Känändre nekänti

Indice yete känändre

Jehovakwe kädekani “ja ketamuko tikwe”

Jehovakwe kädekani “ja ketamuko tikwe”

“Mä, Israel mä ye ti mikaka täte, Jacob, mä ye dianinkä tikwe ja kräke, mä ye Abrahán ja ketamuko tikwe monsoi” (ISAÍAS 41:8).

KANTIKO: 51, 22

1, 2. a) ¿Ni raba ja kete Ngöböbe ye ñokänti gare nie? b) ¿Drebätä nikwe blitai kukwe ja tötikara nekänti?

NITA därere nememe nita krüte ye ngwane, ni taredre ye nita ribere bäri jai. Ja ketamuko kwin käkwe ni taredre ye nita ribere jai, akwa kukwe nuäre nuäre niedre kwe nie ni töi mikakäre jabätä ye ñan ai ribeta nikwe jai. Akwa metrere ni rabadre ja ketamuko Ngöbökwe aune ni taredre kwe ye nita ribere jai. Nitre kwati tä nütüre kukwe ye ñaka raba nemen bare, ñobätä ñan aune Ngöbö ye ñaka tuin nie aune dite krubäte. Akwa ni abokän ie gare metre ni raba nemen ja ketamuko Jehovakwe.

2 ¿Ñokänti gare nie? Gare nie ñobätä ñan aune Biblia tä blite nitre namani ja ketamuko Ngöbökwe yebätä. Nikwe töbikadre nitre yebätä aune nikwe ja ngwandre niaratre erere ye bäri kwin. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ja ketadre Ngöböbe ye bäri ütiäte. Abrahán kukwe kwin bämikani yebätä nibike blite kukwe ja tötikara nekänti  (ñäkädre Santiago 2:23 yebätä). * Niara namani ja ketamuko Ngöbökwe ñobätä ñan aune nämene tödeke Ngöböi. Ye medenbätä Biblia tä niere niara ye abokän “nitre tödekaka [...] ye jökrä rüne” (Romanos 4:11TNM). Ni täi ja tötike kukwe nebätä ye ngwane ni raba ngwentari jai: “¿Ti raba dre nuainne ne kwe ti rabadre tödeke Abrahán erere aune ja kete kwin Jehovabe?”.

¿ÑOKÄNTI ABRAHÁN NAMANI JA KETAMUKO JEHOVAKWE?

3, 4. a) ¿Erametre dre käkwe tödeka Abrahankwe nuaninte bäri? b) Abrahán nämene tödeke, ¿ye köböire dre nämene gare metre ie?

3 Abrahán yebiti kä namanina 125 näre abokän nämene näin bätärekä bätärekä ngutuäbätä ye bämike ja töite [1] (kukwe ja tötikara nekänti nota tä mikani mrä ngösöri mikadre ñärärä). Ngobo Isaac abokänbiti kä nämene 25 ye nikani niara jiebiti. Abrahán nämene cuchillo aune jondron ñukwä jutra mikara ye ngwen. Isaac abokän nämene ngi ngwen. Abrahán nikani ye ñaka namani nuäre kräke raba ruin nie. ¿Ñobätä? Abrahán namanina umbre ye ñan aibätä, ñakare aune niara nämene dite. Ñaka namani nuäre kräke ñobätä ñan aune nänbare kwe ye bitikäre rabadre ngobo kwe ye murie kete, Jehovakwe ribebare ie ye erere (Génesis 22:1-8).

Abrahán töbikabare käne Ngöbö mikadre täte kwe yebätä. Nämene tödeke metre yebätä Ngöbö mikani täte kwe

4 Erametre kukwe yekwe tödeka Abrahankwe nuaninte bäri. Nitre ruäre tä niere Ngöbö ye abokän käme krubäte, ñobätä ñan aune Abrahán juani kwe Isaac murie kete. Nitre mada tä niere Abrahán ñaka nämene ngobo kwe tarere yebätä nämene juto biare kukwe ye nuainkäre. Nire nire tä kukwe ye niere yekwe tödeka ñaka tärä aune tödeka ye dre gärätä ñaka gare metrere ietre (1 Corintios 2:14-16). Abrahán töbikabare käne Ngöbö mikadre täte kwe yebätä. Nämene tödeke metre yebätä Ngöbö mikani täte kwe. Dre raba kukwe tare mike kisete ye Jehová ñaka raba nuainmana ie ye nämene gare metre ie. Aune niara Ngöbö kukwei mikai täte angwane kukwe kwin rabai bare niara aune ngobo kräke ye nämene gare metre ie. Tödeka Abrahankwe rabadre dite yekäre, kukwe mikadre gare kwe jai aune kukwe  rabadre gare krubäte ie ye nämene ribere jai. ¿Ye namani ño kwe?

5. a) ¿Ñokänti Jehová namani gare Abrahán ie raba ruin nie? b) ¿Kukwe Ngöbökwe namani gare Abrahán ie ye köböire dre nuainbare kwe?

5 Kukwe mikadre gare kwe jai. Juta Ur yekänti Abrahán därebare. Kä yekänti nitre nämene ngöbö mada mada mike täte. Abrahán rün nämene ngöbö ngwarbe mike täte arato (Josué 24:2). Akwa, ¿se ñokänti Jehová namani gare Abrahán ie? Noé ngobo Sem, mräkä yekri niara jatani nieta Bibliakwe. Aune Abrahanbiti kä namanina 150 näre ye ngwane Sem krütani. Sem nämene tödeke krubäte Jehovai, yebätä blitabare kwe Jehovabätä mräkätre yebe raba ruin nie. Ye köböire Jehová namani gare Abrahán ie raba ruin nie. Kukwe namani gare Abrahán ie ye köböire Jehová namani tare kwe aune namani tödeke ie.

6, 7. ¿Kukwe namani gare ño krubäte Abrahán ie ne kwe tödeka kwe rabadre dite?

6 Kukwe rabadre gare krubäte ie. ¿Kukwe namani gare ño krubäte Abrahán ie ne kwe tödeka kwe rabadre dite? Nitre ruäre tä niere kukwe mikadre gare jai ye köböire ja nemen ruin ño nie, aune ye köböire nita jondron nuainne. Ye erere namani bare Abrahanbätä. Kukwe namani gare krubäte Ngöböbätä ie. Kukwe namani gare ie ye käkwe töi mikani Jehová, “Ngöbö [...] Kri Kä Käinbti” ye mike ütiäte jai (Génesis 14:22, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena, [JK]). Ye abokän “Ngöbö kukwei mikani täte jökrä kwe”, o kukwe meden käme Jehová kräke ye ñaka tö nämene nuain (Hebreos 5:7). Ja nämene ruin ño ie ye käkwe töi mikani käre Jehová mike täte. Ni tö rabai ja ketamuko kwin Ngöbökwe angwane, ni rabadre niara mike ütiäte krubäte jai arato (Salmo 25:14).

7 Abrahán aune Sara kämikadrekä juta kwe yete aune rikadre nüne juta mada ñaka gare ietre yekänti ribebare Ngöbökwe ietre. Niaratre namanina umbre, aune rabadre nüne käre jondron nire kwata sribebare jure yete. Ne madakäre, Abrahán ie nämene gare niarakwe ja tuai kukwe tare keta kabre ben. Akwa ja töi mikani kwatibe kwe Jehová kukwei mike täte. Ngöbö kukwei mikani täte kwe ye köböire Ngöbökwe kukwe kwin mikani nemen bare kräke aune kriemikani kwe. Ñodre, Sara bä nuäre krubäte yebätä bobu jänikani nieta Bibliakwe. Abrahán murie ketai namani ruin ie. Akwa bobu Jehovakwe jondron ñan tuabare nuainbare Abrahán aune Sara kriemikakäre (Génesis 12:10-20; 20:2-7, 10-12, 17, 18). Kukwe namani bare Abrahanbätä ye käkwe tödeka kwe mikani bäri dite.

8. ¿Ñokänti ni raba kukwe mike gare jai aune kukwe raba nemen gare ño krubäte nie ja ketakäre bäri kwin Jehovabe?

8 ¿Aune ni? ¿Ni raba ja kete kwin Jehovabe? Jän. Yekäre nikwe kukwe mikadre gare  Jehovabätä jai, Abrahán ye erere. Ne madakäre nikwe kukwe mikadre gare jai aune kukwe rabadre gare krubäte nie. ¿Nikwe nuaindre ño? Biblia ñaka nämene Abrahán yekwe, akwa ni abokän kwe Biblia tärä. Aisete ni raba kukwe keta kabre mike gare jai aune kukwe raba nemen gare krubäte nie Abrahán ye ngwä (Daniel 12:4; Romanos 11:33). Bibliabätä kukwe keta kabre mikata gare “Ngöbö [...] Kri Kä Käinbti” yebätä. Kukwe rabai gare nie ye käkwe ni töi mikai Jehová tarere aune mike ütiäte krubäte jai. Ye käkwe ni töi mikai niara mike täte. Ye ngwane, niarakwe ni kriemikai aune kukwe kwin mikai nemen bare kwe ni kräke, bätä kukwe rabai gare krubäte nie tödeka nikwe mikakäre dite. Nikwe sribidi ja brukwä tätebiti Jehová kräke ye käkwe kä mikai juto nibätä aune ni töi mikai jäme kwe (Salmo 34:8; Proverbios 10:22). Kukwe Ngöbökwe ye rabai gare bäri nie aune kukwe rabai gare krubäte nie ye käkwe ni mikai ja kete bäri kwin ben.

¿ABRAHÁN NÄMENE JA KETE JEHOVABE YE KRIEMIKANI ÑO KWE?

9, 10. a) Ja ketakäre kwin, ¿nikwe dre nuaindre? b) ¿Abrahán nämene ja kete Jehovabe ye kriemikani ño kwe?

9 Ja ketata kwin ni madabe ye ütiäte krubäte. Ni tö ja ketai jankunu angwane, nikwe kriemikadre (ñäkädre Proverbios 17:17 yebätä). * Akwa ye ñaka jondron kri blu mikara kä mikakäre bä nuäre gwi kabre krubäte ye kwrere. Ja ketata ye abokän kri blu bä nuäre ngübadre kwin ye kwrere. Abrahán nämene ja kete Jehovabe ye ütiäte krubäte nämene gare kwin ie. Ye medenbätä käre kriemikani kwe. ¿Nuainbare ño kwe?

Ja ketata ye abokän kri blu bä nuäre ngübadre kwin ye kwrere

10 Abrahán nämene käre ja töi mike Ngöbö mike täte aune mike ütiäte jai. Ñodre, niara nämene näin mräkätre kwe aune nitre sribikä kwe yebe juta känti Jehovakwe juani ye kokwäre angwane, kukwe kri o chi dian nämene nuaindre kwe jai akwa yebiti ta käre ja tuanimetre kwe jie ngwandre Ngöböi. Isaac däredre ye känenkri kä nikani kwati ta, yete nitre brare nämene niara gwirete ye jökrä tarei kwata tikadrekä Jehovakwe niebare ie (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). Kä ye ngwane, Abrahán yebiti kä namanina 99. ¿Dre nuainbare kwe? ¿Jehová kukwe biani nuaindre ie ye rüere niara namani ñäke? ¿Kukwe mada känänbare kwe ñaka Ngöbö kukwei mikakäre täte? Ñakare. Niarakwe tö ngwani Ngöböi aune “köbö ye arabe te” Ngöbö kukwei mikani täte kwe (Génesis 17:10-14, 23).

11. a) ¿Ñobätä Abrahán nämene töbike krubäte? b) ¿Jehovakwe Abrahán dimikani ño?

11 Abrahán nämene ja kete kwin Jehovabe ñobätä ñan aune käre nämene tö ngwen ie, kukwe kri o chi ye jökräbätä. Kukwe jökräbätä niara nämene blite Ngöböbe, aune kukwe ñaka nuäre rükadre gare yebätä nämene blite Ngöböbe arato. Ñodre, Jehovakwe juta Sodoma aune Gomorra gaite niebare kwe ye ngwane, Abrahán namani töbike krubäte. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nitre töi käme aune nitre töi kwin ye jökrä murie ketai namani nütüre. Nämene töbike nurä kwe Lot aune Lot mräkätre nämene nüne Sodoma yebätä raba ruin nie. Akwa Abrahán nämene tö ngwen Jehovai, ni “Kritobo [kukwe ükatekä] ni jökrä kä temenkwe” ie. Ye medenbätä dre nämene niara mike  töbike krubäte ye mikani gare kwe Ngöböi töi bobrebiti. ¿Jehovakwe dimikani ño? Jehovakwe ngübabare bätärekä aune dimikani kwe mike nüke gare jai niara abokän ni mada mike tuin bobre jai. Niara tä kukwe ükete nitre ben ye ngwane tä nitre töi kwin ye känene aune tä mike kwäre mikani gare kwe ie (Génesis 18:22-33JK).

12, 13. a) Abrahán Isaac murie ketadre niebare Jehovakwe ie ye ngwane, ¿kukwe mikani gare kwe jai aune kukwe namani gare krubäte ie ye käkwe dimikani ño? b) ¿Abrahán nämene tödeke Jehovai ye ñokänti gare nie?

12 Erametre Abrahán kukwe mikani gare jai aune kukwe namani gare krubäte ie ye käkwe dimikani nämene ja kete Jehovabe ye kriemike kwin. Ye medenbätä, Abrahán rabadre Isaac murie kete niebare Jehovakwe ie ye ngwane, Ngöbö ye abokän töi kwin, ni ngübare bätärekä aune ni mada mike tuin bobre jai ye nämene gare metre ie. Jehová ñaka ja töi mikani drekebe käme aune ja brukwä mikani blo krubäte ye nämene gare metre ie. ¿Ñokänti gare nie?

13 Abrahán jämi niken ngutuäbätä Isaac ben ye känenkri, niebare kwe nitre sribikä kwe yei: “Ngäbäkre tikwe noko aibe ben nun bike niken nebe sete. Känti nunkwe Ngöbö käikitadikä, bti nun jatadita, aisete mun raba nun ngibiare burobe nete” (Génesis 22:5JK). ¿Ñobätä Abrahán niebare nitre sribikä kwe yei Isaac jataita ben arato? ¿Nämene nitre ye ngökö? Ñakare. Jehová raba Isaac miketa nire yei niara nämene tö ngwen nieta Bibliakwe (ñäkädre Hebreos 11:19 yebätä). Sara aune niara namanina umbre akwa Jehovakwe mikani monso ngübare ye nämene gare ie (Hebreos 11:11, 12, 18). Aisete Ngöbö kräke jondron jökrä nuäre nuaindre ye nämene gare ie. Erametre, dre rabai bare köbö yete ye ñaka nämene gare ie. Akwa Isaac murie ketadre kwe ye ngwane, Jehová raba miketa nire kukwe käbämikani kwe mikakäre nemen bare yei nämene tödeke. Ye medenbätä Biblia tä niere Abrahán abokän namani “nitre tödekaka [...] ye jökrä rüne”.

Abrahán Isaac murie ketadre ye ngwane, Jehová raba miketa nire kukwe käbämikani kwe mikakäre nemen bare yei nämene tödeke

14. a) ¿Nitre Ngöbö mikaka täte ruäre ye ja tuani kukwe medenbe? b) ¿Abrahán kukwe kwin bämikani ye tä ni dimike ño?

14 Kä nengwane nikwe monso nikwe murie ketadre ye Jehová ñaka ribere nie. Akwa kukwe bianta nuaindre kwe nie ye nikwe mikadre täte yebrä tä ribere nie. Ñobätä tä kukwe ruäre bien nuaindre nie ye ruäre ngwane ñaka raba nüke gare nie. O ñaka raba nemen nuäre ni kräke mikakäre täte. Ñodre, ni ruäre kräke ñaka tä nemen nuäre kukwe driekäre ñobätä ñan aune kä jürä nemen nibätä, aune ñaka tä nemen nuäre ni kräke blitakäre ni ñaka gare nie yebe. Ni mada abokänbätä kä jürätä nemen ñaka ja ngwen nitre sribikä ben o nitre kwelate ben ye erere yebätä (Éxodo 23:2; 1 Tesalonicenses 2:2). Ja ruin ye erere nie angwane, ¿ni raba dre nuaindre? Abrahán tödekabare aune ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä ye nikwe ngwandre törö jai. Nitre brare aune merire käkwe ja ngwani metre Abrahán erere yebätä nikwe kä diainkä jai töbikatarikäre angwane, nikwe ja ngwain niaratre erere aune nikwe ja ketai kwin Jehovabe (Hebreos 12:1, 2TNM).

 JA KETATA JEHOVABE YE TÄ KÄMIKE JUTO NIBÄTÄ

15. ¿Ñokänti gare nie Abrahán Jehová kukwei mikani täte yebätä ñaka ja töi kwitani jire kwe?

15 Abrahán Jehová kukwei mikani täte yebätä ñaka ja töi kwitaninta jire kwe. ¿Ñokänti gare nie? Ñobätä ñan aune Biblia tä niere, niarabiti kä nämene 175 aune “nämene dite, namanina umbre bätä ja nämene ruin kwin ie ye ngwane” krütani (Génesis 25:8). Ye ñaka tä mike gare Abrahán ñaka tö namanina nünain jankunu. Ñakare aune ye tä mike gare niarakwe nünanbare ño yebätä nämene töbike ye nämene kä mike jutobätä. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nämene ja kete Jehovabe ye käre nämene bäri ütiäte kräke.

16. ¿Ñobätä kä rabai juto krubäte Abrahanbätä Kä Bä Nuäre yete?

16 Biblia tä mike gare “Ngöbö ara käkwe juta ye mikani abko Abraham nämane ngibiare” (Hebreos 11:10). “Juta” ye abokän tä Gobran Ngöbökwe bämike. Köbö rükai angwane Abrahán “juta” ye tuai gobrane Kä tibien ye jökräbiti ie nämene tödeke. Aune ye erere rabai bare. Abrahán nünain Kä Bä Nuäre te ye käi rabai jutobätä aune rabai ja kete bäri kwin Ngöböbe ye bämike ja töite. Niarakwe kukwe kwin bämikani ye käkwe nitre Ngöbö mikaka täte dimikani kä mil kwati krubäte te ye rabai gare ie yekwe kä mikai jutobätä. Kukwe nuainbare kwe Isaac ben ngutuäbiti ye käkwe kukwe ütiäte namani bare ja känenkäre bämikani rabai gare ie (Hebreos 11:19). Jehovakwe Isaac murie keta manabare ie ye namani tare krubäte ie abokän käkwe nitre kwati ja ngwanka metre Ngöböi dimikani ye rabai gare ie. ¿Drebätä niaratre dimikani kwe? Jehovakwe Jesús juani ja nire bien ni kräke ye namani tare krubäte Jehovai ye mikani nüke gare kwe ietre (Juan 3:16). Abrahán kukwe kwin bämikani ye käkwe ni dimikanina Jesús ja nire biani ni ütiäre ye mike tuin ütiäte jai, ye abokän ni tare krubäte Ngöbökwe ye bämikani kirabe.

17. a) ¿Nikwe ja töi mikadre dre nuainne? b) ¿Kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti nikwe dre mikai gare jai?

17 Nikwe ja töi mikadre käre tödeke Abrahán erere. Niara erere, nikwe kukwe mikadre gare jai aune kukwe rabadre gare krubäte nie ye nita ribere jai. Nikwe kukwe mikai gare jankunu Jehovabätä jai aune nikwe mikai täte angwane, niara tä kukwe kwin mike nemen bare ño ni kräke aune tä ni kriemike ye nikwe tuai (ñäkädre Hebreos 6:10-12 yebätä). Ye köböire niara rabai Ja Ketamuko kärekäre nikwe. Kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti ja ketamuko mada nimä Ngöbökwe kukwe kwin bämikani ye nikwe mikai gare jai.

^ párr. 2 Santiago 2:23, (TNM): “Kukwe niebare ye erere namani bare: ‘Abrahán tödekabare Jehovai aune namani kukwe metre nuainkä aratoʼ, aune niara kädekani ‘ja ketamuko Jehovakwe’”.

^ párr. 9 Proverbios 17:17: “Ja ketamuko erametre tätre ja tarere kä jökrä ngwane, bätä kukwe tare tä nakainkä ngwane tätre nemen ja eteba ye erere”.

^ [1] (párrafo 3): Abrahán aune Sara ye kädeka nämene käne, Abrán aune Sarai. Akwa Jehovakwe niaratre kädekani Abrahán aune Sara. Jehovakwe niaratre kädekani ye erere tä tikani kukwe ja tötikara nekänti.