Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Mayo 2016

Nikwe kukwe ükadrete töi jämebiti ni madabe

Nikwe kukwe ükadrete töi jämebiti ni madabe

“Nüne jäme jabe kwärikwäri” (MARCOS 9:50).

KANTIKO: 39, 35

1, 2. a) Nitre ie kukwe namani jabätä kädrieta Génesis yekänti ye mä raba kädekete ruäre. b) ¿Nitre ie kukwe namani jabätä ye ñobätä Biblia tä kädekete?

NITRE ruäre ie kukwe namani jabätä nitre madabe yebätä Biblia tä blite nibe. ¿Mä tärä töbike kukwe yebätä ruäre ngwane? Nitre ruäre ie kukwe namani jabätä ye kädekateta Génesis kapitulo kena yete ja känenkäre. Ñodre, Cainkwe eteba kwe Abel murie ketani (Génesis 4:3-8). Monso bati käkwe Lamec metani yebätä murie ketani ja dokwäre kwe (Génesis 4:23). Nitre oveja ngübaka Abrahán kräke aune nitre oveja ngübaka Lot kräke yekwe ñäkäbare jai (Génesis 13:5-7). Agar ie ja namani ruin bäri ütiäte Sara kräke aune Sara namani rubun Abrahán kräke (Génesis 16:3-6). Ismael ja mikani nitre nämene nüne niara bäre ye rüere aune nitre ye ja mikani niara rüere (Génesis 16:12).

2 ¿Nitre ie kukwe namani jabätä ye ñobätä Biblia tä kädekete? Ñobätä ñan aune nitre töi ngite yei kukwe namani metre ja kisete yebätä ni raba kukwe mike gare jai. Ni ngite arato, yebätä kukwe ye erere raba nemen bare jabätä nie ni madabe. Ye erere rabadre bare nibätä angwane, nitre kukwe bämikani kädrieta Bibliabätä ye erere nikwe nuaindre aune nitre ñaka kukwe kwin bämikani ye nikwe ñaka nuaindre (Romanos 15:4). Ye köböire nikwe nünain jäme nitre madabe.

3. ¿Drebätä nibike ja tötike kukwe ja tötikara nekänti?

 3 Kukwe rabadre jabätä nie nitre madabe ye ñobätä nikwe ükadrete aune nikwe nuaindre ño yebätä nibike ja tötike kukwe ja tötikara nekänti. Aune kukwe ruäre Bibliabätä ja jie ngwankäre nie yebätä nibike ja tötike arato, abokän käkwe ni dimikai kukwe ükete nitre madabe, ja kete kwin Jehovabe bätä nitre madabe.

KUKWE RABADRE JABÄTÄ NIE NITRE MADABE YE ÑOBÄTÄ NIKWE ÜKADRETE

4. a) ¿Töbikabare ño abokän erere nitre jökrä tä töbike? b) ¿Ye köböite dreta nemen bare?

4 Metrere Satana ye köböite nitre kä nebätä tätre ja ñäkäninbiti aune kukwe kri keta kabre tä jabätä ietre. Ñobätä nita kukwe ye niere ye ani mike gare jai. Jardín Edén yete, Satana niebare dre kwin o dre käme ye ni itire itire raba ja töi mike akwle den nuaindre jai aune ñaka rabadre Ngöbö mike täte (Génesis 3:1-5). Töbikabare kore kwe ye erere nitre jökrä namani töbike. ¿Ye köböite dreta nemen bare? Ye köböite kä nengwane kukwe kri tä nemen bare. Nitre kwati tätre nütüre dre kwin o dre käme ye niaratre ja töi mikadre den nuaindre jai ye tä gare ietre. Niaratre töita ja aibebätä aune ja ruin bäri kwin ietre nitre madabätä. Aune tätre ja töi mike kukwe den nuaindre jai ye ngwane, kukwe ye matai tare nitre madabätä o ñakare yebätä ñaka tätre töbike. Ye köböite kukwe kri tä nemen bare jabätä ietre. Akwa Biblia tä driere nie ni rabai rubun jötrö ye ngwane, kukwe kri rabai jabätä nie nitre madabe aune ni raba ja mike ngite (Proverbios 29:22).

5. ¿Kukwe ükatekäre nitre madabe Jesukwe dre niebare mäträkäre nibätä?

5 Jesukwe Kukwe Kädriebare Ngudrebiti ye ngwane, driebare kwe nitre ja tötika kwe yei niaratre rabadre nüne jäme nitre madabe, ye köböire kukwe kwin ñaka rabadre niaratre yekwe rabadre ruin ietre akwa nuaindre kwetre niebare kwe ietre. Niaratre dimikakäre kukwe ükete nitre madabe, kukwe keta kabre niebare kwe ietre mäträkäre bätätre. Ñodre, niaratre rabadre ja töi mike kwin nitre mada kräke, rabadre nüne jäme nitre madabe, rabadre ja di ngwen ñaka ja brukwä mike nitre mada kräke, rabadre kukwe tätre jabätä ietre nitre madabe ye ükete biare aune rabadre nitre niaratre rüe ye tarere niebare kwe ietre (Mateo 5:5, 9, 22, 25, 44).

6, 7. a) Kukwe tädre jabätä nie nitre madabe ye nikwe ükadrete biare, ¿ye ñobätä ütiäte? b) ¿Ni Jehová mikaka täte ye jökrä rabadre kukwe meden meden ngwentari jai?

6 Kä nengwane, nita orare, kukwe driere aune nita niken gätäbätä ye ngwane nita Jehová mike täte. Akwa ni ñaka nüne jäme ja mräkätre aune ja ngwaitre yebe angwane, nita Ngöbö mike täte ye ñaka kai ngäbiti kwe (Marcos 11:25). Ni tö ja ketai Jehovabe angwane, nikwe ngite juandre ta nitre madabiti (ñäkädre Lucas 11:4 aune Efesios 4:32 yebätä).

¿Nikwe ngite juandre ta ja mräkätre aune ja ngwaitre yebiti ye nuäre ni kräke?

7 Jehová tö ni niara mikaka täte ye tuai ngite juen ta nitre madabiti aune nüne jäme bentre. Ye medenbätä nikwe ngwandretari jai: “¿Tikwe ngite juandre ta ja mräkätre aune ja ngwaitre yebiti ye nuäre ti kräke? ¿Ti töta nemen rabai ja ngätäite bentre?”. Ñaka nemen nuäre ni kräke ngite juankäre ta ni madabiti rabadre gare nie angwane, töi bobrebiti nikwe ja di kärädre Jehovai aune niarakwe orasion nikwe kukwe nuai (1 Juan 5:14, 15).

¿NI RABA NGITE JUEN TA AUNE KÄI KWITEKÄ JABITI?

8, 9. ¿Nitre mada kukwe blo nuaindre nibätä ye ngwane nikwe dre nuaindre?

8 Ni jökrä ngite, yebätä ruäre ngwane nitre mada tä dre niere o tä dre nuainne ye ñaka tä nemen kwin ni kräke (Eclesiastés 7:20; Mateo 18:7). ¿Ye ngwane nikwe dre nuaindre? Kukwe namani bare abokän tä kukwe ütiäte driere ja töi kräke nie  ye ani mike gare jai. Ni brare nibu Testiko nämene kä ngwen juto jabätä ye ngwane meri Testiko iti nükani kise ngökö ietre. Akwa meri Testiko yekwe kise ngökani ño ietre ye ñaka namani kwin ni brare iti Testiko ye kräke. Meri Testiko nikaninta ye bitikäre, ni brare Testiko namani rubun ye namani blite blobätä. Ye ngwane, ni brare iti Testiko yekwe ngwani törö ja mräkä namani rubun yei meri Testiko ye nämene ja tuin kukwe keta kabre tare ben akwa yebiti ta Jehová mikanina täte metre kwe kä 40 nikanina ta yete. Aune niebare kwe ie nämene gare metre ie meri Testiko yekwe ñaka kukwe ye nuainbare nierare niara mikakäre rubun. ¿Ni brare Testiko namani rubun yekwe dre niebare? Kukwe ye namani debe kräke aune ja töi mikani kwe dre namani bare ye käi kwitekä jabiti.

9 ¿Kukwe ye tä dre driere nie? Nire käkwe ni mikadre rubun ja kräke ye ngwane, nikwe dre nuaindre yebätä nikwe ja töi mikadre. Ni mada tare nikwe angwane, nikwe ngite juain tabiti (ñäkädre Proverbios 10:12 * aune 1 Pedro 4:8 yebätä). Nikwe ngite juandre ta nitre madabiti ye tuin kwin krubäte Jehovai (Proverbios 19:11; Eclesiastés 7:9). Aisete nire käkwe dre niedre o dre nuaindre ye ñaka rabadre kwin ni kräke angwane, nikwe ngwandretari jai: “¿Ti raba ngite juen ta ni yebiti aune kukwe namani bare ye käi kwitekä jabiti? ¿Erametre ti rabadre töbike jankunu kukwe yebätä?”.

10. a) Meri Testiko iti kädrie nämene blo namani gare ie ye ngwane, ¿ja namani ruin ño ie? b) ¿Kukwe meden Bibliabätä niara dimikani ja töi mike jäme?

10 Nire käkwe ni kädriedre blo ye ngwane, ñaka raba nemen nuäre ni kräke ngite juankäre ta ni yebiti aune kukwe ye käi kwitakakäre jabiti raba ruin nie. Kukwe ye erere namani bare prekursora itibätä. Niara nämene kukwe driere ño aune nämene kä denkä jai dre nuainkäre, yebätä ja mräkätre ruäre konkrekasionte käkwe kädriebare blo ye namani tare krubäte ie. Aisete ja mräkätre ruäre ie kukwe gare krubäte ben blitabare kwe aune niaratre mäträdre niarabätä ribebare kwe ietre. Niaratre Biblia yebiti niara dimikani ne kwe ñaka rabadre töbike krubäte kädriebare blo yebätä aune metrere rabadre ja töi mike bäri Jehovabätä. Niarakwe ñäkäbare Mateo 6:1-4 yebätä ye käkwe dimikani krubäte (ñäkädrebätä). Bersikulo ye käkwe ngwani törö ie kä mikadre juto Jehovabätä ye bäri ütiäte. Aisete niara kädriebare blo yebätä ñaka ja töi mikani krubäte kwe. Kä nengwane, niara tä kukwe driere yebätä nitre ruäre tä kädriere blo ye ngwane, tä ja töi mike jäme aune kätä jutobätä. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune niara tä ja di ngwen kä ngwankäre juto Jehovabätä ye gare ie.

NGITE JUANDRE TA AUNE KÄI KWITADREKÄ JABITI ÑAKA TÄ NEMEN NUÄRE YE NGWANE

11, 12. a) Kukwe tärä ni rüere ja mräkä iti ie rabadre ruin nie ye ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? b) ¿Kukwe namani Abrahán kisete ye ükaninte ño kwe ye tä dre mike gare nie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

11 Santiago 3:2 tä niere, “ni jökrä käta ja mike ngite bätäkä ngwarbe”. Ni dre nuainbare o dre niebare yebätä ni brare Testiko iti tädre rubun ni kräke rabadre gare nie ye ani bämike ja töite. ¿Nikwe dre nuaindre? Jesukwe niebare: “Ma rika jändrän ngwena kukwadre Ngöböye ñukwä gräbti ja ngite ütiäre ju blitakrä Ngöböbe känti ne ngwane, ma rabara yete, ye btäräbe ma mräkä iti romon makrä, ye rükata töre mae, ne ngwane jändrän ye makwe mikate ñukwä grä ken yete, abti ma jana ja mäketa käne ma mräkäbe, bti ma jatata, käkwe jändrän ye bian kukwadre Ngöböye” (Mateo 5:23, 24). Nibira gare nie ye erere, kukwe tärä jabätä nie ja mräkä o ja ngwai yebe angwane, nikwe blitadre  ben. Nikwe ñaka ngite kitadre niarabiti, ñakare aune ni ja mikani ngite ye nikwe kadre ngäbiti. Nikwe ja töi mikadre ja mäketa jäme ni yebe. Ni tädre jäme ja mräkätre aune ja ngwaitre ben ye bäri ütiäte.

Nikwe ja töi mikadre ja mäketa jäme ja mräkätre aune ja ngwaitre ben

12 Kukwe tädre jabätä nie ja mräkä o ja ngwai ben ye ngwane, nikwe ja töi mikadre ño jäme ye Biblia tä driere nie. Ani blite Abrahán aune nurä kwe Lot yebätä. Niaratre nibu yekwe jondron nire nämene krubäte aune kä ñaka nämene krubäte ietre nibi aune oveja ngübakäre yebätä nitre oveja ngübaka ye jatanintre ñäke jai. Abrahán tö namani nünain jäme Lot ben, yebätä tuanimetre kwe kä bäri kwin ye den jai (Génesis 13:1, 2, 5-9). Erametre, Abrahán kukwe kwin bämikani ni kräke. Akwa ¿ja töi mikani mantiame kwe yebätä kukwe kwin ñaka namani kwe? Ñakare, ñobätä ñan aune ye bätäräbe Jehovakwe kä bäri ere käbämikani ie nämene käne kwe ye kräke (Génesis 13:14-17). ¿Kukwe namani bare Abrahanbätä ye tä dre driere nie? Tä driere nie, kukwe tä jabätä nie ni madabe ye nikwe ükaite töi jämebiti angwane, Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke [1] (kukwe ja tötikara nekänti nota tä mikani mrä ngösöri mikadre ñärärä).

13. a) ¿Ja mräkä iti käkwe blitabare rubune ni ji ngwanka iti ben ye ngwane dre nuainbare kwe? b) ¿Kukwe namani bare ye tä dre mike gare nie?

13 Kukwe ye erere namanina bare ni näire ye ani mike gare jai. Ja mräkä iti jababare sribire kena kä keteiti ükaninte sribikäre gätä kri nuain jababare yekänti. Niara raba sribire kä yekänti o ñakare ye ngwantarikäre ja töi mikani kwe blite teléfono yebiti ni Testiko madabe. Akwa ni Testiko yekwe blitabare rubune ben aune teléfono ye ötani kwe. Kä yekänti käne ja mräkä iti nämene ji ngwen ye kräke niara nämene rubun yebätä ñaka blitabare jäme kwe. Ja mräkä mada jababare ji ngwen kä yekänti ye ñaka namani rubun, akwa kukwe ñaka nemen bare ye erere niara ñaka rabadre ja ngwen yebätä namani töbike. Aisete ora nikani krati ta ye bitikäre, blitabareta kwe teléfono yebiti ja mräkä yebe aune niaratre raba ja tuin medente blitakäre jabe ye ngwanintari kwe ie. Bämän ja känenkäre yete ja ükaninkrö kwetre Ju Ja Ükarakrö yete. Yete orabare gwaire kwetre aune ora krati blitabare kwetre jabe. Ja mräkä namani rubun yei kukwe namani jabätä ni ji ngwanka käne yebe ye mikani gare kwe ja mräkä yei. Ja mräkä yekwe niara kukwe nuani töi jämebiti aune texto ruäre Bibliabätä raba niara dimike ye mikani gare kwe ie. Ye köböire, niaratre nibu ye töi namani jäme ja kräke aune sribibare gwaire kwetre jabe gätä kri yete. Ni Testiko namani rubun yebe ja mräkä iti yekwe blitabare töi jämebiti yebätä tä debe bien ie.

¿NI RABADRE BLITE NITRE UMBRE JI NGWANKA YEBE?

14, 15. a) ¿Jesukwe kukwe niebare Mateo 18:15-17 yekänti ye ñongwane nikwe nuaindre? b) ¿Nikwe kukwe meden ketamä nuaindre niebare Jesukwe? c) ¿Ñokäre nikwe kukwe ye nuaindre?

14 Nitre kristiano nibu ie kukweta nemen jabätä ye jökrä bäsi rabadre ükete kaibe jabe. Akwa ye erere ñaka raba nemen nuainbare käre. Jesukwe niebare kukwe ruärebätä ni rabadre ja di kärere nitre madai (ñäkädre Mateo 18:15-17 yebätä). ¿Ñongwane ni raba Jesukwe kukwe niebare ye erere nuainne? Ni kristiano ie kukwe chi rabadre jabätä ye ngwane kukwe niebare kwe ye erere nuaindre ye ñan ai gäräbare kwe. ¿Ñokänti ye gare nie? Ñobätä ñan aune niebare kwe, ja mräkä yebe blitadre, ni ruäre ie kukwe ye gare okwäbiti blitadre ben aune nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte yebe blitadre ben ye bitikäre ni ja mikaka ngite yekwe ñaka ja töi kwitadre angwane, mikadre tuin jai “ni tödekaka ngöbö ngwarbebti, kwrere” o “ni [...] jändrän ütiä käräkä gobran romanobokrä ye kwrere” mikadre tuin jai. Kä nengwane, ni ye kitadrekä konkrekasionte meden gärätä. Aisete Jesukwe blitabare “ja mika ngite” yebätä angwane, nämene blite kukwe blo krubäte nuaindre yebätä, ñodre, godre o kukwe ngwarbe niedre ni madabätä ye meden gäräbare kwe (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). Akwa kukwe käme krubäte nuaindre ye ñaka ai gäräbare kwe, ñodre, ni brare o meri ja erebe rabadre jabe, kukwe metre tuanemetre aune  ja mikadre rüere o jondron üai sribebare mikadre ngöböre jai. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune kukwe käme ye erere nuainta ye nitre umbre ji ngwanka ye rabadre ükete.

Nikwe kukwe ükadrete ja mräkä ben yekäre nikwe blitadre bä kabre ben raba ruin nie. (Párrafo 15 mikadre ñärärä).

15 ¿Jesukwe kukwe niebare ye erere ni raba nuainne ño? Kena, nikwe kukwe ye ükadrete kaibe ja mräkä yebe aune ñaka kädriedre nitre madabe. Ni yebe nikwe blitadre bä kabre raba ruin nie. Aune kukwe ye ñaka rabadre nuäre ükadrete nie angwane, ¿nikwe dre nuaindre? Ketebukäre, kukwe namani bare ye gare ni iti ie ye okwäbiti nikwe blitadre ja mräkä yebe. Kukwe ye rabai ükaninte nie ja mräkä yebe angwane, Jesukwe niebare ye erere, nikwe ja mäkäita jäme ja mräkä yebe. Akwa, nikwe blitadre bä kabre ja mräkä yebe ye bitikäre kukwe ye ñaka rabadre nemen nuäre ükadrete nie angwane, ¿nikwe dre nuaindre? Ketamäkäre, nikwe blitadre nitre umbre ji ngwanka yebe. ¿Ñokäre nikwe kukwe ye nuaindre? Jesukwe driebare, ja mräkä ye tare nikwe yebätä nikwe nuaindre dimikakäre (Mateo 18:12-14).

16. ¿Jesukwe kukwe niebare ye nikwe nuaindre ye ñobätä kwin krubäte?

16 Kukwe ketamä nikwe nuaindre nieta Mateo 18:15-17 yekänti ye ni ñaka raba nuainne kukwe jökräbätä. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune bä kabre, ni ja mikaka ngite yei nemen gare niara ja mikani ngite aune tä kukwe ye ükete, yebätä ñaka kitadrekä konkrekasionte. Ye ngwane, ni kristiano yebätä kukwe nuainbare ye rabadre ngite juen ta ja mräkä yebiti ja mäkäkäreta jäme ben. Kukwe ye mikadre gare jai ye raba ni dimike. Erametre ni ñaka rikadre biare blite nitre umbre ji ngwanka yebe niebare Jesukwe ye kwin krubäte aune yebiti nita bämike ni mada tare nikwe. Kukwe ketebu kena nikwe nuaindre niebare Jesukwe ye nikwe nuaindrera aune erametre ja mräkä ye kukwe blo nuainbare ye aibe ngwane ni rikadre niaratre känti ja di käräkäre ietre.

17. Nikwe ja mäkäita jäme jabe kwärikwäri angwane, ¿dre kwin rabai nikwe?

17 Santiago, ni ja tötikaka Jesukwe käkwe niebare: “Nire nire käta [...] ja mike ngite ñakare jire, ye ngwane ni ye abko ni metre amne raba ja ngrabare ngibiare arato kukwe kämekäme ngäniene” (Santiago 3:2). Aisete ni täi ngite angwane, ni jökrä täi jankunu dre nuainne o dre niere ye ñaka rabai nemen kwin nitre mada kräke. Ni tö kukwe ükaite ni madabe angwane, nikwe ja di ngwandre ja töi mike jäme ni mada kräke aune ni mada töi mike jäme arato (Salmo 34:14). Nikwe ja mäkäita jäme jabe kwärikwäri angwane, nikwe ja ketai kwin ja mräkätre aune ja ngwaitre ben bätä ni täi keteitibe (Salmo 133:1-3). Aune bäri ütiäte “Ngöbö kä jäme bianka” yebe nikwe ja ketai kwin (Romanos 15:33). Kukweta jabätä nie ni madabe ye nikwe ükaite käre töi jämebiti angwane, kukwe kwin rabai nikwe.

^ [1] (párrafo 12): Nitre mada Ngöbö mikaka täte yei kukwe nämene jabätä ni madabe ye ükaninte kwetre kädrieta Bibliakwe. Ñodre, Jacob ja mäkäninta jäme eteba kwe Esaú ben, José nuainbare etebatre kwe ben aune Gedeón nuainbare Efraín mräkätre yebe (Génesis 27:41-45; 33:1-11; 45:1-15; Jueces 8:1-3). Kukwe mada ye erere namani bare kädrieta Bibliabätä yebätä ni raba töbike.

^ párr. 9 Proverbios 10:12: “Ni brukwä ni mada kräke ye tä ni mike rüre kwärikwäri jabe, akwa ja tare ye köböire nita ngite jökrä juen ta ni madabiti”.