Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Diciembre 2017

Jondron ütiäte nämene Esaukwe abokän namani Jacobkwe, ¿ye köböire Mesías jatani Jacob yekri?

Nitre tä kukwe ngwentari

Nitre tä kukwe ngwentari

Kirabe sete, ¿monso mubai mräkätre jatadre jatäri ye aibe köböire Mesías rükadre?

Ruäre ngwane nun tärä blite kukwe ye ererebätä. Kukwe ye erere bäsi nieta Hebreos 12:16 yekänti, texto ye tä niere, “jändrän kuin deme” ye Esaú ñaka mikani tuin ütiäte jai aune “mrö batibe btä jändrän kuin ye rürümoinbare kwe jakän” Jacob ie. Kukwe ye tä mike gare, “jändrän kuin ye rürümoinbare” Jacob ie, yebätä raba ruin nie niara mräkätre yekri Mesías jatadre (Mat. 1:2, 16; Luc. 3:23, 34).

Kukwe namani bare kädrieta Bibliabätä, ye tä mike gare monso mubai ye aibe köböire Mesías jatadre ye ñaka ribe nämene. Dre namani bare ye ani mike gare ruäre jai.

Monso mubai Jacobkwe (Israel) ye abokän Rubén Lea monsoi. Ye bitikäre, Jacob ngobo mada mubai därebare Raquel muko bäri tare kwe yekri, ye abokän José. Rubén ja mikani ngite ngwane, jondron biandre monso mubai ie ye ñaka namani kwe ñakare aune namani Josekwe (Gén. 29:31-35; 30:22-25; 35:22-26; 49:22-26; 1 Crón. 5:1, 2). Akwa yebiti ta, Mesías ñaka jatani Rubén aune José mräkätre yekri, ñakare aune jatani Judá, Jacob ngobo nibokäkäre namani Leakwe yekri (Gén. 49:10).

Nitre nirike mräkätre yekri Mesías jatani arato  nieta Lucas 3:32 yekänti. Niaratre ye jökrä mubai raba ruin nie. Boaz abokän Obed rün aune Obed abokän Jesé rün (Rut 4:17, 20-22; 1 Crón. 2:10-12).

David mräkätre yekri Mesías jatani. Akwa niara abokän ñaka Jesé ngobo mubai, ñakare aune niara ye monso ni kwäkäre Jesekwe (1 Sam. 16:10, 11; 17:12; Mat. 1:5, 6). Ye erere namani bare ni mada kädekateta nete yebätä ye abokän Salomón, ñan ñobätä aune niara ñaka David ngobo mubai (2 Sam. 3:2-5).

Ye ñan tä mike gare monso mubai ye ñaka ütiäte. Monso nämene därere käne ye mika nämene ütiäte, ñan ñobätä aune niara nämene nemen mräkätre jie ngwanka. Arato, monso yei jondron bian nämene bäri (Gén. 43:33; Deut. 21:17; Jos. 17:1).

Akwa jondron bian nämene monso mubai ie, ye raba nemen monso mada yekwe arato. Ñodre, Abrahán käkwe Ismael juani mento ye ngwane jondron nämene biandre ie ye namani Isaackwe (Gén. 21:14-21; 22:2). Nibira gare nie ye erere, jondron nämene biandre Rubén ie ye namani Josekwe.

Ani Hebreos 12:16 miketa ñärärä, yete apóstol Pablo tikani: “Mdakäre abko, munkwe ñan ja mika gure tiebe ni mda mdabe amne jändrän kuin deme, ye ie munkwe ñan trö kwita Esaúkwe nuenbare kira ye kwrere. Esaúkwe jändrän kuin rürümoinbare jakän etba Jacoboye. Esaú abko mubai, aisete niara die mikadre rünkwe, akwa mrö batibe btä jändrän kuin ye rürümoinbare kwe jakän Jacoboye”. ¿Kukwe nebiti apóstol Pablo tö namani dre mikai gare nie?

Pablo ñaka nämene blite nire mräkätre yekri Mesías jatai yebätä. Ñakare aune ye känenkri niebare kwe nitre kristiano ie, rabadre “ji ükete kuin metre ja käne” aune ‘Ngöbö nämene ja moto mike kwin kräketre’ ye ñaka riadrete niaratre kän, ñan ñobätä aune niaratre ja mikadre gure ngwarbe ye ngwane kukwe ye rabadre bare bätätre (Heb. 12:12-16). Niaratre ja mikadre ngite ngwane rabadre Esaú erere, niarakwe ñaka “jändrän kuin deme” ye mikani tuin ütiäte jai, ñakare aune jondron blo ye diani kwe jai.

Esaú nünanbare nitre kirabe ye näire aune ruäre ngwane niara rabadre nemen jondron kukwaka Ngöböi raba ruin nie (Gén. 8:20, 21; 12:7, 8; Job 1:4, 5). Akwa niara nämene töbike jondron ja ngätäre yebätä, aisete jondron nämene biandre ie ye rürübäinbare kwe lenteja blato kwatibebätä. Abrahán mräkätre ja tare nikai niebare, ye abokän niara ñaka tö namani tuai nemen bare jabätä raba ruin nie (Gén. 15:13). Jondron blo ye namani tuin kwin Esaú ie, kukwe yebiti bämikani kwe jondron kwin deme ye niara ñaka mikani tuin ütiäte jai, ñan ñobätä aune ja mäkäninte kwe meritre nibu ñaka Ngöbö mikaka täte yebe, ye köböite rün bätä meye namani ja tare nike krubäte (Gén. 26:34, 35). Niara ñaka ja ngwani Jacob erere, Jacob abokän ja mäkäninte meri Ngöbö metre mikaka täte ben (Gén. 28:6, 7; 29:10-12, 18).

Aisete, ¿kukwe ne tä dre driere nie? Ruäre ngwane nitre ja mräkäre ruäre monsoi mubai yekri Mesías jatai nie nämene, akwa ñaka namani bare käre kore. Nitre judío yei kukwe ye nämene gare aune nämene kain ngäbiti, ñan ñobätä aune Kristo ye jatadi David, Jesé ngobo yekri ye nämene gare ietre (Mat. 22:42).