Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Marzo 2017

Asá, Jehosafat, Ezequías, Josías

Nikwe Jehová mikadre täte ja brukwä tätebiti

Nikwe Jehová mikadre täte ja brukwä tätebiti

“Tita ribere mäi Jehová, tita mä mike täte metre ja brukwä tätebiti [...] ye ngwen törö jai” (2 REYES 20:3).

KANTIKO: 52, 32

1-3. ¿Nikwe Jehová mikadre täte “ja brukwä tätebiti” ye dre gärätä? Mä raba mike gare keteiti.

NI JÖKRÄ ngite aune kukweta nainte nie. Akwa Jehovakwe ni kökanintari aune tä juto biare ngite juankäre ta nibiti yebätä nita debe bien krubäte. Ni töi bobre aune nita ja töi kwite ye ngwane, niarakwe ngite juandre ta nibiti ye ni raba kärere ie. Ni ja mike ngite ye ñan ererebätä Jehová kukwe nuaindi nibätä yei nikwe tö ngwandre (Salmo 103:10). Akwa yebiti ta, nikwe Jehová mikadre täte “ja brukwä tätebiti” ie niara tö (1 Crónicas 28:9). Ni ngite akwa, ¿ni raba nuainne ño?

2 Kukwe ye mikakäre gare jai, rei Asá dre nuainbare abokän ñaka ja erebe rei Amasías kukwe nuainbare yebe ye ni raba mike gare jai. Niaratre nibu kukwe kwin nuainbare akwa kukwe käme nuainbare kwetre arato ñan ñobätä aune töi nämene ngite. Akwa yebiti ta Biblia tä niere “käre Asá nünanbare metre ja brukwä tätebiti” (2 Crónicas 15:16, 17; 25:1, 2; Proverbios 17:3). Niarakwe käre ja di ngwani Jehová mike täte ja brukwä tätebiti (1 Crónicas 28:9). Akwa Amasías ñaka ja ngwani ye erere.  Niarakwe ñaka Jehová mikani täte “ja brukwä tätebiti”. Nitre nämene ja mike Ngöbö rüere ye murie ketani kwe ye bitikäre, jondron ngwarbe mika nämene täte kwetre ye Amasías nikani ngwena jai aune namani mike ngöböre jai (2 Crónicas 25:11-16).

3 Nire tä Jehová mike täte “ja brukwä tätebiti” ye tä niara tarere ja di tätebiti aune tö mikai täte kärekäre. Bibliabätä, ni brukwä nieta ye abokän dreta ni brukwäte ye meden gärätä. Arato nita töbike ño, dre tuin kwin nie, nita kukwe meden ükete nuaindre jai ja känenkäre aune drekäre nita ja töi mike kukwe ruäre nuainne meden gärätä. Erametre ni ngite, akwa ni raba Jehová mike täte ja brukwä tätebiti. Ni töi mikata ja dibiti Ngöbö mike täte ye ñan ai köböire nita nuainne, arato ni ñaka tä nuainne nierare, ñakare aune ni tö niara mikai täte yebätä nita nuainne (2 Crónicas 19:9).

4. ¿Nibike dre mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

4 Asá, Jehosafat, Ezequías aune Josías dre nuainbare ye ani mike gare jai ne kwe Jehová mikadre täte ja brukwä tätebiti ye dre gärätä ye rabadre gare bäri kwin nie. Niaratre namani reire kä Judá yekänti angwane, ja ngwani metre kwetre. Niaratre ja mikani ngite akwa yebiti ta kukwe kwin nuainbare kwetre Ngöbö kräke. Niaratre Ngöbö mikani täte ja brukwä tätebiti namani tuin Ngöböi. ¿Ñobätä namani tuin kore ie? ¿Ni raba ja ngwen ño nitre reire ye erere? Ani mike gare jai.

ASÁ BRUKWÄ NAMANI “TÄTE JEHOVÁ KRÄKE”

5. ¿Asá namani reire ye ngwane dre nuainbare kwe?

5 Juta Israel namani ñäkänintubu gobran Israel aune gobran Judá ye bitikäre, Asá namani rei nimäkäre gobran Judá yete. Niara namani reire ye ngwane, kukwe ngwarbe mika nämene täte kä yekänti aune nitre nämene nemen kämekäme jabe ye jökrä dianinkä kwe juta yete. Jondron ngwarbe mika nämene ngöböre jai ye juani ngwarbe kwe aune nitre brare ja erebe nämene nemen jabe templo yete ye juanintari mento kwe. Aune sribi ütiäte nämene mölöi kwe kisete ye dianinkä kwe kän “ñan ñobätä aune jondron üai käme krubäte sribebare kwe” (1 Reyes 15:11-13). Arato, Asá nitre dimikani ja töi mike “Jehová känene” aune “kukwe ükaninte kwe” ye mike täte. Ja di ngwani täte kwe nitre mada dimikakäre Jehová mike täte (2 Crónicas 14:4).

Asá nämene gobrane yekänti, kukwe ngwarbe mika nämene täte ye dianinkä kwe

6. Nitre etíope nikani rüre nitre Judá ben ye ngwane, ¿Asá dre nuainbare?

6 Asá gobranbare käne kä kwäjätä te ye ngwane, nitre Judá nünanbare jäme. Ye bitikäre, nitre rükä etíope millón kwati nikani rüre nitre kä Judá yekänti ben karo 300 rükäre yebiti (2 Crónicas 14:1, 6, 9, 10). Ye ngwane, ¿Asá dre nuainbare? Jehová raba juta kwe dimike yei nämene tö ngwen. Yebätä ja di käräbare kwe ie ganankäre rübätä (ñäkädre 2 Crónicas 14:11 yebätä). * Nitre reire ñaka ja ngwani metre Jehovai, akwa yebiti ta ruäre ngwane Jehovakwe juta kwe dimikani ganane rübätä. Yebiti Jehovakwe bämikani niara abokän Ngöbö  metre (1 Reyes 20:13, 26-30). Akwa, Jehová rei Asá dimikani ñan ñobätä aune Asá nämene tö ngwen ie yebätä. Asá orasion nuainbare ye Jehovakwe kukwe nuani aune Asá dimikani kwe nitre etíope ganainne (2 Crónicas 14:12, 13). Kä nikani ruäre ta ye bitikäre, Asá kukwe ñaka kwin nuainbare ye abokän ja di käräbare kwe rei Siria ie aune ñaka ja di käräbare kwe Jehovai (1 Reyes 15:16-22). Akwa yebiti ta, Asá nämene Jehová tarere namani tuin ie. Käre niara brukwä “namani täte Jehová kräke”. ¿Ni raba ja ngwen ño Asá, kukwe kwin bämikani ni kräke, ye erere? (1 Reyes 15:14).

7, 8. ¿Ni raba ja ngwen ño Asá erere?

7 ¿Nita Jehová mike täte ja brukwä tätebiti ye ñokänti raba nemen gare nie? Ni rabadre ngwentari jai: “Jehová mikadre täte ye ñaka nemen nuäre ti kräke ye ngwane, ¿tita nuainne jankunu? ¿Ti töita kwatibe ja di ngwanbätä ne kwe konkrekasion tädre kwin?”. Ani töbike Asá yebätä. Mölöi kwe nämene reinare ye ñaka namani nuäre niara kräke diankakäre kän. Ruäre ngwane nikwe ja ngwandre Asá erere aune nikwe ñaka kä jürä ngwandre jabätä. Ñodre, ni mräkä o ja ketamuko nikwe ye iti tädre kukwe blo nuainne aune ñaka ja töi kwite yebätä kitadrekä konkrekasionte ye ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? ¿Nikwe ja töi mikadre ñaka ja kete mada ben? ¿Ni brukwä ye ni töi mikai dre nuainne?

8 Asá erere, ruäre ngwane nitre jökrä tä ja mike ni rüere tä nemen ruin nie. Ñodre, ni aibe testiko Jehovakwe yebätä monsotre nänkä kwelate nibe o nitre dirikä kwelate raba ni kötaire. O nita köbö denkä jai nänkäre gätä krite aune ni ñaka sribire krubäte ora ükaninte yebiti ta ngwian ganainkäre bäri jai yebätä nitre sribikä nibe raba ni kötaire. Ye ngwane nikwe tö ngwandre Ngöböi Asá erere. Nikwe oradre Jehovai, nikwe ñaka kä jürä ngwandre jabätä aune nikwe kukwe kwin ye nuaindre jankunu. Jehovakwe Asá dimikani ye erere ni dimikai kwe ye nikwe ngwandre törö jai.

9. Nita kukwe driere ye ngwane, ¿ñobätä nita kä mike juto Jehovabätä?

9 Asá ñaka namani töbike ja aibebätä. Ñakare aune ja di ngwani kwe arato nitre mada dimike Jehová känene. Nita nitre mada dimike Jehová mike täte arato. Nita blite Jehovabätä nitre madabe ye tuin ie. Jehová tare nikwe, ni töita nitre madabätä aune dre rabai bare bätätre ja känenkäre yebätä ni töita, ye medenbätä nita kukwe driere ye tä kä mike juto Jehovabätä ye gare nie.

JEHOSAFAT JEHOVÁ KÄNÄNBARE

10, 11. ¿Ni raba ja ngwen ño Jehosafat erere?

10 Asá monsoi nämene iti abokän kädeka nämene Jehosafat. Aune Biblia tä niere Jehosafat “nänbare jankunu rün kwe Asá jiebiti” (2 Crónicas 20:31, 32). ¿Nuainbare ño kwe? Jehosafat ja ngwani rün erere aune nitre dimikani kwe Jehová mike täte jankunu. Nitre brare ruäre juani kwe juta keta kabre kä Judá yekänti “kukwe biani Jehovakwe nämene tikani täräbätä” ye driekäre nitre ie (2 Crónicas 17:7-10). Juta keta jätä nitre Israelkwe nämene ngwitärikri yekänti Jehosafat nikani arato, nememe ngutuä Efraín yekänti, nitre töi mikakäreta Jehová mike täte (2 Crónicas 19:4). Rei Jehosafat yekwe “Jehová känänbare ja brukwä tätebiti” (2 Crónicas 22:9).

Jehosafat nitre dimikani Jehová mike täte jankunu

 11 Ka nengwane, nitre kä jökräbiti tibien ye Jehová mikadre gare jai ie niara tö aune ni raba nitre ye dimike niara mike gare jai. Ni rabadre ngwentari jai: “¿Tita ja di ngwen kukwe driekäre sö kratire kratire te? ¿Ti tö ni iti tötikai Bibliabätä ne kwe Jehová mikadre täte kwe arato? ¿Tita orare Jehovai ne kwe nitre tö ja tötikai Bibliabätä ye kwandre tie?”. Nikwe ja di ngwain angwane, Jehová raba ni dimike ni iti tötike Bibliabätä. Kä rabadrete nie ja dukakäre ye ngwane, ¿ni tädre juto biare ja di ngwankäre ni iti tötike Bibliabätä? Jehosafat ja di ngwani nitre töi mikakäreta Jehová mike täte ye nikwe ngwandre törö jai. Ni raba arato ja di ngwen ni tä tibo kukwe ja üairebiti ye dimike. Aune nitre umbre ji ngwanka tätre kukwe ükete jai nitre tä kitaninkä kukwebätä ñaka niena kukwe blo nuainne raba ruin nie ye tuabitikäre aune dimikakäre.

12, 13. a) ¿Kä jürä namani Jehosafatbätä ye ngwane dre nuainbare kwe? b) ¿Ñobätä ni rabadre ja ngwen Jehosafat erere?

12 Bati, nitre rükä kwati krubäte tö namani rüdi nitre Judá yebe. Jehosafat ja ngwani rün kwe erere aune Jehovakwe dimikai yei tö ngwani kwe (ñäkädre 2 Crónicas 20:3 yebätä). * Kä jürä namani krubäte Jehosafat yebätä, aisete ja di käräbare kwe Jehovai. Niara aune juta kwe ye di ñaka raba nüke jabätä rüe yebe niebare kwe orasionte. Aune niaratre dre nuaindre ye ñaka nämene gare ietre niebare kwe arato. Jehovakwe Jehosafat aune juta kwe dimikai ye nämene gare metre ie. Yebätä niebare kwe Jehovai: “Nun okwä tä mäbätä” (2 Crónicas 20:12).

13 Jehosafat erere, kukweta nemen ni kisete ye ngwane, nikwe dre nuaindre ye ruäre ngwane ñaka tä nemen gare nie aune kä jürätä nemen nibätä (2 Corintios 4:8, 9). Akwa Jehosafat dre nuainbare ye nikwe ngwandre törö jai. Nitre Israel ye ngwärekri, niarakwe orabare Jehovai aune niaratre di ñaka raba nüke jabätä rüe yebe niebare kwe ie (2 Crónicas 20:5). Nitre ji ngwanka mräkätre käne rabadre ja ngwen Jehosafat erere. Kukwe kri tä nemen mä kisete aune mäkwe dre nuaindre ñaka tä nemen gare mäi angwane, Jehovakwe mä bätä mä mräkätre dimikadre ye mäkwe kärädre ie. Mä ñaka rabadre ja gaire ja di käräkäre Jehovai mä mräkätre ngwärekri. Mäkwe nuaindre angwane, mätä tö ngwen krubäte Jehovai ye rabai gare ietre. Jehovakwe Jehosafat dimikani aune mä dimikai kwe arato.

EZEQUÍAS KUKWE METRE NUAINBARE JANKUNU

14, 15. ¿Ezequías nämene tö ngwen täte Jehovai ye bämikani ño kwe?

14 Rei Ezequías ja di ngwani ja ketakäre kwin Jehovabe arato. Rün kwe nämene jondron ngwarbe mike ngöböre jai aune kukwe ñaka kwin nuainbare kwe niara okwäkänti, akwa yebiti ta Ezequías ja di ngwani ja ketakäre Jehovabe. Ezequías käkwe “kä kukwe käme nuainkäre ye dianinkä, üra dite mikani ngöbö ngwarbe kräke ye ötaninkä kwe aune kri ngwarbe mika nämene ütiäte jai ye tikaninkä kwe. Arato Moisés kulebra sribebare cobrere ye mrükaninte kwe”, ñan ñobätä aune nitre Israel nämene jondron ye mike täte. Ezequías Jehová mikani täte ja brukwä tätebiti aune “Jehovakwe kukwe biani Moisés ie ye mikani täte jankunu kwe” (2 Reyes 18:1-6).

15 Ezequías nämene gobrane ye ngwane, nitre  rükä asirio dite krubäte ye ja mikani nitre Judá rüere aune tö namani Jerusalén gaite. Senaquerib rei Asiria käkwe Jehová kötaibare aune Ezequías ñaka rüdre ben yei tö namani. Kukwe tare yete ta Ezequías tö ngwani Jehovai aune ja di käräbare kwe ie. Ngöbö ye bäri dite nitre asirio ye kräke aune niara raba juta kwe mike kwäre ye nämene gare Ezequías ie (ñäkädre Isaías 37:17, 20 yebätä). * Ezequías orabare ye Ngöbökwe kukwe nuani aune ángel iti juani kwe nitre asirio rükä 185,000 murie ketakäre (Isaías 37:36, 37).

16, 17. ¿Ni raba ja ngwen ño Ezequías erere?

16 Kä nikani ruäre ta ye bitikäre, Ezequías namani bren aune bäsi krütani. Nämene ja tare nike, yebätä niarakwe ja ngwani metre ye Jehovakwe ngwandre törö jai aune dimikadre ribebare kwe ie (2 Reyes 20:1-3). Ezequías orasion nuainbare ye Jehovakwe kukwe nuani aune mikaninta räre kwe. Biblia tä niere ye erere, kä nengwane Jehovakwe ni mikadre räre o ni mikadre nüne bäri raire ye ni ñaka rabadre ribere jai ye gare nie. Akwa Ezequías erere, Jehovakwe ni dimikai yei ni raba tö ngwen. Ni raba niere ie: “Tita ribere mäi Jehová, tita mä mike täte metre ja brukwä tätebiti aune kukwe tuin kwin mäi tikwe nuainbare ye ngwen törö jai”. Nita bren ye ngwane Jehovakwe ni ngübai käre arato, ¿ye nita mike era jai? (Salmo 41:3).

17 ¿Kukwe medenbätä arato ni raba ja ngwen Ezequías erere? Kukwe meden tä ni mike ñaka ja kete kwin Jehovabe aune ñaka ni tuenmetre sribire kräke yebätä nikwe ja töi kwitadre. Ñodre, nitre kwati tä redes sociales o internet yebiti blite nitre madabe. Niaratre kwati ye tä nitre käikitakata aune nitre ñaka gare ietre ye mike tuin jai ni ütiäte krubäte ye erere. Kukwe nieta nitre yebätä internet yete ye kräke tätre kä denkä krubäte jai ñäkäkäre aune nitre ye üai mikakäre ñärärä. Erametre, jondron yebiti blitadre ja mräkätre aune ja ketamuko kwin nikwe ben ye ñaka blo. Akwa redes sociales ye raba kä denkä krubäte nikän. Nita dre tike aune nita üai meden mike internet yete ye tuin kwin nitre ie nieta kwetre yebätä ja raba kite ruin ütiäte krubäte nie. O nita dre tike aune nita üai meden mike internet yete ye nitre ñaka jatadre mike ñärärä yebätä ni raba nemen rubun arato. Akwa, apóstol Pablo, Áquila aune Priscila kukwe kwin bämikani ye raba ni dimike kukwe yebätä. ¿Nitre ñaka Jehová mike täte nämene dre dre nuainne ye mikakäre gare jai nämenentre kä denkä köbö kwatire kwatire jai raba ruin nie? Pablokwe “ja töi mikani kwatibe kukwe kuin [...] ye niere” nieta Bibliakwe. Priscila aune Áquila nämene kä denkä jai kukwe driekäre aune nämene “Ji Ngöbökwe mik[e] gare bäri metre” nitre madai nieta kwe arato (Hechos 18:4, 5, 26). Ni raba ngwentari jai: “¿Tita ja ngübarebiti ne kwe ti ñaka rabadre ni mada mike bäri ütiäte jai? ¿Tita ja ngübarebiti ne kwe ti ñaka rabadre kä denkä krubäte jai jondron ñaka ütiäte nuainkäre?” (ñäkädre Efesios 5:15, 16 yebätä).

KUKWE BIANI JEHOVAKWE YE JOSÍAS MIKANI TÄTE

18, 19. ¿Ni raba ja ngwen ño Josías erere?

18 Rei Josías Jehová kukwei mikani täte “ja brukwä tätebiti” arato (2 Crónicas 34:31). Josías ye abokän Ezequías bräi monsoi. Niara nämene bati ye ngwane, “David niara  mräkä käne Ngöböi ye känä jatani kwe”. Aune kä nämene 20 niarabiti ye ngwane, jatani kukwe ngwarbe mika nämene täte ye denkä kä Judá yekänti (2 Crónicas 34:1-3). Josías ja di ngwani jondron kwin nuainkäre bäri Jehová kräke nitre mada nämene reire Judá käkwe nuainbare ye kräke. Bati, Kukwe biani Moisés ie ye kwani templote sacerdote bäri kri yei. Kukwe ye ara Moisés tikani kena raba ruin nie. Ni kukwe tikaka Josías kräke ye jatani ñäke kukwe yebätä Josías ie angwane, niara rabadre kukwe nuainne bäri Jehová mikakäre täte bäri kwin ye nükani gare ie. Josías nitre mada dimikani ja töi mike ye erere nuainne arato. Ye köböire, niara nämene nire ye ngwane, nitre “Jehová [...] ye aibe mikani täte” (2 Crónicas 34:27, 33).

Josías tö namani Jehová mikai täte yebätä ja töi kwitani drekebe ngwarbe kwe

19 Mätä bati angwane, mä raba ja ngwen Josías erere aune Jehová mike gare bäri kwin jai. Josías ye abokän rei Manasés bräi. Jehová tä juto biare ngite juankäre ta nibiti ye ruai kwe driebare ie raba ruin nie. Mä raba ja kite mä mräkätre aune nitre konkrekasionte niena umbre yebätä arato. Jehovakwe kukwe meden keta kabre nuainbarera niaratre kräke ye niaratre raba mike gare mäi. Aune Kukwe Ngöbökwe nämene dre niere namani gare Josías ie ye matani ño Josiabätä ye mäkwe ngwandre törö jai arato. Niara tö namani Jehová mikai täte yebätä ja töi kwitani drekebe ngwarbe kwe. Mäkwe ñäkäi Bibliabätä angwane, mä töi rabai kwatibe Jehová mikabätä täte arato. Ye köböire mäkwe ja ketai bäri kwin niarabe aune kä rabai juto krubäte mäbätä. Ne madakäre, mä törbai blitai Jehovabätä nitre madabe (ñäkädre 2 Crónicas 34:18, 19 yebätä). * Mäkwe ja tötikai Bibliabätä ye ngwane, kukwe ruärebätä mäkwe ja töi kwitadre Ngöbö mikakäre täte bäri kwin ye rabai gare mäi raba ruin nunye. Ye erere angwane, mäkwe ja di ngwandre ja töi kwitakäre kukwe yebätä Josías nuainbare ye erere.

ANI JEHOVÁ MIKE TÄTE JA BRUKWÄ TÄTEBITI

20, 21. a) ¿Nitre reire nibokä ye kukwe meden meden ja erebe nuainbare? b) ¿Nikwe dre mikai gare jai kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti?

20 ¿Nitre reire nibokä Jehová mikani täte ja brukwä tätebiti ye tä dre driere nie? Niaratre jökrä ja töi mikani kwatibe kukwe kwin nuainkäre Jehová kräke aune Jehová mikakäre täte käre. Niaratre rüe nakaninkä ye ngwane, tö ngwani kwetre Jehovai. Akwa bäri ütiäte, niaratre nämene Jehová tarere yebätä mikani täte kwetre.

21 Nitre reire nibokä ye töi nämene ngite aune kukwe nämene nainte ietre, akwa yebiti ta kukwe kwin nuainbare kwetre Jehová kräke. Dre nämene niaratre brukwäte ye Jehovakwe mikani ñärärä aune niaratre nämene Jehová tarere ye namani gare ie. Ni töi ngite arato aune kukweta nainte nie. Akwa nita Jehová mike täte ja brukwä tätebiti ye tä kä mike jutobätä. Nitre reire ye kukwe ñaka kwin nuainbare ye raba dre mike gare nie ye nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti.

^ párr. 6 2 Crónicas 14:11: “Asá namani ja driere Jehová Ngöbö kwe ie aune niebare kwe: ‘Jehová, nitre dimikata mäkwe ye kwati krubäte o di ñaka jire akwa mätä dimike. Jehová Ngöbö nunkwe, nun dimike, ñobätä ñan aune nunta tö ngwen mäi aune mä kä yebiti nun ki rüre nitre kwati ne rüere. Jehová, mä Ngöbö nunkwe. Mäkwe ñaka ni kä tibienbätä tuanmetre ja ganainne’”.

^ párr. 12 2 Crónicas 20:3: “Kukwe ye kä jürä mikani Jehosafat yebätä aune ja töi mikani kwatibe kwe Jehová känene. Aisete niara niebare nitre Judea jökrä ie rabadre ñaka mröre aune tomana ñain jire”.

^ párr. 15 Isaías 37:17, 20: “¡Jehová, olo mike aune ti kukwe nuin! ¡Okwä ngeinte Jehová aune mike ñärärä! Senaquerib kukwe juni niekäre Ngöbö nire rüere ye jökrä kukwe nuin... Akwa nengwane Jehová, Ngöbö nunkwe, nun mike kwäre niara kisete, ne kwe mä aibe Ngöbö ye rabadre gare gobrantre kä jökräbiti tibien ie, Jehová”.

^ párr. 19 2 Crónicas 34:18, 19: “Arato Safán ni kukwe tikaka käkwe niebare rei ie: ‘Hilquías ni sacerdote käkwe tärä keteiti bini tie’. Aune Safán namani ñäkebätä rei ye ngwärekri. Tärä yebätä kukwe nämene tikani ye rei käkwe kukwe nuani ye ngwane, dän ngianinkä kwe jabätä”.