Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Julio 2016

Kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta ni kräke yebätä nikwe kukwe mikadre gare

Kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta ni kräke yebätä nikwe kukwe mikadre gare

“Ti ñaka ja nire tikwe ye mike ütiäte jai, ne kwe tikwe niadre nememe mrä aune ni Däkien Jesús sribi mikani ti kisete ye tikwe mikadre krüte, ye abokän kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta Ngöbökwe ni kräke yebätä tikwe kukwe mikadre gare nitre jökrä ie” (HECHOS 20:24, TNM).

KANTIKO: 10, 25

1, 2. ¿Kukwe kwin ñaka nuain bä Pablo kräke akwa nuainbare Ngöbökwe kräke yebätä debe biani ño kwe?

APÓSTOL Pablo ja mikani nitre kristiano rüere. Aisete Ngöbökwe ñaka niara mikadre tuin bobre jai ye nämene gare kwin ie. Ye medenbätä niebare töi bökänbiti kwe, kukwe kwin ñaka nuain bä niara kräke akwa nuainbare Ngöbökwe niara kräke “ye ñaka nuainbare ngwarbe kwe” (ñäkädre 1 Corintios 15:9, 10 yebätä). *

 2 Pablo murie ketadre köböi jatani nökrö ja ken ye ngwane, kukwe ne tikabare kwe Timoteo ie: “Ni Däkien Kristo Jesús ja di biani tie yei tita debe bien, ñobätä ñan aune ti nämene Ngöbö mike täte metre namani tuin ie aune sribi biani nuaindre kwe tie” (1 Timoteo 1:12-14, TNM). ¿Sribi meden biani nuaindre ie? Nitre umbre ji ngwanka konkrekasion juta Éfeso yete ie Pablo niebare: “Ti ñaka ja nire tikwe ye mike ütiäte jai, ne kwe tikwe niadre nememe mrä aune ni Däkien Jesús sribi mikani ti kisete ye tikwe mikadre krüte, ye abokän kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta Ngöbökwe ni kräke yebätä tikwe kukwe mikadre gare nitre jökrä ie” (Hechos 20:24).

3. ¿Sribi meden ütiäte mikani Pablo kisete? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

3 ¿“Kukwe kwin” ye meden driebare Pablokwe? ¿Aune kukwe driebare kwe ye ñobätä nämene kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta Jehovakwe ni kräke ye bämike? Pablo niebare nitre kristiano Éfeso yei: “Kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta Ngöbökwe ni kräke yebätä sribi bäri ütiäte biani nuaindre tie mun köböire, ye erametre kukwe nuanina munkwe” (Efesios 3:1, 2, TNM). Nitre ñaka judío ie kukwe mikadre gare ye Jesús biani nuaindre Pablo ie. Kukwe mikani gare ye nämene niere kä nengwane nitre ye raba nemen gobrane Mesías yebe (ñäkädre Efesios 3:5-8 yebätä). * Pablo kukwe driebare kä jutobiti aune yebiti kukwe kwin bämikani kwe ni kristiano kä nengwane kräke. Yebiti bämikani kwe kukwe kwin ñaka nuain bä niara kräke akwa nuainbare Ngöbökwe kräke “ye ñaka nuainbare ngwarbe kwe”.

¿KUKWE KWIN ÑAKA NUAIN BÄ NI KRÄKE AKWA NUAINTA NGÖBÖKWE NI KRÄKE YEBÄTÄ NITA DEBE BIEN YE NITA BÄMIKE?

4, 5. ¿Ñobätä ni raba niere “kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta Ngöbökwe ni kräke yebätä [...] kukwe mikadre gare” ye ja erebe “kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä” drieta yebe?

4 Kä krüte nete, nikwe “kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä” driedre ye Jehovakwe biani nie. Aune nikwe sribi ye nuaindre “kä jökräbiti tibien kukwe mikakäre gare nitre juta jökrä te ie” (Mateo 24:14, TNM). “Kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta Ngöbökwe ni kräke yebätä [...] kukwe mikadre gare” ye ja erebe “kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä” drieta yebe. ¿Ñobätä ni raba ye niere? Ñobätä ñan aune Jehová töi kwin ni kräke ye köböire Gobran Ngöbökwe käkwe kukwe kwin keta kabre ye jökrä nuaindi (Efesios 1:3, TNM). Pablo nämene kukwe driere kä jutobiti, yebiti bämikani kwe kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta Ngöbökwe ni kräke yebätä nämene debe bien. ¿Nita ja ngwen niara erere? (ñäkädre Romanos 1:14-16 yebätä).

5 Kukwe ja tötikara käne yekänti rababa gare nie, ni ngite akwa kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta Ngöbökwe ni kräke ye köböire kukwe kwin keta kabre raba nemen nikwe. Aune rababa gare nie arato kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta niarakwe ni kräke ye köböire kukwe kwin keta kabre tä nemen nikwe. Ye medenbätä Jehovakwe ni tare ye nikwe mikadre gare nitre madai aune niaratre dre nuaindre ne kwe Jehovakwe taredre ye nikwe niedre ietre. Kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta Ngöbökwe ni kräke, ¿yebätä nitre mada tä debe bien ye nikwe dimikadre ño bämike?

 JESÚS JA NIRE BIANI NI ÜTIÄRE YEBÄTÄ NIKWE KUKWE KWIN MIKADRE GARE

6, 7. ¿Ñobätä nita niere ni kökanintari mikadre gare ye köböire kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta Ngöbökwe ni kräke ye ni raba mike gare?

6 Kä nengwane, nitre kwati tä kukwe blo nuainne yebätä ja ñaka ruin ngite ietre. Ye medenbätä Jesukwe ja nire biani ni ütiäre ye ñobätä niaratre tä ribere jai ye ñaka nüke gare ietre. Ne madakäre, nitre kwati bäri ie nüke gare niaratre tä nüne ño ye ñaka tä kä mike juto bätätre. Akwa tätre blite nitre testiko Jehovakwe ben ye ngwane, dre gärätä ja mika ngite ye nüke gare niaratre ruäre ie. Niaratre brukwä kwin angwane, Ngöbökwe Monso kwe juani Kä tibienbätä ni mikakäre kwäre ngite aune gata yebätä nemen gare ietre ye käi nemen juto bätätre. Ne madakäre, Jehovakwe ni tare krubäte yebätä kukwe ye nuainbare kwe aune kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta ni kräke ye nemen gare ietre (1 Juan 4:9, 10, TNM).

7 Monso tare Jehovakwe yebätä Pablo dre niebare ye ani mike gare jai: “Niara därie yebiti ni kökanintari ye köböire ni namani kwäre ngite yebätä”. Pablo niebare arato kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta Ngöbökwe ni kräke ye köböire namani bare (Efesios 1:7, TNM). Kristo ja nire biani ni ütiäre ye tä bämike bäri nie Ngöbökwe ni tare aune kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta krubäte kwe ni kräke ye bämikata kwe arato. Jesús ja nire biani ni ütiäre yei nita tödeke ye nikwe bämikadre angwane, ngite juain ta nibiti aune ni töi ñaka rabai ni nike gare nie ye tä ni töi mike jäme (Hebreos 9:14TNM). ¡Ye kukwe kwin krubäte! Ni tö kukwe ye mikai gare nitre jökrä ie, ¿ñan ererea?

NIKWE NITRE DIMIKADRE NEMEN JA KETAMUKO NGÖBÖKWE

8. ¿Ñobätä ni kä tibienbätä rabadre ja mäketa Ngöböbe?

8 Jesús ja nire biani ni ütiäre yei nire nire ñaka tödeke ye Ngöböta mike tuin jai ni niara rüekä ye kwrere. Ye medenbätä niaratre raba nemen ja ketamuko Ngöbökwe nikwe niedre ietre ye tä gare nie. Apóstol Juan tikabare: “Nire nire käkwe tödekadre Ngöbö Odeibti ye käkwe nünandi kärekäre [...], akwa nire nire käkwe trö kwitadre Ngöbö Odeiye ye abko käkwe ñan nünandre kärekäre [...], akwa Ngöbökwe mikadi ja ngie nuen tare krübäte kärekäre” (Juan 3:36). Kristo ja nire biani ni ütiäre ye köböire nita ja mäketa Ngöböbe gare nie ye tä kä mike juto nibätä (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). Pablo mikani gare krörö: “Köbö mada ngwane mun nämene ja dianinkä mento Ngöböbätä aune mun nämene ja rüere Ngöböbe ñobätä ñan aune mun töi nämene kukwe blo ye aibebätä, akwa ni iti käkwe ja ngrabare metre biani murie ketadre ye köböire kä nengwane Ngöbökwe mun mikani ja mäketa jabe” (Colosenses 1:21, 22, TNM).

Nitre raba nemen ja ketamuko Ngöbökwe nikwe niedre ietre ye tä gare nie

9, 10. a) ¿Jesukwe sribi meden mikani nitre braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye kisete? b) ¿“Obeja mda mda” ye tä nitre braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye dimike ño?

9 Nitre braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti täbe Kä tibienbätä ye kisete Kristokwe sribi “ja mäkä[käreta] Ngöböbe” ye mikani (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). Pablo niebare ietre: “Sribi jökrä, ye abko sribi Ngöbökwe amne Ngöbö ara jire käkwe ni mikani ja mäketa jabe Kristo köböire. Erere arato, ni jökrä käkwe ja mäkädreta Ngöböbe, ye abko tikwe mikadre gare ni mda mdaye abko sribi ye mikani ti kisete kwe abko krörö: Kristo krütani [murie ketani] ni kräke, ye köböire Ngöbö ara jire namani ja mäketa ni jökräbe amne, nita tödeke Kristobti, ye ngwane  Ngöböta ni ngite niara rüere denkä mento nibtä. Amne Ngöbö tö ni tuai ja mäketa jabe, ye abko ti mikani niekä kwe ni mda mdaye. Ne aisete, Kristo ara jire käkwe ti juani blite niara käbti amne niara diäre amne, Ngöbö ara jire käkwe blitadre, ye kwrere jire Ngöböta kukwe ribere ti köböire munye. Kristo diäre tita kukwe krörö ribere kisere munye: Munkwe ja mäkädreta Ngöböbe” (2 Corintios 5:18-20).

10 Nitre braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti dimikadre sribi yebätä ye ütiäte krubäte “obeja mda mda” kräke (Juan 10:16). “Obeja mda mda” tä kukwe mike gare Kristo kräke “nitre juani” o nitre kukwe mikaka gare kwrere, yebiti tätre nitre braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye dimike. Niaratre tä kukwe metre Bibliabätä driere nitre ie yebiti tätre kukwe driere bäri. Ne madakäre, tätre nitre dimike nemen ja ketamuko kwin Ngöbökwe. Yebiti “kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta Ngöbökwe ni kräke yebätä [...] kukwe mikadre gare” ye ütiäte krubäte.

NGÖBÖTA ORASION NIKWE KUKWE NUIN YE NIKWE DRIEDRE NITRE IE

11, 12. ¿Nitre raba orare Jehovai rükadre gare ietre ye ñobätä kukwe kwin kräketre?

11 Nitre kwati tä orare ñobätä ñan aune ye köböire jata nemen ruin kwin ietre. Akwa niaratre tä orare ye Ngöböta kukwe nuin ye ñaka mike era jai. Yebätä orasion nuainta ye Jehovata kukwe nuin ye rabadre gare ietre. Bati David kantabare, yete niebare kwe Jehovai: “Ni orasion Kukwe Nuaka, ni bätäkä ngwarbe jatai mä kokwäre. Tita ja mike ngite ye doboko krubäte ti kräke, akwa nunta ja mike ngite ye mäkwe jue mikani” (Salmo 65:2, 3).

Nitre oradre ño nita driedre ietre ye ngwane, nita niaratre dimike nemen ja ketamuko Jehovakwe

12 Jesukwe niebare nitre ja tötikaka kwe yei: “Mun tö dreye, ye erere munkwe kärä ti Rünye ti käbti angwane, biandi jökrä kwe munye” (Juan 16:23). Jesús kukwe niebare yebiti mikani gare kwe Jehová tö drei ye ererebätä nikwe kukwe jökrä ribedre ie. Juan nämene blite Jehovabätä ye ngwane, tikabare kwe: “Nita krötö Ngöbö ken kukwe ribere ie, ye ngwane ni raba kukwe ribere jäme ie, ñobtä ñan angwane, Ngöbö tö dreye nikrä abko erere nita kärere ie, ye ngwane tä ni kukwei kaen ngäbti ja moto kuinbti” (1 Juan 5:14). Orasion nuaindre ye ñan aibe köböire ja raba nemen ruin kwin nie ye nita nitre dimike mike nüke gare jai ye tä kä mike juto nibätä. Orasion yebiti ni raba nökrö “kürä kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta ni kräke” Jehovakwe ye kokwäre (Hebreos 4:16, TNM). Nitre oradre ño, nirei oradre kwetre aune dre dre ribedre kwetre jai orasionte ye nikwe driedre ietre. Ye köböire nikwe niaratre dimikai nemen ja ketamuko Jehovakwe aune tätre ja tare nike ye ngwane töi mikai jäme nikwe (Salmo 4:1; 145:18).

“KUKWE RAKADIKÄ JA KÄNENKÄRE YE NÄIRE” KUKWE KWIN ÑAKA NUAIN BÄ NI KRÄKE AKWA NUAINDI NI KRÄKE

13, 14. a) ¿Sribi meden ütiäte krubäte rabai nitre braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye kisete ja känenkäre? b) ¿Nitre braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti yekwe dre nuaindi ni kä tibienbätä kräke?

13 “Kukwe rakadikä ja känenkäre ye näire” Jehovakwe kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuaindi bäri ni kräke. ¿Nuaindi ño kwe? Nitre 144,000 käkwe gobrandi Kristobe kä kwinbiti yei niarakwe jondron ütiäte krubäte biain. ¿Ye abokän dre ütiäte bian kwe ietre? Pablo mikani gare krörö: “Ngöbö ni mike tuin bobre krubäte jai, käkwe ni tarebare krubäte ye köböire, ni nämene krütani ngite köböite ye ngwane, ni mikaninta nire kwe Kristobe gwaire, kukwe kwin ñaka  nuain bä ni kräke akwa nuainta ni kräke ye köböire mun mikaninta kwäre. Ne madakäre, ni ganinkröta gwairebe kwe bätä ni mikani täke gwairebe kwe kä kwinbiti Kristo Jesús yebe, ne kwe kukwe rakadikä ja känenkäre ye näire niara töi kwin ni kräke Kristo Jesús yebe ye köböire kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta krubäte ni kräke ye bämikadre kwe” (Efesios 2:4-7, TNM).

14 Nitre braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye rabaira gobrane Kristobe kä kwinbiti yei Jehovata kukwe kwin krubäte käbämike ye ñaka nuäre bämikadre ja töite (Lucas 22:28-30; Filipenses 3:20, 21; 1 Juan 3:2). “Kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta krubäte ni kräke” ye Jehovakwe bämikai bäri kwin ietre. Niaratre ye rabai “Jerusalén btin” aune “meri ben ni Kordero kwrere rabai” (Apocalipsis 3:12; 17:14; 21:2, 9, 10). Aune sribidi kwetre Kristobe “ni jökrä mikakrä kuinta”. Ye abokän ni kä tibienbätä dimikai kwetre nemen kwäre ngite bätä gata yebätä aune nemen töi metre ye meden gärätä (ñäkädre Apocalipsis 22:1, 2, 17 yebätä).

15, 16. ¿Kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta Jehovakwe ni kräke ye bämikai ño kwe “obeja mda mda” yei kä mrä yete?

15 Efesios 2:7 tä niere “kukwe rakadikä ja känenkäre ye näire” kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuaindi Ngöbökwe ni kräke. Kä ye näire, nitre nünain Kä tibienbätä ye jökrä kwe “kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta krubäte ni kräke” ye rabai (Lucas 18:29, 30, TNM). Nitre gaikröta yebiti Jehovakwe metrere kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta ni kräke ye bämikai Kä tibienbätä (Job 14:13-15; Juan 5:28, 29, TNM). ¿Nire nire rükaita nire? Nitre ruäre ye abokän nitre Ngöbö mikaka täte metre krütani Kristo murie ketani känenkri ye rükaita nire. Kä krüte ne näire “obeja mda mda” krütai ye rükaita nire arato. Nitre ye jökrä rükaita nire aune Jehová mikai täte jankunu kwetre.

 16 Akwa nitre kwati krubäte krütani abokän ie Ngöbö ñaka namani gare ye Ngöbökwe mikaita nire arato. Juan tikabare: “Aune tikwe nitre krütanina ye tuaba, nitre ñaka ütiäte aune nitre ütiäte ye tikwe tuaba nünaninkä kürä gobrankäre Ngöböi ye känenkri, aune tärä kabre metateba. Akwa tärä mada metateba; tärä ye abokän ja nire kräke. Aune nitre krütani käkwe jondron nuainbare ye ererebätä kukwe ükateba bentre kukwe nämä tikani tärä kabre yebätä ye erere. Aune mren käkwe nitre krütani nämä te ye bianbata, aune gata bätä Kämäkä käkwe nitre krütani nämä te ye bianbata, aune nitre itire itire jondron nuainbare ye ererebätä kukwe ükateba bentre” (Revelación 20:12, 13, TNM). Nitre gaikröta yei kä rabai Jehová mikakäre gare jai aune mikakäre ja gobraine. Kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre aune “tärä kabre” yebätä kukwe mada mrä mrä biain nie ye ererebätä ja kitai nüne kwetre. Kukwe mada mrä mrä biain nie yebiti Jehovakwe kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta ni kräke ye bämikai nie arato.

NIKWE “KUKWE KWIN” YE DRIEDRE JANKUNU

17. ¿Nita kukwe driere ye ngwane nikwe dre ngwandre törö jai?

17 Kä krütai ye tä ni ken krubäte. Aisete nikwe “kukwe kuin” Gobran Ngöbökwe yebätä driedre kä nengwane ye bäri ütiäte (Marcos 13:10). Nita kukwe driere yebiti ni tö Jehová mikai ütiäte jai ye nikwe käre ngwandre törö jai. ¿Nita niara mike ño ütiäte jai? Jehová töi kwin krubäte ye aibe köböire jondron kwin ye jökrä rabai nikwe Kä Bä Nuäre yete ye nita niere nitre ie.

Nikwe sribidre kä jutobiti Jehová kräke “ni sribikä kwin ye kwrere kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta Ngöbökwe ni kräke ye ererebätä” (1 Pedro 4:10). (Párrafo 17 nemen 19 mikadre ñärärä).

18, 19. ¿Kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta Jehovakwe ni kräke yebätä nikwe blitadre ño?

18 Kristo gobrandi Kä tibienbiti ye ngwane dre rabai bare ye ni raba mike gare nitre ie, nita kukwe driere ye ngwane. Kä ye ngwane, nitre kä tibienbätä kräke kukwe kwin rabai bare täte Kristo ja nire biani ni ütiäre ye köböire aune bätärekä bätärekä töi jatai nemen metre. Biblia tä niere: “Ni sribebare tä klabore kukwe käme kisete yebätä mikadi kwäre arato aune Ngöbö monsoitre yekwe mikadi kwäre” (Romanos 8:21, TNM). Kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta ni kräke ye aibe köböire rabai bare.

19 Apocalipsis 21:4, 5 yekänti kukwe kwin käbämikata yebätä nikwe blitadre nitre madabe ye ütiäte krubäte. Ngöbökwe dre nuaindi ni kä tibienbätä kräke ye nieta yete: “Niaratre okwä ñöi sökadite jökrä ietre amne ni ñan krütadre jire iti mda amne ñan ja müaidre jire chi mda amne ñan ja müaidre ja tare nikabtä, ñobtä ñan angwane kukwe nämane ükaninte ño känekäne, erere nikanina jökrä ta”. Jehová tä niere kürä kwe yekänti: “Jändrän jökrä tita sribereta btin”. Aune tä niere arato: “Kukwe ne abko kukwe era metre, abtä ni jökrä rabadre tödeke bti, aisete tike täräbtä”. Nikwe kukwe kwin ye driedre kä jutobiti, ye köböire kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta Jehovakwe ni kräke ye nikwe mikai ütiäte jai.

^ párr. 1 1 Corintios 15:9, 10, (TNM): “Akwa kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta Ngöbökwe ni kräke ye köböire ti kädekani kore. Aune kukwe kwin ñaka nuain bä ti kräke akwa nuainbare niarakwe ti kräke ye ñaka nuainbare ngwarbe kwe, ñakare aune tikwe sribiba bäri niaratre jökrä ngwä ye köböire nuainbare kwe, akwa tikwe ñaka nuainba kaibe, ñakare aune kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta Ngöbökwe ni kräke tä tikwe ye köböire namani bare tie”.

^ párr. 3 Efesios 3:5-8, (TNM): “Kä nengwane üai deme köböire kukwe bäin mikani gare nitre apóstol deme niarakwe aune nitre Ngöbö kukwei niekä yei, ye erere ñaka mikani gare nitre kä nebätä monsoitre yei nitre ja mräkäre käne nünanbare jatäri ye näire, ye abokän, kukwe kwin ye köböire nitre ñaka judío rabadre Kristo Jesús yebe nemen kukwe käbämikani nunye ye bökäne aune nun ngätäite. Sribi ye biani nuaindre tie kukwe kwin ñaka nuain bä ti kräke akwa Ngöbökwe biani ngwarbe tie niara die tä sribire ye ererebätä. Nitre deme bäri chi ye jökrä ngätäite ti ni ñaka ütiäte ne ie kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta ni kräke ye biani, ye abokän tikwe kukwe kwin mikadre gare nitre ñaka judío yei Kristo jondron bökäne krubäte abokän ñaka raba nüke gare kwin yebätä”.