Ye köböire konkrekasion kristiano dimikani krubäte kwe.

3. ¿Ñobätä ni kristiano rabadre ja ngübarebiti?

3 ¿Jesukwe kukwe niebare Pedro ie ye tä dre driere nie? Ye abokän nikwe ja ngübadrebiti aune nikwe Kristo taredre jankunu. Nünandre kä nebätä ye ñaka rabai nuäre ni kräke, ni rabai töbike krubäte aune kukwe kri rabai ni kisete ye nämene gare Jesús ie. Jesukwe kukwe niebare ni nura nökaka yebätä angwane, nitre ruäre käkwe ‘Ngöbö gobrain kukwei’ ye kai ngäbiti kä jutobiti niebare kwe. Akwa ye bitikäre, “jondron kä nebätä ni mikaka töbike aune jondron ütiäte kä nebätä ie nita ja ngökamana” ye köböite kukwe metre ye raba niken kä dubete aune nitre yebätä kä ñaka raba nemen juto jankunu niebare kwe arato (Mateo 13:19-22, NGT; Marcos 4:19, Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras [TNM]). Nikwe ñaka ja ngübadrebiti angwane, dre dre tä ni mike töbike ye ñaka raba ni mike sribire kwin Jehová kräke. Yebätä, Jesukwe kukwe ne niebare nitre ja tötikaka kwe yei: “Munkwe nikra ja käne, aune ñan ja brukwä mika ribi munkwe, mrö näin kri yebiti, angwane döbiti, angwane ngwianbiti” (Lucas 21:34NGT).

4. Nita Kristo tarere bäri o ñakare, ¿ye dre käkwe ni dimikai mike nüke gare jai? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

4 Pedro ye erere, kukwe driedre ye nikwe mikadre nuaindre käne jai yebiti ni raba bämike Kristo ye tare nikwe arato. ¿Nita ye erere nuainne jankunu ye ñokänti raba nemen gare nie? Nikwe kukwe ne ngwandretari jai: “¿Dre bäri ütiäte ti kräke? ¿Dreta kä mike bäri juto tibätä? ¿Sribidre Jehová kräke o jondron mada nuaindre ye tä kä mike bäri juto tibätä?”. Kukwe ngwantarita ye mikakäre gare jai, sribi, jondron ja näkwitara aune jondron kä nebätä ye nita mike tuin ño jai ye köböite ni ñaka raba Kristo tarere jankunu ye nibike mike gare jai.

NIKWE TÖBIKADRE KWIN SRIBI YEBÄTÄ

5. ¿Sribi meden mikani nitre rüne kisete?

5 Pedro ñaka nämene gwa gain ngwarbekäre. Ñakare aune nämene nuainne mräkätre ngübakäre. Kä nengwane, nitre rüne rabadre mräkätre kwe ngübare ye Jehovakwe mikani kisete arato (1 Timoteo 5:8TNM). Kukwe ye mikakäre täte, niaratre rabadre sribire krubäte. Akwa kä krüte nete, sribi ye raba ni mike töbike krubäte.

6. ¿Ñobätä sribi ye raba ni mike töbike krubäte?

6 Kä nengwane, sribi ñaka krubäte akwa nitre kwati krubäte tä sribi känene jai. Ye köböite, tätre ja di ngwen sribi känänkäre. Nitre kwati töi mikata sribire bäri, akwa käre ütiä bianta braibe ietre. Kä nengwane, nitre sribi bökänkä töta nemen nitre sribikä ye braibe mikai sribi keta kabre nuainne bäri. Ye tä käre nitre sribikä mike töbike, nainte aune bren. Niaratre kwati yei jefe kwetre tä dre dre ribere nuaindre ye ñaka nuaindre jökrä kwetre angwane, kitaka raba sribibätä nemen ruin ietre.

Ja ngwandre metre Jehovai ye bäri ütiäte ni kräke, ja ngwandre metre ni madai ye kräke

7, 8. a) ¿Nirei nita ja ngwen bäri metre jondron jökrä yebiti ta? b) ¿Ja mräkä käi Tailandia yei kukwe meden ütiäte namani gare ja töi kräke sribi yebätä?

 7 Ja ngwandre metre Jehovai ye bäri ütiäte ni kräke, ja ngwandre metre ni madai o jefe ie ye kräke (Lucas 10:27TNM). Nita sribire dre dre ribeta metrere nikwe jai ye kräke aune Jehová mikakäre täte jankunu. Akwa nikwe ñaka ja ngübadrebiti angwane, sribi ye ñaka raba ni mike Ngöbö mike täte kwin. Ja mräkä käi Tailandia yebätä kukwe namani bare ye tä dre driere nie ye ani mike gare jai. Niara tä niere: “Ti nämä computadora ükete, ye sribi ütiäte krubäte, akwa nämä kä denkä krubäte tikän. Aisete kä ñaka nämä nemente tie kukwe ja üaire ye kräke. Yebätä ti törbadre Gobran Ngöbökwe mikai käne jai angwane, ti rabadre sribi mada känene jai ye rükaba gare tie”. ¿Ja mräkä ye dre nuainbare?

8 Niara tä niere arato: “Tikwe töbikaba kä kwati näre kukwe yebätä ye bitikäre, tikwe ja töi mikaba helado rürübäine ji ngrabare. Kenanbe, ñaka rababa nuäre ti kräke ngwian ganainkäre debe näre aune ti rababa ulire. Ti nämä ngätäi nitre sribi muko käne tikwe yebe angwane, rababatre nemen ti kötaire aune ñobätä nämä ruin tie helado rürübäindre ye sribi bäri ütiäte computadora ükadrete ye kräke ye niaratre nämä ngwentari tie. Jehovakwe ti dimikadre kä ngwen nüke jai aune kä rabadrete tie sribi ja üaire nuainkäre ye tikwe ribeba ie. Jötrö ngwarbe kukwe kwin jataba nemen bare ti kräke. Nitre helado kökaka tie yei helado meden nämä nemen tuin kwin ye rababa gare tie aune ti nämä helado sribere bäri kwin. Kä rikaba braibe ta yete, helado sribe nämä tikwe ye jökrä ti jataba rürübäine mantre jetebe. Erametre ti nämä ngwian ganainne bäri ti nämä computadora ükete ye kräke. Käta bäri juto tibätä ñan ñobätä aune sribi ñaka krubäte ti kisete bätä ti ñaka töbike krubäte käne ye erere. Aune bäri ütiäte, ja ruin bäri Jehová ken tie” (ñäkädre Mateo 5:3, 6 yebätä). *

¿Sribi tikwe ye tuin bäri ütiäte tie sribi Jehovakwe ye kräke?

9. ¿Ñokänti ni raba töbike kwin sribi yebätä?

9 Ni sribikä baliente ye tuin kwin Jehovai aune ni rabadre ye erere ye ütiäte krubäte (Proverbios 12:14). Akwa nikwe ñaka sribi ye mikadre tuin bäri ütiäte jai nita sribire Jehová kräke ye ngwä. Jondron meden meden ribeta metrere nikwe jai nünankäre yebätä Jesús nämene blite ye ngwane, niebare kwe: “Munkwe Gobran Ngöbökwe aune kukwe metre Ngöbökwe känä jankunu käne, aune jondron jökrä mada ye biandi munye” (Mateo 6:33TNM). Akwa nita töbike kwin sribi yebätä, ¿ye ñokänti raba nemen gare nie? Ni raba ngwentari jai: “¿Sribi tikwe ye tuin bäri ütiäte tie, akwa sribi Jehovakwe ye ñaka tuin ütiäte tie aune tä kren mike tie?”. Kukwe ngwantarita ye nikwe mikai gare ño yekwe ni dimikai mike nüke gare kwin jai nire o dre tareta metrere nikwe.

10. ¿Jesukwe kukwe meden ütiäte driebare ja töi kräke nie?

10 Dre rabadre bäri ütiäte ni kräke ye Jesukwe driebare nie. Bati, meritre ja etebare María aune Marta ye gwirete niara janamene.  Bengwairebe, Marta namani ukwen rien Jesús kräke, akwa María namani täkäni tibien Jesús ken kukwe nuakäre. Ye ngwane, María ñaka namani Marta dimike yebätä namani rubun. Akwa Jesukwe niebare Marta ie: “Jändrän ketetibe bäri ütiäte, ye mden abko Maríakwe känäniri jakrä, [...] Ye abko ni ñakare jire abko rabadre denkä kän” (Lucas 10:38-42). Yebiti Jesukwe kukwe ütiäte driebare ja töi kräke nie. ¿Ye abokän kukwe meden? Jondron kä nebätä ye ñaka rabadre ni näkwite aune Kristo tare nikwe ye bämikakäre, ni rabadre “jändrän ketetibe bäri ütiäte” ye den jai. Ye tä mike gare nita ja kete Jehovabe ye käre rabadre bäri ütiäte ni kräke.

NIKWE TÖBIKADRE KWIN JONDRON JA NÄKWITARA YEBÄTÄ

11. ¿Nikwe ja dükadre yebätä Biblia tä dre niere?

11 Ni jökrä kisete sribita krubäte. Ye medenbätä ruäre ngwane nikwe ja dükadre ye nita ribere jai. Biblia tä niere: “Ni kä tibienbätä mrödre aune tomana ñadre bätä jondron kwin rabadre kwe aune sribibare ja dibiti kwe ye käi ngwandre juto kwe jabätä ye bäri kwin kräke” (Eclesiastés 2:24). Nitre ja tötikaka Jesukwe rabadre ja düke ye nämene gare Jesús ie. Ñodre, Jesús aune niaratre kukwe driebare krubäte ye bitikäre, niebare kwe ietre: “Brän jadüke chi kä kaibete” (Marcos 6:31, 32).

12. ¿Ñobätä nikwe ja ngübadrebiti jondron ja näkwitara yebätä? Mä raba mike gare keteiti.

12 Nita ja näkwite ye ngwane jata nemen ruin kwin nie. Akwa nikwe ja ngübadrebiti ne kwe nikwe ñaka jondron ja näkwitara ye mikadre tuin bäri ütiäte jai. Siklo kena yete, nitre kwati töi nämene ne erere: “Ari mröre, ari tomana ñain, ñobätä ñakare angwane ni gatai jetebe” (1 Corintios 15:32NGT). Kä nengwane, nitre kä jökräbiti tibien töita ye erere. Ñodre, monso bati käi Europa occidental ye jatani ja ükökrö gätäbätä. Akwa jondron ja näkwitara ye nämene tuin bäri kwin ie yebätä ñaka jatani ja ükökrö jankunu gätäbätä. Ye bitikäre, nämene ja töi mike bäri jondron ja näkwitara yebätä ye köböite kukwe kri keta kabre namani kisete ye nükani gare ie. Aisete jataninta ja tötike Bibliabätä. Ja känenkäre, jatani kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driere. Ja ngökani ñöte kwe ye bitikäre niebare kwe: “Kä kwati krubäte te ti töi nämä jerekäbe jondron ja näkwitara yebätä akwa ye bitikäre Jehová mikadre täte ye aibe tä kä mike bäri juto nibätä ye rükaba gare tie”.

13. a) Ñobätä ni ñaka rabadre kä denkä krubäte jai ja näkwitakäre ye mun raba bämike keteiti. b) ¿Dre raba ni dimike töbike kwin jondron ja näkwitara yebätä?

13 Nikwe ja näkwitadre ye köböire ja rabadreta ruin kwin aune dite nie. Akwa, ¿nikwe ora diandrekä nuäi jai ja näkwitakäre? Kukwe ngwantarita ye mikakäre gare jai ani kukwe ne bämike. Ni kwati ie galleta aune jondron mada mane ye tuin kwin krubäte. Akwa käre nikwe ye aibe kwetadre angwane, raba ni mike bren ye gare nie. Ni ñaka rabadre bren yekäre, nikwe mrö kwin kwetadre. Ye erere arato, käre ni täi kä denkä bäri jai ja näkwitakäre angwane, nikwe ñaka ja ketai kwin Jehovabe. Nita töbike kwin jondron ja näkwitara yebätä, ¿ye dre raba ni dimike mike gare jai? Ja ükakrökäre gätäte, kukwe driekäre aune ja tötikakäre Bibliabätä nita ora denkä nuäi jai bämän krati te ye nikwe tikadre täräbätä jai. Biti, bämän ye arabe te nita ora denkä nuäi jai ja daka, televisión, videojuego o jondron mada kräke ye nikwe tikadre täräbätä jai. Jondron ketebu ye kräke nikwe ora dianinkä nuäi jai ye ja näre o ñakare ye nikwe mikadre ñärärä angwane, ni rabadre ja töi ükete kukwe yebätä  o ñakare ye rabai gare nie (ñäkädre Efesios 5:15, 16 yebätä). *

14. ¿Dre käkwe ni dimikai jondron kwin ja näkwitara ye den jai?

14 Jehová tä ni tuenmetre jondron ja näkwitara ye den jai. Aune nitre rüne rabadre jondron ja näkwitara ye den mräkätre kräke arato. Jehová töita ño ye kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre tä mike gare nie. Kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre ye tä ni dimike kukwe kwin den nuaindre jai * (nota mikadre ñärärä). Ngöböta jondron kwin ja näkwitara bien nie (Eclesiastés 3:12, 13). Erametre ni jökrä ñaka ja näkwite jondron ja erebebiti (Gálatas 6:4, 5). Aisete dre dre tuin kwin nie ja näkwitara, akwa nikwe ja ngübadrebiti. Jesukwe niebare: “Jändrän ütiäte krikri tädi ükani mdente jakrä munkwe, ye känti mun töi [brukwä, TNM] tädi arato” (Mateo 6:21). Rei Jesús ye tare nikwe angwane, nita töbike, blite aune ja ngwen ño yebiti nikwe bämikai Gobran Ngöbökwe ye bäri ütiäte ni kräke (Filipenses 1:9, 10TNM).

NIKWE TÖBIKADRE KWIN JONDRON KÄ NEBÄTÄ YEBÄTÄ

15, 16. a) ¿Ñobätä jondron kä nebätä ye raba nemen kö okwä kwrere ni kräke? b) ¿Jesukwe dre niebare jondron kä nebätä yebätä?

15 Dän, celular, computadora aune jondron mada mrä mrä sribeta ye nitre kwati tö tuai  jakwe. Ye köböite, tätre jondron kä nebätä aune ngwian ye mike tuin bäri ütiäte jai. Dre abokän nita mike tuin bäri ütiäte jai rabadre gare nie yekäre, nikwe ja trä tuadre. Nikwe ngwandretari jai: “¿Tita kä denkä bäri jai töbikakäre celular o dän mrä mrä sribeta yebätä ja tötika gätä kräke ye ngwä? ¿Tita sribire krubäte mantre jetebe yebätä kä ñaka nemente krubäte tie orakäre o ñäkäkäre Bibliabätä?”. Nikwe ñaka ja ngübadrebiti angwane, ni raba kite jondron kä nebätä tarere bäri Kristo taredre nikwe ye kräke. Jesukwe kukwe niebare nebätä nikwe töbikadre: “Mun tö jändrän bkäne kabre jakrä, ye ngäniene munkwe ja ngibia” (Lucas 12:15). ¿Ñobätä Jesukwe kukwe ye niebare?

Ni töi tädre bäri jondron kä nebätä yebätä angwane, ni ñaka raba sribire kwin Jehová kräke

16 Jesukwe niebare: “Ni ñakare jire abko rabadre sribire bkänkä nibu kräke ja näire, ñobtä ñan angwane [...] iti rabadre tare kwe amne mdabtä mätä rabadre; iti kukwei mikadre täte jökrä kwe, akwa mda abko ñan kukwei mikadre täte kwe. [...] ni ñan raba ja töi mike kwatibe sribire Ngöbökrä, ja töi mikare kwatibe ngwian ganankrä kwärä jae” (Mateo 6:24). Ni töi tädre bäri jondron kä nebätä yebätä angwane, ni ñaka raba sribire kwin Jehová kräke. Ni ngite yebätä, jondron keta kabre ie “ni ngätä tö” yebe nikwe ja tuadre jankunu, keteiti ye abokän ni tö jondron tuai krubäte jakwe (Efesios 2:3NGT).

17. a) ¿Ñobätä ñaka nemen nuäre nitre ruäre kräke töbikakäre kwin jondron kä nebätä yebätä? b) ¿Dre käkwe ni dimikai ñaka ja töi mike jondron kä nebätä yebätä?

17 Nitre kwati töita jondron tuabätä bäri jakwe ye köböite ñaka tätre töbike kwin jondron kä nebätä yebätä (ñäkädre 1 Corintios 2:14 yebätä). Niaratre ñaka töbike kwin, yebätä dre kwin aune dre abokän blo ye ñaka raba nemen gare ietre (Hebreos 5:11-14). Nitre tö dre tuai jakwe yebätä töita nemen bäri raba ruin nie. Aune jondron tä bäri kwetre ye ngwane, töta nemen bäri jondron madai ja kräke (Eclesiastés 5:10). Akwa nikwe ja ngübadrebiti ñaka töbikakäre ye erere. ¿Nikwe ja ngübadrebiti ño? Käre nikwe ñäkädre Bibliabätä. Yekwe ni dimikai ñaka ja töi mike jondron kä nebätä yebätä (1 Pedro 2:2). Jesús kä dianinkä jai töbikakäre Jehová kukwei yebätä, ye köböire Diablukwe nuaninte ye ngwane kä ngwani nüke kwe jai (Mateo 4:8-10TNM). Ye erere arato, ni ñaka tö jondron kä nebätä mikai bäri ütiäte jai angwane, Jehová tä kukwe kwin niere mäträkäre nibätä ye nikwe mikadre täte. Yebiti nikwe bämikai Jesús ie, niara bäri tare nikwe jondron kä nebätä yebiti ta.

¿Dre abokän bäri ütiäte ni kräke? (Párrafo 18 mikadre ñärärä).

18. ¿Nikwe dre mikadre gare kwin jai?

18 “¿Mätä ti tarere bäri ne ngwä ya?” ngwanintari Jesukwe Pedro ie ye ngwane, sribi Jehovakwe ye rabadre bäri ütiäte Pedro kräke ye driebare kwe ie. Pedro kä ye abokän “Jä Kunkwä” meden gärätä ye ütiäte krubäte, ñan ñobätä aune sribibare kwe Jehová kräke ye ngwane, ja ngwani dite kwe jä kwrere (Hechos 4:5-20TNM). Ye erere arato, nita Kristo tarere ye tädre dite jä kwrere ye nikwe mikadre gare kwin jai. Arato sribi, jondron ja näkwitara aune jondron kä nebätä yebätä nita töbike kwin o ñakare ye nikwe mikadre gare kwin jai. Ye erere nikwe nuaindi angwane, Pedro kukwe niebare ne erere nikwe niei Jesús ie: “Ji dokwäte, mä tare tikwe gare mäi”.

^ párr. 8 Mateo 5:3, 6, (TNM): “Nire nire ie gare tä kukwe ja üaire ribere jai yebätä kätä juto, ñobätä ñan aune Gobran kä kwinbätä ye tä kräketre... Nire nire tä kukwe kwin nuaindre ribere mrö aune tomana kwrere jai yebätä kätä juto, ñobätä ñan aune ye biain ietre”.

^ párr. 13 Efesios 5:15, 16, (NGT): “Ne medenbätä munta ja mike ño, munkwe mika ñärärä kwin. Ñan nüna munkwe ni töi ñakare kwrere, akwa munkwe nüna ni töbätä kwrere. Köbö jökrä diandre munkwe jai jondron kwin nuainkäre, ñobätä ñakare angwane jondron käme tä näin krubäte nengwane”.

^ párr. 14 “¿Son sanas nuestras diversiones?”, La Atalaya 15 octubre 2011, página 9 nemen 12, párrafo 6 nemen 15 yebätä mikadre ñärärä.