Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Enero 2018

¿Nita nire tarere abokän köböire kätä juto nibätä?

¿Nita nire tarere abokän köböire kätä juto nibätä?

“¡Juta tä Jehová mike Ngöböre jai yebätä kätä juto!” (SAL. 144:15).

KANTIKO: 28, 25

1. ¿Ñobätä ni raba niere nita nüne köbö ütiäte näire?

NITA nüne köbö ütiäte näire. Biblia mikani gare ye erere, Jehovata ni kwati krubäte ükökrö, “ni kä jökräbti temen [...]. Ni bätäkä ngwarbe amne ni kukwe bätäkä ngwarbe, [...] ni nünanka juta bätäkä ngwarbe” te. Nitre kwati ye abokän “juta dite krubäte”, yete nitre 8 millón biti bäri tä abokän kätä juto bätätre aune niaratre tätre “sribire Ngöbökrä dibire rare” (Apoc. 7:9, 15; Is. 60:22). Kä nengwane, nitre kwati krubäte tätre Ngöbö aune ni mada tarere bäri.

2. ¿Nitre ñaka Ngöbö mike täte ye tä nire tarere? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

2 Akwa Biblia mikani gare arato, ni näire nitre ñaka Ngöbö mike täte ye rabai ja aibe tarere. Apóstol Pablo tikani, “kä krüte” nete, nitre kwati rabai “ja aibe tarere”, “ngwian tarere” aune “rabaitre jondron kä ngwankäre nuäre jabätä ye tarere bäri aune ñaka rabaitre Ngöbö tarere” (2 Tim. 3:1-4 TNM). Nitre tä ja aibe tarere ye ñaka tä Ngöbö tarere. Nitre töita ja aibebätä ye ñaka tä nüne kä jutobiti. Ñakare aune tätre nitre mada töi mike ja aibe tarere aune ye köböite nitre jökrä ñaka nüne kä jutobiti.

3. ¿Kukwe ja tötikara nekänti nibike dre mike gare jai aune ñobätä?

3 Pablo ie nämene gare nita ja aibe tarere ye rabai kä jökräbiti tibien  aune ye köböite ni kristiano töi raba nemen ye erere arato. Yebätä ni ñaka rabadre ja kete nitre ye erere ben niebare kwe (2 Tim. 3:5). Akwa, nikwe ñaka nitre ye erere ben ja ketadre ye ñaka nuäre. Aisete, ¿ni raba dre nuainne ñaka ja ngwankäre nitre nünanka ni bäre ye erere? ¿Aune nikwe ja di ngwandre ño ne kwe Jehová, Ngöbö ni tarekä käkwe ni kadre ngäbiti? Ngöbö tö ni tuai ja tarere ño aune nitre tä ja tarere ño kädekateta 2 Timoteo 3:2-4 yekänti ye ñobätä ñaka ja erebe ye ani mike gare jai. Yekwe ni dimikai ja trä tuin aune nikwe ja taredre ño abokän köböire ja rabai ruin kwin nie aune kä rabai juto nibätä ye mike gare jai.

¿NITA NGÖBÖ TARERE O JA AIBE TARERE?

4. ¿Ñokänti gare nie nikwe ja taredre akwle ye ñaka blo?

4 Nibira gare nie ye erere, Pablo tikabare: “Nitre rabai ja aibe tarere”. Ye tä mike gare, ¿nikwe ja taredre akwle ye blo? Ñakare. Nikwe töi kwinbiti ja taredre akwle ye nierare aune ütiäte. Jehovakwe ni sribebare ye erere. Jesukwe niebare: “Mäkwe ni mada taredre mätä ja tarere ye kwrere” (Mar. 12:31TNM). Ni ñaka ja tarere akwle ngwane, ni ñaka raba ni mada tarere. Ne madakäre, Biblia tä niere: “Nitre brare gure rabadre muko kwe tarere tä ja ngrabare tarere ye kwrere. Nire kätä meri kwe tarere, ye kwrere tä ja tarere arato, ñobätä ñan aune ni ñakare jire iti brukwä nemen ja ngrabare ye kräke; ñakare aune tä buke aune ngübare kwin” (Efes. 5:28, 29TNM). Aisete nikwe ja taredre akwle ye ñaka blo.

5. ¿Nitre tä ja tarere krubäte ye töita ño?

5 Nitre tä ja aibe tarere nieta 2 Timoteo 3:2 yekänti ye ñaka kwin. Nitre tä ja tarere ye erere ye abokän töita ja aibebätä. Nire nire tä ja tarere krubäte ye abokän töita ja aibebätä (ñäkädre Romanos 12:3 yebätä). Nitre ye töita ja aibebätä aune ñaka töita ni madabätä. Aune kukwe meden ñan tä nemen bare kwin ietre ye ngwane, tätre ngite kite ni madabiti aune niaratre ngite arato ye abokän ñaka tätre kain ngäbiti. Nitre töita ja aibebätä yebätä kä ñaka juto.

6. ¿Nita Ngöbö tarere ye köböire ni töita nemen ño?

6 Nitre ie kukwe gare ye ruäre tätre niere, nitre rabai ja ngwen ño kä krüte nete yebätä Pablo blitabare ye ngwane, ja aibe taredre ye kädekaninte käne kwe, ñan ñobätä aune ye ñaka tä ni töi mike ñaka ja ngwen kwin mikata gare jatäri nete ye erere. Akwa, ni Ngöbö tarekä abokän ñaka ja ngwen kore. Bibliabätä nieta nita Ngöbö tarere ye abokän, kätä nemen bäri juto nibätä, nita nüne jäme, nita jondron jökrä ngübare bätärekä, nita ni mada mada kain ngäbiti ja moto jämenbiti, nita ja moto mike kwin ni mada mada kräke, nita tödeke aune nita bike tidrä ni mada madabätä aune ni töi kämekäme ye nita ketebätä akwle (Gál. 5:22, 23). Ni salmo tikaka käkwe kantabare: “¡Juta tä Jehová mike Ngöböre jai yebätä kätä juto!” (Sal. 144:15). Ngöbö Jehová yebätä kätä juto aune ni niara mikaka täte töita ye erere arato. Ne madakäre, nitre töita ja aibebätä aune töita jerekäbe jondron biandre ietre yebätä, akwa ni Jehová mikaka täte tä ni mada dimike yebätä kätä juto (Hech. 20:35).

¿Dre käkwe ni dimikai ñaka ja aibe “tarere”? (Párrafo 7 mikadre ñärärä).

7. Nita Ngöbö tarere metre o ñakare rabadre gare nie yekäre, ¿ni raba kukwe meden ngwentari jai?

7 ¿Nita ja aibe tarere bäri aune ñaka Ngöbö tarere ye ñokänti raba nemen gare nie? Filipenses 2:3, 4 tä kukwe niere yebätä ani töbike. Yete nieta, ni kristiano ñaka rabadre jondron nuainne jire “kaibe jakrä amne ja dikaikäre”, ñakare aune rabadre “bik[e] tidrä ni mda mdabtä amne ni mda mda mika[dre] bäri ütiäte jakrä” kwetre. Tä niere arato, ni kristiano ñaka rabadre “töbik[e] jändrän kuinbtä kaibe jakrä akwa, [...] töbika[dre] jändrän kuinbtä ni mda mdakrä arato”. Ni raba ngwentari jai: “¿Kukwe nieta nete ne tita mike täte? ¿Ngöbö töita ño ye erere ti töita nuainbätä? ¿Tita ja töi mike nitre mada dimike konkrekasionte aune kukwe driekänti?”. Nikwe ni mada dimikadre ye ñaka nuäre. Akwa, nikwe ja di ngwandre krubäte ni mada dimikakäre aune dre tuin kwin nie ye nikwe tuanemetre. Jehová, Rei kä jökräbiti tibien käkwe ni kadre ngäbiti ye aibe raba kä mike juto nibätä.

8. ¿Nitre kristiano tä Ngöbö tarere yekwe dre nuainbarera?

 8 Nita Ngöbö tarere aune ni töita sribibätä bäri kräke ye käkwe nitre kristiano ruäre töi mikanina sribi ütiäte nämene kwetre ye tuenmetre. Ericka abokän ni bren kräkäi mikaka, akwa ñaka ja töi mikani kwe niken ja tötike bäri kräkäbätä. Ñakare aune niarakwe ja töi mikani sribi prekursor regular nuainne aune muko kwe yebe sribi Ngöbökwe nuainbare kwe juta keta kabre känti. Niara tä niere: “Kukwe keta kabre namanina gare nunye kukwe jene jene yebiti aune ja ketamuko kwin namanina nunkwe. Kukwe jökrä ye köböire kukwe kwin namanina nunkwe. Ti täbe sribire kräkä yebätä, akwa tita kä denkä jai nitre dimikakäre kukwe ja üairebiti aune konkrekasion dimikakäre ye tä kä mike bäri juto tibätä”.

¿NI TÖ JONDRON ÜTIÄTE IE KÄ KWINBITI O KÄ TIBIENBÄTÄ?

9. ¿Ni ngwian tarekä ye ñobätä ñaka raba nüne kä jutobiti?

9 Nitre rabai “ngwian tarere” yebätä Pablo blitabare arato. Bati, prekursor iti käi Irlanda käkwe blitabare Ngöböbätä ni iti ben. Ni ye käkwe kise kriani balite jai aune ngwian diani kwe biti niebare kwe: “¡Ne ngöbö tikwe!”. Nitre kwati töita ni ye erere arato. Tätre ngwain tarere aune töita jondron kökabätä bäri. Akwa Biblia tä mike gare: “Ni ngwian tarekä ye törbai bäri ngwian ie aune ni jondron ütiäte tarekä yebätä kä ñaka täi juto” (Ecl. 5:10). Nire nire tä ngwian tarere ye törbai bäri ngwian tuai jakwe aune tädi käre sribire ne kwe ngwian rabadre kwetre. Akwa ye köböite ‘ja tare nikadi kri’ kwetre (1 Tim. 6:9, 10).

10. ¿Biblia tä dre niere ni rabadre jondron bökäne aune ni rabadre bobre yebätä?

10 Erametre, ni jökrä tä ngwian ribere jai, ñobätä ñan aune ruäre ngwane tä ni kriemike (Ecl. 7:12). Akwa jondron meden ribeta metrere nikwe jai ye aibe tädre nikwe ngwane, ¿kä raba nemen juto nibätä? Jän (ñäkädre Eclesiastés 5:12 yebätä). * Agur, Jaqué ngobo käkwe ribebare Ngöböi: “Mäkwe ñaka ti mika bobre aune mäkwe ñaka ti mika jondron bökäne krubäte. Mröta ti kräke ye erere ti tuenmetre kwete”. Ñobätä ni ye ñaka tö namani ja tuai bobre ye raba nüke gare nie. Niarakwe niebare, ñan tö namani jondron goi, ñobätä ñan aune nane Ngöbö kä ye mikadre käme kwe. Akwa niara ñaka mikadre jondron bökäne, ¿ye ñobätä ribebare kwe? Niebare kwe Ngöböi: “Ne kwe ti ñaka rabadre jondron bökäne aune ye köböite tikwe ñaka mä kadre ngäbiti bätä niedre: ‘¿Nire abokän Jehová?’” (Prov. 30:8, 9). Nitre ruäre tä tö ngwen jondron kä nebätä ie aune ñaka tö ngwen Ngöböi ye tärä gare nie.

11. ¿Jesukwe dre niebare ngwian yebätä?

11 Nire tä ngwian tarere ye ñaka raba kä mike juto Ngöböbätä. Jesukwe niebare: “Ni ñakare jire abko rabadre sribire bkänkä nibu kräke ja näire, ñobtä ñan angwane sribi bkänkä iti rabadre tare kwe amne mdabtä mätä rabadre; iti kukwei mikadre täte jökrä kwe, akwa mda abko ñan kukwei mikadre täte kwe. Ne aisete ni ñan raba ja töi mike kwatibe sribire Ngöbökrä, ja töi mikare kwatibe ngwian ganankrä kwärä jae”. Jesukwe kukwe ne niebare käne: “Munkwe ñan jändrän ütiäte kri ükakrö kabre jakrä kä nebtä, ñobtä ñan angwane kä u käta jändrän juen ngwarbe. Erere arato, jändrän tä niken ngwarbe amne gokä tä niken jändrän goire, aisete munkwe ñan jändrän ükakrö kabre jakrä kä nebtä. Akwa jändrän kuinkuin ütiäte krikri rabadre bäri kabre munkrä kä käinbti abko kräke munkwe sribi, ñobtä ñan angwane kä käinta kä u ñakare jändrän rüere, erere arato jändrän niken ngwarbe ñakare amne ni gokä ñakare arato” (Mat. 6:19, 20, 24).

12. Nikwe nünain jondron braibebiti ye ngwane, ¿ñobätä rabai nuäre ni kräke sribikäre Ngöbö kräke? Mä raba mike gare keteiti.

12 Ja mräkätre kwati ie nüke gare nünandre jondron braibebiti ye ñan tä kä mike juto jerekäbe bätätre, ñakare aune kätä nemente bäri ietre sribikäre Jehová kräke. Kä Estados Unidos yekänti, ja mräkä iti kädekata Jack yekwe ju kri nämene  aune nämene jondron rürübäine arato, akwa ju aune jondron nämene kwe ye rürübäinbare kwe ja mikakäre prekursor muko kwe yebe. Niara tä niere: “Ñaka rababa nuäre nun kräke ju bä nuäre nämä nunkwe aune kä nunkwe ye rürübäinkäre. Akwa ti raba niere metre, kä kwati krubäte te ti nämä nüketa gwi ye ngwane sribikänti kukwe nämä nemen bare yebätä ja nämä nemen ruin nainte tie. Ti muko nämä prekursor nuainne yebätä käre kä nämä jutobätä. Niara nämä niere: ‘Jefe bäri kwin tä tikwe’. Nengwane tita prekursor nuainne arato, nun nibu tä sribire Jehová arabe kräke”.

¿Dre käkwe ni dimikai ñaka ngwian aibe tarere? (Párrafo 13 mikadre ñärärä)

13. ¿Ni töita metrere ngwianbätä ye ñokänti raba nemen gare nie?

13 ¿Ni töita metrere ngwianbätä ye ñokänti raba nemen gare nie? Ni raba kukwe ne ngwentari jai: ¿Biblia tä kukwe niere ngwian yebätä ye ererebätä tita ja ngwen? ¿Tikwe ngwian ganaindre ye bäri ütiäte ti kräke? ¿Ti töita bäri jondron kä nebätä jiebiti aune ti ñaka ja kete kwin Jehovabe bätä nitre nünanka ti bäre yebe? Tita dre dre ribere jai ye Jehovakwe biain tie, ¿yei tita tö ngwen metre?”. Nireta tö ngwen Ngöböi ye ñaka tuainmetre jire kwe yei nikwe tö ngwandre metre (Mat. 6:33).

¿NITA JEHOVÁ O JONDRON KÄ NGWANKÄRE NUÄRE JABÄTÄ YE TARERE?

14. ¿Nikwe kä ngwandre juto jabätä ye jökrä blo o ñakare?

14 Mikani gare ye erere, nengwane nitre kwati tä “jondron kä ngwankäre nuäre jabätä ye tarere bäri”. Ja taredre akwle nikwe aune ngwian tädre nikwe ye ñaka blo, ye erere arato kä ngwandre nuäre jabätä ye ñaka blo. Nitre ruäre tä nemen nütüre jondron kä ngwankäre nuäre jabätä ye ñaka kadre ngäbiti jire. Akwa Jehová ñaka tä kukwe ye erere driere. Ni jökrä Ngöbö mikaka täte metre yei Biblia tä niere: “Nän, mäkwe mrö kweta kä jutobiti aune mäkwe vino ña ja brukwä kwinbiti” (Ecl. 9:7).

15. ¿Nitre rabai “jondron kä ngwankäre nuäre jabätä ye tarere bäri” ye dre gärätä?

15 Nitre rabai jondron kä ngwankäre nuäre jabätä tarere bäri nieta 2 Timoteo 3:4 yebätä, ye abokän nitre töita bäri jondron ye jiebiti aune ñaka töita Ngöböbätä meden gärätä. Bersikulo ye ñaka tä niere, nitre ye rabai jondron kä ngwankäre nuäre jabätä ye tarere bäri aune ñaka Ngöbö tarere krubäte. Ye erere akräke niaratre tädre Ngöbö tarere akwa ñaka krubäte. Nitre ye rabai “jondron kä ngwankäre nuäre jabätä ye tarere  bäri aune ñaka rabaitre Ngöbö tarere”. Ni ie kukwe gare krubäte tä niere, bersikulo ye “ñaka tä mike gare, nitre ye tä Ngöbö tarere arato. Ñakare aune niaratre ñaka tä Ngöbö tarere jire”. Nire tä jondron kä ngwankäre nuäre jabätä tarere bäri ye mikata mokre kukwe nebiti. Nitre rabai “jondron kä ngwankäre nuäre jabätä ye tarere bäri” nieta, ye tä nitre “tä nakwen bäri jändrän kä nebtä jiebti” ye bämike metre (Luc. 8:14).

16, 17. ¿Jondron kä ngwankäre nuäre jabätä ye nämene tuin ño Jesús ie?

16 Kä ngwandre nuäre jabätä ye ñan aibebätä Jesús nämene ja töi mike. “Ni iti käkwe ja mikani gure” aune “bieta köböi kitani” yebätä Jesús janamane arato (Juan 2:1-10; Luc. 5:29). Ni iti käkwe ja mäkäninte ye näire vino krütani ye ngwane, Jesukwe kukwe ñan tuabare nuainbare, ñö kwitani kwe vino erere. Köbö mada ngwane, niara nämene mröre aune tomana ñain yebätä nitre namani ñäke rüere ye ngwane, nitre ye ñaka nämene töbike metre ye mikani gare kwe ietre (Luc. 7:33-36).

17 Akwa, Jesukwe ñaka jondron kä ngwankäre nuäre jabätä ye mikani nuaindre käne jai. Niarakwe Jehová mikani käne aune ja di ngwani kwe nitre mada dimike. Aune namani juto biare ja biankäre murie ketadre kribätä ne kwe ni kwati krubäte rabadre dianintari. Ni jökrä nänkä niara jiebiti yei niebare kwe: “Ni mdakwe ñäkä taretare munye amne mun mika ja tare nike amne tödekabtä tibti ni mda mdakwe kukwe käme nie ngwarbe bätäkä ngwarbe mun rüere, ye ngwane Ngöbökwe mun die mikadi amne kä rabadi nuäre munbtä. Mun raba ja tare nike kore angwane, munkwe kä ngwian bäri nuäre jabtä amne kä raba juto munbtä, ñobtä ñan angwane munkwe ja tare nikadi ye ütiäre abko Ngöbökwe jändrän kuin biandi munye kä käinbti sete. [...], ñobtä ñan angwane nitre Ngöbö kukwei niekä kira abko rüe käkwe mikani ja tare nike kore arato” (Mat. 5:11, 12).

¿Dre käkwe ni dimikai ñaka jondron kä ngwankäre juto jabätä aibe tarere? (Párrafo 18 mikadre ñärärä)

18. Jondron kä ngwankäre nuäre jabätä yebätä ni töita ño rabadre gare nie yekäre, ¿nikwe kukwe meden meden ngwandretari jai?

18 Jondron kä ngwankäre nuäre jabätä yebätä ni töita krubäte, ¿ye ñokänti raba nemen gare nie? Ni raba ngwentari jai: “¿Jondron ja näkwitara ye tuin bäri ütiäte tie gätä aune kukwe drieta ye kräke? Jondron meden tuin kwin tie, ¿ye ti töita kwatibe tuanmetrebätä sribikäre Ngöbö kräke? Tita jondron den jai ja näkwitara ye ngwane, ¿jondron ye tuin ño Jehovai ye tita ngwentari jai?”. Nita Ngöbö tarere metre ngwane, jondron tuin käme ie abokän gare nie ye nikwe ñaka nuaindi, akwa dre tuin käme ie rabadre ruin nie ye nikwe ñaka nuaindre arato (ñäkädre Mateo 22:37, 38 yebätä). *

ÑOKÄNTI KÄ RABA NEMEN JUTO NIBÄTÄ

19. ¿Nire nire käkwe ñaka nünain kä jutobiti?

19 Kä nikanina 6,000 ta yete, nitre gobrainta Satanakwe ye käkwe ni kwati krubäte ngwanina ja tare nike. Kä nengwane nita nüne kä krüte te, yebätä Kä tibien nete nitre kwati töita ja aibe tarebätä, ngwian tarebätä aune jondron kä ngwankäre nuäre jabätä ye tarebätä bäri. Niaratre tö dre dre ie aune dre dre raba nemen kwetre ye aibebätä töita. Nitre ye ñaka raba nüne kä jutobiti. Akwa Biblia tä niere: “Ngöbö Jacobkwe tä nire dimike yebätä kätä juto, tä tö ngwen Jehová Ngöbö kwe ie” (Sal. 146:5).

20. ¿Mätä Ngöbö tarere ye tä kä mike ño juto mäbätä?

20 Ni Jehová mikaka täte ye tä niara tarere bäri. Kä kwatire kwatire te nitre kwati ie niara tä nemen gare aune tä nemen tarere arato. Ye tä bämike, Gobran Ngöbökwe tä gobrane aune gwäune kukwe kwin nuaindi kwe ni kräke. Jehová töita ño ye erere nita nuainne aune nita kukwe kwin nuainne niara okwäkänti ye raba kä mike juto nibätä kä nengwane aune kärekäre. Ni töita ja aibe tarebätä ye köböite ni töita nemen ño aune ni Jehová mikaka täte tä ja töi mike ño kwin ye ñobätä ñaka ja erebe, yebätä nikwe ja tötikai kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti.

^ párr. 10 Eclesiastés 5:12: “Ni sribikä ye tä mröre chi o ere, akwa tä kübien kwin, ni jondron bökäne krubäte ye abokän ñaka tä kübien kwin”.

^ párr. 18 Mateo 22:37, 38, (TNM): “Niarakwe niebare ie: ‘Mäkwe Jehová Ngöbö mäkwe taredre ja brukwä tätebiti, ja nire tätebiti aune ja töi tätebiti’. Kukwe ye bäri kri aune biani kena”.