Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Junio 2016

¿Ni Bäri Kri Jondron Sribekä Dobrobiti yei nita ja tuenmetre töi ükadrete?

¿Ni Bäri Kri Jondron Sribekä Dobrobiti yei nita ja tuenmetre töi ükadrete?

“¡Mike ñärärä! Dobro tä ni jondron sribekä kisete, ye kwrere munta ti kisete” (JEREMÍAS 18:6).

KANTIKO: 23, 22

1, 2. a) ¿Ñobätä Daniel nämene “ni brare ja ngwen kwin krubäte” Ngöbö okwäkänti? b) ¿Nikwe dre nuaindre Ngöbö mikakäre täte Daniel erere?

NITRE judío nämene ngite juta Babilonia yekänti angwane, juta yete jondron üai ngwarbe nämene sribebare krubäte ngöböre aune nitre nämene chokalitre mike täte. Akwa nitre judío mada abokän käkwe ja ngwani metre Ngöböi aune ñaka nitre Babilonia tuanimetre kwetre ja töi kwite. Nitre ye ngätäite Daniel aune nitre nimä ja ketamuko kwe nämene (Daniel 1:6, 8, 12; 3:16-18). Monsotre nibokä ye käkwe Jehová mikani tuin jai ni niaratre Sribekä ye erere aune niara aibe mikani täte kwetre. Nitre nämene ja ngwen käme krubäte ye ngätäite Daniel nünanbare, akwa ángel niebare niara nämene “ni brare ja ngwen kwin krubäte”, ye abokän nämene ni ütiäte krubäte meden gärätä (Daniel 10:11, 19).

2 Kirabe sete, ni jondron sribekä dobrobiti nämene dobro ye mike jondron dobro sribera yete ükatekäre. Kä nengwane, ni kristiano metre yei gare nitre kä jökräbiti tibien töi ükadrete ye tä gare Jehovai ñobätä ñan aune niara ye Rei kä jökräbiti tibien (ñäkädre Jeremías 18:6 yebätä). * Ni itire itire töi ükadrete ye tä gare Jehovai arato. Akwa niara ñaka tä ni mike ja dibiti ja töi kwite. Ñakare aune, nikwe ja töi mikai  ja tuenmetre töi ükadrete niarai o ñakare yei niara tö. Ñokänti ni raba nemen jankunu dobro ye kwrere abokän Jehová raba ükete ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti. Kukwe ngwantarita ketamä ne nibike mike gare: Ngöböta mäträre nibätä ye ni tö kain ngäbiti aune ni ñaka tö ja tuai dobro ribi ye kwrere angwane, ¿dre abokän nikwe ñaka nuaindre? ¿Nikwe dre nuaindre ja töi mikakäre kwin ne kwe ni dimikadre kwe Ngöbö mike täte jankunu aune nemen dobro därebe ye kwrere? ¿Nitre rüne tätre monsotre kwetre töi ükete ye ngwane raba Jehová dimike ño?

¿DRE ABOKÄN NIKWE ÑAKA NUAINDRE NE KWE NI BRUKWÄ ÑAKA RABADRE RIBI?

3. ¿Dre dre raba ni brukwä mike ribi? Mä raba mike gare keteiti.

3 Proverbios 4:23 tä niere jondron bäri ütiäte nikwe kriemikadre ye abokän ni brukwä, ñobätä ñan aune ye köböire nita nire. Ni brukwä ñaka rabadre ribi yekäre, nikwe ñaka kukwe blo nuaindre, ñodre, ja ñaka rabadre nemen ruin ütiäte nie ni madabätä, nikwe ñaka kukwe käme nuaindre aune ni ñaka tödeke ye kwrere nikwe ñaka ja ngwandre (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). Nikwe ñaka ja ngübadrebiti angwane, kukwe ye raba ni töi mike ñaka Ngöbö mike täte aune bike kri (Daniel 5:1, 20; Hebreos 3:13, 18, 19). Ye erere namani bare rei Judá kädeka nämene Uzías yebätä (ñäkädre 2 Crónicas 26:4, 16, 19 yebätä). * Käne, niara nämene Ngöbö mike täte aune nämene ja kete kwin Ngöböbe. Ye medenbätä Jehovakwe mikani rei dite krubäte. Akwa “niara namani dite ye ngwane, brukwä namani bikabätä kri”, o ja jatani ruin bäri ütiäte ie. Ja namani ruin ütiäte krubäte ie yebätä nikani templote jondron rä mane kukwe Ngöböi. Nitre sacerdote aibe raba ye nuainne niebare kwetre ie ye ngwane, Uzías namani rubun krubäte. Akwa Jehovakwe ñäkäbare ie aune mikani ja ngie nuin lepra yebiti (Proverbios 16:18).

4, 5. ¿Ja ruin bäri ütiäte nie ni madabätä yebätä nikwe ñaka ja ngübadrebiti angwane dre raba nemen bare? Mä raba mike gare keteiti.

4 Ja ruin ütiäte nie yebätä ni ñaka ja ngübarebiti angwane, ja raba nemen ruin bäri kwin nie nitre madabätä aune mäträdre nibätä Bibliabiti ye ni ñaka raba kain ngäbiti (Proverbios 29:1; Romanos 12:3). Ni umbre ji ngwanka konkrekasionte kädekata Jim yebätä ani blite. Nitre mada umbre ji ngwanka konkrekasion kwe yete käkwe gätä nuainbare ben ye näire, kukwe ükaninte keteiti kwetre jabe ye ñaka namani debe niara kräke. Niara tä mike gare: “Niaratre ñaka nämä ja tare ye bämike tikwe nieba ietre aune tikwe kä mikakaba gätä yete”. Sö nikani krä ti ta ye bitikäre ja kwitani kwe konkrekasion mada yekänti, akwa yete ñaka kädekani ni umbre ji ngwanka konkrekasionte. Namani rubun krubäte aune niarakwe kukwe metre niebare namani ruin ie yebätä kä kwäjätä nikani ta yete ñaka namanina kukwe driere aune niken gätäbätä. Kä nengwane nüke gare ie ja namani ruin bäri ütiäte ie nitre madabätä aune kukwe nämene nemen bare yebätä jatani ngite kite Jehovabiti. Kä kwati krubäte te nitre brare Testiko niara tuaninbiti, akwa niaratre nämene niara dimike ye ñaka kani ngäbiti kwe.

5 Nitre mada ñaka nämene kukwe kwin nuainne namani ruin Jim ie yebätä namani töbike jankunu nieta kwe. ¿Kukwe ye tä dre driere nie? Tä driere nie ja ruin ütiäte nie ni madabätä ye raba ni töi mike kukwe mike jabiti nikwe kukwe blo nuaindre ye ngwane. Kukwe ye erere rabadre bare nibätä ye ngwane, ni ñaka rabai jankunu dobro nuäre ükadrete ye erere (Jeremías 17:9). Bati ja mräkä o ja ngwai iti käkwe kukwe blo nuainbare nibätä o sribi dianinkä nikän konkrekasionte ye ngwane, ¿nikwe ja töi mikani ño? ¿Ja namani ruin  bäri ütiäte nie nitre madabätä o ni tädre jäme ja mräkätre bätä ja ngwaitre ben aune nikwe ja ngwandre metre Jehovai ye bäri ütiäte nükani gare nie? (ñäkädre Salmo 119:165 * aune Colosenses 3:13 yebätä).

6. ¿Nikwe ja mikadre ngite ye ngwane dre raba nemen bare?

6 Nikwe ja mikadre ngite aune kukwe blo nuaindre ye nikwe ñaka mikadre gare angwane, ñaka raba nemen nuäre ni kräke Ngöböta mäträre nibätä ye ka ngäbitikäre. Ye ngwane, rabai bäri nuäre ni kräke ja mikakäre jankunu ngite. Ni brare Testiko iti nämene kukwe blo nuainne tä niere ja känenkäre niara töi ye bäsi ñaka namanina nike (Eclesiastés 8:11). Aune ni brare Testiko nämene käre ni üai butiere tuin ye jatani nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ye kädriere blo abokän ñaka gani kwe jabätä nieta kwe. Niara nämene käre kukwe ñaka kwin nuainne ye köböite ñaka namanina ja kete kwin Jehovabe. Namani gare nitre madai ye ngwane, nitre umbre niara dimikani ye kani ngäbiti kwe. Erametre ni jökrä ngite aune nita kukwe blo nuainne. Akwa nitre tä mäträre nibätä ye nikwe kädriedre blo o nikwe kukwe ngwarbe känändre ja kriere ye ngwane, ni brukwä raba nemen ribi. Ye ngwane Ngöbökwe ngite juandre ta nibiti aune ni dimikadre kwe nikwe ribedre ie.

Nitre israelita ñaka Ngöbö mikani täte ye krütani kä ngwarbe nötare yekänti, ñobätä ñan aune niaratre ja brukwä tuanimetre nemen ribi aune ñaka tödekabare kwetre Jehovai

7, 8. a) ¿Ni ñaka tödeke ye raba ni brukwä mike ribi ye nitre israelita kukwe nuainbare ye tä bämike ño? b) ¿Ye tä dre driere ja töi kräke nie?

7 Nitre israelita kä mikaninkä Egipto ye ngwane, Jehová nämene jondron ñan tuabare nuainne keta kabre ye tuani kwetre. Akwa yebiti ta, niaratre namanina Kä Käbämikani ietre ye ken angwane, jatanintre ja brukwä mike ribi. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune niaratre ñaka nämene tödeke Ngöböi. Niaratre tö ngwandre Jehovai näre, akwa kä jürä namani bätätre aune namanintre ñäke Moisés rüere. Kä Egipto känti niaratre nämene klabore, yekänti tö namani näinta niebare kwetre arato. Jehová namani ulire krubäte yebätä ngwanintari kwe ñongwane juta kwe ye rabai niara mike ütiäte jai (Números 14:1-4, 11; Salmo 78:40, 41). Nitre israelita ye krütani kä ngwarbe nötare yekänti, ñobätä ñan aune niaratre ja brukwä tuanimetre nemen ribi aune ñaka tödekabare kwetre Jehovai.

8 ¿Ye tä dre driere ja töi kräke nie? Kä nengwane ni nibira kä mrä ye ken krubäte aune tödeka nikwe nuateta. Yebätä ütiäte krubäte tödeka nikwe tä dite o ñakare ye nikwe mikadre gare jai. ¿Ñokänti raba nemen gare nie? Mateo 6:33 (TNM) yekänti Jesukwe kukwe käbämikani yebätä nikwe töbikadre aune nikwe kukwe ne ngwandretari jai: “¿Ti töita dre nuainbätä aune tita dre den nuaindre jai ye tä bämike Jesukwe kukwe käbämikani ye era ti kräke? ¿Ngwian ganainkäre bäri jai ti ñaka rikadre gätäbätä o kukwe driere? ¿Sribita tikwe ye tädre kä denkä bäri tikän aune ti ngwen di nekä bäri ye ngwane tikwe dre nuaindre? ¿Tikwe nitre kä nebätä tuainmetre ja töi kwite aune ja tuenmetre ietre ñaka Jehová mike täte?”.

9. ¿Nita tödeke o ñakare ye ñobätä ni rabadre gain jankunu aune ni raba nuainne ño?

9 ¿Ja ketamuko käme, nitre kitakata kukwebätä o jondron ja näkwitara yebätä Biblia tä kukwe niere, ¿ye nita mike täte? Nikwe ñaka mikai täte angwane, ni brukwä raba nemen ribi. Ye erere tä nemen bare nibätä angwane, nikwe jötrö ngwarbe  kukwe nieta Bibliabätä mäträkäre nibätä ne mikadre täte: “Munkwe ja trä tua kuin au amne, munta tödeke kuin metre ya, ñakare ya, ye munkwe mika ñäräre kuin jabtä” (2 Corintios 13:5). ¿Aune nita tödeke o ñakare ye ni raba gain ño? Nikwe ja trä tuadre kwin aune nita töbike ño ye käre nikwe ükadrete Biblia yebiti.

DOBRO NUÄRE ÜKADRETE YE KWRERE NIKWE JA NGWANDRE JANKUNU

10. ¿Dre raba ni dimike nemen dobro därebe ye kwrere Jehová kisete?

10 Ngöbökwe Biblia, konkrekasion kristiano aune kukwe drie ye biani nie, ni dimikakäre nemen jankunu dobro därebe ye kwrere. Mantre jetebe nikwe ñäkädre Bibliabätä aune töbikadretaribätä ye raba ni dimike nemen dobro därebe ye kwrere Jehová kisete. Nitre Israel nämene reire ye rabadre Kukwe biani Ngöbökwe ye tike jai aune ñäkebätä mantre jetebe niebare Ngöbökwe ietre (Deuteronomio 17:18, 19). Kukwe Ngöbökwe yebätä ñäkädre aune töbikadretaribätä ye ütiäte krubäte kukwe driekäre nämene gare nitre apóstol yei. Ye medenbätä, niaratre Kukwe Tikani Griegore ye ngwane, bä kabre dianinkä kwetre Kukwe Tikani Hebreore yebätä. Aune niaratre nämene kukwe driere ye ngwane, nämenentre nitre töi mike ñäke Ngöbö Kukwei yebätä (Hechos 17:11). Ñäkädre mantre jetebe Bibliabätä aune töbikadretaribätä ye tuin ütiäte krubäte nie arato (1 Timoteo 4:15). Ye tä ni dimike jankunu ja töi mike bobre aune ja tuenmetre töi ükadrete Jehovai.

Ngöböta kukwe jökrä bien nie yebiti nikwe ja mikadre dobro nuäre ükadrete ye kwrere. (Párrafo 10 nemen 13 mikadre ñärärä).

11, 12. Ni itire itire tä dre dre ribere jai ye ererebätä Jehová tä konkrekasion yebiti ni töi ükete ño ye mä raba mike gare kukwe keteitibiti.

11 Ni itire itire tä dre ribere jai ye gare Jehovai aune tä konkrekasion kristiano yebiti ni töi ükete. Párrafo 4 yekänti nikwe blitani Jim yebätä, ye ani kädriereta. Ni umbre ji ngwanka käkwe ja töi mikani niara dimike ye ngwane jatani ja töi  kwite. Jim tä niere: “Ñaka ñäkäba jire kwe ti rüere aune kukwe nämä ti kisete yebätä ti ara ngite ñaka nieba jire kwe tie. Ñakare aune, töbikaba kwin kwe ti kräke aune töi nämä bökän ti dimikabätä nieba kwe tie”. Sö nikani krämä ta ye bitikäre, ni umbre ji ngwanka yekwe niara nübaibare gätäbätä. Ja mräkätre aune ja ngwaitre käkwe Jim kani ngäbiti kä jutobiti nieta kwe. Niara kani ngäbiti kä jutobiti ye käkwe dimikani ja töi kwite. Ja nämene ruin ño ie ye ñaka bäri ütiäte nükani gare ie. Niara muko aune nitre umbre ji ngwanka käkwe niara töi mikani jäme aune bätärekä bätärekä jataninta Jehová mike täte. La Atalaya 15 noviembre 1992 yebätä “Jehová no tiene la culpa” aune “Sirva a Jehová lealmente” nieta, yebätä ñäkäbare kwe ye käkwe dimikani arato.

12 Ja känenkäre, Jim namaninta ni umbre ji ngwanka konkrekasionte. Ye ngwane nükebe kä nengwane niarakwe ja mräkätre aune ja ngwaitre mada dimikanina ja tuin kukwe ye erere ben aune tödeka kwetre mike dite. Niara nämene ja kete kwin Ngöböbe nütü nämene kwe, akwa erametre ñaka nämene ja kete ben nieta kwe. Ja nämene ruin bäri ütiäte ie nitre madabätä ye köböite ngite nitre madakwe yebätä nämene ja töi mike bäri aune ñaka nämene ja töi mike kukwe bäri ütiäte yebätä nieta kwe (1 Corintios 10:12).

Kristo ja töi mikani ño ye erere nikwe ja ngwandre kukwe drieta nikwe yekänti angwane, nitre törbai kukwe drieta nikwe ye mikai gare jai aune niaratre töita ño yebätä raba ja töi kwite raba ruin nie

13. a) ¿Ni töi meden meden kwin abokän tä ni dimike kukwe driere? b) ¿Nita kukwe driere ye köböire kukwe kwin tä nemen nire nire kwe?

13 Kukwe drie ye raba ni töi ükete aune raba ni dimike ja ngwen bäri kwin arato. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nita kukwe driere Gobran Ngöbökwe yebätä angwane, nikwe ja töi mikadre bobre aune nikwe ja ngwandre Ngöbö üai tä ni töi mike ño ye ererebätä (Gálatas 5:22, 23). Kukwe drieta nikwe ye köböire nikwe ja töi kwitanina kukwe keta kabrebätä, ¿yebätä ni raba töbike? Kristo ja töi mikani ño ye erere nikwe ja ngwandre kukwe drieta nikwe yekänti angwane, nitre törbai kukwe drieta nikwe ye mikai gare jai aune niaratre töita ño ni kräke yebätä raba ja töi kwite raba ruin nie. Ani mike gare keteiti jai. Juta Australia yekänti, nitre Testiko nibu janamene kukwe driere meri iti ie. Akwa meri ye namani rubun krubäte aune ñaka niaratre kani ngäbiti kwin kwe. Yebiti ta, nitre Testiko nibu ye käkwe niara kukwe nuani kwin. Ye bitikäre, meri yei ja namani ruin ngite yebätä ngite juandre ta niarabiti yekäre tärä tikani kwe sukursal ie. Niebare kwe: “Nitre nibu nämä Kukwe Ngöbökwe driere ngwärekri ti nämä aune tikwe ñaka niaratre ka ngäbitiba kwin yebätä tikwe ja ngwanba ni tö ñaka ye erere”. Kukwe ye tä driere nie nita kukwe driere ye ngwane nikwe ja töi mikadre jäme ye ütiäte krubäte. Nibira gare nie ye erere, nita kukwe driere ye köböire kukwe kwin tä nemen nitre madakwe, akwa ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe arato, ñobätä ñan aune ye tä ni dimike ja ngwen bäri kwin.

NITRE RÜNE TÄTRE MONSOTRE KWETRE TÖI ÜKETE YE NGWANE RABADRE NGÖBÖ DIMIKE

14. Nitre rüne tädre monsotre kwetre töi ükete ye köböire kukwe kwin rabadre bare ie niaratre tö angwane, ¿rabadre dre nuainne?

14 Monsotre kia ye jökrä bäsi töi bobre aune tö kukwe mikai gare jai (Mateo 18:1-4). Ye medenbätä, nitre rüne rabadre monsotre kwetre tätre kia ye ngwane dimike kukwe metre mike gare jai aune tarere (2 Timoteo 3:14, 15TNM). Nitre rüne  tädre monsotre kwetre töi ükete ye köböire kukwe kwin rabadre bare ie niaratre tö angwane, metrere niaratre rabadre kukwe metre tarere aune Biblia tä dre niere ye rabadre mike täte. Ye köböire, monsotre kräke rabai bäri nuäre kukwe metre ye tarekäre aune rün bätä meye tä mäträre bätätre yebiti tätre bämike ietre niaratre tare kwetre aune Jehovakwe ye rükai gare ietre.

15, 16. Monso kitadrekä kukwebätä ye ngwane, ¿nitre rüne tätre tö ngwen Ngöböi ye bämikakäre rabadre dre nuainne?

15 Nitre rüne tätre kukwe metre ye driere monsotre kwetre ie, akwa monsotre ruäre tä Jehová tuenmetre o kitakata kukwebätä. Ye tare krubäte mräkätre kräke. Kä Sudáfrica yekänti, meri Testiko iti käkwe niebare: “Ti ngwai kitakaba kukwebätä ye ngwane niara krütaba ye kwrere raba ruin tie. Rababa tare krubäte nunye”. Akwa, ¿niara aune rün bätä meye käkwe dre nuainbare? Biblia tä dre niere ye niaratre mikani täte (ñäkädre 1 Corintios 5:11, 13 yebätä). Ngöböta mäträre nibätä mikadre täte ye bäri kwin niaratre jökrä kräke nämene gare rün aune meye ie. Ni kitakata kukwebätä ye ngwane Jehovata ja tare yebiti mäträre nibätä ye nämene nüke gare ietre. Ye medenbätä kukwe meden ütiäte niaratre ja mräkäre rabadre kädriere jabe ye aibe ngwane nämenentre blite ngobobe.

16 ¿Ja nämene nemen ruin ño ngobo yei? Kä nikani ta ye bitikäre ngobo yekwe niebare: “Ti mräkätre brukwä ñaka nämä ti kräke ye nämä gare tie. Niaratre nämä Jehová aune juta ükaninte kwe ye aibe mike täte”. Niebare kwe arato ni itibe aibe ie niara raba ja di kärere aune ngite juamana ta jabiti ye abokän Jehová namani gare ie ye ngwane, Jehovakwe niara dimikadre nämene ribere jai ye nükani gare ie. Monso ye namaninta Jehová mike täte ye ngwane, mräkätre yebätä kä namaninta juto krubäte. Erametre käre nikwe Jehová mikai täte angwane, nikwe nünain kwin aune kä täi juto nibätä (Proverbios 3:5, 6; 28:26).

Käre nikwe ja töi mikai bobre aune Jehová mikai täte angwane, niarakwe ni mikai tuin ütiäte krubäte jai

17. a) ¿Ñobätä nikwe Jehová töi ye nuaindre käre? b) ¿Nikwe nuaindi ye köböire dre kwin rabai nikwe?

17 Isaías ni Ngöbö kukwei niekä käkwe mikani gare nitre judío nämene Babilonia ye ja töi kwitai aune niei kwetre: “Jehová, mä ye nun Rün. Nun ne abokän dobro, aune mä ye nun Sribekä; bätä nun jökrä mäkwe sribebare mä kisebiti”. Aune niei kwetre arato: “Nunkwe ja mikani ngite ye mäkwe ñaka ngwan törö käre jai. Mä raba mike ñärärä: nun jökrä juta mäkwe” (Isaías 64:8, 9). Käre nikwe ja töi mikadre bobre aune Jehová mikadre täte. Nikwe niara töi ye nuaindre käre aune Daniel ye erere niarakwe ni mikai tuin ütiäte krubäte jai. Biblia, üai deme aune juta ükaninte Jehovakwe yebiti ni töi ükaite jankunu kwe. Ye köböire, ja känenkäre ni rabai “Ngöbö ngäbriänkä” töi metre (Romanos 8:21).

^ párr. 2 Jeremías 18:6: “‘Jehová tä niere, ¿Israel monsoitre ni jondron sribekä dobrobiti käkwe nuainbare ye erere ti ñan raba nuainne munbätä arato?’ ‘¡Mike ñärärä! Dobro tä ni jondron sribekä kisete, ye kwrere munta ti kisete Israel monsoitre”.

^ párr. 3 2 Crónicas 26:4, 16, 19: “Kukwe meden kwin Jehová okwäkänti ye erere niarakwe nuainbare jankunu, rün Amasías kukwe nuainbare ye erere nuainbare kwe... Akwa, niara namani dite ye ngwane, brukwä namani bikabätä kri kukwe tare mikakäre akwle ja kisete aune nikani templo Jehovakwe yete jondron rä mane kukwe kä jondron rä mane kukwara yekänti angwane, Ngöbö kwe Jehová yei ñaka ja ngwani metre kwe... Akwa Uzías namani rubun krubäte jondron jondron rä mane kukwara nämene kisete ye ngwane, aune, nämene rubun krubäte nitre sacerdote kräke ye ngwane, ju Jehovakwe yete kä jondron rä mane kukwara ye ken lepra trä ngitianinkä niara kübenbätä nitre sacerdote okwäbiti”.

^ párr. 5 Salmo 119:165: “Nire nire kätä mä kukwei tarere tä nüne jäme, aune kukwe mada ñan raba ngwen nibrien”.