Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nitre tä kukwe ngwentari

Nitre tä kukwe ngwentari

¿Ñongwane aune nememe medente nitre Ngöbö mikaka täte namani ngite Babilonia Kri kisete?

Nitre Ngöbö mikaka täte namani ngite Babilonia Kri kisete kä 100 ye bitikäre nememe kä 1919 yete. Ne abokän kukwe mrä mikata gare. Kukwe nüke gare ye ererebätä ükadrete mrä, ¿ye ñobätä ribeta?

Kukwe ye jökrä tä mike gare, nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye namani kwäre Babilonia Kri kisete kä 1919 yete aune ye ngwane ja känenkäre niaratre ükaninkrö konkrekasion kwin yete. ¿Ñokänti gare nie? Ani töbike kukwe nebätä: kä 1914 ye bätäräbe Gobran Ngöbökwe jatani gobrane, nitre Ngöbö mikaka täte ye nuaninte aune bätärekä bätärekä niaratre bätäte jatani kukwe ngwarbe mika nämene täte aune nuain nämene yebätä (Malaquías 3:1-4). * (Nota mikadre ñärärä). Kä 1919 yete, Jesukwe “ni klabore ie tö ngwan raba bätä töbätä” kädekani ne kwe rabadre nitre Ngöbö mikaka täte namaninta kwin ye “bu[ke] kätä nüke ye näre te” (Mateo 24:45-47TNM). Kä ye arabe te, nitre Ngöbö mikaka täte mikani kwäre Babilonia Kri yebätä, ye abokän niaratre mikani kwäre kukwe ngwarbe mika nämene täte yebätä meden gärätä (Apocalipsis 18:4). Akwa ¿ñongwane niaratre nämene ngite?

Nun nämä mike gare kä 1918 yete ja känenkäre nitre Ngöbö mikaka täte ye namani ngite Babilonia Kri kisete kä braibe te. Ñodre, La Atalaya 15 marzo 1992 yekwe niebare: “Juta kirabe Ngöbökwe jänikani ngite Babilonia kä braibe te, ye erere arato kä 1918 yete nitre Jehová mikaka täte ye namani ngite Babilonia Kri kisete kä braibe te”. Akwa nunkwe kukwe känänbare ja tötikakäre bäri ye bitikäre, nüke gare nunye nitre Ngöbö mikaka täte ye namani ngite kä kwati krubäte te kä 1918 ye känenkri.

Kukwe rabai bare niebare Ezequiel 37:1-14 yekänti mikani gare nitre Ngöbö mikaka täte ye rabai ngite aune biti mikaita kwäre. Kä kiare yebiti nitre krütani ye krä nämene krubäte ye mikani tuare Ezequiel ie. Bersikulo 11 yekänti mikata gare nitre krä ye abokän “nitre jökrä Israel gwirete” meden gärätä. “Gwirete” nieta yebiti juta Israel bämikani kena aune ye bitikäre “Israel Ngöbökwe” bämikani, ye abokän nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti (Gálatas 6:16, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte; Hechos 3:21). Kukwe  rabai bare niebare yekänti mikani gare, nitre krä ye nükaninta nire aune namani nitre rükä kwati krubäte ye kwrere. Ye abokän tä nitre Ngöbö mikaka täte mikani kwäre Babilonia Kri kisete kä 1919 yete ye bämike. Akwa ¿nitre namani ngite kä kwati krubäte te ye kukwe rabai bare niebare ye tä mike gare ño? Ani mike gare jai.

Kena, nitre krä ye “nämä[ne] nötare krubäte” (Ezequiel 37:2, 11). Ye tä mike gare nitre ye nämene krütani kä kwati krubäte te. Ketebukäre, nitre ye nükaninta nire bätärekä bätärekä, ñaka drekebe. Kena Ezequiel jondron “ngö” nuani, aune ni krä ye namani ngrenkä bätä namani ngätäita jai. Ye bitikäre bikindra aune ngätä jatani nirien, biti kwata ririabarebiti. Ye ngwane niaratre namaninta “murie” jäke aune “jata[ninta] nire”. Nitre ye namaninta nire ye ngwane, Jehovakwe tuanimetre nünenta kä kwetre yete. Erametre, kukwe ye ñaka namani bare jötrö ngwarbe (Ezequiel 37:7-10, 14).

Ezequiel kukwe rabai bare niebare ye erere, nitre israelita kirabe ye namani ngite kä kwati krubäte te. Kä 740 Kristo känenkri yete, juta keta jätä nitre Israelkwe ye mikani ja dibiti kämikekä juta kwetre yete ye ngwane kömikani. Kä 607 Kristo känenkri yete, nitre Babilonia käkwe Jerusalén ganinte, aune juta ketebu nitre Judá yekwe mikani ja dibiti kämikekä juta kwetre yete arato. Kä 537 Kristo känenkri yete nitre judío braibe nükaninta templo ükatekäre aune Jehová mikakäreta täte Jerusalén, ye ngwane niaratre mikaninta kwäre.

Kukwe ye jökrä tä mike gare nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye ñaka namani ngite Babilonia Kri kisete kä 1918 nemen kä 1919 ye aibe te. Ñakare aune niaratre nämene ngite kä kwati krubäte te. “Trigo” ririai “nura kämekäme” ngätäite, ye abokän “nire nire bti Ngöböta gobrane” ye täi nitre ja bien kristiano ngätäite kä kwati krubäte te niebare Jesukwe ye ngwane, nämene blite kukwe yebätä arato (Mateo 13:36-43). Kä ye ngwane nitre kristiano metre nämene braibe. Nitre kwati nämene ja bien kristiano ye kukwe metre tuanimetre aune ja mikani rüere kwetre, bätä kukwe ngwarbe drie nämene ye kani ngäbiti kwetre. Ye medenbätä ni raba niere konkrekasion kristiano ye nämene ngite Babilonia Kri kisete. Kukwe ye jatani nemen bare kä 100 ye bitikäre aune mikani krüte templo ja üaire Ngöbökwe bätäninte kä jatanina krüte ye ngwane (Hechos 20:29, 30; 2 Tesalonicenses 2:3, 6; 1 Juan 2:18, 19).

Kä nikani kwati krubäte ta ye näire, nitre ji ngwanka kukwebätä aune gobrantre ye tö namani nitre jökrä gobraindi. Ñodre, ñaka tö namanintre Biblia tuai jire nitrekwe aune ñaka tö namanintre nitre tuai ñäke Bibliabätä ja kukweibiti. Nitre ruäre ñäkäbare Bibliabätä ye kukwani nire kwetre. Nitre ji ngwanka kukwebätä nämene kukwe driere ye rüere nire nire käkwe ñäkäbare ye mikani ja ngie nuin tare krubäte.  Kä ye ngwane ñaka namani nuäre kukwe metre ye mikakäre gare jai o driekäre.

Ezequiel niebare arato juta Ngöbökwe ye rabaita nire aune bätärekä bätärekä rabaita kwäre kukwe ngwarbe yebätä. ¿Ñongwane aune ño kukwe ye jatani nemen bare? Kukwe mikani gare yekänti jondron “ngö” juruai niebare. Kä jatanina krüte ye känenkri kä nikani braibe ta yete jatani nemen bare. Kä ye näire, nitre ruäre ja ngwani metre Ngöböi ye nämene nitre kukwe ngwarbe driekä ngätäite, akwa ja di ngwani kwetre kukwe metre ye mike gare jai aune Ngöbö mike täte. Niaratre ja tötikani Bibliabätä aune kukwe namani gare ietre yebätä blitabare kwetre nitre madabe. Mada abokän käkwe ja di ngwani Biblia kwite kukwe jene jenebiti.

Bäsi kä 1870 ye ngrabare kukwe namani bare ye abokän nitre krä yebätä ngätä aune kwata jatani nirien ye kwrere. Charles Taze Russell aune nitre ja ketamuko kwe ye käkwe ja tötikabare nguseta Bibliabätä aune ja di ngwani kwetre Jehová mike täte. Ne madakäre, täräkwata Ni Mikaka Mokre aune tärä bätä täräkwata mada yebiti nitre mada dimikani kwetre Biblia mike nüke gare jai. Nitre Ngöbö mikaka täte käkwe tödekadre bäri yekäre, kä 1914 yete “Foto-Drama de la Creación” ye mikani tuare aune kä 1917 yete tärä The Finished Mystery (El misterio terminado) ye döräibare. Kä 1919 yete, juta Ngöbökwe ye nükaninta nire aune namani kä mrä yete ye kwrere. Yete ja känenkäre, nitre töita nünanbätä kärekäre Kä tibienbätä ye tätre ja mike nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yekri dimikakäre. Aune nengwane niaratre jökrä tätre Jehová mike täte gwairebe bätä niaratre ye tä “nitre rükä kwati krubäte ye kwrere” (Ezequiel 37:10; Zacarías 8:20-23). * (Nota mikadre ñärärä).

Ye medenbätä, mikata gare metre nitre Ngöbö mikaka täte namani ngite Babilonia Kri kisete kä 100 ye bitikäre, nitre kwati krubäte käkwe kukwe metre tuanimetre aune ja mikani rüere ye näire. Kä ye jökrä ngwane ñaka namani nuäre Jehová mikakäre täte, nitre israelita namani ngite Babilonia ye erere. Akwa kä nengwane kukwe kwin ye drieta nitre jökrä ie. “Nire nire ie kukwe nüke gare kwin rabai trä ngitiekä”, nitre kwati “bätäite”, “ükaite bäri kwin” aune kukwe metre kai ngäbiti kwetre ye käi näire nita nüne gare nie ye tä kä mike juto nibätä (Daniel 12:3, 10).

Satanakwe ja di ngwani Jesús nuatekäre ye ngwane, ¿erametre jänikani kwe templote? ¿O bämikani jerekäbe kwe töite?

Satanakwe templo mikani tuare ño Jesús ie ye ñaka gare metre nunye. Ñobätä nunta kukwe ye niere ye ani mike gare jai.

Köbö ye näire Satanakwe dre nuainbare Jesubätä ye Mateo aune Lucas käkwe mikani gare. Mateo niebare “nikani Jesu ngwena” Jerusalén aune “nikani [...] ngwena mobe ju blitakrä Ngöböbe bti käin”, ye abokän jänikani kwe kä bäri mente kwin yekänti meden gärätä (Mateo 4:5). Lucas niebare Diablu “nikani Jesu ngwena juta Jerusalénte mda, känti nikani [...] ngwena mobe ju blitakrä Ngöböbe bti käin” (Lucas 4:9).

Käne, tärä aune täräkwata nikwe yebätä mikani gare Satana ja di ngwani Jesús nuinte ye ngwane, ñaka nikani ngwena metre templote. Ñodre, La Atalaya 15 julio 1961 yebätä mikani gare Satanakwe ja di ngwani Jesús nuatekäre ye ngwane, ngutuä bäri mente kwin yebiti “juta kä jökräbti temen mikani tuadre” kwe ie ye kwrere. Täräkwata yebätä mikani gare ye ñaka ngutuä metre, ñobätä ñan aune  ngutuäbiti juta kä jökräbiti tibien jutuadre ye ñaka jire. Ye medenbätä, täräkwata yebätä mikani gare Satana ñaka nikani Jesús ngwena metre templote nütüdre ye bäri kwin. Akwa, täräkwata Ni Mikaka Mokre yebätä kukwe tikani bäri mrä yekänti mikani gare Jesukwe templo yekänti ja täkädrete timo, akräke ja murie ketadre kwe.

Nitre ruäre tä niere Jesús ye ñaka nämene ni levita, yebätä kukwe nämene ükaninte nitre judío kräke ye köböite ñaka niara tuanmetre nämene niken templo yebiti kwin. Ye medenbätä, Satanakwe jondron ye bämikani Jesús töite nuatekäre tätre niere. Kä nikani kwati krubäte ta ye känenkri, jondron bämikani Ezequiel töite ye köböire jänikani templote ye kwrere (Ezequiel 8:3, 7-10; 11:1, 24; 37:1, 2).

Satana nikani Jesús ngwena templote jondron bämikani kwe töite ye köböire, akräke nitre ruäre raba ngwentari jai:

  • ¿Ñokänti Jesús töi raba nemen templo yete ja täkätekäre timo?

  • Kukwe madabiti Jesús nuaninte ye ngwane, Satanakwe ribebare Jesús ie rabadre jä metre ye kwite ban metre ye erere aune rabadre niara mike täte metre. Ye medenbätä, ¿Satana tö namani Jesús tuai ja täkete timo templo metre yete raba ruin nie?

Akwa Satana nikani metre Jesús ngwena templote, akräke nitre ruäre raba ngwentari jai:

  • Jesús nikani templo yebiti kwin ye ngwane, ¿kukwe nämene ükaninte nitre judío kräke ye ñaka mikani ütiäte kwe jai?

  • Jesús nämene kä ngwarbe nötare yekänti, ¿se ñokänti namani templo Jerusalén yete?

Kukwe ngwantarita ketebu mrä ye dre raba ni dimike mike nüke gare jai ye ani ja tötikebätä.

Ni ie kukwe gare tä niere ye erere, Mateo aune Lucas blitabare templo yebätä angwane, ñaka nämene blite ju Ngöbökwe yebätä ñobätä ñan aune kä yekänti nitre levita aibe nämene nemen. Ñakare aune nämene blite templo ye jökräbätä. Kä bäri mente kwin ye nämene kä sureste yekri, yete ju dokwä nämene sribebare kiare tibien. Yete Satana nikani Jesús ngwena raba ruin nie. Yete nemen kä kiare Cedrón yekänti, kä nämene mente kwin abokän ju kri 40 piso biti bäri ye kwrere. Josefo ni kukwe kira tikaka käkwe niebare kä grä yekänti kä nämene mente kwin krubäte yebätä ni iti rikadre kä yekänti aune nikradre kwe kuintubu angwane, kä rabadre nen krubätebiti. Jesús ye ñaka nämene ni levita, akwa rabadre niken yete aune kukwe ükaninte ye niara ñaka tädre mike täte ye nie ñaka raba jirebätä.

Akwa Jesús nämene kä ngwarbe nötare yekänti, ¿se ñokänti namani templo Jerusalén yete? Ñaka gare metre nunye. Satana “nikani Jesu ngwena” Jerusalén ye aibe Biblia tä niere. Jesús nämene juta ye ken o mente aune kä kwäbe te Satana ja di ngwani niara nuinte ye Biblia ñaka niere. Aisete kä rikadre kwati krubäte ta Jesús yebiti nänkäre gürere nemen Jerusalén akwa nikani nemen yete raba ruin nie.

Satanakwe “juta kä jökräbti temen mikani tuadre” Jesús ie ye ngwane, bämikani kwe niara töite raba ruin nie, ñobätä ñan aune ngutuäbiti juta kä jökräbiti tibien jutuadre ye ñaka jire. Satana kukwe nuainbare ye ni raba bämike nikwe kä juta madate üai mikadre tuare ni madai pantallate ye kwrere. Satanakwe jondron ye bämikani jerekäbe Jesús töite raba ruin nie, akwa erametre Jesús rabadre nemen ngukodokwäre ie aune rabadre mike täte ie tö namani (Mateo 4:8, 9). Aisete Satana nikani Jesús ngwena templote ye ngwane, erametre tö namani Jesús tuai ja nire kwe ye mike kukwe kri te aune rabadre templo yete ja täkete timo arato raba ruin nie. Akwa Jesukwe ñaka nuainbare. Erametre, Satanakwe jondron ye bämikani jerekäbe Jesús töite, akräke kukwe ye rabadre nuäre kräke.

Nun raba niere mrä, erametre Jesús janamene Jerusalén aune nikani templo yete kä bäri mente kwin yekänti raba ruin nunye. Akwa nunkwe nini kena kukwe nekänti ye erere, Satanakwe dre nuainbare templo mikakäre tuare Jesús ie ye ñaka gare metre nunye. Satanakwe ja di ngwani bä kabre Jesús töi mikakäre kukwe blo nuainne, akwa Jesukwe ñaka kukwe ye nuainbare jire yebrä gare metre nunye.

^ párr. 2 Ni Mikaka Mokre 15 julio 2013, página 10 nemen 12, párrafo 5 nemen 8 aune 12 mikadre ñärärä.

^ párr. 2 Kä 1919 yete, kukwe namani bare yebätä Ezequiel 37:1-14 aune Revelación 11:7-12 (TNM) ye tä blite. Nitre Ngöbö mikaka täte jökrä nämene ngite kä kwati krubäte te ye bitikäre kä 1919 yete niaratre namaninta kukwe metre mike täte yebätä Ezequiel 37:1-14 tä blite. Akwa kä 1919 yete nitre braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti abokän nämene nitre Ngöbö mikaka täte jie ngwen nükaninta nire ye ngwane, dre namani bare yebätä Revelación 11:7-12 tä blite. Kä nikani ruäre ta yete ja mräkätre ye ñaka tuanimetre Ngöbö mike täte.