Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Ni töita kukwe ja üairebätä nieta ye dre gärätä?

¿Ni töita kukwe ja üairebätä nieta ye dre gärätä?

“[Ngöbökwe] mun töi mikadre ja töi mike Kristo Jesús erere” (ROM. 15:5TNM).

KANTIKO: 17, 13

1, 2. a) ¿Nitre kristiano kwati krubäte tä dre niere kukwe ja üaire yebätä? b) ¿Kukwe meden meden ütiäte ngwantarita abokän nibike mike gare jai?

MERI Testiko käi Canadá tä niere: “Ti töita kukwe ja üairebätä ye tä kä mike bäri juto tibätä aune tä ti dimike ja tuin kukweta nemen ti kisete yebe köbö kwatire kwatire”. Ja mräkä iti käi Brasil tä mike gare: “Nunkwe ja mäkäninte käi nikanina 23 ta yete ti aune ti muko, nunta ja di ngwen ja töi mikakäre kukwe ja üairebätä ye köböire nunta nüne kä jutobiti”. Aune ja mräkä iti käi Filipinas tä niere, niara tä ja töi mike kukwe ja üairebätä ye köböire töita jäme aune tä ja mäke bäri kwin ja mräkätre jökrä ben.

2 Nibira gare nie ye erere, ni töita kukwe ja üairebätä ye köböire kukwe kwin keta kabre tä nemen nikwe. Erametre, ni jökrä tö kukwe ye tuai nemen jakwe. Ye medenbätä, ni raba ngwentari jai: “¿Ñokänti ni raba ja töi mike bäri kukwe ja üairebätä?”. Kukwe ngwantarita ye ani mike gare jai. Akwa, ni töi kukwe ja üairebätä ye dre gärätä nieta Bibliakwe ye nikwe mikadre nüke gare käne jai. Kukwe ja tötikara nekänti, kukwe ütiäte ngwantarita ketamä ne nibike mike gare jai. Kena, ¿ni töita kukwe ja üairebätä nieta ye dre gärätä? Ketebukäre, ¿nitre töi nämene kukwe ja üairebätä nieta ye meden käkwe ni dimikai ja töi mike bäri kukwe ja üairebätä? Aune ketamäkäre, ¿nikwe ja di ngwandre ja töi mikakäre “Kristo erere” yekwe ni dimikai ño ja töi mike kukwe ja üairebätä?

 ¿NI TÖITA KUKWE JA ÜAIREBÄTÄ NIETA YE TÖITA ÑO?

3. Biblia tä niere ye erere, ¿ni töita kukwe ja üairebätä aune ni töi ñaka kukwe ja üairebätä ye ñobätä ñaka ja erebe?

3 “Ni töita kukwe ja üairebätä” aune “ni töi ñaka kukwe ja üairebätä” ye ñobätä ñaka ja erebe ye apóstol Pablo mikani gare (ñäkädre 1 Corintios 2:14-16 yebätä). * Niebare kwe, “ni töi ñaka kukwe ja üairebätä ye ñaka tä kukwe Ngöbökwe kain ngäbiti, ñan ñobätä aune ñaka tuin ütiäte ie; aune ñaka raba nemen gare ie”. Akwa, “ni töita kukwe ja üairebätä ye tä kukwe jökrä mike gare jai aune “töita Kristo erere”. Aisete, nikwe ja töi mikadre kukwe ja üairebätä niebare Pablokwe. Ni töita kukwe ja üairebätä aune ni töi ñaka kukwe ja üairebätä, ¿ye kukwe medenkänti mada ñaka ja erebe?

4, 5. ¿Ni töi ñaka kukwe ja üairebätä ye töita ño?

4 Ni töi ñaka kukwe ja üairebätä ye tä töbike ño ye ani mike gare käne jai. Dre dre ie tö ja kräke ye aibebätä töita, ñan ñobätä aune tä ja tuenmetre töi kwitadre nitre madai. Pablo niebare nitre ye abokän “nitre Ngöbö Kukwei kitaka temen, [...] ngätäite Satana ara tä sribire” (Efes. 2:2). Nitre töita ye erere ye tä nitre jökrä bäsi töi kwite aune tä töi mike ja ngwen nitre mada ye erere. Ye köböite, kukwe meden tuin kwin ietre ye nuainta kwetre aune ñaka tätre ja di ngwen kukwe ükaninte Ngöbökwe ye mike täte. Ni töi ñaka kukwe ja üairebätä ye käre töta nemen ni mada tuai blite kwin jabätä aune töita bäri jondron kä nebätä jiebiti, o ñaka töta nemen ni mada tuai kukwe niere jai.

5 Ni töi ñaka kukwe ja üairebätä ye tä “kukwe kämekäme nuain[ne]” (Gál. 5:19-21TNM). Pablo tärä tikani kena konkrekasion Corinto ie ngwane, ni töi ñaka kukwe ja üairebätä ye töita ño mada ye kädekaninte kwe: tä ja mike kukwe ni madakwe yete, tä nitre ñäkebiti, tä nitre töi mike ja rüere kwärikwäri, tä niken ja ngwena nitre kukwe ükatekä ngwärekri, ñaka gobrantre mike ütiäte jai aune mrö bätä tomana ye tuin bäri ütiäte ie. Ne madakäre, ñaka tä ja di ngwen ja kriemikakäre kukwe blo yebätä (Prov. 7:21, 22). Judas niebare, nitre ye ruäre “töi ñaka kukwe ja üairebätä” (Jud. 18, 19TNM).

6. ¿Ni töita kukwe ja üairebätä nieta ye töita ño?

6 Ni töita kukwe ja üairebätä ye abokän töi ñaka ye erere. Ñakare aune ja ketadre kwe Ngöböbe ye tuin ütiäte krubäte ie aune tä ja di ngwen ja ngwankäre Ngöbö erere (Efes. 5:1). Ye abokän tä ja di ngwen töbikakäre Jehová erere aune tä kukwe mike tuin jai niara erere. Ngöbö ye metre niara kräke. Kukwe jökrä känti tä kukwe ükaninte Ngöbökwe ye mike tuin ütiäte jai (Sal. 119:33; 143:10). “Ngöbö Üai tä [...] die mike” ye ererebätä tä ja di ngwen kukwe kwin nuainne aune ñaka tä “kukwe kämekäme nuain[ne]” (Gál. 5:22, 23). Ni töita kukwe ja üairebätä nieta ye dre gärätä abokän kukwe bämikata nete ye ni dimikai mike nüke gare bäri kwin jai. Ni iti töita krubäte musika yebätä ngwane, ni yei musika tuin kwin nieta. Ye erere arato, nire tä kukwe Ngöbökwe mike tuin ütiäte krubäte jai ye ngwane, ni ye töita kukwe ja üairebätä nieta.

7. ¿Nitre töita kukwe ja üairebätä yebätä Biblia tä dre niere?

7 Jesukwe niebare, nitre töita kukwe ja üairebätä yebätä kätä juto. Mateo 5:3 (TNM) tä niere: “Nire nire ie gare tä kukwe ja üaire ribere jai yebätä kätä juto, ñobätä ñan aune Gobran kä kwinbätä ye tä kräketre”. Aune ñobätä bäri kwin nikwe ja töi mikadre kukwe ja üairebätä ye Romanos 8:6 (TNM) tä mike gare. Tä niere: “Ñobätä ñan aune ja töi mikadre jondron ja ngätäre yebätä ye köböite nita krüte, akwa ja töi mikadre kukwe ja üaire  yebätä ye köböire ja nire käre aune nüna jäme tä nemen nikwe”. Nikwe ja töi mikai kukwe ja üaire yebätä ngwane, nikwe ja mäkäi jäme Ngöböbe aune kä nengwane ni töi rabai jäme bätä ja känenkäre nikwe nünain kärekäre.

8. ¿Ñobätä nikwe ja di ngwandre ja töi mike jankunu kukwe ja üairebätä?

8 Nitre töi käme ngätäite nita nüne. Nitre ñaka töbike Ngöbö erere ye tä nüne ni bäre, yebätä nikwe ja di ngwandre ja töi kriemike. Ni iti ñaka tä kite ja töi mike kukwe ja üairebätä ye ngwane, ñaka tä ja ngwen kwin aune tä kite töbike nitre ñaka Ngöbö mike täte ye erere. ¿Dre raba ni dimike ñaka ja töi mike nitre ye erere? Aune ¿ñokänti ni töi raba nemen bäri kukwe ja üairebätä?

NITRE KUKWE KWIN BÄMIKANI YE ERERE NIKWE JA NGWANDRE

9. a) ¿Dre ni dimikai ja töi mike bäri kukwe ja üairebätä? b) ¿Nire nire käkwe kukwe kwin bämikani abokän nibike mike gare jai?

9 Nitre rüne tä ja ngwen kwin ye köböire monsotre kia ie kukwe kwin tä nemen gare, ye erere arato nitre tä dite kukwe ja üairebiti tä ja ngwen ño ye erere nita ja ngwen ye köböire ni töita nemen bäri kukwe ja üairebätä. Ne madakäre, nitre töi ñaka kukwe ja üairebätä ye abokän tä ni töi mike kukwe ñaka kwin ye nuainne (1 Cor. 3:1-4). Nitre töita kukwe ja üairebätä aune nitre töi ñaka kukwe ja üairebätä ye kädrieta Bibliabätä. Jacob, María aune Jesús kukwe kwin bämikani, ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti. Ye köböire nikwe ja töi mikai bäri kukwe ja üairebätä.

¿Jacob kukwe kwin bämikani yebätä ni raba dre mike gare jai? (Párrafo 10 mikadre ñärärä).

10. ¿Jacob töi nämene kukwe ja üairebätä ye bämikani ño kwe?

10 Ani blite käne Jacob yebätä. Kä nengwane, ni jökrä bäsi tä ja tuin kukwe kri ben, ye erere niarakwe ja tuani kukwe kri ben arato. Eteba kwe Esaú, töi ñaka nämene kukwe ja üairebätä ye tö namani niara murie ketai. Bätuakäre, u kwe tö namani ngökai aune bä kabre tö namani kraidibätä. Nitre töi ñaka kukwe ja üairebätä ngätäite Jacob nämene nüne, akwa niara abokän töi nämene kukwe  ja üairebätä. Ngöbökwe kukwe käbämikani Abrahán ie yei nämene tödeke aune käre mräkätre ngübabare kwe, ñan ñobätä aune Ngöbö tö nämene niara tuai ye erere nuainne (Gén. 28:10-15). Niara nämene dre niere aune ja ngwen ño yebiti bämikani kwe kukwe ükaninte Jehovakwe ye nämene mike tuin ütiäte krubäte jai. Ñodre, Esaú ja mikai niara rüere namani ruin ie ye ngwane, Ngöbökwe niara mikadre kwäre ribebare kwe ie. Niebare kwe orasionte Ngöböi: “Ti jatadreta ja käite amne, makwe ti die mikadi nüketa kuin, makwe nieba tie. Mdakäre abko, ti bkün däredi kwati ja täritäri, makwe nieba tie” (Gén. 32:6-12, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena). Jacob nämene nüne ño yekwe mikani gare metre, Jehovakwe kukwe käbämikani niara aune mräkätre känekäne ie yei nämene tödeke.

¿María kukwe kwin bämikani yebätä ni raba dre mike gare jai? (Párrafo 11 mikadre ñärärä).

11. ¿María töi nämene kukwe ja üairebätä ye ñokänti gare nie?

11 Ani blite María yebätä mada. ¿Ñobätä Jehovakwe niara dianinkä rabakäre Jesús meyere? Erametre, niara töi nämene kukwe ja üairebätä yebätä Jehovakwe dianinkä. Niara janamene Zacarías aune Elisabet känti ye ngwane, kukwe niebare kwe ye köböire gare nie (ñäkädre Lucas 1:46-55 yebätä). María kukwe niebare ye tä mike gare nämene Kukwe Ngöbökwe tarere aune Escrituras Hebreas ye nämene gare kwin ie (Gén. 30:13; 1 Sam. 2:1-10; Mal. 3:12). Niara aune José ja mäkäninte ye ngwane, Jesús jämi därere yebätä ñaka namanintre jabe. Ye tä mike gare niaratre nibu nämene Jehová mikadre täte ye mike bäri ütiäte jai rabadre jabe ye kräke (Mat. 1:25). Jesukwe dre nuainbare aune dre niebare, ye jökrä María mikanintari ñärärä kä kwati krubäte te. Ñodre, “nämane töbike kri kaibe mda” kukwe yebätä (Luc. 2:51). Ngöbökwe Mesías käbämikani yebätä niara töi nämene krubäte. Nikwe ja ngwandre ño niara erere aune Ngöbö mikadre täte ye nikwe mikadre ño käne nuaindre jai yebätä nikwe töbikadre.

12. a) ¿Ñobätä Jesús ye töi Rün erere? b) ¿Ñokänti ni raba ja ngwen Jesús erere? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

12 Ani blite mada Jesubätä. Niara töi nämene bäri kukwe ja üairebätä ni mada kräke. Niarakwe nünanbare aune kukwe driebare ye ngwane, tö namani ja ngwain Rün, Jehová erere ye bämikani kwe. Niara nämene töbike ño, ja nämene nemen ruin ño ie aune nämene ja ngwen ño yekwe mikani gare, nämene ja tuenmetre jie ngwandre kukwe ükaninte Jehovakwe yei (Juan 8:29; 14:9; 15:10TNM). Ñodre, Ngöböta ni mike tuin bobre jai yebätä Isaías dre niebare aune ja nämene nemen ruin ño Jesús ie yebätä Marcos dre niebare ye nikwe mikadre ñärärä (ñäkädre Isaías 63:9; * Marcos 6:34 yebätä). ¿Nita ja ngwen Jesús erere aune nitre tä ja di ribere ye käre nita mike tuin bobre jai? ¿Nita niara erere ja töi mike kukwe driere Gobran Ngöbökwe yebätä nitre madai? (Luc. 4:43). Nita ye erere nuainne ngwane, nita bämike ni töita kukwe ja üaire yebätä.

13, 14. a) ¿Nitre töita kukwe ja üairebätä Kristo erere ye tä kukwe meden kwin bämike ni kräke? b) Mä raba mike gare keteiti.

13 Kä nengwane nitre kwati niena ja ngwen Kristo erere arato. Nitre töita kukwe ja üairebätä ye tä kukwe driere kä jutobiti, tätre ni mada kain ngäbiti kwin aune mike tuin bobre jai. Ni erere, niaratre tä ja tuin töi ngite yebe ne kwe töi rabadre kwin. Meri Testiko käi Brasil kädekata Rachel tä niere: “Käne ti tö nämä ja ngwä kitai nitre ñan Ngöbö mike täte ye erere. Ye köböite, ti ñaka nämä ja ngwäkite kwin. Akwa, kukwe metre rababa gare tie ye ngwane, rükaba gare tie tikwe ja di ngwandre ja töi mike kukwe ja üaire yebätä. Ñaka rababa nuäre ti kräke ja töi kwitakäre, akwa kä rababa  bäri juto tibätä aune ti jataba ja ngwen bäri kwin”.

14 Akwa meri Testiko käi Filipinas kädekata Reylene abokän käkwe ja töi mikani kukwe mada jiebiti. Niara namanina Testiko, akwa ja töi mikani kwe ja tötike kwela krite aune sribi kwin känene jai ne kwe rabadre käikitaninkä. Tä mike gare: “Kukwe ja üaire ye ñaka jataba tuin ütiäte tie. Akwa bengwairebe rükaba gare tie, sribi nämä tikwe yebiti ta ti nämä kukwe mada bäri ütiäte ribere jai. Aisete tikwe ja töi mikabata sribi Jehovakwe ye mike käne jai”. Yete ja känenkäre, Reylene tä tödeke kukwe käbämikani Ngöbökwe Mateo 6:33, 34 yekänti ie. Jehovakwe niara ngübai ie tä tö ngwen metre nieta kwe. Konkrekasion nikwe yete ja mräkätre aune ja ngwaitre ruäre kukwe ye erere nuainbarera raba ruin nie. Niaratre tä ja ngwen Kristo erere tuata nikwe ye ngwane, ni töta nemen ja ngwain niaratre erere, ¿ñan ererea? (1 Cor. 11:1; 2 Tes. 3:7).

NIKWE JA TÖI MIKADRE “KRISTO ERERE”

15, 16. a) ¿Nikwe dre nuaindre ja ngwankäre Kristo erere? b) ¿Jesús töita ño ye raba nemen gare ño nie?

15 ¿Ni raba ja ngwen ño Kristo erere? 1 Corintios 2:16 (TNM) yekänti Biblia tä niere nikwe ja töi mikadre “Kristo erere”. Aune Romanos 15:5 (TNM) tä niere ni rabadre “ja töi mike Kristo Jesús erere”. Ye medenbätä, nikwe ja ngwandre Kristo erere yekäre, niara tä ja ngwen ño, töita ño aune tä dre nuainne ye nikwe mikadre gare jai. Niara nämene ja kete Ngöböbe ye nämene bäri ütiäte kräke. Nikwe ja ngwain Jesús erere ye köböire ni rökrai bäri Jehová ken. Ye medenbätä, ütiä krubäte nikwe töbikadre Jesús erere.

16 ¿Dre köböire raba nemen bare nie? Nitre ja tötikaka kwe ye käkwe niara tuani kukwe ñan tuabare nuainne, kukwe kädriere, nitre jökrä kain ngäbiti aune kukwe Ngöbökwe mike täte. Niaratre niebare: “Niarakwe jondron jökrä nuainbare [...] ye nunkwe tuani” (Hech. 10:39). Erametre, Jesús ñaka raba tuin nie. Akwa Jehovakwe kukwe tika manabare niarabätä tärä Mateo, Marcos, Lucas aune Juan yebätä ne kwe nämene ja ngwen ño ye rabadre gare nie. Nikwe ñäkäibätä aune töbikaitaribätä ye ngwane, Jesús töita ño ye rabai gare nie. Ye köböire nikwe kukwe nieta nete ne mikai täte: “Ja tare nikadre ño, ye abko Kristo käkwe bä mikani käne abko erere munkwe nuendre” aune “munkwe ja mika biare ja tare nikakäre [Kristo] kwrere” (1 Ped. 2:21; 4:1).

17. ¿Nita töbike Jesús erere ye tä ni dimike ño?

17 ¿Nita töbike Jesús erere ye tä ni dimike ño? Rükadre gare nie yekäre ani bämike. Nita mrö kwin kwete ye tä ni mike dite. Ye erere arato, nikwe ja töi mikadre Kristo erere ye tä ni mike dite kukwe ja üairebiti. Ye köböire, kukwe jökrä känti niarakwe dre nuaindre ye tä nemen gare bätärekä bätärekä nie. Aune ye tä ni dimike kukwe kwin Ngöbö okwäkänti den nuaindre jai bätä tä ni töi mike jäme. Erametre, ye tä ni töi mike kukwe nieta nete ne mike täte: “Jesukristo käkwe nünabare ño kä nebtä amne blitabare ño kä nebtä [...], ye kwrere munkwe nüna” (Rom. 13:14).

18. ¿Ni töita kukwe ja üairebätä yebätä dre nibi gare nie kukwe ja tötikara nekänti?

18 Ni töita kukwe ja üairebätä nieta ye dre gärätä ye nibi gare nie kukwe ja tötikara nekänti. Arato nitre töita kukwe ja üairebätä ye tä kukwe keta kabre mike gare nie. Aune nikwe ja töi mikadre “Kristo erere” ye raba ni dimike ja töi mike ño bäri kukwe ja üairebätä ye nibi gare nie. Akwa kukwe nebätä kukwe ruäre täbe mikadre gare nie. Ñodre, ¿nita dite kukwe ja üairebiti ye ñokänti gare nie?, ¿ni raba dre nuainne mada rabakäre dite kukwe ja üairebiti? aune ¿ni töita kukwe ja üairebätä ye raba ni dimike ño köbö kwatire kwatire? Kukwe ngwantarita ye rabai gare nie kukwe ja tötikara ja känenkäre yebätä.

^ párr. 3 1 Corintios 2:14-16, (TNM): “Ni töi ñaka kukwe ja üairebätä ye ñaka tä kukwe Ngöbökwe kain ngäbiti, ñan ñobätä aune ñaka tuin ütiäte ie; aune ñaka raba nemen gare ie, ñan ñobätä aune kukwe ye ja üaire. Akwa ni töita kukwe ja üairebätä ye tä kukwe jökrä mike gare jai, akwa ni mada ñaka niara trä tuin. Ñobätä ñan aune, “¿nirei Jehová töi ño ye nükanina gare, ne kwe rabadre dirire ie? Akwa ni abokän töita Kristo erere”.

^ párr. 12 Isaías 63:9: “Nitre nämene ja tare nike ye ngwane niara namani ja tare nike arato. Aune ni niara kukwei ngwanka yekwe niaratre mikani kwäre. Nitre ye nämene tare kwe aune namani tuin bobre ie yebätä kökanintari kwe aune kirabe nämene köbö kwatire kwatire te kain kisete aune nämene niken ngwena”.