Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Julio 2017

Mäkwe ja töi kriemika aune mäkwe ganandre

Mäkwe ja töi kriemika aune mäkwe ganandre

¡KUKWE kri raba nemen bare mä töi yebätä! Jondron rükäre käme krubäte tä ni rüe, Satanakwe. ¿Ye abokän dre? Ye abokän tä kukwe mike gare ni töi juankäre ngwarbe.

Satana tä kukwe mike gare ye raba ni ngökö nämene gare kwin apóstol Pablo ie, akwa nitre kristiano mada niara näire yei ñaka nämene gare. Ñodre, juta Corinto yekänti nitre ruäre nämene tö ngwen krubäte jai aune tödeka kwetre nämene dite yebätä ñaka ja mikai ngite kwetre nämenentre nütüre (1 Cor. 10:12). Yebätä, Pablo niaratre mikani mokre krörö: “Kä jürä krübäte tibtä, ñobtä ñan angwane kira Satana käkwe ja bä mikani tbi kwrere abko nämane bäri töbtä ni ngökabti, käkwe Eva ngökani, nane ye kwrere munkwe ja ngökamna nitre dirikä bloye amne mun töi kwitadre kwetre amne mun töi ñan rabadre kwatibe Kristobtä” (2 Cor. 11:3).

Pablo kukwe niebare ye tä driere nie, nikwe ja ngwandre mokre aune nikwe ñaka tö ngwandre jai. Kukwe mikata gare Satanakwe ye käme rabadre gare nie aune nikwe ja kriemikadrebätä ne kwe ñaka ni töi juandre ngwarbe kwe.

¿KUKWE MEDEN TARE RABA NEMEN BARE?

Kukwe mikata gare yebiti ni ngökata ni mikakäre töbike aune ja ngwen ñaka kwin. Kukwe mikata gare yete “kukwe ngwarbe mikata gare, kukwe kwitata bä jene, ni ngökata, ni töi kwitata [aune] ni töi gobrainta”. Yebiti “kukwe käme krubäte [aune] kukwe ñaka kwin nuainta” (Propaganda and Persuasion).

¿Ñobätä kukwe mikata gare ye käme? Ñan ñobätä aune ye gas käme krubäte abokän ñaka tuin bätä rä ñaka ye kwrere. Nita räse abokän ni ñaka tä gain jabätä aune bätärekä bätärekä tä ni töi juen ngwarbe. Sociólogo  Vance Packard tä niere kukwe mikata gare ye “tä ni töi kwite krubäte”. Ni mada ie kukwe gare krubäte tä niere, kukwe mikata gare ye tä nitre brare aune merire “töi mike kukwe bäri käme nuainbätä”, ye köböite nitre kwati murie ketata, rüta, ni brukwä nemen nitre kwata bä jene kräke, nitre kukwe madabätä ka ngäbiti ñaka aune kukwe mada mada käme nuainta (Easily Led—A History of Propaganda).

Kukwe mikata gare yebiti ni kä nebätä raba ni ngökö, yebätä Satana kräke bäri nuäre ni ngökadre, ¿ñan ererea? Kirabe sete nükebe kä nengwane ni kä nebätä tä ja ngwen ño ye tä mike ñärärä. Ni jökrä gobrainta kwe, yebätä raba nitre mike kukwe ngwarbe mike gare (1 Juan 5:19, TNM; Juan 8:44). Satanakwe nitre kwati krubäte töi mikanina kä drünente yebätä niara tä nitre “kä jökräbti temen” ye ngökö nieta Bibliakwe (Apoc. 12: 9; 2 Cor. 4:4). ¿Ni raba ja kriemike ño niarabätä?

MÄKWE JA KRIEMIKA

Jesukwe kukwe nuäre driebare nie ja kriemikakäre kukwe mikata gare yebätä. Niebare kwe: “Kukwe era metre rükadi gare munye aune kukwe era yebiti mun rabadi tikaninte” (Juan 8:31, 32). Akwa, rü nuainta yete käne nitre tä kukwe ngwarbe niere nitre mada ngökakäre, aisete ni rükä ye rabadre kukwe metre mike gare jai ne kwe ñaka ngökadre. Nikwe kukwe metre mikadre gare jai ja kriemikakäre ni rüe yebätä arato. Kukwe metre ye Jehová tä mike gare nie Bibliabätä. Yete kukwe ütiäte raba kwen nie ja kriemikakäre Satana tä kukwe mike gare yebätä (2 Tim. 3:16, 17).

Akwa, Satana ni kukwe mikaka gare yei kukwe ye gare. Aisete tä jondron kä nebätä yebiti ni näkwite ne kwe nikwe ñaka ñäkädre aune ja tötikadre Bibliabätä. ¡Mäkwe ñaka ja tuanmetre näkwitadre ie! (Efes. 6:11). Nikwe ja di ngwandre ne kwe kukwe metre ye “rükadre gare kwin” nie (Efes. 3:18NGT). Profesor Noam Chomsky kukwe niebare nebätä töbike: “Ni mada ñaka raba kukwe metre ye mike nemen ni töite. Nikwe mikadre gare akwle jai”. Aisete mäkwe ja tötika “köbö kratire kratire tärä Ngöbökwebätä” ne kwe kukwe metre ye rabadre gare akwle mäi (Hech. 17:11).

Kukwe mikata gare Satanakwe ye käme rabadre gare nie aune nikwe ja kriemikadrebätä ne kwe ñaka ni töi juandre ngwarbe kwe.

Satana ñaka tö ni tuai töbike kwin aune kukwe metre mike nüke gare jai. ¿Ñobätä? Ñan ñobätä aune, nitre “ñaka töbike kwin” ye  ngwane kukwe mikata gare ye “tä bäri niaratre ngökö” (Media and Society in the Twentieth Century). Aisete dre dre niedre mäi ye jökrä mäkwe ñaka mikadre era jai (Prov. 14:15). Ngöbökwe ni töi mikani töbikakäre yebiti nikwe kukwe metre tä nikwe o ñakare ye mikadre gare kwin jai (Prov. 2:10-15; Rom. 12:1, 2).

MÄKWE JA NGÜBABITI: SATANA TÖ NI ÑÄKÄIBITI

Nitre rükä tä kukwe mike gare nitre niaratre rüe ye di gakakäre arato. Tätre ja di ngwen nitre mada niaratre rüere ye töi mikakäre rüre jabe kwärikwäri o töi mikakäre kämikekä nitre rükä yebätä. Ni alemán nitre rükä jie ngwanka niebare ye erere, nitre niaratre rüe yekwe niaratre töi ganinte, yebätä Alemania nianinte Rübare Kri Kena yete. Kukwe ye ererebiti Satana tä ni konkrekasionte ñäkebiti. Ñodre, raba kukwe mike nemen jabätä ja mräkätre ie o nire nire ie ñäkädre tare o kukwe ñaka kwin nuaindrebätä rabadre ruin ietre ye raba mike kämikekä juta ükaninte Jehovakwe yebätä.

¡Mäkwe ñaka ja ngökamana! Mäkwe ja tuanmetre jie ngwandre Ngöbö kukwei ie. Ni tädre keteitibe yekäre, Biblia tä ni töi mike ‘ja töi kwinbiti ngite juen jabiti ta kwärikwäri’ aune kukwe ükete jötrö ngwarbe jabe (Mat. 5:23, 24; Col. 3:13, 14). Nikwe kämikadrekä konkrekasionte ye köböite dre raba nemen bare, yebätä Biblia tä ni mike mokre arato (Prov. 18:1). Kukwe mikata gare Satanakwe ye tä mä ngökö o ñakare ye mäkwe mika gare jai. Ñodre, bitinkä ni mada ñäkäbare tare mäi namani ruin mäi yebätä töbike. Aune mäkwe ngwantari jai: “¿Tikwe ja töi mikaba ño? ¿Ni kä nebätä erere o Ngöbö erere?” (Gál. 5:16-26, TNM; Efes. 2:2, 3).

MÄKWE TÖ NGWAN JANKUNU

Ni rükä ye ñaka jatai tö ngwen ni niara jie ngwanka yei ngwane, ñaka rüdi kwin kwe. Yebätä nitre kukwe mikaka gare tä nitre rükä ye töi mike ñaka tö ngwen jankunu nitre niaratre jie ngwanka yei. Nitre ji ngwanka tä kukwe ñaka kwin nuainne ye ngwane, niaratre tä kukwe ne niere: “Munkwe ñaka tö ngwandre nitre tä mun jie ngwen yei” o “¡Niaratre tä mun mike kukwe kri te!”. Satana tä kukwe ye erere nuainne. Käre tä ja di ngwen ni töi mikakäre ñaka tö ngwen nitre kädekani Jehovakwe juta kwe jie ngwankäre yei.

 ¿Mä raba ja kriemike ño? Mäkwe ja töi mika kwatibe ja ngwen metre juta ükaninte Jehovakwe ie aune nire nire kädekani kwe ji ngwankäre ye ngite akwa mäkwe mika ütiäte jai (1 Tes. 5:12, 13). Nitre kukwe metre tuanmetrekä aune nitre ja mikaka juta Ngöbökwe rüere yekwe kukwe metre niedre rabadre ruin mäi, akwa mäkwe ñaka ja ngökamana ietre (2 Tes. 2:2, TNM; Tito 1:10TNM). Kukwe niebare Timoteo ie ye erere mäkwe nuain: kukwe mikani gare mäi ye mäkwe mika täte aune medente nükani gare mäi ye mäkwe ngwan törö jai (2 Tim. 3:14, 15). Ni klabore ie tö ngwan raba yebiti Jehovata kukwe metre driere nie kä nikanina 100 ta yete yei mä raba tö ngwen ye kukwe keta kabre tä bämike, ¿ñan ererea? (Mat. 24:45-47, TNM; Heb. 13:7, 17).

ÑAKA KÄ JÜRÄ NGWAN JABÄTÄ

Satana tä kukwe mada nuainne nibätä ye mäkwe ngwan törö jai. Ruäre ngwane, tä kä jürä mike nibätä. “Nitre kukwe mikaka gare tä ye erere nuainne mekerabe” (Easily Led— A History of Propaganda). Ñodre, nitre asirio “kukwe mikani gare kä jürä ngwankäre” nitre niaratre rüe yebätä ganainkäre niebare ni dirikä británico Philip Taylor yekwe. Ye erere arato, ni mada jürä ngwan jabätä, ja mikata ni rüere o gata jürä ngwan jabätä yebiti Satanakwe ñaka mä töi mikai Ngöbö mike täte jankunu (Is. 8:12; Jer. 42:11; Heb. 2:15).

Mäkwe ñaka Satana tuanmetre kukwe ye nuainne jabätä. Jesukwe niebare: “Ni mda raba mun ngrabare aibe kämike, akwa yebti ñan raba jändrän nuene munbtä, aisete munkwe ñan ni mda jürä ngwian jabtä” (Luc. 12:4). Jehovakwe mä kriemikai, ja “di kri” biandi kwe mäi aune mä dimikai kwe ñaka Satana jürä ngwen jabätä yei mäkwe tö ngwan (2 Cor. 4:7-9; 1 Ped. 3:14).

Erametre ruäre ngwane kä jürä raba nemen mäbätä aune ja raba nemen ruin di nekä mäi. Akwa Jehovakwe kukwe niebare Josué ie ne mäkwe ngwan törö jai: “Mäkwe kä ngwan juto jabätä aune ja ngwan dite. Mäkwe ñaka ja ngwan nikenkä aune ñaka kä jürä ngwan jabätä, ñan ñobätä aune Jehová Ngöbö mäkwe tä mäbe mä näin medente ye jökrä känti” (Jos. 1:9). Ja rabadre ruin ulire mäi ye ngwane, mäkwe ora bengwairebe Jehovai aune dreta mä mike töbike ye mäkwe mika gare jökrä ie. “Kä jäme Ngöbökwe” yekwe mä brukwä aune mä töi kriemikai ne kwe kukwe mikata gare Satanakwe ye mäkwe ñaka kadre ngäbiti yei mäkwe tö ngwan (Filip. 4:6, 7, 13TNM).

Rei Asiria, Rabsaqué juani yekwe kukwe meden mikani gare juta Jehovakwe rüere, ¿ye törö mäi? Kukwe ne kwrere niebare kwe: “Mun ñaka kriemikai Asiria yebätä. Jehovakwe ñaka mun dimikai arato”. Aune niebare kwe arato: “Niara arabe nun juani mun gatekäre”. Jehovakwe rei Ezequías dimikani kukwe nebiti: “Nitre sribikä rei Asiria kräke käkwe kukwe ngwarbe niebare tibätä abokän kukwe nuani mäkwe ye mäkwe ñaka jürä ngwan jabätä” (2 Rey. 18:22-25; 19:6). Ye bitikäre Jehovakwe ángel iti juani nitre asirio 185,000 murie ketakäre köböitibe deu (2 Rey. 19:35).

MÄKWE JA NGWAN TÖBÄTÄ AUNE KÄRE MÄKWE JEHOVÁ MIKA TÄTE

¿Ni iti ngökata akwa ñaka gain jabätä ye mä tärä tuin peliculate? “¡Mäkwe ñaka kukwei mika era jai! ¡Tä mä ngökö!”, ¿ye mä tö namani niei ie? Angeletre tä kukwe ne niere nie ye bämike ja töite: “¡Ñaka ja tuanmetre ngökadre Satana ie!”.

Kukwe mikata gare Satanakwe ye mäkwe ñaka mika era jai (Prov. 26:24, 25). Mäkwe Jehová mika täte aune mäkwe tö ngwan käre ie (Prov. 3:5-7). Jehovata kukwe ne nuainmana mäi: “Mäkwe ja ngwan töbätä monso tikwe, bätä kä ngwan juto ti brukwäbätä” (Prov. 27:11). Mäkwe nuaindi ngwane, mä töi täi kriemikani aune mäkwe ganain.