Känändre nekänti

Indice yete känändre

Ni kristiano töi keteiti bäri ütiäte diamante kräke

Ni kristiano töi keteiti bäri ütiäte diamante kräke

Jondron ütiäte bä nuäre krubäte ye kwrere nitre tä diamante ye mike tuin ütiäte jai. Diamante ruäre ye rürübäinta millón kabre krubäte. Akwa diamante o jondron mada ütiäte yebiti ta Ngöböta kukwe keteiti mike tuin bäri ütiäte jai. ¿Ye abokän dre?

 Meri Haykanush ye tä nüne muko kwe yebe juta Armenia yekänti. Niaratre nibu nämene kukwe driere akwa ñaka nämene ja ngökani ñöte. Bati, ju kwe ye ken pasaporte kwani ie. Pasaporte yete tarjeta banco kräke nämene aune ngwian nämene ere te. Dre kwani ie ye mikani gare kwe muko ie.

Ngwian ñaka nämene kwetre aune rürübän ütiä nämene niaratre yebiti. Niaratre ngwian ye diandre jai näre, akwa ja töi mikani kwetre niken ngwena kä meden nämene tikani pasaporte yebätä ye erere känti. Ni pasaporte bökänkä aune mräkätre kwe ye töi namani ñan krütare. Haykanush aune muko kwe nämene ja tötike Bibliabätä aune kukwe metre niedre kwetre namani gare ietre ye mikani gare kwetre nitre yei. Ye ngwane blitabare kwetre ni testiko Jehovakwe yebätä bentre aune tärä bätä täräkwata tä blite Bibliabätä ye mikaninte kwetre niaratre ie.

Nitre ja mräkäre ye tö namani ngwian biain Haykanush ie, akwa niarakwe ñaka kani ngäbiti ietre. Jetebe se kwrere, ni pasaporte bökänkä ye muko janamene Haykanush aune muko kwe yekänti. Aune niara nämene debe bien krubäte ye bämikakäre, ribebare kwe Haykanush ie rabadre anillo sribebare diamante yebiti ye kain ngäbiti ie.

Nitre ja mräkätre ye erere, nitre kwati töi rabadre ñan krütare Haykanush aune muko kwe kukwe metre niebare yebätä. Akwa ¿ye tä Jehová töi mike ñan krütare? ¿Jehová tä töbike ño Haykanush kukwe metre niebare yebätä? ¿Niaratre kukwe metre niebare ye köböire kukwe kwin namani bare?

NI TÖI KETA KABRE KWIN YE BÄRI ÜTIÄTE JONDRON KÄ NEBÄTÄ YE KRÄKE

Kukwe ngwantarita ne mikadre gare ye nuäre. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Jehová töi keta kabre kwin ye erere ni Ngöbö mikaka täte käkwe ja ngwandre ye bäri ütiäte niara kräke oro, diamante o jondron mada kä nebätä ye kräke. Jehová tä kukwe keteiti mike tuin ütiäte jai ye abokän nitre kwati ñaka tä mike tuin ütiäte jai (Isaías 55:8, 9). Jehová töi keta kabre kwin ye erere ni niara mikaka täte tä ja di ngwen ja ngwankäre ye ütiäte krubäte niara kräke.

Ñodre, kukwe nüke gare nie aune ni töbätä yebätä Biblia tä dre niere Proverbios 3:13-15 yekänti ye ani mike gare jai: “Nire tä nemen töbätä aune kukwe tä nüke gare ie yebätä kätä juto; rabadre nikwe ye bäri kwin ngwian ganaindre ye kräke aune tädre nikwe ni dimikakäre ye bäri kwin oro ye kräke. Bäri bä nuäre coral ye kräke aune jondron mada ie ni törbadre yebätä ñaka keta raba”. Erametre ni töi ketebu kwin kädrite ye bäri ütiäte Jehová kräke jondron mada ütiäte krubäte yebiti ta.

¿Kukwe metre niedre yebätä ni raba dre niere?

Jehová ye tä kukwe metre niere. Biblia tä niere niara “abrä ñan [raba] ni ngökö” (Tito 1:2, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). Aune niarakwe apóstol Pablo mikani kukwe ne tike nitre kristiano braibe ie: “Munkwe ja di kärä Ngöbö ie nun kräke. Nun tä nütüre nun abrä töi kwin. Jondron jökrä kwin nun tö nuainbätä” (Hebreos 13:18NGT).

Kukwe metre niedre ye Jesukristo bämikani kwin ni kräke. Bati, sacerdote bäri ütiäte käkwe niebare ie: “Ngöbö nire tä nüne se käbti [...]: ¿Ma abko Ni Dianinkä Ngöbökwe ara ya amne ma abko [Kristo, TNM] Ngöbö Odei ara ya? ye niere nunye”. Jesús kukwe metre niebare aune niara abokän Kristo o Mesías niebare kwe. Niara nämene ja mike Ngöbö rüere nütü nämene ni judío kukwe ükatekä bäri kri yekwe yebätä raba niara kite ngise aune raba ni juen niara murie kete nämene gare ie akwa kukwe metre niebare kwe (Mateo 26:63-67).

¿Aune ni? Nikwe ñaka kukwe metre niedre o nikwe kukwe ye kwitadre bä jene ye köböire kukwe kwin rabai nikwe niedre nie ye ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? ¿Nikwe kukwe metre niei jankunu?

 ¿KUKWE METRE NIEDRE YE ÑOBÄTÄ ÑAKA NUÄRE?

Kä krüte nete, ñaka raba nemen nuäre kukwe metre niekäre ñobätä ñan aune nitre kwati töita ja aibebätä aune tätre ngwian tarere (2 Timoteo 3:2). Ngwian ñaka tä nemen nie o sribi ñaka tä nemen kwen nie ye ngwane, nitre kwati töta nemen goi, ni ngökai o kukwe mada ñaka kwin nuaindi. Nitre jökrä töita ye erere yebätä nitre kwati tätre nütüre ñaka kukwe metre niedre ye aibe köböire ni tö drei ye raba nemen nikwe. Nitre kristiano ruäre käkwe ñaka kukwe metre niebarera arato. Ye köböite, ja mräkätre aune ja ngwaitre konkrekasionte ñaka nemena tö ngwen ietre (1 Timoteo 3:8; Tito 1:7).

Akwa ni kristiano bäsi jökrä tä ja ngwen Jesús erere aune tätre kukwe metre niere. Ngöbö töi keta kabre kwin ye erere ja ngwandre ye bäri ütiäte jondron mada ütiäte o jondron kwin rabadre nikwe yebiti ta ye gare ietre. Ye medenbätä monsotre kristiano bati tä näin kwelate ye ñaka ni ngökö nota kwin ganainkäre jai (Proverbios 20:23). Erametre, nikwe kukwe metre niei ye köböire käre jondron kwin ñaka biain nie, biani Haykanush ie ye erere. Akwa yebiti ta, nikwe kukwe metre niedre ye bäri kwin nieta Ngöbökwe. Ye  köböire ni töita nemen kwin, ye abokän jondron ütiäte krubäte.

Gagik ja ngwani kwin ye tä mike gare nie arato nikwe kukwe metre niedre ye bäri kwin. Niara jämi ja mike Testiko ye känenkri, nämene sribire ni sribi bökänkä bäri kri kräke nieta kwe. Sribi bökänkä ñaka tö nämene impuesto biain, yebätä nämene ganane nuäi ye ñaka nämene mike gare jökrä. Gagik nämene sribi jie ngwen yebätä ngwian ye rabadre bien ni sribi ngübabitikä gobrankwe bäri kri yei ne kwe sribi bökänkä nämene ni ngökö ye ñaka rabadre gare. Ye köböite, Gagik ñaka kukwe metre niere ye nämene gare nitre ie. Kukwe metre Bibliabätä namani gare ie aune niara nämene ganane kwin akwa ñaka tö namanina nitre ngökai jankunu. Aisete ja töi mikani kwe sribi nuainne akwle ja kräke. Kenanbe, sribi kömikani kwe ye mikani gare kwe aune impuesto ütiä biani jökrä kwe nämene ükaninte ye erere (2 Corintios 8:21).

Ne madakäre, Gagik nämene käne ngwian ganainne ere jai ye täte namani ganane bäri chi, yebätä ñaka namani nuäre kräke mräkätre ngübakäre nieta kwe. Akwa nengwane kätä bäri jutobätä aune töita kwin Jehová okwäkänti. Niara tä kukwe kwin bämike monsotre nibu kwe ye käne aune sribi keta kabre tä kisete konkrekasionte. Ne madakäre, nitre sribi ngübabitikä gobrankwe bäri kri aune nitre madabe niara sribibare ye tä blite kwin niarabätä, ñobätä ñan aune niara kukwe metre niere ye gare ietre.

JEHOVÁ TÄ NI DIMIKE

Nire nire tä Jehová mike ütiäte jai ja ngwankäre niara töi keta kabre kwin ñodre kukwe metre niere ye erere ye tä tarere (Tito 2:10). Nikwe ja ngwain Jehová töi keta kabre kwin ye erere angwane ni dimikai kwe tä käbämike nie. Niarakwe rei David mikani kukwe ne tike: “Ti nämä bati aune nengwane ti niena umbre, akwa ti ñaka ni kukwe kwin nuainkä ye tuin jire mikaninte kaibe, bätä ti ñaka monsotre kwe ye tuin ban känene” (Salmo 37:25).

Rut ni ja ngwanka metre Ngöböi käkwe kukwe ye bämikani. Niara bie Noemí namanina umbre akwa ñaka mikaninte kaibe kwe yebiti ja ngwani metre kwe ie. Niara nikani nüne bie ben Israel, yete namani Ngöbö metre mike täte (Rut 1:16, 17). Niara nämene sribire ja dibiti cebada ngwä mikate nämene nitre bobre kräke ye ükakrökäre, kukwe biani Moisés ie nämene niere ye ererebätä. Jehová käre Rut aune Noemí ngübabare aune kä nikani ta ye bitikäre rei David ngübabare kwe ye erere arato (Rut 2:2-18). Ngöbökwe Rut ngübabare, akwa ye ñan aibe ngörä ñakare aune nämene dre ribere jai ye biani kwe ie. Ñodre, Ngöbökwe Rut dianinkä ne kwe rei David aune Mesías ye jatadre niara mräkä yekri (Rut 4:13-17; Mateo 1:5, 16).

Kä nengwane, ni Ngöbö mikaka täte kwati kräke ñaka nemen nuäre ngwian ganainkäre jai dre dre ribeta kwetre jai ye kräke. Akwa niaratre ñaka tä ni ngökö ngwian ganainkäre jai. Ñakare aune, tätre ja di ngwen sribi nuainkäre kwin. Yebiti tätre bämike, Ngöbö töi keta kabre kwin ñodre kukwe metre niere ye bäri ütiäte jondron mada yebiti ta (Proverbios 12:24; Efesios 4:28).

Kä jökräbiti, ni kristiano tä ja ngwen Rut ye erere aune Ngöbökwe niaratre ngübai yei tätre tö ngwen ye bämikata kwetre. Jehovata kukwe käbämike nie nei nita tö ngwen: “Tikwe ñan ma mikadrete jire chi kaibe amne, tikwe ñan kä mikadrekä jire chi mabtä” (Hebreos 13:5). Bä kabre, Jehovakwe bämikanina nire nire tä kukwe metre niere ye käre tä dimike. Ni niara mikaka täte tä dre ribere jai ye biain kwe ietre käbämikani kwe ye erere käre tä mike nemen bare (Mateo 6:33TNM).

Nitre kä nebätä ye tä diamante aune jondron mada ye mike tuin ütiäte krubäte jai. Akwa nita kukwe metre niere aune ni töi keta kabre kwin ye ni Rün kä kwinbiti tä mike tuin bäri ütiäte jai jondron mada ütiäte yebiti ta.

Nita kukwe metre niere angwane, ni raba kukwe driere töi kwinbiti.