Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Agosto 2017

 KUKWE KWE MIKATA GARE

Kukwe kri yebätä nireta kä ngwen nüke jai yekwe kukwe kwin tä nemen

Kukwe kri yebätä nireta kä ngwen nüke jai yekwe kukwe kwin tä nemen

GUARDIA sribikä gobranbe nieba tie: “Mä ni rüne blo. Mäkwe monso chi merire mäkwe aune mä muko tä bulebiti ye tuanimetre. ¿Nirekwe niaratre bukai aune ngübai? Kukwe mikata täte mäkwe ye tuenmetre aune mä rikata gwi”. Tikwe nieba ie: “Tikwe ñaka ti mräkätre tuanimetre. Munkwe ti mikani ngite. ¿Akwa ñobätä?”. Guardia nieba tie: “Ja mikata Testiko ye kukwe bäri blo nuainta”.

Kä 1959 yete, kukwe ye rababa bare, ngite käi Irkutsk, Rusia yete. Ñobätä ti aune ti muko Maria, nämä juto biare ja tare nikakäre “nünanbtä kuin” aune nunkwe ja ngwanba metre Jehovai ye köböire kukwe meden kwin namani nunkwe ye tibike mike gare munye (1 Ped. 3:13, 14).

Kä 1933 yete, ti däreba Ucrania kä kädekata Zolotniki yekänti. Kä 1937 yete, ti grü aune muko kwe Testiko nämä nüne Francia rükaba basare nunye yekwe tärä Gobierno aune Liberación Sociedad Watch Tower sribebare ye bianba nunye. Ti rünkwe ñäkäbabätä ye ngwane, jatabata tödeke Ngöböi. Akwa, kä 1939 yete rababa bren krubäte. Niara jämi krüte ye känenkri nieba kwe ti meye ie: “Kukwe ne metre. Mäkwe drie monsotre kia ie”.

SIBERIA: KÄ MADA KUKWE DRIEKÄRE

Sö abril kä 1951 yete, nitre Testiko nämä nüne Unión Soviética nedrinkri ye gobrantre rikaba ngwena Siberia. Ti meye, ti eteba chi Grigory aune ti jänrikaba kä Ucrania ye bäre mento. Nunkwe nänba 6,000 kilómetro trente ye bitikäre, nun rababa juta Tulun, kä Siberia yekänti. Bämän rikaba krobu ta ye bitikäre, ti eteba umbre Bogdan, rükaba ngite käi juta Angarsk nämä nun ken yete. Mikani sribire ja dibiti kä 25 nikani ta yete.

Ti meye, ti eteba Grigory aune ti nämä kukwe driere ju ju te kä yekänti, akwa nun nämä ja ngwen töbätä. Ñodre, nun nämä kukwe ne ngwentari nitre ie: “¿Nireta nibi rürübäine nere gare munye?”. Nitre ruäre töi nämä nibi rürübäinbätä rababa kwen nunye ye ngwane, nibi ye sribebare ño yebätä nun nämä blite bentre. Gwäune, nun rababara blite Ni ni Sribekä yebätä. Kä ye ngwane, ni iti periódico tikaka käkwe niebare, nitre Testiko nämene nibi ngwentari, akwa metrere niaratre nämene oveja känene. Aune nitre jäme oveja kwrere ye kwanba nunye. Nitre töi bobre aune mantiame krubäte ye nun nämä tötike kä jutobiti Bibliabätä. Kä nengwane, kä Tulun yekänti konkrekasion tä kwati abokän te nitre kukwe driekä tä 100 biti bäri.

¿TI MUKO NÄMÄ TÖDEKE YE NUATEBA ÑO?

Rübare Kri Bobukäre ye näire, ti muko Maria ie kukwe metre namani gare Ucrania. Kä nämene 18 biti ye ngwane, guardia iti jatani niara nike ne kwe  rabadre nemen ben, akwa käre Maria nämene ñakare niere ie. Bati, nükaninta gwi ye ngwane, ni ye kwani ie camabiti. Maria nikani betekä ngänikaire. Guardia ye namani rubun aune Maria Testiko yebätä kitai ngite niebare kwe ie. Aune ye erere namani bare; kä 1952 yete, kitani ngite kä kwäjätä te. José ja ngwani metre Jehovai yebätä kitani ngite ye erere ja namani ruin ie (Gén. 39:12, 20). Maria nämene tribunal ye ni iti nikani ngwena ngite käite yekwe niebare ie: “Ñaka kä jürä ngwan jabätä. Nitre kwati krubäte namanina ngite ye täbe ja ngwen kwin”. Kukwe ye Maria dimikani krubäte.

Kä 1952 nemen 1956 yete, Maria nämene sribire ja dibiti Gorki (kä nengwane kädekata Nizni Nóvgorod) ye ken, kä Rusia yekänti. Kä nämene tibo krubäte, akwa mika nämene ja dibiti kri nete yebätä namani bren. Kä 1956 yete, mikaninta kwäre aune juani Tulun.

TI NÄMÄ MENTE TI MUKO AUNE TI NGÄNGÄN NIBU YEBÄTÄ

Ja ngwai iti rükai Tulun ye ja mräkä iti nieba tie, aisete ti rikaba bicicletabiti bus nemen nünenkä yekänti ka ngäbitikäre aune dimikakäre tribe kwe yebätä. Bengwairebe Maria rababa tuin ja bä tie. Ñaka rababa nuäre ti kräke töi mikakäre jabätä, akwa rababa bare tie. Nunkwe ja mäkäteba kä 1957 yete aune kä rikaba kwati ta ye bitikäre nun ngängän Irina däreba. Kä nämä juto nunbätä, akwa ñaka raire, ñan ñobätä aune ti nämä tärä bätä täräkwata imprimire yebätä kä 1959 yete ti kitaba ngite. Ti nämä kaibe ngite sö krä ti te. Ja töi mikakäre jäme, käre ti nämä orare, kantare Jehovai aune ti tädre kukwe driere töi jämebiti ye ti nämä bämike ja töite.

Kä sribikäre yekänti (1962)

Ngite käite kukwe ngwantariba tie ye ngwane, guardia iti ngrateba tibiti: “¡Nun köböra nitre Testiko ye jökrä murie kete tukwe ye kwrere!”. Tikwe nieba ie: “Jesukwe niebare kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driei kä jökräbiti tibien aune ñaka ketaibätä jire”. Ye bitikäre, guardia yekwe ja töi kwitaba aune ja di ngwanba kwe ti töi mikakäre kukwe mika nämä täte tikwe ye tuenmetre, tikwe miri gare käne ye erere. Akwa ti nämä tödeke jankunu Ngöböi, yebätä juta Saransk ye ken ti mikaba sribire ja dibiti kä kükü te. Ti rikaba sribire ye ngwane, Olga, ti ngängän nibukäre ye däreba rababa gare tie. Ti mräkätre nämä mente krubäte, akwa ti muko aune ti nämä ja ngwen metre Jehovai nämä gare tie ye nämä ti töi mike jäme.

Maria aune nun ngängän Olga bätä Irina (1965)

Trente Maria rababa nüke ti känti aune rababa nikenta ye ngwane bäsi bämän krobu kä rababa niken ta biti, akwa kä kwatire kwatire nämä nüke ti känti Saransk. Käre nämä kite bota mrä ngwena ti kräke abokän teri nämä La Atalaya sribebare mrä ye üke. Nun ngängän kia nibu yebe bati rükaba ti känti ye törö tie. Niaratre rükaba ti känti käi rababa juto tibätä ye bämike ja töite.

KÄ MADA MADA AUNE KUKWE MADA MADA ÑAKA NUÄRE

Kä 1966 yete, ti mikabata kwäre aune ti rikaba nüne ti mräkätre ben juta Armavir yekänti, mar Negro ye ken. Yete Yaroslav aune Pavel däreba.

Kä rikaba braibe ta yete, guardiatre jataba tärä aune täräkwata känene nun gwirete. Niaratre nämä känene kä jökrä känti aune mrö nibi kräke  yekänti arato. Bati, kä ngire krubäte yebätä niaratre krübärie nämä nen aune dän nämä dobrorebätä. Niaratre juan nämä sribire ye erere nämä nuainne yebätä rababa tuin bobre Maria ie. Aisete, tomana, cepillo, jondron ñö ngwäre te ñö aune tualla nämä ye bianba kwe ietre dän bätäräte. Biti, guardiatre jie ngwanka rükaba ye ngwane, nunkwe guardiatre ye kani ngäbiti kwin nieba kwetre ie. Guardiatre jie ngwanka rikabata ye ngwane, kä mikaba kötare kwe ja ngwärebätä aune küde ngökaba kwe nunye. Nita ja di ngwen ‘kukwe kwin nuainkäre kukwe käme ganainkäre’ ye ngwane, dre kwin tä nemen nikwe rababa gare nunye ye käi rababa juto nunbätä (Rom. 12:21).

Kukwe ye nuain nämä nunbätä, akwa nunkwe jankunu kukwe drieba Armavir. Nitre braibe nämä kukwe driere juta Kurgáninsk ken ye nunkwe dimikaba arato. Nengwane konkrekasion tä kwä ti Armavir aune kobokä Kurgáninsk ye käi juto tibätä.

Kä rikaba kwati ta yete, ruäre ngwane nun rababa di nekä ja üairebiti. Jehová ja mräkätre yebiti mäträba nunbätä aune nun dimikaba kwe yebätä nunta debe bien krubäte ie (Sal. 130:3). Aune guardiatre nämä nunbe konkrekasionte yebätä ñaka rababa nuäre nun kräke Jehová mikakäre täte. Niaratre nämä kukwe driere krubäte aune nämä ja bämike jerekäbe kukwe metre mike ütiäte jai. Niaratre ruäre kädekani ji ngwankäre juta Ngöbökwe yete. Akwa ye bitikäre, niaratre töi nämä ño metre ye rükaba gare nunye.

Kä 1978 yete, kä nämä 45 Maria yebiti ngwane rababata bulebiti. Niara brukwä nämä bren, yebätä niara krütai rababa ruin nitre doctor ie aune niara rabadre monso jämi därere ye murie kete nieba kwetre ie. Maria ñaka niaratre kukwei mikaba täte. Aisete doctor ruäre rababa näin jiebiti hospitalte aku mikakäre kwatate ne kwe monso ye däredre köbö jämi nüke ye känenkri. Monso ye kriemikakäre, Maria gitiaba.

Nun rikadre mento juta yete ye Guardiatre ribeba nunye, aisete nun rikaba juta Tallin ye ken Estonia, kä ye nämä gare Unión Sovietica ie kä ye näire. Yete, nitre doctor kukwe nieba ye ñaka rababa bare, ñakare aune monso kwin däreba Mariakwe, abokän nunkwe kädekaba Vitaly.

Ye bitikäre, nun Estonia rikaba Nezlobnaia, Rusia mötörikri yete. Nun nämä mokre jabiti kukwe driekäre kä keta kabre nun bäre yete, känti nitre kwati nämä nüke ja kräkäi mikakäre aune basare. Niaratre ruäre nikaninta aune namani tö ngwen nüna kärekäre ie.

MONSOTRE NUNKWE JEHOVÁ TAREDRE YE NUNKWE DRIEBA IETRE

Monsotre nunkwe Jehová taredre aune mikadre täte ye nunkwe ja di ngwanba driere ietre. Ja mräkätre kukwe kwin bämikaka monsotre kräke ye nun nämä nübaire ja gwirete. Ti eteba Grigory, nämä konkrekasion tuinbiti kä 1970 nemen 1995 yete ye käre nämä nüke basare nunye. Kä nämä jutobätä, aisete nämä nüke nun känti ngwane kä nämä nemen juto nunbätä. Nitre nämä nüke basare nunye yebe nun nämä ja denkä kukwe Bibliabätä yebiti, ye köböire kukwe namani bare kirabe ye jataba tuin kwin monsotre nunkwe ie.

Monsotre tikwe aune muko kwetre.

Kise ngeberekri nemen kise ruinkri: Yaroslav, Pavel aune Vitaly

Meritre tä känenkri: Alyona, Raya aune Svetlana

 Kä 1987 yete, monso nunkwe Yaroslav rikaba Riga, Letonia yete kukwe driekäre töi jämebiti. Akwa ñaka nikani rüre yebätä kitani ngite kä kwati biti ötare te, kä keta ökän jene jene yekänti. Tikwe nünanba ño ngite käite ye tikwe nieba ie yekwe niara dimikani kä ngwen nüke jai. Biti namani prekursor regular. Kä 1990 yete, kä nämä 19 Pavelbiti ngwane, tö rababa sribi prekursor nuaindi ngutuä mrente Sajalín, Japón ngwitärikri yete. Kenanbe nun ñaka törbaba juain. Nitre kukwe driekä 20 aibe nämene yete aune kä ye nämä nemenkä 9,000 kilómetro nun nämä nüne yekänti. Akwa mrä mada nunkwe niara tuametreba niken aune nunkwe kukwe kwin nuainba. Nitre yete käkwe kukwe Gobran Ngöbökwe yebätä kani ngäbiti. Kä rikaba braibe ta ngwane, konkrekasion kwäkwä rababara yete. Pavel kukwe driebare Sajalín nememe 1995. Kä ye näire, Vitaly monso köre nunkwe aibe nämä nüne nunbe. Nämä chi nükebe kä nengwane töta nemen ñäkäi krubäte Bibliabätä. Kä nämä 14 biti ngwane, ja mikaba kwe prekursor aune tikwe nuainba kä kubu te ben arato. Ye ngwane kä nämä juto nunbätä. Kä rababa 19 Vitalybiti ngwane, rikaba kä madakänti sribi prekursor especial nuainne.

Kä 1952 yete, guardia iti käkwe niebare Maria ie: “Mäkwe kukwe mäkwe ye tuanmetre o mä rabai ngite kä kräjätä te. Mä rabaita kwäre ngwane, mä rabaira kaibe aune bichore”. Akwa ye erere ñaka namani bare. Jehová, monsotre nunkwe aune nitre ie nunkwe kukwe metre drieba ye tä nun tarere ruin tie aune niara ie. Arato monsotre kukwe driebare yekänti nun janama yebätä kä rababa juto nunbätä. Ja mräkätre ie monsotre nunkwe kukwe metre driebare yebätä nämä debe bien rababa gare nunye.

JEHOVÁ JA TÖI MIKANI KWIN NUN KRÄKE YEBÄTÄ NUNTA DEBE BIEN IE

Kä 1991 yete, ni testiko Jehovakwe ye ka ngäbitiba. Ye köböire nun jataba kukwe driere bäri. Nitre konkrekasionte käkwe bus kökaba kukwe driekäre bämän krüte yebätä nitre nämene nüne juta ye bäre ie.

Kä 2011 yete ti nämä ti mukobe

Yaroslav aune muko kwe Alyona, bätä Pavel aune muko kwe Raya tä sribire Betelte ye käita juto tibätä. Ne madakäre, Vitaly aune muko kwe Svetlana tä konkrekasion tuinbiti. Irina tä nüne Alemania aune muko kwe Vladimir bätä monso nimä kwe ye tä ni umbre ji ngwanka. Olga tä nüne Estonia aune käre tä blite tibe. Akwa ti muko tare tikwe Maria krütaba kä 2014 yete. Niara gaikröta ye ngwane ti tö tuaita. Nengwane tita nüne Bielgorod aune ja mräkätre tä ti dimike krubäte.

Ja ngwandre metre Jehovai ye ñaka nuäre, akwa ye ütiäre Jehovata ni töi mike jäme ye ütiäte krubäte namanina gare tie. Kukwe tare yebiti ta nunkwe kä ngwani nüne jai ye köböire kukwe kwin nun ñaka nämä ngübare ye namanina nunkwe. Kä 1991 yete, Unión Soviética ñaka rabadrera ye känenkri, ni kukwe driekä 40,000 biti bäri nämene. Juta keta kabre nämene gare Unión Soviética ie yekänti, kä nengwane nitre kukwe driekä niena 400,000 biti bäri. Nengwane kä niena 83 tibiti aune ti täbe ni umbre ji ngwanka. Käre Jehová tä ja di bien tie kä ngwankäre nüke jai. Erametre, Jehová kukwe kwin bianina tie (Sal. 13:5, 6).