Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Junio 2016

Nikwe ñaka ngite nitre madakwe tuanemetre ja ngwen di nekä

Nikwe ñaka ngite nitre madakwe tuanemetre ja ngwen di nekä

“Munkwe jankunu [...] töi kwinbiti ngite juan jabiti ta kwärikwäri” (COLOSENSES 3:13TNM).

KANTIKO: 53, 28

1, 2. ¿Jehovakwe dre niebare juta kwe rabai nirien bäri yebätä?

KÄ NENGWANE nitre tärä ja ükaninte abokän tä Ngöbö tarere aune tö mikai täte. Niaratre ye kädekata testiko Jehovakwe. Erametre niaratre näin ja mike ngite, akwa Jehová tä niaratre jie ngwen aune tä üai deme kwe yebiti kukwe kwin mike nemen bare kräketre. Nuainbarera ño kwe ye ani mike gare jai.

2 Kä 1914 yete, nitre braibe nämene Jehová mike täte. Akwa niara köböire kukwe drieta ye tä nemen bare kwin, yebätä nitre kwati krubäte ie kukwe metre Bibliabätä namanina gare aune ja mikanina kwetre testiko Jehovakwe. Ngöbökwe kukwe ne niebare juta kwe rabai nirien yebätä: “Ni braibe ye rabai mil aune ni braibe ye rabai juta dite krubäte. Ti, Jehová, käkwe mikai nirien akwle kä rükai näre te” (Isaías 60:22). Kukwe rabai bare niebare ye tä nemen bare ni näire ye gare metre nie. Juta Jehovakwe ye juta kri krubäte abokän te nitre millón ni kwä biti bäri tä nüne. Aisete juta keta kabre kä jökräbiti tibien yete nitre tä nüne yebiti ta nita bäri kwati krubäte.

3. ¿Juta Ngöbökwe tätre ja tarere ye bämikanina ño kwetre?

 3 Kä krüte nete, Jehová tä nitre niara mikaka täte ye dimike ja tarere bäri. “Ngöbö abokän ja tare” aune tö ni niara mikaka täte tuai ja ngwen niara erere (1 Juan 4:8TNM). Jesukwe niebare nitre ja tötikaka kwe yei niaratre rabadre ja tarere kwärikwäri. Aune niebare kwe ietre arato: “Munkwe ja taredre kwärikwäri tita niere munye, ne kwrere munkwe ja taredre ne ngwane, mun abko ja töitikaka tibe ye rabadi gare ni jökräye” (Juan 13:34, 35). Ni näire, rü näin nemen bare ye ngwane juta Jehovakwe tä ja tarere ye bämikanina kwetre. Ñodre, Rübare Kri Bobukäre yete nitre 55 millón näre murie ketani. Akwa nitre Testiko käkwe ñaka nitre murie ketani rü yete (ñäkädre Miqueas 4:1, 3 yebätä). * Ye medenbätä ja ñaka ruin ngite ietre “nitre jökrä därie yebätä” (Hechos 20:26TNM).

4. ¿Juta Ngöbökwe tä nirien jankunu ye ñobätä tä ni töi mike ñan krütare?

4 Kä nengwane, juta Ngöbökwe rüe dite krubäte tä akwa tä nirien jankunu. Ni rüe ye abokän Satana, niara “tä ngöböre kä nebtä” (2 Corintios 4:4). Gobrantre känebätä tä ükaninte jene jene aune jondron keta kabrebiti kukwe mikata gare ye Satana tä gobraine aune yebiti tä ja di ngwen kukwe drieta ye ketabätäkäre. Akwa niara ñaka raba sribi ye ketebätä. “Kä kitera neme braibe” niara käne gare ie, yebätä tä ja di ngwen jankunu ne kwe nikwe ñaka Jehová mikadre täte (Apocalipsis 12:12).

¿NITRE MADA JA MIKAI NGITE YE NGWANE NIKWE JA NGWAIN METRE?

5. ¿Ñobätä ruäre ngwane nitre mada raba kukwe niere o kukwe nuainne abokän raba mate tare nibätä? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

5 Ütiäte krubäte nikwe Ngöbö aune nitre mada taredre ye gare ni Ngöbö mikaka täte ie. Jesukwe niebare: “‘Mäkwe Jehová Ngöbö mäkwe taredre ja brukwä tätebiti, ja nire tätebiti aune ja töi tätebiti’. Kukwe ye bäri kri aune biani kena. Ketebukäre, bä kwrere, abokän ne: ‘Mäkwe ni mada taredre mätä ja tarere ye kwrere’” (Mateo 22:35-39TNM). Akwa Biblia tä niere Adán ja mikani ngite ye köböite ni jökrä tä därere ngite (ñäkädre Romanos 5:12, 19 yebätä). Ye medenbätä, ja mräkä o ja ngwai konkrekasionte raba kukwe nuainne o kukwe niere abokän raba mate tare nibätä. ¿Nikwe dre nuaindi? ¿Nikwe Jehová taredi bäri? ¿Nikwe ja ngwain metre niarai aune juta kwe yei? (Recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). Nitre Ngöbö mikaka täte ye ruäre käkwe kukwe niebare o kukwe nuainbare abokän matani tare nitre madabätä kädrieta Bibliakwe. Niaratre kukwe nuainbare ye tä dre driere nie ye ani mike gare jai.

Elí aune monsotre kwe ye näire nikwe nünandre Israel akräke, ¿nikwe ja töi mikadre ño? (Párrafo 6 mikadre ñärärä).

6. ¿Elí kukwe meden ñaka kwin nuainbare?

6 Ani töbike Elí yebätä. Niara nämene sacerdote bäri kri Israel aune monsotre nibu kwe ye ñaka nämene Jehovakwe kukwe ükaninte ye mike täte. Biblia tä niere Elí monsoitre ye nämene ja ngwen käme aune ñaka nämene Jehová mike ütiäte jai (1 Samuel 2:12). Elí ie nämene gare niara monsoitre ye nämene kukwe käme krubäte nuainne. Akwa niarakwe ñaka mäträbare kwin bätätre ye ngwane ñaka kukwe kwin nuainbare kwe. Ja känenkäre, Jehovakwe Elí aune monsotre nibu kwe ye mikani ja ngie nuin. Ne madakäre, Jehovakwe ñaka Elí mräkätre tuanimetre nemen sacerdote bäri kri (1 Samuel 3:10-14). Ni tädre  nüne Elí näire aune niara tädre monsotre kwe tuenmetre kukwe käme krubäte nuainne rabadre gare nie ye ani bämike ja töite. ¿Nikwe dre nuaindre? ¿Nikwe ñaka tödekadre jankunu Jehovai aune nikwe kä mikadrekäbätä?

7. a) ¿David kukwe meden käme krubäte nuainbare? b) ¿Ngöbökwe ja töi mikani ño kräke?

7 Ani blite David yebätä mada. Niara töi keta kabre nämene kwin krubäte, yebätä nämene tare krubäte Jehovakwe (1 Samuel 13:13, 14; Hechos 13:22). Akwa David kukwe käme krubäte nuainbare. Ñodre, nitre rükä kwe ye iti kädeka nämene Urías muko yebe namani bati aune ni ye nämene rübätä. Meri ye namani murore. David kukwe nuainbare ye ñaka tö namani tuai nemen gare jire nitre madai, yebätä ni juani kwe Urías kärere töi mikakäre nikenta ja gwirete. David tö namani Urías tuai nemen muko kwe yebe. Ne kwe monso ye Urías yekwe nitre rabadre nütüre. Akwa Urías ñaka tö namani näinta ja gwirete. Aisete David kukwe ükaninte ne kwe niara murie ketadre rü mada yete. David kukwe käme krubäte nuainbare yebätä niara aune mräkätre ja tare nikabare krubäte (2 Samuel 12:9-12). Akwa Jehovakwe David mikani tuin bobre jai aune ngite juani ta kwebiti. David töi nämene kukwe kwin nuaindi ye nämene gare Jehovai (1 Reyes 9:4). Nikwe nünandre kä ye näire akräke, ¿David kukwe nuainbare yebätä ni töi rabadre ño? ¿Nikwe ñaka Jehová mikadre täte jankunu?

8. a) ¿Pedro kukwe meden käbämikani abokän ñaka nuainbare kwe? b) ¿Pedro ja mikani ngite akwa ñobätä Jehová nämene sribi bien jankunu nuaindre ie?

8 Biblia tä blite ni madabätä ye abokän apóstol Pedro. Jesukwe niara dianinkä apóstol jakwe. Akwa yebiti ta, ruäre ngwane Pedro kukwe ñaka kwin niebare o kukwe ñaka kwin nuainbare. Ñodre, nitre mada Jesús tuainmetre akwa niarakwe ñaka nuaindi jire  käbämikani bati kwe (Marcos 14:27-31, 50). Akwa Jesús kani ngite ye bitikäre, nitre apóstol ye jökrä käkwe tuanimetre ye ngwane, Pedro käkwe nuainbare arato. Aune Jesús ñaka gare Pedro ie ye niebare bämä jire kwe (Marcos 14:53, 54, 66-72). Akwa Pedro kukwe nuainbare yebätä namani ulire krubäte. Ye medenbätä Jehovakwe ngite juani tabiti aune sribi biani jankunu kwe nuaindre ie. Kä ye näire ni tädre nitre ja tötikaka ye erere aune Pedro kukwe nuainbare ye rabadre gare nie akräke, ¿nikwe tö ngwandre jankunu Jehovai?

Käre Jehovakwe kukwe kwin aune metre nuaindi yei nikwe tö ngwandre

9. ¿Käre Jehovakwe kukwe kwin nuaindi ye ñobätä mätä tö ngwen ie?

9 ¿Nitre kukwe nuainbare ye tä dre driere nie? Tä driere nie nitre Jehová mikaka täte ye ruäre käkwe kukwe käme nuainbarera aune nitre mada mikanina ja tare nike krubäte kwetre. Ye erere rabadre bare kä nengwane angwane, ¿nikwe dre nuaindre? ¿Ni ñaka rikai jankunu gätäbätä aune nikwe Jehová bätä juta kwe ye tuainmetre? ¿O Jehová ye ni mike tuin bobre jai aune tä kä bien nitre ie ja töi kwitakäre ye nikwe ngwain törö jai? Akwa nitre tä kukwe käme krubäte nuainne yebätä ñaka ja töi kwite angwane, ¿nikwe dre nuaindre? ¿Dre tä nemen bare ye gare Jehovai aune kä debe näre te kukwe ye ükaite kwe yei nikwe tö ngwain? Niara törbadre angwane raba ni kukwe käme nuainkä ye denkä konkrekasionte. Akwa Jehovakwe kukwe kwin aune metre nuaindi yei nikwe tö ngwandre käre.

NIKWE JA NGWANDRE METRE JANKUNU

10. ¿Judas Iscariote aune Pedro kukwe käme nuainbare yebätä dre nükani gare Jesús ie?

10 Nitre mada kukwe käme krubäte nuainbare akwa yebiti ta nitre Ngöbö mikaka täte kwati käkwe ja ngwani metre niarai aune juta kwe yei. Jesukwe ja ngwani bäri metre. Niara jababare nitre apóstol 12 denkä ye ngwane, ja di käräbare kwe Rünye dibire nükebe kä ngwen. Akwa ye bitikäre, nitre apóstol kwe ye iti kädeka nämene Judas Iscariote käkwe kitani ngise. Ne madakäre, Jesús ñaka gare apóstol Pedro ie niebare kwe (Lucas 6:12-16; 22:2-6, 31, 32). Judas Iscariote aune Pedro kukwe nuainbare yebätä Jehová aune nitre mada ja tötikaka ye ñaka ngite nämene gare Jesús ie. Aisete Jesukwe ja ketabare jankunu Rünbe aune mikani täte jankunu kwe. Ye medenbätä Jehovakwe ja nire bianinta ie aune ja känenkäre mikani Reire kwe Gobran kä kwinbiti yete (Mateo 28:7, 18-20).

11. ¿Ni Ngöbö mikaka täte nünanka kä nengwane yebätä Biblia dre mikani gare?

11 Jesús kukwe nuainbare ye tä driere nie nikwe ja ngwandre metre Jehová aune juta kwe yei. Aune kukwe ütiätebätä ni rabadre nuainne. Kä krüte nete Jehová tä ni jie ngwen ye raba nüke gare nie. Niara tä ni dimike kukwe driere kä jökräbiti tibien. Erametre, ni aibe tä nuainne. Ne madakäre, Ngöböta kukwe jökrä driere nie ye köböire nita keteitibe aune nüne kä jutobiti. Ni Ngöbö mikaka täte ye “brukwäta kwin yebätä” kä täi juto bätätre mikani gare Bibliakwe (Isaías 65:14).

Nikwe Jehová aune juta kwe tuainmetre ye ngwane nikwe ñaka töbikai kwin

12. ¿Ja mräkätre o ja ngwaitre ja mikadre ngite ye ngwane nikwe mikadre tuin ño jai?

12 Jehová tä ni jie ngwen aune tä ni dimike kukwe keta kabre kwin nuainne yebätä kätä juto krubäte nibätä. Nitre gobrainta Satanakwe yebätä kä ñaka tä juto aune ja känenkäre kukwe kwin ñaka tärä kräketre. Aisete ja mräkätre  o ja ngwaitre konkrekasionte käkwe ja mikadre ngite ye ngwane, nikwe niaratre mikai tuin ño jai aune nikwe ja töi mikai ño yebätä nikwe töbikadre. Kukwe ye köböite nikwe ñaka Jehová aune juta kwe tuanemetre. Nikwe ye nuaindi angwane nikwe ñaka töbikai kwin. Ñakare aune, nikwe ja ngwandre metre Jehovai aune nikwe ja tuanemetre jie ngwandre ie. Ni raba nuainne ño ye ani mike gare jai.

¿NIKWE JA TÖI MIKADRE ÑO?

13, 14. a) ¿Ñobätä nikwe ja ngübadrebätä bätärekä kwärikwäri? b) ¿Kukwe meden käbämikata abokän nikwe ngwandre törö jai?

13 ¿Ja mräkä o ja ngwai kukwe niedre o kukwe nuaindre abokän matadre tare nibätä ye ngwane nikwe dre nuaindre? Biblia tä niere ni ñaka rabadre rubun jötrö ngwarbe (Eclesiastés 7:9). Ni jökrä töi ñaka metre aune ni näin ja mike ngite. Ye medenbätä nikwe nitre mada ngübadrebätä bätärekä aune nikwe ngwandre törö jai ja mräkätre bätä ja ngwaitre yekwe ruäre ngwane kukwe ñaka kwin niedi o kukwe ñaka kwin nuaindi. Ne madakäre, nitre mada tä ja mike ngite yebätä nikwe töbikadre jankunu ye ñaka kwin, ñobätä ñan aune ye ñaka raba ni mike Jehová mike täte jankunu kä jutobiti. Aune kukwe bäri tare raba nemen bare, ye abokän ni ñaka raba tödeke jankunu Jehovai aune ni raba juta kwe ye tuenmetre. Ye köböite ni ñaka raba Jehová mike täte aune nünain kä mrä yete ye ñaka raba nemen nikwe.

14 Ye medenbätä, nitre madakwe ni mikadre rubun ja kräke ye ngwane, ¿dre raba ni dimike Ngöbö mike täte jankunu kä jutobiti? Jehovata kukwe käbämike ne käre nikwe ngwandre törö jai: “Tikwe kä kwin mrä aune kä tibien mrä sribedi; aune jondron nämene känekäne ye ñaka rabaira törö, aune ñaka rükaita jire mun brukwäte” (Isaías 65:17; 2 Pedro 3:13). Nikwe jankunu ja ngwain metre Jehovai angwane, niarakwe jondron kwin ye biain nie.

15. ¿Nitre madakwe ja mikadre ngite ye ngwane nikwe dre nuaindre niebare Jesukwe?

15 Erametre ni jämi nüne kä mrä yete. Ye medenbätä, nire käkwe ni mikadre rubun ja kräke ye ngwane, Jehová tö ni tuai dre nuainne yebätä nikwe töbikadre. Ñodre, Jesukwe niebare: “Ni mda tä ja mike ngite mun rüere angwane, munta den jökrä bti ta ne ngwane, munta ja mike ngite Ngöbö mun Rün rüere, ye mun Rün kä käinbti käkwe diandikä jökrä mento munbtä arato. Akwa ni mda tä ja mike ngite mun rüere abko munkwe ñan diandre bti ta [...] ne ngwane, mun ngite Ngöbö rüere, ye mun Rün kä käinbti käkwe ñan diandrekä mento munbtä arato”. Aune nikwe ngite juandre ta “bä kükü” ni madabiti o ñakare ye apóstol Pedro ngwanintari Jesuye ye ngwane, Jesukwe niebare ie: “Gre ketamä bti bä jätäbti bä kükü”. Jesukwe driebare nie käre ni tädre juto biare ngite juankäre ta nitre madabiti (Mateo 6:14, 15; 18:21, 22).

16. ¿José kukwe meden kwin bämikani?

16 Nitre madakwe ni mikadre rubun ja kräke ye ngwane nikwe ja töi mikadre ño ye José kukwe kwin bämikani tä driere nie. José aune eteba kwe köre ye aibe Jacob monsoitre Raquel yebe. Jacob monsoitre mada nämene ni jätä, akwa José nämene bäri tare kwe monsotre mada yebiti ta. Ye köböite José etebatre mada ye namani rubun kräke. Niaratre namani rubun krubäte José kräke yebätä  rürübäinbare kwetre ni klabore ye kwrere. Nitre José kökaka ye nikani José ngwena Egipto. Kä nikani kwati krubäte ta ye bitikäre, rei Egipto käkwe José mikani ni nibukäre bäri ütiäte juta ye jökrä känti. Josekwe kukwe jökrä kwin nuainbare yebätä rei töi nämene nemen ñan krütare. Kä nikani ta ye bitikäre, José etebatre nikani mrö kökö Egipto, ñobätä ñan aune juta kwetre yete jondron ñaka namanina jire kwetadre ietre. José jutuabare ietre ye ngwane ñaka nükaninta gare ietre. Akwa José abokän ie niaratre nükaninta gare. Niaratre käkwe niara mikani ja tare nike krubäte, akwa ñaka mikanintre ja ngie nuin kwe. Ñakare aune, niaratre töi gani kwe ne kwe ja töi kwitanina metre kwetre o ñakare ye mikakäre gare jai. Niaratre ja töi kwitanina nükani gare José ie ye ngwane, niara abokän niaratre eteba niebare kwe ietre. Kä nikani ta ye bitikäre, niaratre töi mikani jäme kwe aune niebare kwe ietre: “Munkwe ñan ti jürä ngwian jabtä, ñobtä ñan angwane mun btä ngäbäkre munkwe, ie tikwe mrö biandi” (Génesis 50:21, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena).

17. ¿Nitre mada ja mikai ngite ye ngwane mäkwe ja töi mikai ño?

17 Ni jökrä ja mike ngite yebätä ni näin ni mada mike rubun ja kräke arato, ye nikwe ngwandre törö jai. Ye medenbätä, nikwe ni iti mikadre rubun ja kräke rabadre gare nie ye ngwane, Biblia tä mäträre nibätä ye erere nikwe nuaindre. Nitre mada ngite juandre ta nibiti ye nikwe ribedre ietre aune nikwe ja di ngwandre ja mäketa jäme bentre (ñäkädre Mateo 5:23, 24 yebätä). Nitre mada tä ngite juen ta nibiti ye ngwane tä nemen kwin ni kräke, ¿ñan ererea? Ye erere ngwane nikwe ngite juandre ta niaratre yebiti arato. Colosenses 3:13 tä mäträre krörö nibätä: “Jondron blo nuainbarera munbätä angwane, munkwe jankunu kä ngwan nüke jai kwärikwäri aune töi kwinbiti ngite juan jabiti ta kwärikwäri. Jehovakwe töi kwinbiti ngite juani munbiti ta, ye kwrere munkwe nuain arato”. Ja mräkätre aune ja ngwaitre ye tare metre nikwe angwane, kukwe nuainbare kwetre nibätä yebätä ni ñaka rabai rubun jankunu (1 Corintios 13:5). Nikwe ngite juain ta niaratre yebiti angwane, Jehovakwe ngite juain ta nibiti arato. Ye medenbätä, Jehová tä ni mike tuin bobre jai, ye erere nikwe nitre mada mikadre tuin bobre jai (ñäkädre Salmo 103:12-14 yebätä). *

^ párr. 3 Miqueas 4:1, 3: “Kä krüte ye ngwane ngutuä Jehovakwe rabai ükaninte kwin dite ngutuä mada yebiti ta, aune rabai ükaninte bäri ngutuä kia yebiti ta; aune nitre kä jökräbiti tibien rabai näin kokwäre... Niarakwe kukwe ñäkädi juta kwati ngätäite, bätä juta menteni dite krikri ye kräke kukwe ükaite kwe. Niaratre ngitra rükrä ye jökrä ötaibätä biti kwitai kwetre azadón ye kwrere bätä lanza ye kwitai kwetre jondron kri mutu tikakakäre ye kwrere. Juta kwatire kwatire te ngitra rükrä ye ñaka dian rabai jai kwärikwäri, bätä ja kita ñaka rabaira rübätä kwetre”.

^ párr. 17 Salmo 103:12-14: “Ñänä tä kite betekä kwin nememe tä niken nekä ye tä mente jai, ye kwrere ja mika ngite nikwe ye niarata mikekä mente arato. Ni rüne tä monsotre kwe mike tuin bobre jai, ye kwrere nitre tä Jehová jürä ngwen jabätä ye niarata mike tuin bobre jai. Ni sribebare ño ye gare kwin ie, aune ni abokän dobro ye törö ie”.