Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Mayo 2016

“Mun nän, [...] nitre nünanka kä jökräbti temen, ye känti [...] amne munkwe niaratre mika ja töitikaka siba tibe”

“Mun nän, [...] nitre nünanka kä jökräbti temen, ye känti [...] amne munkwe niaratre mika ja töitikaka siba tibe”

“Mun nän, [...] nitre nünanka kä jökräbti temen, ye känti [...] amne munkwe niaratre mika ja töitikaka siba tibe amne munkwe niaratre ngöka ñöte [...]. Amne kukwe diribare tikwe munye, ye erere munkwe diri jökrä ietre” (MATEO 28:19, 20).

KANTIKO: 141, 17

1, 2. Nita ñäke Mateo 24:14 yebätä angwane, ¿kukwe meden meden nita ngwentari jai?

KÄ KRÜTE nete kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driedi nitre kä jökräbiti ie niebare Jesukwe (Mateo 24:14TNM). Kä nengwane, ni testiko Jehovakwe ye gare kä jökräbiti nita kukwe driere yebätä. Nita kukwe driere ye tä nemen tuin kwin nitre ruäre ie. Nitre mada abokän ie ñaka tä nemen tuin kwin akwa nita kukwe driere yebätä tätre ni mike tuin ütiäte jai. ¿Jesús kukwe niebare ye ni Testiko aibe tä nuainne ni raba niere? ¿Ñobätä ye gare metre nie?

2 Nitre tä kukwe keta kabre mike täte ye tätre Jesús kukwe driebare ye mike gare nieta kwetre. Niaratre kräke, kukwe driedre ye abokän kukwe kädriedre iglesiate, televisión o Internet yete nieta kwetre. Nitre ruäre kräke, kukwe driedre ye abokän Jesús namani gare ño ietre ye mikadre gare kwetre nitre madai nieta kwetre. Aune nitre mada kräke, kukwe driedre ye abokän nitre tä ja  di ribere ye dimikadre o kukwe kwin nuaindre nieta kwetre, ñodre, ja mikadre doctor, ni bren ngübaka o dirikä. Akwa ¿nitre ja tötikaka ye rabadre kukwe driere ye erere niebare Jesukwe?

3. Mateo 28:19, 20 tä niere ye erere, ¿nitre nänkä Jesús jiebiti ye rabadre kukwe meden ketabokä nuainne?

3 ¿Nitre ja tötikaka ye tädre kwekebe nitre ngübare nüke ja känti yei Jesús tö namani? Ñakare, ñobätä ñan aune niara ganinkröta ye ngwane niebare kwe nitre kwati krubäte nänkä niara jiebiti yei: “Mun nän, [...] nitre nünanka kä jökräbti temen, ye känti [...] amne munkwe niaratre mika ja töitikaka siba tibe amne munkwe niaratre ngöka ñöte [...]. Amne kukwe diribare tikwe munye, ye erere munkwe diri jökrä ietre” (Mateo 28:19, 20). Nibira gare nie ye erere, nitre nänkä Jesús jiebiti ye rabadre nitre mike ja tötikaka, ngökö ñöte aune dirire ietre. Akwa käne rabadre niken nitre känene. Ni ie kukwe gare krubäte Bibliabätä käkwe niebare ni kukwebätä ye itire itire rabadre niken nitre tä medente yekänti, niaratre rabadre niken ji ngrabare o niken mren kribiti ta akwa rabadre nuainne (Mateo 10:7; Lucas 10:3).

4. ¿Ni rabadre “ni nire kaka” yekäre nikwe dre nuaindre?

4 ¿Nitre ja tötikaka yekwe kukwe driedre kaibe yei Jesús tö namani? ¿O niaratre jökrä tädre ja ükaninte kwin kukwe driekäre gwairebe ie tö namani? Erametre ni kristiano ñaka raba kukwe driere kaibe “nitre nünanka kä jökräbti temen” yei. Aisete nitre kristiano tädre ja ükaninte kwin. Nitre ja tötikaka ye rabai “ni nire kaka” niebare Jesukwe ye ngwane, nämene blite kukwe yebätä (ñäkädre Mateo 4:18-22 yebätä). * ¿Akwa dre gäräbare kwe? Nitre ja tötikaka ye itire itire rabadre gwa kite kaibe aune rabadre gwa ngübare nüke kötü kwete jai ye ñan ai gäräbare kwe. Ñakare aune, nitre nämene krade yebiti gwa gain yebätä Jesús nämene blite. Gwa kitakäre nitre kwati ye rabadre sribire ja dibiti aune keteitibe bätä ja ükaninte kwin ribe nämene (Lucas 5:1-11).

5. ¿Kukwe meden ketabokä ngwantarita abokän nikwe mikai gare, aune ñobätä?

5 Nire nire tä kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driere ye rabadre gare nie yekäre, kukwe ngwantarita ja känenkäre ne nikwe mikadre gare:

  • ¿Ni kristiano rabadre kukwe meden driere?

  • ¿Dre käkwe ni töi mikadre kukwe driere?

  • ¿Nikwe kukwe driedre ño?

  • ¿Kä meden meden känti nikwe kukwe driedre, aune nuadre nememe ñongwane?

Kukwe mikai gare ye käkwe ni dimikai mike gare jai nire nire tä kukwe driere abokän köböire nitre raba nemente nire. Aune ye käkwe  ni dimikai kukwe driere jankunu (1 Timoteo 4:16).

¿NI KRISTIANO RABADRE KUKWE MEDEN DRIERE?

6. Jesús kukwe drie manabare ye ni testiko Jehovakwe tä nuainne, ¿ye ñokänti gare metre nie?

6 (Ñäkädre Lucas 4:43 yebätä). * Jesús “kukwe kwin Ngöbö gobrain[bätä]” driebare. Aune niara tö ni ja tötikaka kwe ye tuai kukwe ye arabe driere. ¿Nitre kukwe medenbätä abokän aibe tä kukwe driere nitre kä jökräbiti tibien ie? Ni testiko Jehovakwe. Nita kukwe driere ye ñaka nemen tuin kwin nitre ruäre ie abokän tä ye erere niere. Ñodre, ni brare nämene misionero aune sacerdotere käkwe dre niebare ni Testiko ie ye ani mike gare jai. Niara mikani gare nünanbare kwe juta keta kabre te aune juta ye ketare ketare te nämene ngwentari nitre Testiko ie kukwe meden drieta munkwe. Ni ye käkwe niebare: “Niaratre jökrä tö ñaka ñobätä ñan aune niaratre nämä kukwe arabe niere: ‘Kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä’”. Ni iti kukwe niebare ye tä mike gare ni ñaka tä ja ngwen ni tö ñaka ye erere, ñakare aune ni kristiano metre yebätä nita ja töi mike ja näre jökrä o nita keteitibe (1 Corintios 1:10). Kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä ye abokän täräkwata ne tä mike gare metrere arato. Kädekata Ni Mikaka Mokre. Tä Gobran Jehovakwe mike gare. Sribeta kukwe 254 jene jenebiti, aune sö kratire kratire imprimita 59 millón näre. Täräkwata Ni Mikaka Mokre ye döräita bäri kä jökräbiti tibien.

Ni testiko Jehovakwe aibe tä kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driere

7. ¿Nitre tä nitre kukwe ngwarbe mikaka täte jie ngwen ye ñaka tä kukwe metre driere ye ñobätä nita niere?

7 Nitre tä nitre kukwe ngwarbe mikaka täte jie ngwen ye ñaka kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driere (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). Aune tätre blite Gobran yebätä angwane niaratre kwati tä niere kukwe ye abokän tä ni brukwäte (Lucas 17:21). Gobran ye tä gobrane kä kwinbiti aune Jesús tä Reire gobran yete ye niaratre ñaka tä driere. Navidad o Semana Santa yete niaratre tä blite Jesubätä. Akwa Gobran Ngöbökwe kukwe kä nebätä ükaite aune kukwe käme nuainta Kä tibienbätä diainkä gwäune ye ñaka tätre driere (Apocalipsis 19:11-21). Jesús tä Reire Gobran Ngöbökwe yete ye käkwe dre dre nuaindi ye erametre ñaka gare ietre. Jesús kukwe meden driebare ye ñaka nüke gare ietre, aune ñobätä niaratre rabadre kukwe ye driere ye ñaka nüke gare ietre arato.

¿DRE KÄKWE NI KRISTIANO TÖI MIKADRE KUKWE DRIERE?

8. ¿Töbikata ño kukwe driekäre abokän ñaka kwin?

8 Ni ja tötikaka Jesube ñaka rabadre kukwe driere ngwian ganainkäre o ju bä nuäre sribekäre jai. Jesús kukwe ne niebare: “Munkwe jondron ne kani ngäbiti ngwarbe, angwane bian ngwarbe arato” (Mateo 10:8NGT). Aisete kukwe driedre ye ñaka nuaindre ngwian ganainkäre (2 Corintios 2:17). Ni ja tötikaka Jesube tä kukwe driere ye ütiäre ñaka rabadre ngwian kärere (ñäkädre Hechos 20:33-35 yebätä). Jesús kukwe mikani gare metre, akwa nitre kukwebätä ye bäsi jökrä tätre ja töi mike ngwian kärere iglesia kwetre ükatekäre  aune ngwian biankäre nitre ji ngwanka niaratre käne yei bätä nitre sribikä kräketre yei. Ye köböire, nitre tä nitre kukwe ngwarbe mikaka täte jie ngwen ye tä nemen jondron bökäne krubäte (Apocalipsis 17:4, 5).

Kukwe driedre ye ñaka nuaindre ngwian ganainkäre

9. ¿Ni testiko Jehovakwe tä kukwe driere ja töi bökänbiti ye nita bämike ño?

9 ¿Ni raba dre niere ni testiko Jehovakwe yebätä? ¿Nita ngwian kärere nitre ie Ju Ja Ükarakrö nikwe yete o gätä krikri yete? Ñakare. Nitre tä ngwian bien ja töi jeñebiti yebiti sribi nuainta nikwe ye ütiä bianta (2 Corintios 9:7). Nita kukwe Bibliabätä driere ye ütiä bian ñaka nie, akwa kä käne yete nikwe kukwe driebare ora 2,000 millón näre bäsi aune nikwe nitre millón ni ökän tötikani Bibliabätä sö kratire kratire. Kä jutobiti nita ngwian nikwe yebiti sribi ye nuainne. Ni kukwe mikaka gare jai käkwe niebare ni Testiko ye tä metrere kukwe driere aune nitre tötike. Aune niaratre jie ngwanka ñaka tärä abokän ie rabadre ngwian bien sribi ütiäre. Ni Testiko ñaka tä kukwe driere ngwian ganainkäre angwane, ¿se ñobätä nita nuainne? Jehová aune nitre mada tare nikwe yebätä nita nuainne. Yebiti nita kukwe nieta Salmo 110:3 yekänti ye mike nemen bare (ñäkädrebätä). *

¿NI KRISTIANO RABADRE KUKWE DRIERE ÑO?

Kä jökrä känti nitre tä yekänti nita niken. (Párrafo 10 mikadre ñärärä).

10. ¿Jesús aune nitre ja tötikaka kwe yekwe kukwe driebare ño?

10 ¿Jesús aune nitre ja tötikaka kwe yekwe kukwe driebare ño? Nitre nämene medente ye jökrä känti nämenentre niken. Ñodre, nämenentre kukwe driere ji ngrabare aune jondron  rürübäin nämene yekänti. Aune nämenentre niken ju ju te arato (Mateo 10:11; Lucas 8:1; Hechos 5:42; 20:20). Niaratre nämene ja ükete kwin nänkäre ju ju te ye ngwane, nämenentre kukwe driere nitre jökrä ie.

11, 12. Ni Testiko tä ja di ngwen kukwe driekäre aune nitre kukwe ngwarbe mikaka täte tä nuainne, ¿ye ja erebe?

11 ¿Aune nitre kukwe ngwarbe mikaka täte yebe nitre tä näin ye tä dre nuainne? ¿Tätre kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driere Jesús erere? Niaratre ye jökrä bäsi töta nemen ngwian biain nitre niaratre jie ngwanka yei ne kwe rabadre kukwe kädriere kräketre. Akwa Jesús nämene kukwe driere ne kwe nitre mada rabadre nemen ja tötikaka, ye erere nitre ye ñaka tä nuainne. Ñakare aune tä nitre tä ja ngwen metre ietre ye töi mike ja ükökrö käre bentre. Ruäre ngwane niaratre tä nitre ja ngwanka metre ietre ye töi mike kukwe driere. Ñodre, kä 2001 yete, papa Juan Pablo II käkwe tärä tikani yebätä niebare kwe nitre católico ye rabadre kukwe driere apóstol Pablo erere, niarakwe niebare: “¡Tikwe ñan Kukwe Driedre angwane ti bobre jakän!”. Papa Juan Pablo II käkwe niebare arato ñan “nitre ie kukwe gare” aibe rabadre kukwe driere, ñakare aune nitre jökrä iglesiate rabadre nuainne. Akwa nitre bäsi jökrä käkwe ñaka niara kukwei mikani täte.

12 Kä 1914 yete ja känenkäre Jesús tä Gobrane Rei erere ye ni testiko Jehovakwe aibe tä driere. Kukwe driedre ye bäri ütiäte ni kräke, Jesús nuain manabare ye erere (Marcos 13:10). Tärä keteiti tä blite kukwe mikata täte yebätä käkwe niebare kukwe driedre ye bäri ütiäte nitre testiko Jehovakwe ye kräke. Nitre tä mrö nike, ja ruin kaibe ie o tä bren ye tätre ja di ngwen dimike, akwa kä krütai yebätä blitadre kwetre aune dre nuaindre rabatekäre nire ye bäri ütiäte kräke ye ñaka käi kwitekä jabiti. Aune ye metre. Ni Testiko tä kukwe ye driere jankunu aune Jesús bätä nitre ja tötikaka kwe kukwe driebare ño ye erere ni täbe nuainne.

¿KÄ MEDEN MEDEN KÄNTI NIKWE KUKWE DRIEDRE, AUNE NUADRE NEMEME ÑONGWANE?

13. ¿Kä meden meden känti nikwe kukwe driedre?

13 Jesús niebare nitre ja tötikaka kwe ye käkwe kukwe driedi aune nitre tötikadi kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä “kä jökräbiti tibien”. Jesús niaratre juani “nitre juta jökrä te” ye mike ja tötikaka siba (Mateo 24:14TNM; 28:19, 20). Aisete kukwe driedre nitre jökrä ie (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). Ye abokän ni kristiano rabadre kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driere kä jökräbiti tibien meden gärätä.

14, 15. ¿Ni Testiko tä kukwe driere ye tä kukwe niebare Jesukwe mike nemen bare ye ñobätä ni raba niere? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

14 Nibira gare nie ye erere, Jesukwe niebare kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä ye driedi Kä jökräbiti tibien. ¿Ni Testiko tä kukwe driere ye tä kukwe niebare Jesukwe mike nemen bare ye ñobätä ni raba niere? Kä Estados Unidos yekänti, nitre kukwe ngwarbe mikaka täte ye jie ngwanka tä 600,000 näre. Akwa juta ye arabe te ni Testiko 1,200,000 näre tä Jesús kukwe driebare ye mike gare. Aune kä jökräbiti tibien nitre sacerdote católico tä 400,000 näre, akwa ni Testiko tä millón ni kwä biti bäri kukwe driere juta 240 yete aune kä jene jene känti. Erametre ni testiko Jehovakwe tä kukwe driere Kä jökräbiti tibien. Yebiti metrere nita Jehová mike ütiäte jai aune käikitekä (Salmo 34:1; 51:15).

15 Ni testiko Jehovakwe töita kwatibe kukwe driebätä nitre jökrä ie kä krütai ye känenkri. Rabadre bare nie yekäre, tärä keta kabre, täräkwata, täräkwata kia bätä täräkwata nitre  nübaikäre ye nita kwite aune döräire kukwe 700 jene jene biti bäri. Aune tärä bätä täräkwata bianta nikwe ye ni ñaka ütiä kärere jire. Kä känente nikwe tärä aune täräkwata tä blite Bibliabätä ye sribebare 4,500 millón biti bäri. Kukwe 130 jene jene ye biti bäri nikwe Biblia Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras ye sribebare 200 millón biti bäri arato. Aune Internet käi nikwe yete kukwe tä mikani 750 biti bäri kukwe jene jene yebiti. Ni Testiko aibe tä sribi ütiäte krubäte ye nuainne.

16. ¿Ni testiko Jehovakwe yekwe Ngöbö üai deme tä ye ñokänti gare nie?

16 ¿Kukwe driedre niebare Jesukwe ye nuadi nememe ñongwane? Niarakwe niebare ye nuadi nememe kä krütai ye ngwane (Mateo 24:14TNM). Ni testiko Jehovakwe tä kukwe driere jankunu kä krüte ne näire ñobätä ñan aune üai deme Ngöbökwe ye tä nikwe (Hechos 1:8; 1 Pedro 4:14). Nitre nänkä kukwe madabätä ye ruäre tä niere üai deme tä kwetre arato. Akwa ¿niaratre raba kukwe driere ni testiko Jehovakwe ye erere kä krüte nete? Niaratre ruäre tä ja di ngwen kukwe driere ni erere, akwa ñaka tä nemen bare ietre. Mada abokän tä juto biare kukwe driekäre, akwa kä ruäre aibe te. Aune niaratre mada abokän tä niken ju ju te, akwa ñaka tä kukwe Gobran Ngöbökwe yebätä driere. Aisete Jesús sribi kömikani ye niaratre ñaka tä nuainne.

¿KÄ NENGWANE NIRE NIRE TÄ KUKWE GOBRAN NGÖBÖKWE YEBÄTÄ DRIERE?

17, 18. a) ¿Ni testiko Jehovakwe ye aibe tä kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driere ye ñokänti gare metre nie? b) ¿Dre köböire kukwe drie ye tä nemen bare nie?

17 ¿Kä nengwane nire nire tä kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driere? Ni testiko Jehovakwe aibe tä nuainne. ¿Ñobätä ye gare metre nie? Kena, nita kukwe metre driere yebätä, ye abokän nita kukwe Gobran Ngöbökwe driere. Ketebukäre, ye abokän kukwe driedre ño ye erere nita nuainne, nita niken nitre tä nüne yekänti. Ketamäkäre, nita nuainne töi bökänbiti, ye abokän Jehová aune nitre mada tare nikwe yebätä nita nuainne. Ketabokäkäre, ye abokän nita kukwe driere kä jökräbiti, ñobätä ñan aune nita kukwe driere nitre juta jökrä te ie o kukwe jene jenebiti. Aune ketarikekäre, ye abokän kä krütai ye känenkri nikwe kukwe driei jankunu.

18 Kä krüte nete juta Jehovakwe tä kukwe keta kabre nuainne kukwe driekäre Gobran Ngöbökwe yebätä ye tuin kwin krubäte. ¿Dre köböire tä nemen bare nie? Apóstol Pablo niebare Ngöböta ni töi mike aune tä ja di bien nie nuainkäre (Filipenses 2:13). Ye medenbätä Jehovakwe ni dimikadre jankunu ye nita kärere ie ne kwe nikwe kukwe driedre ja brukwä tätebiti (2 Timoteo 4:5).

^ párr. 4 Mateo 4:18-22, (Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte): “Jesús nikani mren Galilea köräbäre dikekä, angwane ni ja etebare jakwe jutuabare nibu ie. Ni iti kä Simón, arabe kä Pedro. Ni iti abrä kä Andrés. Nitre nibu ne nämene krade kite mrente, ñobätä ñan aune brai kribätä. Jesukwe niebare ietre: Näin tibe munkwe, angwane tikwe mun mikai ni nire kaka. Ye bätäbe nitrekwe krade tuanimetre, biti nikani Jesube. Yebiti Jesús nikani kä mada känti, ni jutuabare nibu ie, ja etebare arato. Iti kä Jacobo [Santiago, TNM], iti kä Juan. Nebrä abokän ni kä Sebedeo monsoi. Nitre ye nämene rute yete rünbe, krade gudike. Jesukwe käräbare. Ye bätäbe nitrekwe ru tuanimetre. Rün nemani rute ietre. Biti nikanintre Jesube”.

^ párr. 6 Lucas 4:43, (NGT): “Akwa Jesukwe niebare nitre yei: Ti abrä ie kukwe kwin Ngöbö gobrain käibätä tä driedre juta mada mada te arato, ñobätä ñakare angwane ne ara kräke ti juani Ngöbökwe”.

^ párr. 9 Salmo 110:3: “Köbö te mäkwe nitre rükä mäkwe jie ngwain rübätä ye näire juta mäkwe ja mikai nänkäre ja töi jeñebiti. Monsotre tä mäbe ye abokän ñü burei nemenkä dekä ye kwrere”.