Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Junio 2017

Jehová gobran kri yekri nikwe ja mikadre

Jehová gobran kri yekri nikwe ja mikadre

“Mä ye aibe, Jehová, Ngöbö nunkwe, mä ye aibe mikadre kri jai aune käikitadrekä,bätä mä aibe ngöräbe die kri, ñobätä ñan aune mäkwe jondron jökrä ye sribebare” (REV. 4:11TNM).

KANTIKO: 2, 49

1, 2. ¿Dre tädre gare metre nie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

NIKWE mikaba gare käne jai ye erere, Jehová ye ñan aibe Gobran bäri kri aune ni rabadre ja gobraine akwle ngwane, nikwe nünandre bäri kwin nieta Diablukwe. Akwa ¿ye metre? Nitre rabadre ja gobraine akwle yekwe nünandre kärekäre ye ani bämike ja töite. Ngöbökwe ñaka niaratre gobraindre angwane, ¿nünandre bäri kwin kwetre? ¿Mä törbadre dre nuain erere mäkwe nuaindre akwle aune mäkwe nünandre kärekäre ye köböire kä rabai bäri juto mäbätä raba ruin mäi?

2 Ni mada ñaka raba kukwe ye mike gare mä kräke. Ni jökrä rabadre töbike kwin kukwe yebätä. Ngöbö aibe raba gobrane, gobran kwe ye bäri kwin aune nikwe ja mikadre niara aibe kiri ye tädre gare metre nie. Biblia tä kukwe ye mike gare metre nie. Ñodre, Jehová ye aibe Gobran Kri yebätä tä dre niere ye ani mike gare jai.

JEHOVÁ YE AIBE RABA GOBRANE

3. ¿Ñobätä Jehová ye aibe raba gobrane?

3 Jehová ye aibe raba gobrane, ñan ñobätä aune niara ye Ngöbö bäri dite krubäte aune jondron jökrä Sribekä (1 Crón. 29:11; Hech. 4:24). Kukwe mikani tuare Juan ie yekänti nitre 144,000 gobrandi Jesube käkwe niebare: “Mä ye aibe, Jehová, Ngöbö nunkwe, mä ye aibe mikadre kri jai aune käikitadrekä, bätä mä aibe ngöräbe die kri, ñobätä ñan aune mäkwe jondron jökrä ye  sribebare, bätä mä töi köböire namani bare aune sribebare” (Rev. 4:11, Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras, [TNM]). Jehová jondron jökrä sribebare, yebätä niara aibe raba ni aune angeletre gobraine.

4. Ja mikadre Jehová Gobran kri rüere ye ngwane, ¿ñobätä nita kukwe käme den nuaindre jai?

4 Satana ñaka raba gobrane jire kä jökräbiti tibien ñan ñobätä aune niarakwe ñaka jondron sribebare jire. Satana aune Adán bätä Eva ja mikani Jehová Gobran kri rüere ye ngwane, bikabare kri kwetre (Jer. 10:23). Erametre, niaratre törbadre dre nuain ye erere nämene nuainne akwle aune yebätä niaratre ñaka rabadre ja jie ngwamana Jehovai näre, akwa ¿ye aibätä namani nuaindre ietre? Ñakare. Ni törbadre dre nuain ye erere ni raba nuainne akwle yebiti ni raba kukwe kwin keta kabre den nuaindre jai köbö kwatire kwatire, akwa ye ñan aibätä ni rabadre ja mike ni Sribekä rüere. Erametre nita ja mike Jehová rüere ye ngwane, nita kukwe käme den nuaindre jai. Ngöbökwe ni gobraindre ye nita ribere jai.

5. ¿Kukwe metre ükateta Ngöbökwe ye ñobätä tädre gare kwin nie?

5 Arato, Jehová tä kukwe ükete metre yebätä niara aibe raba gobrane. Niara arabe tä niere: “Ti abokän Jehová, [...] Tita ni kä tibienbätä tarere metre, kukwe ükete metre aune kukwe kwin nuainne kräke, ñan ñobätä aune kukwe ye tä kä mike juto tibätä” (Jer. 9:24). Kukwe ükateta metre ye kite niarakri. Ni kä nebätä tä kukwe ükete ye Jehová ñaka ribere jai kukwe ükatekäre metre. Aune kukwe biani kwe nie ye tä ükaninte metre. Biblia tä niere: “Kürä mäkwe ye tä ükaninte kukwe kwin aune kukwe metre yebiti”. Yebätä, kukwe ükaninte kwe, kukwe kwe ja jie ngwankäre aune kukwe nuainta kwe ye jökrä metre tädre gare kwin nie (Sal. 89:14; 119:128). Jehová ñaka tä gobrane kwin nieta Satanakwe, akwa niara arabe ñaka kukwe ükete metre kä nebätä.

6. ¿Ñobätä Jehová aibe raba gobrane nibiti?

6 Jehová ye töbätä aune kukwe gare ie ni aune jondron jökrä ngübakäre, yebätä niara aibe raba Gobrane arato. Ñodre, nitre nämene bren ye doctor jire iti ñaka nämene miketa kwin ye mikakäreta räre ja di biani kwe Monso kwe ie, yebätä ani töbike (Mat. 4:23, 24; Mar. 5:25-29TNM). Ni ngrabare ye tä sribire ño aune mikadreta ño kwin ye gare Jehovai, yebätä kukwe nuainbare Jesukwe ye ñan namani kukwe ñan tuabare niara kräke. Aune nitre krütani gadrekröta ño aune kukwe tare ye ketadrebätä ño ye gare ie arato.

7. ¿Ñobätä Jehová ye bäri töbätä nitre gobrainta Satanakwe ye kräke?

7 Nitre gobrainta Satanakwe ye tä kukwe keta kabre ükete rü nuainta kä jökräbiti tibien ye diankakäre. Jehová ye aibe töbätä ni jökrä mikakäre nüne jäme jabe (Is. 2:3, 4; 54:13). Kukwe Ngöbökwe aune niara töbätä yebätä kukwe rabai gare bäri nie angwane, bäri ja rabai ruin nie apóstol Pablo erere, niarakwe niebare: “¡Jo! Ngöbö abra kwe jändrän kuinkuin tärä kabre krübäte [...], amne Ngöbö abra töbtä kri krübäte, [...]. Ye aisete Ngöböta töbike ño ño, ye ni ñan raba niere jire chi amne Ngöbö töi ji mdenbtä ye ni ñakare jire iti ie rabadre gare” (Rom. 11:33).

GOBRAN JEHOVAKWE YE BÄRI KWIN

8. ¿Töi meden medenbiti Ngöböta gobrane abokänbätä jata nemen ruin kwin nie?

8 Jehová ye aibe raba gobrane ye ñan aibe mikata gare Bibliabätä. Ñakare aune ñobätä niarata gobrane bäri kwin ni mada kräke ye mikata garebätä arato. Ja tare kwe yebiti tä gobrane yebätä tä gobrane kwin. Aune tä ni gobraine ño yebätä jata nemen ruin kwin nie. Niara ye “ni mike tuin bobre jai bätä moto kwin, ñaka nemen rubun jötrö ngwarbe aune  ni tare erametre kwe bätä kukwe metre niere” (Éx. 34:6). Tä ni niara mikaka täte ye kräke töbike kwin aune mike tuin ütiäte jai. Nita ja ngübare ño yebiti ta tä ni ngübare bäri kwin. Jehová tä jondron kwin käbäire ni niara mikaka täte metre yekän nieta Satanakwe, akwa ye ñaka metre. Ñakare aune, nüna kärekäre rabadre nikwe yekäre monso tare kwe biani kwe ni ütiäre (ñäkädre Salmo 84:11 * aune Romanos 8:32 yebätä).

9. ¿Ngöbö töita ni itire itirebätä ye ñokänti gare nie?

9 Niara töita juta kwe ye jökräbätä, akwa töita krubäte ni itire itirebätä arato. Ñodre, nitre Israel kukwe ükatekä ye näire dre nakaninkä yebätä ani töbike. Kä nikani 300 näre ta yete, Jehovakwe nitre kukwe ükatekä yebiti nitre israelita mikani kwäre rüe yebätä. Kukwe kri nämene nakainkä yebiti ta ja töi mikani kwe Rut, meri ñaka israelita yebätä. Meri yekwe ja di ngwani krubäte ja mikakäre juta Jehovakwe yekri. Jehovakwe monso aune muko biani ie. Ne madakäre, Rut gaikröta ye ngwane, monso kwe yekri Mesías jatani ye rabai gare ie. Aune Bibliabätä kukwe mikata gare niarabätä ye rabai gare ie. Ja rabai ruin ño ie ye mä raba bämike ja töite (Rut 4:13; Mat. 1:5, 16).

10. ¿Jehová ye gobran brukwä käme? Mä raba mike gare.

10 Jehová ye ñaka gobran brukwä käme. Nitre gobrainta kwe yei ja ruin kwin aune kätä juto bätätre (2 Cor. 3:17TNM). David kukwe ne niebare Jehovabätä: “Niara ye ngwärekri kätä ütiäte krubäte aune bä nuäre; niara tä nüne yekänti di tärä aune kätä juto” (1 Crón. 16:7, 27). Aune salmista Etán käkwe niebare: “Juta meden ie ngwänänkä gare kä jutobiti yebätä kätä juto. Jehová, niaratre tä näin kä trä mä ngwärebätä yebiti. Niaratre tä käre mä kä ye käi ngwen juto jabätä aune mä kukwe kwin nuainkä yebätä jata nemen ruin ütiäte ietre” (Sal. 89:15, 16).

11. Ngöböta gobrane bäri kwin rabadre gare metre nie yekäre, ¿nikwe dre nuaindre?

11 Jehová töi kwin yebätä nikwe töbikaitari bäri ngwane, niara tä gobrane bäri kwin ye rabai gare metre nie. Salmista kukwe niebare ne erere ja rabai ruin nie: “Nun tädre köböitibe mä juete ye bäri kwin nun tädre köbö mil te kä mada känti ye kräke” (Sal. 84:10). Jehovakwe ni sribebare, yebätä nita dre ribere jai nünankäre kä jutobiti ye gare ie aune tä bien nie ja töi kwinbiti. Ni dimikakäre tä kukwe ribere nuaindre nie. Ruäre ngwane ñaka tä nemen nuäre ni kräke niara mikakäre täte, akwa nikwe mikai täte ngwane kä täi juto nibätä (ñäkädre Isaías 48:17 yebätä). *

12. ¿Ñobätä metrere nikwe ja mikadre Jehová gobran kri yekri?

12 Jesús rabai Gobrane Kä Mil te ye bitikäre, nitre ruäre ja mikai Jehová gobran kri ye rüere mikata gare Bibliabätä (Apocalipsis 20:7, 8). ¿Ñobätä niaratre kukwe ye nuaindi? Ñan ñobätä aune Satana tikaite yekwe nitre töi mikai ja aibebätä, nitre ye ngökakäre. Niara tä käre kukwe ye nuainne. Ni ñaka Jehová mike täte, akwa ni raba nüne kärekäre ye nitre töi mikai kwe mike era jai raba ruin nie. Erametre, ye ñaka rabai bare jire. Akwa, kukwe ngwarbe niedi Satanakwe ye rabai tuin kwin nie o ñakare ye nikwe ngwandretari jai. Jehová töi kwin aune aibe Gobran kri kä jökräbiti tibien yebätä nita tarere bätä mike täte ngwane, kukwe ngwarbe niedi Satanakwe ye rabai tuin käme krubäte nie. Jehová aibe Gobran kri abokän tä gobrane ja tare kwe yebiti rabadre ni gobraine yei ni tö rabai käre.

 NIKWE JA MIKADRE METRE JEHOVÁ GOBRAN KRI YEKRI

13. ¿Nita dre dre nuainne ja mikakäre gobran Ngöbökwe yekri?

13 Nibira gare nie ye erere, Jehová ye aibe raba gobrane aune niara tä gobrane bäri kwin. Erametre, nikwe ja mikadre metre gobran kwe yekri. Nita ja ngwen metre Ngöböi, nita mike metre täte aune nita ja ngwen niara erere ye ngwane, nita ja mike gobran kwe yekri. Arato nita bämike gobran kwe ye tare nikwe (ñäkädre Efesios 5:1, 2 yebätä). *

14. Nitre tä ji dokwäre mräkätre kräke aune nitre umbre ji ngwanka, ¿ye raba ja ngwen ño Jehová erere?

14 Jehovata ni gobraine ja tare kwe yebiti drieta Bibliakwe nie. Yebätä, nitre tä ji dokwäre mräkätre kräke aune nitre umbre ji ngwanka tä gobran Jehovakwe tarere yekwe ja ngwain Jehová erere aune ñaka kukwe ribei krubäte kwetre nie bätä brukwä ñaka rabai käme. Pablo ja ngwani Jehová aune Jesús erere (1 Cor. 11:1). Niarakwe ñaka nitre mada mikani ja gaire aune mikani ja dibiti kukwe kwin nuainne, ñakare aune ja töi kwinbiti töi mikani kwe kukwe kwin nuainne (Rom. 12:1; Efes. 4:1; Filem. 8-10). Ye erere Jehovata kukwe nuainne. Aune nitre tä gobran kwe tarere bätä ja mike kiri rabadre ye erere nuainne arato.

15. ¿Nikwe dre nuaindre mada ja mikakäre gobran Ngöbökwe yekri?

15 ¿Nikwe dre nuaindre mada ja mikakäre gobran Ngöbökwe yekri? Nitre kädekani Ngöbökwe ji ngwankäre ye nikwe dimikadre ja töi kwinbiti. Niaratre tä kukwe ükete nuaindre ye ñaka rükadre gare nie o ñaka rabadre tuin kwin nie, akwa nikwe dimikadre. Nitre kä nebätä töi ñaka ye erere, akwa gobran Ngöbökwe yete nikwe ja töi mikadre ye erere (Efes. 5:22, 23; 6:1-3; Heb. 13:17). Jehová tö kukwe kwin ie ni kräke, yebätä nikwe niara mikai täte ngwane, kukwe kwin rabai nikwe.

16. ¿Nitre tä ja mike gobran Ngöbökwe yekri ye tä kukwe den ño nuaindre jai?

 16 Nita kukwe meden den nuaindre jai yebiti nita ja mike gobran Ngöbökwe yekri o ñakare ye nita bämike arato. Niara ñaka tä kukwe den nuaindre ni kräke. Ñakare aune niara töita ño ye tä mike gare nie. Ñodre, dän meden nikwe kitadre jabätä ye ñaka tä mike gare metre ta nie, ñakare aune ni rabadre ja ngwäkite kwin ni kristiano ye erere tä mike gare nie (1 Tim. 2:9, 10). Ne madakäre, ñaka tö ni tuai ni mada ngwen ngoto ritete aune ñaka tö kukwe meden dianta nikwe jai ye tuai ni mada töi nike (1 Cor. 10:31-33TNM). Niara töita ño ye ererebätä nita kukwe den nuaindre jai angwane, nita ja mike gobran kwe yekri aune nita tarere ye nita bämike.

Nita kukwe den nuaindre jai aune nita ja mäke ño ni mukobe yebiti nita ja mike Ngöbö Gobran kri yekri. (Párrafo 16 nemen 18 mikadre ñärärä).

17, 18. Nitre gure ye tä kukwe meden nuainne ja mikakäre Jehová gobran kri yekri ye mä raba mike gare ruäre.

17 Nitre gure kukwebätä ye raba ja mike ño gobran Ngöbökwe yekri ye ani mike gare jai. Nitre ruäre tädre ja mäkete ye ngwane, ñaka tä nemen nuäre nünankäre kräketre yebätä jata nemen ruin ulire ietre. ¿Dre nuaindre kwetre? Ngöbö nämene ja kete ño nitre Israel ben yebätä niaratre rabadre töbike. Jehová ja bämikani ni brare gure ye kwrere (Is. 54:5; 62:4). Jehová nämene ni brare “gure” kwrere ye ñaka namani nuäre kräke. Akwa, Jehovakwe ñaka ja di ngwani nekä. Bä kabre ngite juani ta kwe nitre israelita yebiti aune kukwe ükaninte kwe bentre ye mikani ütiäte kwe jai (ñäkädre Salmo 106:43-45 yebätä). * Jehovata ni tarere metre ye tä ni mike nökrö niara kokwäre, ¿ñan ererea?

18 Nitre kristiano gure tä Jehová tarere ye tä ja di ngwen ja ngwankäre Jehová erere. Niaratre kisete kukweta nemen ye ngwane, ñaka tätre ja tuenmetre ne kwe kukwe nieta Bibliabätä ye ñaka mikadre ngwarbe kwetre jai. Jehová niaratre mikani gure aune tö niaratre tuai nüne käre jabe ye nüke gare ietre. Ngöbö kukwei tä niere ye erere, ni gure tä nemen ni madabe ye aibe ngwane raba ja tuenmetre aune ja mäketeta (Mat. 19:5, 6, 9). Niaratre tä ja di ngwen nünankäre kwin jabe ye ngwane, tätre ja mike Jehová gobran kri yekri.

19. ¿Nita ja mike ngite ye ngwane, nikwe dre nuaindre?

19 Ni ngite yebätä, ruäre ngwane nikwe Jehová mikai ulire. Gare niarai, akwa ni tare kwe yebätä Jesús juani kwe ja nire bien ni kökatarikäre. Aisete nita ja mike ngite ye ngwane, Jehovakwe ngite juandre ta nibiti ye nikwe ribedre ie (1 Juan 2:1, 2TNM). Nita ja mike ngite ye ngwane ni ñaka rabadre ulire krubäte; ñakare aune nikwe ja di ngwandre kukwe ye mike nüke gare jai. Ni täi käre Ngöbö ken ngwane, niarakwe ngite juain ta nibiti aune ni dimikai kwe ja töi mike jäme bätä ni dimikai kwe ja tuin kukwe mada rabadre ni kisete ja känenkäre yebe (Sal. 103:3).

20. ¿Ñobätä nikwe ja mikadre Jehová gobran kri yekri?

20 Kä mrä yete Jehovakwe gobrandi ni jökräbiti aune kukwe metre kwe ye rabai gare ni jökrä ie (Is. 11:9). Akwa ni niena kukwe metre kwe ye mike gare krubäte jai. Aune nitre ñaka rabaira jire iti ja mike gobran Ngöbökwe rüere ye käi nibira no. Nengwane, nikwe niara mikadre täte, ja ngwandre metre ie aune ja di ngwandre ja ngwen niara erere ja mikakäre Gobran kwe yekri.

^ párr. 8 Salmo 84:11: “Ñobätä ñan aune Ngöbö Jehová ye abokän ñänä, bätä escudo. Niara tä ni kain ngäbiti aune tä ni mike ütiäte jai. Jehová ñaka jondron kwin ketaibätä nitre tä ja ngwen metre yekän”.

^ párr. 11 Isaías 48:17: “Jehová mä Kökatarikä, Ngöbö Deme nitre Israelkwe kätä ne niere: “Ti Jehová, Ngöbö mäkwe, Tita mä tötike ne kwe kukwe kwin rabadre mäkwe, ji medenbiti mäkwe nändre yebiti Tita mä jie ngwen”.

^ párr. 13 Efesios 5:1, 2, (Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte): “Mun abrä monso taredre Ngöbökwe, ne medenbätä munkwe ja mika Niara kwrere. Munkwe nän ja tarekräbiti, ño Gobran krikwe ni tarebare kwrere. Niarakwe ja biani akwle ni diäre. Niara abrä jondron biani kukware Ngöbö ie; nebrä rä mane”.

^ párr. 17 Salmo 106:43-45: “Bä kabre niara nämene niaratre mike kwäre, akwa niaratre nämene ja mike niara rüere aune ñaka nämene niara kukwei mike täte bätä niaratre nämene ja mike ngite yebätä niara nämene mike ja ngie nuin. Akwa niaratre nämene ulire ye nämene tuin ie aune nämenentre ja di ribere ye kukwe nämene ruin ie. Kukwe kwin rabadre niarakwe yekäre nämene kukwe ükaninte kwe ye ngwen törö jai aune ja tare metre kwe yebätä niaratre ye nämene tuin bobre ie”.