Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Kukwe rabadre jabätä nie ye nikwe ükaite aune nikwe nünain jäme jabe?

¿Kukwe rabadre jabätä nie ye nikwe ükaite aune nikwe nünain jäme jabe?

NÜNA jäme jabe ye nikwe mikadre ütiäte jai aune nikwe ja di ngwandre nuainkäre ie Jehová tö. Nikwe ye erere nuaindi angwane, käre nikwe nünain jäme jabe konkrekasionte. Nita jäme jabe ye köböire nitre kwati krubäte tä kite konkrekasionte.

Ñodre, ni testiko Jehovakwe tä nüne jäme jabe yebätä ni kwrare käi Madagascar ye töi namani ñan krütare. Namani nütüre: “Tikwe ja mikadre kukwe keteiti yebätä angwane, tikwe ja mikadre testiko Jehovakwe”. Ja känenkäre, ja mäkä chokabe ye tuanimetre kwe aune Biblia tä dre niere ni gure kräke ye ererebätä jatani ja töi ükete sö nikani kabre ta yete bätä jatani Jehová, Ngöbö töi jäme ye mike täte.

Ni ye erere, nitre kwati krubäte tö nünain jäme yei ni nüne jäme jabe ye tä kwen konkrekasionte. Akwa, ni mokre aune ni rüre jabe konkrekasionte ye köböite ni ñaka raba ja kete jäme jabe aune ni raba nemen rubun krubäte ja kräke ye Biblia tä mike gare metre (Sant. 3:14-16). Arato Biblia tä kukwe kwin niere mäträkäre nibätä abokän tä ni dimike ñaka nemen rubun ja kräke aune tä ni mike nüne jäme jabe. Biblia tä kukwe niere ye nitre ruäre käkwe mikanina ño täte ye ani mike gare jai.

KUKWETA NEMEN JABÄTÄ NIE AUNE ÜKADRETE ÑO

“Ja mräkä nämä sribire tibe yebe ti ñaka nämä jäme. Bati, nitre nibu rükaba nun känti yekwe nun tuaba ñäke jai” (CHRIS).

“Eteba iti ben ti nämä kukwe driere käre akwa batibe ñan jataba kukwe driere aune blite tibe. Ñobätä ye ñaka nämä gare tie” (JANET).

“Nun nimä nämä blite jabe teléfono yete. Akwa iti ja tuaita nieba nunye yebätä teléfono mikabata kwe ja täte tikwe nütüba. Aisete tikwe niara kädrieba blo ni iti yebe, akwa niara nämä teléfono yete nun kukwe nuin” (MICHAEL).

“Prekursora nibu ie kukwe nämä jabätä. Iti jataba käre ñäke tare iti ie. Niaratre nämä ñäke jai ye nämä nitre mada ngwen di nekä” (GARY).

Kukwe ye jökrä ñaka raba nemen tuin kukwe kri ye erere nie. Akwa kukwe ye raba kukwe kri mike nemen jabätä ietre aune ye köböite konkrekasion ñaka rabadre nüne jäme jabe. Akwa, ja mräkätre aune ja ngwaitre ye jökrä käkwe kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre nie ye mikani täte aune niaratre namaninta nüne jäme jabe. ¿Kukwe meden Bibliabätä niaratre dimikani?

“Munkwe ñan ngüdraka ngwarbe ji ngrabare” (Gén. 45:24, Jondron Jökrä Namani Bare Ño Kena). José etebatre rikadreta rün känti ye känenkri kukwe ye niebare kwe ietre. ¡Kukwe ye kwin krubäte! Ni iti nemen rubun jötrö  ngwarbe, ye raba nitre mada mike rubun. Chris nämene bike kri aune nitre mada nämene kukwe niere ie ye ñaka nämene nemen nuäre kräke kadre ngäbiti ye nükani gare ie. Tö namani ja töi kwitai, yebätä ja mräkä ben ñäkäbare kwe jai yekwe ngite juandre ta niarabiti ribebare kwe ie aune ja di ngwani kwe ñaka nemen rubun jötrö. Chris nämene ja di ngwen ja töi kwitakäre ye nükani gare ja mräkä yei ngwane, ja töi kwitani kwe arato. Kä nengwane, kätä juto bätätre aune tätre Jehová mike täte gwairebe.

“Blita ñaka kwin jabe kukwe ükatekäre ye ngwane ñaka tä nemen bare kwin” (Prov. 15:22). Kukwe nieta Bibliabätä ye Janet rabadre mike täte nükani gare ie, aisete ja töi mikani kwe blite meri Testiko yebe. Niaratre nämene blite jabe ye ngwane, Janet ngwanintari meri Testiko yei ñobätä niara namani rubun. Kenanbe, ñaka blitabare jäme kwetre jabe, akwa blitabare kwin kwetre jabe ye ngwane, ja töi mikani jäme kwetre. Kukwe ngwarbebätä meri Testiko yekwe töbikabare blo Janet yebätä nükani gare ie, aisete Janet ngite juandre tabiti ribebare kwe ie. Bobukäre tätre sribire gwairebe Jehová kräke.

“Ma rika jändrän ngwena kukwadre Ngöböye ñukwä gräbti [...] ne ngwane, [...] ma mräkä iti romon makrä, ye rükata töre mae, ne ngwane jändrän ye makwe mikate ñukwä grä ken yete, abti ma jana ja mäketa käne ma mräkäbe” (Mat. 5:23, 24). Jesús Kukwe Kädriebare Ngudrebiti ye törö nie raba ruin nie. Michael ja mräkä iti ye kädriebare blo ye bitikäre ja namani ruin käme krubäte ie. Akwa ja töi mikani kwatibe kwe ja mäketa jäme ja mräkä yebe. Ja töi mikani bobre kwe aune blitabare kwe ja mräkä yebe ja namani ruin ngite ie ye niekäre ie. ¿Ye köböire dre namani bare? Michael tä niere: “Ja mräkä yekwe ja brukwä tätebiti ngite juanba ta tibiti”. Niaratre namaninta ja kete kwin jabe.

“Ni mda mda tä kukwe nuene mun rüere ne ngwane, munkwe ñan ja ngie mika amne, [...] munkwe kukwe ye dian jabti ta kwärikwäri” (Col. 3:12-14). ¿Prekursora nibu ie kukwe nämene jabätä ye törö mäi? Niaratre nämene ñäke jai yebätä ja nämene ruin käme nitre madai ye ni umbre ji ngwanka niebare ietre. Aune niaratre raba ja ngübarebätä bätärekä o ñakare bätä nemen jäme jabe konkrekasionte ye ni umbre ji ngwanka ngwanintari ietre. Ni umbre ji ngwanka kukwe niebare ietre ye niaratre kani ngäbiti aune mikani täte. Niaratre nibu tä ja mäke kwin aune tätre gwairebe kukwe kwin ye driere jankunu.

Ni mada kukwe tare nuaindre nibätä angwane, kukwe nieta Colosenses 3:12-14 yekänti ye raba ni dimike. Nita ja töi mike bobre ye köböire ni raba ngite juen ta ni madabiti aune käi  kwitekä jabiti ye tä nüke gare nitre kwati ie. Akwa ye ñaka rabadre nuäre nuaindre ni kräke angwane, kukwe nieta Mateo 18:15 ye raba ni dimike. Ni iti tä ja mike ngite krubäte ni madabätä ye ngwane dre nuaindre yebätä Jesús nämene blite, akwa kukweta nemen jabätä nie ja mräkä iti ben ye ngwane, kukwe niebare kwe ye ütiäte arato. Nikwe ja töi mikadre bobre, nikwe ni mada taredre aune nikwe kukwe ükadrete ja mräkätre ben.

Kukwe mada kwin nieta Bibliabätä mäträkäre nibätä. Akwa, kukwe ye mikakäre täte, nikwe ja ngwandre Ngöbö üai tä ni töi mike ño ne erere: “Nita ni mda mda tarere, käta neme bäri juto nibtä, nita nüne jäme [...], nita jändrän jökrä ngibiare bätärekä, nita ni mda mda kaen ngäbti ja moto jämenbti, nita ja moto mike kuin ni mda mdakrä, [...] tödekata nibti, amne nita bike tidrä ni mda mdabtä amne, ni töi kämekäme ye nita ketebtä” (Gál. 5:22, 23). Aceite mikata makinante ne kwe rabadre sribire kwin, ye kwrere Ngöbö töi keta kabre ye raba ni dimike ja mäke kwin ni madabe.

NI TÖI ÑAKA JA EREBE YE KÖBÖIRE NI RABA JA DIMIKE KONKREKASIONTE

Ni itire itire töi ñaka ja erebe. Ni ñaka töbike ja erebe aune ni ñaka blite ja erebe. Ye köböire, ja ketamuko kwin tä kwen nie. Akwa ni töi ñaka ja erebe ye köböite kukwe raba nemen jabätä nie arato. Ni umbre konkrekasionte ie kukwe gare tä niere: “Ni iti kwekebe yei ja ñaka raba nemen ruin kwin ni blite kwati krubäte ye ken. Kukwe ye ñaka raba nemen tuin ütiäte nie akwa raba kukwe kri mike nemen ni kisete arato”. Aisete, ¿ni nibu töi ñaka ja erebe ye ñaka raba ja mäke kwin? Apóstol Pedro aune Juan yebätä ani töbike. Nita ñäke Bibliabätä ye ngwane, Pedro nämene kukwe niere metre ta aune ñaka nämene töbike käne kukwe nuainkäre ye nita bämike ja töite. Aune, nita töbike Juan yebätä angwane, niara nämene nitre mada tarere aune töbike kwin ja käne ye nita bämike ja töite. Apóstol nibu ye töi ñaka nämene ja erebe akwa käre niaratre nämene sribire gwairebe (Hech. 8:14; Gál. 2:9). Ye tä mike gare, ni kristiano kä nengwane  töi ñaka ja erebe akwa ni raba sribire gwairebe arato.

Ñodre, ja mräkä iti konkrekasionte tä kukwe niere o nuainne ye raba mate tare nibätä. Akwa, Jesús ja nire biani niara ütiäre aune ni rabadre niara tarere ye gare nie (Juan 13:34, 35; Rom. 5:6-8). Aisete, ni ñaka raba nemen ja ketamuko kwe ye nikwe ñaka nütüdre ñakare aune nikwe ngwandretari jai: “¿Kukwe ñäkäita Bibliabätä ye ja mräkä ye tä nuainne? ¿Tö kukwe blo nuaindi tibätä? O ¿nun töi ñaka ja erebe? Aune, ¿niara töi kwin yebätä ti raba dre mike gare jai?

Kukwe ngwantarita mrä ye ütiäte krubäte. Ni mada ye blite krubäte, akwa ni abokän ñaka blite ye ngwane, ni mada yei tä nemen nuäre blita kömikakäre kukwe driekänti yebätä ni raba töbike. Aune ni raba ni ye nübaire kukwe driere jabe aune ni raba ja kite niarabätä. Ja mräkä ye bäri mantiame ni kräke ngwane, ni raba ja kite niarabätä aune kukwe nuainta nitre umbre, nitre bren aune nitre tä kukwe ribere jai kräke ye ni raba käi ngwen juto jabätä. Aisete, ni töi ñaka ja erebe akwa nikwe töbikadre kwin ja mräkätre kräke ngwane, ni raba ja kete kwin bentre. Ñaka raba nemen ja ketamuko bäri kwin nikwe, akwa nikwe ja töi mikai kwin kräke ngwane, ni raba ja kete bäri kwin ben, ni töi raba nemen jäme aune ni raba ja kete jäme ja mräkätre konkrekasionte ben.

Siklo kena yete, Evodia aune Síntique nünanbare. Niaratre töi ñaka nämene ja erebe raba ruin nie. Akwa yebiti ta, apóstol Pablo niaratre töi mikani “ja mäk[e]ta ni ja mräkäre kwrere ni Dänkien käbti” (Filip. 4:2). ¿Nikwe ye erere nuaindi ja mäkäkäre jäme nitre konkrekasionte yebe?

NI ÑAKA RABADRE RUBUN JANKUNU JABE

Ni töita nemen käme ni mada kräke ye mikä käme tä kri blu bä nuäre ngätäite ye kwrere abokän nikwe ñaka tikadrekä ngwane raba nirien jankunu. Ye erere arato ni töi käme ye rabadre ni brukwäte angwane, kukwe kri raba nemen konkrekasionte. Akwa, nita Jehová  aune ja mräkätre tarere ngwane, nikwe ja di ngwain ja ketakäre jäme bentre konkrekasionte.

Ni töi bobre aune nita ja di ngwen ja ketakäre jäme ni madabe ngwane, kukwe kwin krubäte raba nemen nikwe.

Nikwe ja di ngwain kukwe tä jabätä nie ni madabe ye ükete ja ketakäre jäme ngwane, kukwe kwin raba nemen bare yekwe ni töi mikai ñan krütare. Meri testiko itibätä kukwe namani bare yebätä ani töbike: “Ja eteba iti nämä ti mike tuin jai monso chi ye kwrere aune ye nämä ti mike rubun. Ti jataba bäri rubun kräke yebätä ti jataba blite rubune ben. Tikwe nütüba: ‘Niara ñaka ti mike ütiäte jai yebätä tikwe ñaka mikai ütiäte jai arato’”.

Ye bitikäre niara nämene ja ngwen ño yebätä namani töbiketari: “Ti ñaka nämä ja ngwen kwin yebätä ti rababa ulire krubäte. Ti rabadre ja töi kwite ye tikwe gaba jabätä. Tikwe oraba Jehovai kukwe yebätä. Ye bitikäre, tikwe jondron kökaba biandre ja eteba yei aune ti ñaka ja ngwanba kwin yebätä rabadre ngite juen ta tibiti tikwe tikaba täräbätä ie. Nunkwe küde kitaba ja ngärä aune nunkwe ja töi mikaba kukwe nakaninkä ye käi kwitekä jabiti. Yete nükebe kä nengwane kukwe ñaka nemen mada jabätä nunye”.

Nitre tö krubäte nünain jäme. Akwa tätre bike kri o kä jürätä nemen bätätre yebätä niaratre ñaka ja töi mike jäme. Nitre kä nebätä tä ja ngwen ye erere, akwa juta Jehovakwe yete ni rabadre jäme jabe aune keteitibe. Jehovakwe Pablo töi mikani kukwe ne tike: “Ti [...], kätä niere mun ie: Munkwe nünandre käin ño mun käräbare Ngöbökwe kwrere. Munkwe ja mika bobre, jäme, angwane munkwe ja kwata kria nitre itire itire kräke kwärikwäri ja tarekräbiti. Mun tä itibe Ngöbö Muriebiti [üai], nebätä munkwe ja töi mika ja mäkäbätä itibe” (Efes. 4:1-3, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). ‘Ja töi mikadre ja mäkäbätä ni itibe kwrere’ ye ütiäte krubäte. Yebätä, nikwe ja töi mikadre kwatibe nüne jäme jabe aune kukwe meden rabadre ni kisete ni madabe ye ükete.