Känändre nekänti

Indice yete känändre

Jehová tä ni töi mike jäme kukwe jökräbätä

Jehová tä ni töi mike jäme kukwe jökräbätä

“Ngöbö [...] tä ni töi mike jäme kukwe jökräbätä” (2 COR. 1:3, 4TNM).

KANTIKO: 38, 6

1, 2. ¿Jehová tä ni töi mike ño jäme aune Kukwe kwe ye tä ni mike tö ngwen drei?

KUKWE keteiti nämene ja mräkä bati mike töbike krubäte, ye niebare kwe ni ji ngwanka konkrekasionte bäri umbre niara kräke yei. Nire nire tä ja mäkete ye “kisete kukweta kite kri mda” nieta 1 Corintios 7:28 yekänti yebätä nämene töbike. Aisete “kukweta kite kri mda” nieta ye dre gärätä aune niara ja mäkädrete ye ngwane ja tuadre ño kwe kukwe yebe ye ngwanintari kwe Stephen nämene ja mäkäninte yei. Stephen jämi kukwe ye mike gare ja mräkä yei ye känenkri, Jehová ye ‘Ngöbö ni töi mikaka jäme kukwe jökräbätä’ niebare Pablokwe arato yebätä rabadre töbike niebare kwe ie (2 Cor. 1:3, 4, Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras, [TNM]).

2 Erametre, Jehová ye ni Rün ni tarekä aune kukweta nemen ni kisete ye ngwane tä ni töi mike jäme. Niarakwe Kukwe kwe yebiti mä jie ngwani aune mä dimikani ño bä kabre ye törö mäi raba ruin nunye. Niara tö nämene kukwe kwin ie nitre niara mikaka täte kirabe kräke ye erere tö ie ni kräke yei nikwe tö  ngwandre (ñäkädre Jeremías 29:11, 12 yebätä). *

3. ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai?

3 Kukwe mada tä nemen ni kisete ye erere, ñobätä kukwe tä nemen ni gure o ni ja mräkäre kisete ye rabadre gare nie ngwane, rabai bäri nuäre ni kräke ja tuakäre kukwe yebe. Akwa “kukweta kite kri mda” ni kisete niebare Pablokwe, ¿ye dre köböite raba nemen bare? ¿Kukwe meden meden namani bare kirabe aune kä nengwane abokän raba ni töi mike jäme? Kukwe ngwantarita ye rabadre gare nie yekwe ni dimikai kä ngwen nüke jai.

NI GURE KISETE “KUKWETA KITE KRI MDA”

4, 5. Kukwe meden meden köböite “kukweta kite kri mda” ye mä raba mike gare.

4 Ngöbökwe Adán aune Eva mäkäninte ye ngwane, niebare kwe: “Ni brare käkwe ja mikadre gure ngwane, rikadre nüne jenena meri kwebe, ñan nünandre mda ketatibe rünbe btä meyebe kwe. Ye kwrere niaratre ni nibu, akwa rabadi ni itibe kwrere” (Gén. 2:24, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena). Akwa ni ngite yebätä, nita ja mäkete aune nita niken nüne jenena ni muko ben ye ngwane kukwe raba nemen ni kisete (Rom. 3:23). Nitre rüne tä ji dokwäre ye erere metrere ni brare gure tä nemen ji dokwäre, ñan ñobätä aune Ngöbökwe ni brare gure mikani ji dokwäre muko kräke (1 Cor. 11:3). Ni brare gure ye ruäre kräke ñaka tä nemen nuäre ji ngwankäre raba ruin nie. Aune meritre gure ye rün aune meye nämene jie ngwen ye täte muko kwe käkwe jie ngwandre ye ñaka tä nemen nuäre ka ngäbitikäre niaratre ruäre kräke. Ne madakäre, nitre tä krire ja mäkäninte ye tä ja kete ño mräkätre ben, ye köböite kukwe kri raba nemen niaratre kisete.

5 Meri gure ye monsoi rabai tä niere muko ie ye ngwane, tätre nemen bäri töbike krubäte. Niaratre yebätä kätä nemen juto krubäte, akwa meri ye raba nemen bren tä bulebiti ye ngwane o ja känenkäre ye tä niaratre mike töbike. Arato ngwian kitaikä bäri kwetre yete ja känenkäre. Akwa kukwe ye ñan aibe rabai niaratre kisete. Meri yekwe kä diainkä bäri jai monso chi ye ngübakäre. Aune ni rüne ye kisete sribi mada rabai, ñan ñobätä aune mräkätre tä dre dre ribere jai ye erere biandre kwe ietre. Aisete kä ñaka rabai krubäte ietre ja kräke kwärikwäri käne ye erere.

6-8. ¿Nitre gure tö monso tuai nemen jakwe akwa ñaka nemen kwetre yei ja raba nemen ruin ño?

6 Nitre gure ye ruäre kisete kukwe mada tä nemen: töta nemen krubäte monso tuai nemen jakwe akwa ñaka nemen kwetre. Ni rabai gure aune monso rabai nikwe ye ñan ai köböire nikwe nünain jäme, ñan ñobätä aune ni töta nemen monso tuai nemen jakwe akwa ye erere ñaka tä nemen nikwe ye köböite kukwe raba nemen ni kisete arato. Meritre gure ye ruäre ñaka nemen bulebiti yebätä tätre nemen ulire krubäte (Prov. 13:12). Kirabe sete, meritre monsoi ñaka nämene nemen ye nämene mike jakaire. Raquel, Jacob muko, ye eteba monsoi nämene akwa niara abokän monsoi ñaka nämene yebätä namani ulire krubäte (Gén. 30:1, 2). Nitre juta ruäre känti ye kräke monso ngübadre ye ütiäte krubäte. Aisete ñobätä nitre misionero nünanka yete ye monsoi ñaka jire tätre ngwentari ietre. Ñobätä niaratre monsoi ñaka ye tätre mike gare töi kwinbiti ietre, akwa ruäre ngwane tätre niere nitre misionero ie: “¡Mun bobre! Nunkwe orai mun kräke”.

7 Meri Testiko käi Inglaterra ye tö nämene monso tuai nemen jakwe akwa monsoi ñaka namani jire yebätä ani blite. Niara monsoi  ñaka rabai jire kä nengwane nükani gare ie ye ngwane, namani ulire krubäte. Aisete niara aune muko kwe ja töi mikani monso jenena ngübare. Akwa, meri yekwe niebare: “Monso jenena ngübadre ye ñaka ja erebe monso rabadre jeñe nikwe ye kräke nämä gare tie, yebätä ti rababa ulire krubäte”.

8 Erametre Biblia tä mike gare, meri kukwebätä “tä ngäbäkre ngibiare, [...] ye köböire rabadi dianintari” (1 Tim. 2:15). Akwa ye ñaka tä mike gare meri monsoi rabadre ye köböire ja nire kärekäre rabai kwe, ñakare aune meri monsoi tärä aune mräkätre tärä ngübadre ie ye köböire ñaka rabai ni mada kädriere aune ja mike kukwe ni madakwe yete (1 Tim. 5:13). Akwa yebiti ta, nitre gure aune nitre ja mräkäre ye kisete kukwe raba nemen.

¿Ño ni raba kä ngwen nüke jai ni mräkä tare nikwe krütadre ye ngwane? (Párrafo 9 aune 12 mikadre ñärärä).

9. ¿Ni muko tä krüte nikän ye ñobätä tare krubäte?

9 Kukwe meden meden raba nemen ni gure kisete yebätä nita nemen töbike ye ngwane, kukwe keteitibätä ni ñaka töbike: ye abokän ni muko krütadre nikän. Nire tä ja tuin kukwe yebe yebätä kukwe ye rabai bare kä nengwane ye ñaka nämene nütüre jire. Jesukwe ni krütani gaikröta käbämikani kwe yei ni kristiano tä tö ngwen krubäte, kukwe käbämikata ye tä nitre kän muko krütani ye töi mike jäme (Juan 5:28, 29TNM). Ni Rün kä kwinbiti ni tarekä yekwe Kukwe kwe yebiti nitre tä ja tuin kukwe tare ben ye töi mikai jäme aune dimikai käbämikata kwe arato. Ngöbökwe nitre niara mikaka täte töi mikani jäme ye köböire niaratre ruäre ie ja namani ruin ño aune yekwe niaratre dimikani ño ye ani mike gare jai.

¿KUKWETA NEMEN NI KISETE YE NGWANE NI TÖI RABA NEMEN ÑO JÄME?

10. ¿Dre käkwe Ana töi mikani jäme? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

10 Ana, Elqaná muko, yekwe ja tuani kukwe tare ben. Niara monsoi ñaka nämene nemen, akwa Peniná, Elqaná muko mada ye abokän monsoi nämene (ñäkädre 1 Samuel 1:4-6 yebätä). * Kä kwatire kwatire te, Peniná nämene Ana kötaire ye nämene mike ulire krubäte. ¿Dre käkwe Ana töi mikani jäme? Biblia tä niere “niara nämene orare raire Jehovai” kukwe nämene kisete ye mikakäre gare ie. Erametre, Ngöbö rabadre orasion kwe kain ngäbiti ie tö namani. Rabadre bare o ñakare, akwa yebiti ta “kä ñaka namaninta ulire ngwärebätä” (1 Sam. 1:12, 17, 18). Jehovakwe niara monsoi mikai nemen o töi mikai jäme kukwe mada yebiti ie nämene tö ngwen.

11. ¿Orasion ye tä ni töi mike ño jäme?

11 Ni töi täi ngite aune nitre gobrainta Satanakwe ngätäite ni täi nüne ye ngwane, nikwe ja tare nikai jankunu (1 Juan 5:19TNM). Akwa ‘Ngöbö ni töi mikaka jäme kukwe jökräbätä’ yei ni raba tö ngwen. Ana erere nikwe orai ja brukwä tätebiti niarai ngwane, niara raba ni dimike kukwe tare yebätä. Ana ye erere, kukwe tä ni kisete ye ñan aibe nikwe mikadre gare ie; ñakare aune ja ruin ño nie ye nikwe mikadre gare metre ie aune niarakwe ni dimikadre ye nikwe ribedre ie ja brukwä tätebiti (Filip. 4:6, 7).

12. ¿Dre Ana dimikani nüne ka jutobiti?

12 Monso ñaka rabadre nemen nikwe aune ni mräkä krütadre yebätä ni rabadre ulire krubäte akwa ni töi raba nemen jäme. Meri Ngöbö kukwei niekä Jesús näire kädeka nämene Ana arato ye nikwe ngwandre törö jai. Kä nikani kükü ta yete nämene ja mäkäninte ye bitikäre muko kwe krütani. Monsoi namani o ñakare ye Biblia ñaka  niere. Kä namanina 84 Ana yebiti ngwane, ‘ñaka kä mikaninkä kwe rare, deu Ngöbö juete, angwane nämene mrö bäine aune orare, ye kwrere nämene Ngöbö mike bäri’ jai (Luc. 2:37, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Ana nämene Jehová mike täte ye nämene töi mike jäme aune kä mike jutobätä.

13. Ni mräkä tä ni mike ulire ye ngwane, ¿ja ketamuko kwin nikwe ye raba ni töi mike ño jäme?

13 Ja ketamuko kwin tä nemen nikwe konkrekasionte ye raba ni töi mike jäme arato (Prov. 18:24). Ani blite Paula yebätä. Paula namani ulire krubäte meye kukwe metre tuanimetre ye ngwane. Kukwe ye ñaka namani nuäre Paula kräke. Akwa ye bitikäre prekursora iti kädekata Ann, töi namani niarabätä aune niara tarebare kwe yekwe dimikani krubäte. Paula tä mike gare: “Ann ye ñaka ti mräkä, akwa nämä ti tarere aune töi nämä tibätä yekwe ti dimikaba krubäte. Ye köböire tita Jehová mike täte jankunu”. Paula meye namaninta kukwebätä yebätä kätä juto krubätebätä. Ann käkwe Paula dimikani Jehová mike täte jankunu yebätä kätä juto krubätebätä arato.

14. ¿Nita ni mada töi mike jäme ye köböire dre kwin tä nemen nikwe?

14 Nita nitre mada tarere aune ni töita bätätre ye ngwane, ni ñaka tä nemen ulire. Meritre Testiko gure o ñakare ye kwati krubäte, ie gare kukwe kwin driedre ye tä kä mike juto krubäte nibätä. Niaratre Jehová mikadre täte yebiti tö Jehová käikitaikä. Niaratre ruäre tä kukwe driere ye ngwane jata nemen  ruin kwin ietre. Erametre ni töita ja mräkätre aune nitre madabätä ngwane, ni jökrä tä keteitibe konkrekasionte (Filip. 2:4). Ye erere apóstol Pablo nuainbare. Niarakwe ja mräkätre aune ja ngwaitre Tesalónica ngübabare monso ngübata ‘meyekwe’ ye kwrere aune töi mikaninta jäme kwe rün ja üairebiti ye kwrere (ñäkädre 1 Tesalonicenses 2:7, 11, 12 yebätä).

NITRE JA MRÄKÄRE TÖI RABA NEMEN JÄME

15. ¿Kukwe metre driedre monsotre kia ie ye tä gare metrere nirei?

15 Nita nitre ja mräkäre töi mike jäme aune dimike yebätä nikwe töbikadre ye ütiäte arato. Ruäre ngwane, ja mräkätre tä krire kukwebätä ye tätre ja di kärere ja mräkätre mada ie kukwe gare krubäte yei kukwe metre driekäre monsotre kwetre ie aune tötikakäre Bibliabätä arato. Ngöbö Kukwei tä niere monsotre tötikadre ye tä gare metrere nitre rüne ie (Prov. 23:22; Efes. 6:1-4). Ruäre ngwane niaratre dimikata yebätä tätre debe bien krubäte, akwa monsotre tötikadre ye täbe gare ietre. Yebätä, nitre rüne rabadre blite käre monsotre kwetre yebe ye ütiäte krubäte.

16. ¿Ni rüne käkwe ja di kärädre nie monso kwe tötikakäre ye ngwane nikwe dre dre ngwandre törö jai?

16 Ni rüne käkwe ja di kärädre nie monso kwe tötikakäre Bibliabätä ye ngwane, monso tötikadre tä gare ie aune ñaka tä gare nie ye nikwe ngwandre törö jai. Ni rüne ñaka kukwebätä ye monsoi ni rabadre tötike ye ni rüne kukwebätä raba ribere nie arato. Nikwe monso ye dimikadre kukwe ja üairebiti ye ngwane, ni ñaka rabai monso ye rüne aune meyere ye nikwe ngwandre törö jai. Arato ni rabadre monso ye tötike niaratre gwirete, rün aune meye o ni kristiano ünä tätre gwi ye ngwane o nitre kwati ngwärekri ye ütiäte krubäte. Ye köböire nitre mada ñaka rabai töbike käme nibätä. Ye bitikäre monsotre ye rün aune meye rabadre tötike kukwe ja üairebiti, nuain mananta Jehovakwe ie ye erere.

17. ¿Monsotre kia raba mräkätre kwe ye töi mike ño jäme?

17 Monsotre tä Jehová tarere aune tätre mike täte ye tätre rün aune meye mike ütiäte jai, tätre dimike ngwian yebiti o kukwe mada yebiti aune tätre mräkätre dimike kukwe ja üaire yebiti ngwane, tätre mräkätre kwe töi mike jäme. Lamec, nünanbare Ñü Kri känenkri ye nämene Jehová mike täte. Niarakwe kukwe ne niebare ngobo kwe Noe yebätä: “Jehovakwe kukwe tare ñäkäbare kä tibien kräke yete nita sribire ja dibiti yebätä niarakwe ni töi mikai jäme”. Ngöbö ñaka namanina kukwe tare ñäke kä tibien kräke ye ngwane, kukwe niebare kwe ye namani bare (Gén. 5:29; 8:21). Kä nengwane, monsotre kia tä kukwe metre mike gare ye tätre mräkätre kwetre töi mike jäme. Niaratre raba mräkätre ye dimike kä ngwen nüke jai kukwe tare yebätä aune raba dimike nemente nire nitre töi käme gaite ye ngwane. Kukwe ye rabai bäri kri Ñü Kri nakaninkä yebiti ta.

18. ¿Dre käkwe ni dimikai kä ngwen nüke jai kukwe tare yebätä?

18 Kä nengwane, nitre kwati krubäte tätre orare, nitre töi mikani jäme Ngöbökwe tä Bibliabätä yebätä tätre töbiketari aune nitre Ngöbö mikaka täte yebe tätre ja kete ye ngwane, töita nemen jäme (ñäkädre Salmo 145:18, 19 yebätä). * Jehová aibe raba ni töi mike jäme kärekäre ye gare nie. Aune erametre yekwe ni dimikai kä ngwen nüke jai kukwe jökrä tare ben nikwe ja tuai kä nengwane bätä ja känenkäre yebe.

^ párr. 2 Jeremías 29:11, 12: “Jehová tä niere: ‘Ñobätä ñan aune ti töita ño mun kräke ye gare kwin tie, ti tö mun tuai nüne jäme aune ti ñaka tö mun tuai ja tare nike, ne kwe kukwe kwin rabadre ja känenkäre munkwe aune mun mikakäre tö ngwen kukwe kwin yei. Aune munkwe ñäkädi tie bätä mun jatai aune munkwe oradi tie, aune erametre tikwe mun kukwe nuadi’”.

^ párr. 10 1 Samuel 1:4-6: “Bati Elqaná namani jondron kukwe Ngöböi ye ngwane, biani chi kwe Peniná muko kwe yei aune monsotre jökrä brare aune merire kwe yei, akwa niarakwe Ana ie jondron bäri ütiäte biani, ñan ñobätä aune nämene Ana tarere metrere; akwa Jehová ñaka nämene Ana monsoi mike nemen. Arato käre Ana riba nämene kötaire mikakäre jakaire ñan ñobätä aune Jehovakwe ñaka monsoi mikani nemen”.

^ párr. 18 Salmo 145:18, 19: “Nitre jökrä tä ja di kärere Jehovai ye ken niara tä, nitre jökrä tä ja di kärere erametre ie ye ken niara tä. Nitre tä niara jürä ngwen jabätä tö dre dre ie ye niarakwe mikai nemen bare kräke, aune tätre ja di kärere ie ye niarakwe kukwe nuai, aune mikai kwäre”.