Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Junio 2016

Jehová ye ni Sribekä yebätä nikwe mikadre tuin ütiäte jai

Jehová ye ni Sribekä yebätä nikwe mikadre tuin ütiäte jai

“Jehová, mä ye nun Rün. Nun ne abokän dobro, aune mä ye nun Sribekä; bätä nun jökrä mäkwe sribebare mä kisebiti” (ISAÍAS 64:8).

KANTIKO: 11, 26

1. ¿Ñobätä Jehová ye jondron Sribekä bäri kwin?

SÖ NOVIEMBRE kä 2010 yete kä Inglaterra yekänti vaso jondron ngwäre kirabe nitre china yekwe mikani rürübäindre ye ni iti tö namani kökai bäsi 70 millón. Ni jondron sribekä ye raba dobro yebiti jondron ngwä sribere bä nuäre aune ütiäte krubäte yebätä ni töi raba nemen ñan krütare. Jehová ye ni jondron sribekä dobrobiti ye kwrere. Akwa niara ye jondron Sribekä bäri kwin, kukwe gare krubäte ie ni kä nebätä jondron sribekä ye kräke. Jehovakwe “dobro yebiti” ni brare töi metre kädeka nämene Adán sribebare nieta Bibliakwe (Génesis 2:7). Ni brare ye abokän “Ngöbö monsoi” aune sribebare ne kwe Jehová töi meden meden kwin ye erere rabadre ja ngwen (Lucas 3:38, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte).

2, 3. ¿Nitre israelita ja töi kwitani ye erere ni raba ja ngwen ño?

2 Adán ja mikani Ngöbö rüere ye ngwane, ñaka namanina niara monsoire. Akwa niara ngäbriäntre kwati ja töi mikani ja mike Jehová yekri gobran kwetre ye kwrere (Hebreos 12:1). Ja töi bobrebiti Ngöbö mikani täte kwetre. Ye köböire ñaka ja mikani kwetre Satana yekri aune niaratre tö namani Jehová tuai ja Rüne bätä  ni niaratre Sribekä ye erere ye bämikani kwetre (Juan 8:44). Niaratre ja ngwani metre Ngöböi ye tä nitre israelita ja töi kwitani käkwe kukwe niebare bati ne ngwenta törö nie: “Jehová, mä ye nun Rün. Nun ne abokän dobro, aune mä ye nun Sribekä; bätä nun jökrä mäkwe sribebare mä kisebiti” (Isaías 64:8) (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä).

3 Kä nengwane, ni Ngöbö mikaka täte metre tä ja di ngwen ja ngwankäre niaratre ye erere aune ja töi bobrebiti ni tö ni ni Sribekä ye mikai täte. Jehová ye ni Rün nieta nikwe ye ütiäte krubäte ni kräke. Niara ni Sribekä ye erere ni tö mikai tuin jai. Ye medenbätä nikwe ngwandretari jai: “¿Ti abokän dobro kwrere nuäre ükadrete abokänbiti Ngöbö raba vaso ütiäte krubäte ye kwrere sribere? ¿Tita ja mräkätre aune ja ngwaitre ye mike tuin jai dobro ye kwrere abokän Jehová täbe töi ükete?”. Ni dimikakäre ja töi mike metre, kukwe ja tötikara nekänti nibike kukwe ketamä mike gare jai. Kena, nitre töi ükateta Jehovakwe ye diankata ño kwe. Ketebukäre, ñobätä tä töi ükete. Aune ketamäkäre, tä töi ükete ño.

¿NITRE TÖI ÜKATETA JEHOVAKWE YE DIANKATA ÑO KWE?

4. ¿Jehová tä kite nitre ngwena ja kokwäre ye diankata ño kwe? Mä raba mike gare ruäre.

4 Ni mada tuin ño nie ye erere ñaka tuin Jehovai. Niara tä ni itire itire ye brukwä mike ñärärä aune tä ño metrere ye tuin ie (ñäkädre 1 Samuel 16:7b yebätä). * Konkrekasion kristiano ükaninte kena kwe ye ngwane nuainbare kwe. Niara aune Ngobo kwe ye kokwäre jatani nitre kwati ñaka nämene tuin ütiäte ye ngwena (Juan 6:44). Ni iti ye abokän ni judío ji ngwanka kukwebätä kädeka nämene Saulo. Niara nämene bike kri aune nämene nitre mada nuainne tare, nämene ja mike nitre kristiano ye rüere aune nämene kukwe ngwarbe niere bätätre (1 Timoteo 1:12, 13). Akwa Jehovakwe niara brukwä mikani ñärärä aune Saulo ye ñaka namani tuin ie dobro ñaka ütiäte ye kwrere (Proverbios 17:3). Ñakare aune, Saulo ye namani tuin Ngöböi dobro ye kwrere abokän rabadre “vaso dianinkä” kukwe driekäre “nitre juta jene jene te, nitre reire aune Israel monsoitre yei” (Hechos 9:15TNM). Jehovakwe nitre mada dianinkä arato aune niaratre itire itire töi ükaninte kwe vaso “jändrän ütiäte kräke” ye kwrere (Romanos 9:21). Nitre ye ruäre nämene gore, dröbanike aune nemen kämekäme jabe (1 Corintios 6:9-11TNM). Akwa kukwe Ngöbökwe ye namani gare ietre angwane, namanintre tödeka kwetre mike dite aune ja tuanimetre kwetre ja töi kwitadre Ngöböi.

Ni ñaka raba blite blo ja mräkätre aune ja ngwaitre bätä nire nire ie nita kukwe driere yebätä

5, 6. a) Jehová ye ni Sribekä ie nita tö ngwen angwane, ¿nitre ie nita kukwe driere ye nikwe mikai tuin ño jai? b) Jehová ye ni Sribekä ie nita tö ngwen angwane, ¿ja mräkätre aune ja ngwaitre konkrekasionte ye nikwe mikai tuin ño jai?

5 Jehová raba nitre ja ngwen metre ye denkä aune kite ngwena ja kokwäre yei nita tö ngwen. Ye medenbätä ni ñaka raba blite blo ja mräkätre aune ja ngwaitre bätä nire nire ie nita kukwe driere yebätä. Aune ni iti ye ñaka rabai jire testiko Jehovakwe ye nikwe ñaka nütüdre. Ani blite ni brare kädekata Michael yebätä. Niara tä niere: “Nitre testiko Jehovakwe nämä nüke ti  gwirete ye ngwane, ti nämä jukwe dike aune ni ñaka gwi ye kwrere ti nämä ja bämike. Ti ñaka nämä niaratre mike ütiäte jai. Ye bitikäre, kä mada känti nitre ja mräkäre nämä ja ngwen kwin ye ti töi mikaba ñan krütare. Ja känenkäre niaratre abokän testiko Jehovakwe rababa gare tie. Ti töi rababa ñan krütare. Niaratre nämä ja ngwen kwin yebätä tikwe ngwantariba jai ñobätä ti nämä ja töi mike kore. Ti ñaka nämä töbike kwin aune nitre mada nämä kukwe ngwarbe niere yebätä ti nämä ja ngwen kore ye rababa gare bengwairebe tie”. Michael tö namani kukwe mikai gare bäri jai ni Testiko yebätä, aisete ja tötika Bibliabätä ye kani ngäbiti kwe. Ja känenkäre ja ngökani ñöte kwe aune namani sribire köbö täte Jehová kräke.

6 Jehová ye ni Sribekä yei nita tö ngwen angwane, nikwe töbikai kwin ja mräkätre aune ja ngwaitre konkrekasionte yebätä. Nikwe niaratre mikai tuin jai dobro ye kwrere abokän Jehová täbe töi ükete. Ye erere Jehová tä niaratre mike tuin jai. Niaratre brukwä ño ye tuin ie aune tätre ja mike ngite ye ñaka nuai raire ye gare ie. Ne madakäre, niaratre raba ja ngwen ño ye gare ie (Salmo 130:3). ¿Ni raba ja ngwen ño Jehová erere? Nikwe töbikadre kwin ja mräkätre aune ja ngwaitre yebätä. Ni raba sribire Ngöböbe arato aune ni raba ja mräkätre bätä ja ngwaitre ye dimike ja töi kwite jankunu (1 Tesalonicenses 5:14, 15). Kukwe nekänti, nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte rabadre kukwe kwin bämike (Efesios 4:8, 11-13).

¿ÑOBÄTÄ JEHOVATA NI TÖI ÜKETE?

7. ¿Jehová tä mäträre nibätä ye ñobätä nikwe mikadre ütiäte jai?

7 Nitre ruäre tä niere monso tärä jeñe nikwe ye aibe ngwane ni rüne tä mäträre nibätä ye nita kukwei mike bökän ütiäte jai. Nita nemen umbre ye ngwane, ni rüne mäträbare nibätä ye nita mike bäri ütiäte jai ñobätä ñan aune ni tare kwetre yebätä mäträbare kwetre nibätä ye tä nüke gare nie (ñäkädre Hebreos 12:5, 6, 11 yebätä). Ni tare Jehovakwe ñobätä ñan aune ni abokän monso kwe. Ye medenbätä tä mäträre nibätä aune tä ni töi ükete bätärekä. Nikwe kukwe kwin diandre nuaindre jai, kä tädre juto nibätä aune nikwe niara taredre ni Rün ye kwrere ie tö (Proverbios 23:15). Nikwe ja mikani ngite yebätä nikwe ñaka ja töi kwitadre ye köböite nikwe ja tare nikadre aune ni krütadre yei niara ñaka tö (Efesios 2:2, 3).

Ni tare Jehovakwe ñobätä ñan aune ni abokän monso kwe, ye medenbätä tä mäträre nibätä aune tä ni töi ükete bätärekä

8, 9. a) ¿Jehovata ni tötike ño kä nengwane? b) Kä ja känenkäre yete, ¿Jehovakwe ni tötikai ño jankunu?

8 Jehová jämi gare nie ye ngwane, ni nämene ja ngwen ñaka kwin ye ñaka nämene nemen debe kräke. Akwa niarakwe ni töi ükaninte aune ni dimikani ja töi kwite aune nengwane nita ja ngwen bäri kwin (Isaías 11:6-8; Colosenses 3:9, 10). Kä nengwane, Jehová tä ni töi ükete aune ni tötike kukwe ütiäte yebiti ye abokän nita kädeke kä bä nuäre ja üaire. Nitre töi käme ngätäite nita nüne akwa kä bä nuäre ja üaire yete ja ruin töi jäme nie. Ne madakäre, ja mräkätre aune ja ngwaitre ririabare mräkätre ñaka nämene tarere ye ngätäite akwa kä bä nuäre ja üaire yete niaratre tä nüne ja mräkätre aune ja ngwaitre kristiano tä ja tarere bökän ye ngätäite (Juan 13:35). Aune ni jökrä käkwe ja kitani ni mada tarere. Akwa bäri ütiäte nengwane  ni Rün kä kwinbiti ye gare nie aune ni tare kwe ye käi juto nibätä (Santiago 4:8).

9 Kä mrä yete kukwe kwin keta kabre rabai kä bä nuäre ja üaire yete ye käi rabai juto nibätä. Arato kä rabai juto nibätä nüne kä bä nuäre te Gobran Ngöbökwe rabai gobrane yete. Kä ye ngwane, Jehová täi ni töi ükete jankunu aune ni tötike kwin krubäte abokänbätä ni töi raba nemen ñan krütare kä nengwane (Isaías 11:9). Ngöbökwe ni töi aune ni ngrabare ye ükaite metre arato. Ye ngwane rabai bäri nuäre ni kräke kukwe mikakäre gare niarabätä jai aune niara mikakäre täte metre. Ye medenbätä, nikwe Jehová tuanemetre ja töi ükete jankunu. Niara tä ni tarere yebätä nita debe bien ie ye nikwe bämikadre ie (Proverbios 3:11, 12).

¿JEHOVATA NI TÖI ÜKETE ÑO?

10. ¿Jehová Ni Bäri Kri Jondron Sribekä Dobrobiti ye erere Jesús ja töi mikani ño?

10 Ni ie jondron sribe gare dobrobiti yei dobro ükateta kwe ye gare kwin, ye erere ni gare kwin Jehovai arato. Nita ja ngwen ño, dre ni ñaka raba nuainne aune drebätä nikwe ja töi ükaninante ni kristiano erere ye gare ie. Tä ni töi ükete ye ngwane, tä kukwe ye ngwen törö jai (ñäkädre Salmo 103:10-14 yebätä). * Ni tuin ño Jehovai ye rükadre gare bäri kwin nie yekäre, ani töbike nitre apóstol nämene ja mike ngite ye ngwane Jesús nämene töbike ño yebätä. Ruäre ngwane, niaratre ye meden bäri ütiäte yebätä nämenentre ñäke jai. Ni tädre yete akräke, ¿nikwe töbikadre ño nitre apóstol yebätä? Niaratre töi ñaka raba nemen ükadrete dobro ribi ye kwrere nikwe nütüdre raba ruin nie. Akwa Jesús ñaka mikani tuin ye erere jai. Jesús raba niaratre dimike ja töi kwite ye nämene gare ie. ¿Nuainbare ño kwe? Mäträbare kwe bätärekä aune töi kwinbiti bätätre aune niaratre ja töi mikadre bobre ye bämikani kwe ietre (Marcos 9:33-37; 10:37, 41-45; Lucas 22:24-27). Jesús ganinkröta ye bitikäre, nitre apóstol yebiti üai deme namani aune niaratre meden bäri ütiäte yebätä ñaka töbikabareta kwetre. Ñakare aune, Jesús sribi mikani niaratre kisete yebätä ja töi mikani metrere kwetre (Hechos 5:42).

11. a) ¿David nämene dobro därebe kwrere ye bämikani ño kwe? b) ¿Ni raba ja ngwen ño niara erere?

11 Kä nengwane, Jehová tä Biblia, üai deme kwe aune konkrekasion yebiti ni töi ükete. Biblia ni töi kwitadre ie ni tö angwane, nikwe ñäkädrebätä, kukwebätä nita ñäke yebätä nikwe töbikadre aune Ngöbökwe ni dimikadre ja mike täte ye nikwe ribedre ie. Rei David niebare Jehovai: “Deu tita töbiketari mäbätä” (Salmo 63:6). Aune kukwe ne tikabare kwe arato: “Tikwe Jehová käikitaikä, niarakwe mäträbare tibätä. Deu ti töi ükaninante kwe arato” (Salmo 16:7). Nibira gare nie ye erere, David ye nämene dobro därebe ye kwrere. Jehová nämene mäträrebätä yebätä nämene töbike aune nämene kukwe ye tuenmetre ja töi bätä ja nämene ruin ño ie ye ükete. Ruäre ngwane mäträ nämenebätä ye ñaka nämene nemen nuäre kräke akwa nämene ja tuenmetre töi ükadrete (2 Samuel 12:1-13). ¿David nämene ja töi mike bobre aune nämene Ngöbö mike täte ye erere ni raba ja ngwen ño? Ni raba ngwentari jai: “Tita ñäke Bibliabätä ye ngwane, ¿tita töbiketari aune Jehová tä mäträre tibätä ye tita tuenmetre ja töi aune ja ruin ño tie ye ükete? ¿Ti raba ja ngwen bäri kwin?” (Salmo 1:2, 3).

12, 13. ¿Üai deme aune konkrekasion kristiano yebiti Jehová tä ni töi ükete ño?

12 Üai deme ye raba ni töi ükete kukwe keta  kabrebätä arato. Ñodre, raba ni dimike ja ngwen Jesús erere aune Ngöbö töi keta kabre ye raba nemen nikwe arato (Gálatas 5:22, 23). Ngöbö töi keta kabre ye abokän keteiti ja tare. Ngöbö tare nikwe, yebätä ni tö niara kukwei mikai täte aune nikwe ja tuanemetre töi ükadrete ie ñobätä ñan aune niara tä jondron ribere nuaindre nie ye kwin ni kräke ye gare nie. Ne madakäre, üai deme ye raba ni dimike ne kwe nikwe ñaka ja tuanemetre töi kwitadre nitre kä nebätä töi käme ie (Efesios 2:2). Ani töbike apóstol Pablo yebätä. Niara nämene bati ye ngwane, nitre judío ji ngwanka kukwebätä nämene bike kri ye erere niara nämene ja töi mike. Akwa üai deme ye niara dimikani ja töi kwite. Ye medenbätä, ja känenkäre kukwe ne tikani kwe: “Ni kätä ja die bien tie ye köböire ti die tärä jondron jökrä kräke” (Filipenses 4:13TNM). Üai deme ye nikwe ribedre töi bökänbiti Jehovai arato aune niarakwe orasion nikwe kai ngäbiti (Salmo 10:17).

Jehová tä nitre umbre ji ngwanka yebiti ni töi ükete, aisete niaratre tä mäträre nibätä ye nikwe mikadre täte. (Párrafo 12 aune 13 mikadre ñärärä).

13 Jehová tä konkrekasion aune nitre umbre ji ngwanka yebiti ni töi ükete arato. Ñodre, ni töi ñaka tä kwin ye tä nemen gare nitre umbre ji ngwanka ie angwane tätre ja di ngwen ni dimike. Akwa niaratre töi ño ye ñan ererebätä tätre mäträre nibätä (Gálatas 6:1). Ñakare aune, niaratre töi bobre aune Jehovakwe kukwe mikadre nüke gare ietre bätä mikadre töbätä ye tätre ribere ie. Ye bitikäre tätre kukwe känene Biblia aune tärä bätä täräkwata nikwe yebätä mäträkäre bäri kwin nibätä. Aisete nita ja ngwä kite ño o kukwe madabätä nitre umbre mäträdre nibätä töi kwinbiti ye ngwane, nikwe ngwandre törö jai yebiti Ngöböta ni tarere. Mäträi nibätä ye erere nikwe nuain angwane, ni rabai dobro därebe abokän Jehová raba ükete ye kwrere. Aune ye köböire kukwe kwin rabai nikwe.

14. Jehová tö dre nuain dobro yebätä ye erere raba nuainne, ¿akwa ni tö dre diain nuaindre jai ye niara tä mike ño ütiäte jai?

14 Jehová tä ni töi ükete ño ye rükai gare nie angwane, nikwe ja mäkäi bäri kwin ja mräkätre aune ja ngwaitre yebe. Ne madakäre, nitre ie nita kukwe driere aune nitre ja tötikaka  Bibliabätä nibe ye kräke nikwe ja töi mikai bäri kwin. Kirabe, nitre jondron sribekä dobrobiti ye jämi dobro ye sribere känenkri, bätärekä bätärekä nämene ükete kwin merebe aune jä denkäbätä. Jehová abokän, tä nire nire tö ja töi ükatemana ie dobro kwrere ye dimike. Akwa nitre tö dre diain nuaindre jai ye käre niara tä mike ütiäte jai. Ñaka tä mike ja dibiti ja töi kwite. Ñakare aune, bätärekä bätärekä niara tä kukwe ükaninte kwe ye driere ietre aune niaratre ja töi kwitai o ñakare ye tä tuenmetre nuainne.

15, 16. ¿Nitre ja tötikaka Bibliabätä tö Jehová tuai ja töi ükete ye tätre bämike ño? Mä raba mike gare keteiti.

15 Ani blite meri Testiko Tessie tä nüne Australia yebätä. Niara jatani ja tötike Bibliabätä ye ngwane, kukwebätä nämene ja tötike ye nämene nüke gare nuäre ie. Akwa ñaka nämene ja töi kwite aune ñaka nämene niken gätäbätä. Meri Testiko nämene niara tötike Bibliabätä ye käkwe orabare Jehovai aune ja töi mikani kwe ñaka tötike jankunu. Akwa kukwe namani bare yekwe töi mikani ñan krütare. Tessie nämene ja tötike ye ngwane, ñobätä niara ñaka nämene ja töi kwite ye mikani gare kwe meri Testiko yei. Niara nämene jerekäbe ja bä mike ñobätä ñan aune niara tö nämene ja daikä krubäte ngwian ganainbätä jai niebare kwe ie. Akwa niara ja töi mikani ñaka ja denkä mada niebare kwe ie.

16 Köbö nikani braibe ta ye bitikäre, Tessie jatani niken gätäbätä aune jatani ja ngwen ni kristiano erere, ja ketamuko käne kwe namani niara kötaire akwa yebiti ta nuainbare kwe. Ja känenkäre niara ja ngökani ñöte aune monsotre kwe nämene kia akwa niarakwe ja mikani sribi prekursor regular nuainkäre. Erametre, nitre ja tötikaka Bibliabätä tä kite ja töi kwite ye ngwane, Jehovata nökrö ken aune tä töi ükete ne kwe rabadre vaso ütiäte krubäte ye kwrere.

17. a) ¿Jehová mä Sribekä ye ñobätä nemen tuin kwin mäi? b) ¿Kukwe ja tötikara mada yekänti nikwe dre mikai gare jai?

17 Kä nengwane kä keta kabre känti nitre täbe dobro yebiti vaso bä nuäre krubäte sribere kise jeñe kwetre yebiti. Ye erere arato, Jehová tä mäträre nibätä ni töi ükatekäre bätärekä aune ye bitikäre nita ja töi kwite ño ye tä mike ñärärä (ñäkädre Salmo 32:8 yebätä). * ¿Jehová töita ni itire itirebätä ye tuin nie? ¿Niara tä ni töi ükete ño bätärekä ye nüke gare nie? ¿Dre raba ni dimike ja ngwen jankunu dobro kwrere abokän Jehová raba ükete? Ni ñaka tö ja tuai dobro ñaka ükadrete ye kwrere angwane, ¿nikwe ñaka dre nuaindre? ¿Aune nitre rüne raba Jehová dimike ño monsotre kwe ye töi ükatekäre? Kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti nikwe mikai gare jai.

^ párr. 4 1 Samuel 16:7b: “Jondron tuin ni kä tibienbätä ie ye erere Ngöbö ñaka mike tuin jai, ñobätä ñan aune jondron raba tuin ni okwä yei ye aibe tuin ni kä tibienbätä ie; akwa Jehová abokän tä ni brukwä ye mike ñärärä”.

^ párr. 10 Salmo 103:10-14: “Nita ja mike ngite ye ñan ererebätä tä kukwe nuainne nibätä, kukwe tä nainte nie ye ngwane ñaka tä ni mike ja ngie nuin. Ñobätä ñan aune kä kwinta bäri mente kwin kä tibien kräke, ye kwrere ja tare metre niarakwe ye kri krubäte nitre niara jürä ngwanka jabätä ye kräke. Ñänä tä kite betekä kwin nememe tä niken nekä ye tä mente jai, ye kwrere ja mika ngite nikwe ye niarata mikekä mente arato. Ni rüne tä monsotre kwe mike tuin bobre jai, ye kwrere nitre tä Jehová jürä ngwen jabätä ye niarata mike tuin bobre jai. Ni sribebare ño ye gare kwin ie, aune ni abokän dobro ye törö ie”.

^ párr. 17 Salmo 32:8: “Tikwe kukwe mikai nüke gare mäi, aune tikwe mä tötikai ne kwe ji medenbiti mä rikadre ye rabadre gare mäi. Erametre tikwe mäträi mäbätä ti okwä nebiti”.