Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Abril 2018

Jehová, Ngöbö ni tikatekä ye nikwe mikadre täte

Jehová, Ngöbö ni tikatekä ye nikwe mikadre täte

“Jehová üai tä yekänti nita tikaninte” (2 COR. 3:17TNM).

KANTIKO: 49, 73

1, 2. a) ¿Ñobätä nitre Pablo näire ye nämäne töbike krubäte nämäne klabore aune tuanmetre ñaka nämäne kukwe ruäre nuainne akwle yebätä? b) Pablo niebare ye erere, ¿nire köböire ni raba nemen tikaninte?

GOBRAN romano nämäne nitre nünanka yete gobraine, aisete kukwe ükate nämäne nuaindre, kukwe metre ükate nämäne aune nitre tuanmetre nämäne kukwe ruäre nuainne akwle yekri niaratre nämäne ja mike yebätä ja nämäne ruin ütiäte ietre. Akwa, nitre klabore nämäne sribire ye köböire gobran ye nämäne ütiäte krubäte aune dite. Ñodre, nitre 30% bäsi nämäne klabore kä yekänti. Erametre, nitre mika nämäne klabore aune ñaka mika nämäne kukwe jökrä nuainne akwle ye nämäne nitre mada aune nitre kristiano mike töbike krubäte.

2 Apóstol Pablo nämäne kukwe tike käre ni tikadrete yebätä. Akwa niara ñaka töi nämäne kukwe kä nebätä ükatebätä nitre niara näire ye erere. Ñakare aune, Pablo bätä nitre kristiano mada abokän nämäne ja di ngwen blitakäre Gobran Ngöbökwe aune Jesús ni kökanintari ütiäte krubäte yebätä nitre madabe. Nire köböire ni raba nemen tikaninte erametre ye apóstol Pablo mikani gare ja mräkätre ie. Ñodre, tärä tikani ketebukäre kwe nitre kristiano Corinto ie ye ngwane, niebare kwe: “Jehová ye üaire aune Jehová üai tä yekänti nita tikaninte” (2 Cor. 3:17TNM).

3, 4. a) ¿Texto 2 Corintios 3:17 ye känenkri Pablo blitabare drebätä? b) ¿Jehovakwe ni tikadrete yekäre nikwe dre nuaindre mada?

 3 Ngutuä Sinaí yekänti Moisés nämäne ángel Jehovakwe ngwärekri ye bitikäre jataninta ye ngwane, dre namani barebätä ye Pablo mikani gare tärä tikani kwe nitre Corinto ie ye arabebätä. Niara ngwäre ye namani trä ngitiekä. Nitre israelita ie niara jutuabare ngwane, kä jürä namani bätätre yebätä ja ngwäre jue mikani kwe (Éx. 34:29, 30, 33; 2 Cor. 3:7, 13). Pablo mikani gare, ni iti tä kiteta Jehová kokwäre ye ngwane, “dän kukwän” diankata ngwärebiti ye kwrere (2 Cor. 3:16). ¿Ye dre gäräbare kwe?

4 Rababa gare nie kukwe ja tötikara käne yebätä erere, Jehová jondron jökrä Sribekä niara aibe raba kukwe jökrä nuainne akwle. Aisete, Jehová üai tä yekänti nita tikaninte. Akwa ni jatadreta Jehová kokwäre ye aibe köböire ni raba nemen tikaninte. Ye abokän nikwe ja ketadre kwin Jehovabe meden gärätä. Nitre israelita nikani kä ngwarbe nötare yekänti ngwane, töbikabare kwetre ni kä nebätä erere aune ñaka Jehová erere. Dänkwä namani niaratre töibiti aune brukwäbiti ye kwrere. Niaratre namani tikaninte ye ngwane, tö namani dre nuaindi ye aibe namanintre nuainne (Heb. 3:8-10).

5. a) ¿Üai deme Jehovakwe ye tä ni mike kwäre dre drebätä? b) ¿Nire tä klabore o tä kitani ngite ye Jehová raba mike kwäre arato ye ñokänti gare nie? c) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai?

5 Akwa, üai deme Jehovakwe köböire nita tikaninte ye bäri ütiäte ni klabore tikateta ye kräke. Üai deme Jehovakwe ye tä ni mike kwäre ngite bätä gata yebätä aune nitre tä kukwe ngwarbe mike täte bätä dre dre nuainta kwetre yebätä arato. Ye erere ni kä nebätä ñaka raba nuainne (Rom. 6:23, TNM; 8:2TNM). Ni mikata kwäre kukwe yebätä ye kwin krubäte. Nire tä klabore o tä ngite ye mika raba kwäre kukwe yebätä arato (Gén. 39:20-23). Ye erere namani bare Nancy Yuen aune Harold King yebätä. Niaratre nämäne Ngöbö mike täte yebätä kitani ngite kä kwati krubäte te. Niaratre tä kukwe mike gare ye ni raba kukwe nuin aune tuin JW Library (VIDEOS > ENTREVISTAS Y EXPERIENCIAS > SE ENFRENTAN A PRUEBAS) nieta yekänti. Akwa kukwe ngwantarita ne ani mike gare jai: ¿Ni tuanmetreta kukwe ruäre nuainne akwle ye ütiäte ni kräke ye ni raba bämike ño? Aune, ¿yebiti nikwe kukwe kwin diandre nuaindre jai yekäre nikwe dre nuaindre?

NGÖBÖKWE NI TIKANINTE YE NIKWE MIKADRE TUIN ÜTIÄTE JAI

6. ¿Jehovakwe nitre israelita mikani kwäre ye ñaka namani ütiäte kräketre ye bämikani ño kwetre?

6 Ni iti tä jondron ütiäte bien nie ye ngwane nita debe bien krubäte ie. Ye erere arato, Jehovakwe nitre israelita mikani kwäre Egipto ye ngwane, tuanimetre kwe kukwe ruäre nuainne akwle. ¿Niaratre dre nuainbare? Niaratre nämäne klabore mikani kwäre ye bitikäre kä nikani braibe ta yete, töi namaninta mrö nämäne Egipto yebätä aune Jehová nämäne jondron bien ietre ye rüere namanintre ñäke. Niaratre tö namani näinta Egipto arato. Gwa, pepino, sandía, puerro, cebolla aune ajo ye namani bäri ütiäte kräketre Jehová mikadre täte ye kräke. Yebätä Jehová namani rubun krubäte kräketre (Núm. 11:5, 6, 10; 14:3, 4). Ye tä kukwe ütiäte krubäte driere ja töi kräke nie.

7. a) ¿Pablo kukwe niebare 2 Corintios 6:1 yekänti ye mikani täte ño kwe? b) ¿Ni raba ye erere nuainne ño?

7 Jesukristo yebiti Jehovakwe ni mikani kwäre ye ni kristiano mikadre tuin ütiäte jai niebare apóstol Pablokwe (ñäkädre  2 Corintios 6:1 yebätä). * Pablo nämäne klabore ngite aune gata kisete yebätä ja ñaka namani ruin kwin ie. Akwa, kukwe niebare kwe ye mikani täte kwe aune niebare kwe: “Kwin nieta tikwe Ngöbö ie Jesús Gobran kri, Ji dokwäte nikwebätä”. ¿Ñobätä? Niara arabe käkwe niebare: “Ñobätä ñan aune Ngöbö üai tä ja nire bien nie Kristo Jesús yebe, ye tä mä mike kwäre ngite aune gata yebätä” (Rom. 7:24, 25, NGT; 8:2TNM). Pablo erere, Jehovakwe ni mikani kwäre ngite aune gata yebätä ye nikwe mikadre tuin ütiäte jai arato. Ni kökanintari ye köböire, ni raba Jehová mike täte töi kwinbiti (Sal. 40:8).

¿Jehovakwe mä tikaninte yebiti mätä niara mike täte o mä tö dre nuain ye erere mätä nuainne? (Párrafo 8 nemen 10 mikadre ñärärä).

8, 9. a) ¿Ni tuanmetreta kukwe ruäre nuainne yebiti nikwe dre nuaindre niebare apóstol Pedrokwe? b) ¿Kukwe medenbe nita ja tuin kä nengwane?

8 Nikwe debe biandre Jehovai aune tä ni tuenmetre kukwe ruäre nuainne akwle yebiti nikwe kukwe kwin diandre nuaindre jai arato. Apóstol Pedro mikani gare nie, ni tuanmetreta kukwe ruäre nuainne yebiti nikwe ñaka kukwe käme nuaindre (ñäkädre 1 Pedro 2:16 yebätä). Pedro kukwe niebare ye tä nitre israelita dre nuainbare kä ngwarbe nötare yekänti ye ngwenta törö nie. Kä nengwane, kukwe ye täbe ütiäte krubäte ni kräke. Satana aune nitre gobrainta kwe ye tä dän, mrö, tomana aune jondron ja näkwitara ye bämike bäri kwin ni okwäkänti. Ruäre ngwane nitre ie ni töi kwita gare ye mikata kukwe mike gare ne kwe ni töi mikadre kwetre ni ñaka jondron ribere jai ye kökö. Ye köböite ni ngöka raba aune ni raba kukwe ñaka kwin den nuaindre jai.

9 Pedro kukwe niebare ye raba ni dimike kukwe mada mada bäri ütiäte yebätä arato. Raba ni dimike ja tötika kwelate aune sribi meden känändre nikwe jai yebätä. Ñodre, monsotre kwati töi mikata krubäte ja tötike kwela krite. Ja tötikai bäri kwetre ngwane, rabai sribi ütiäte bökäne aune rabai ngwian ganainne ere nieta ietre. Nitre tä niken kwela krite aune nitre ñaka tä niken kwela krite ye tä ganane nuäi ye mikata tuare ietre. Monsotre ja töi mikadre kukwe den nuaindre jai ye ngwane, kukwe ye jökrä raba nemen tuin kwin ietre. ¿Monsotre bätä rün aune meye rabadre dre ngwen törö jai?

10. Nikwe kukwe diandre nuaindre akwle jai ye ngwane, ¿nikwe dre ngwandre törö jai?

10 Kukwe diandre nuaindre akwle jai ye tä gare ni itire itire ie, yebätä ni törbadre dre dre nuain ye erere nikwe nuaindre ye nitre ruäre tä nemen nütüre. Mrö yebätä Pablo nitre Corinto ie kukwe niebare nebätä niaratre töita raba ruin nie: “Ni mda mdakwe ñan ti mikadre ngite kukwe nuenta tikwe yebtä” (1 Cor. 10:29). Ebokänä, nikwe drebätä ja tötikai aune nikwe dre nuaindi ye tä gare ni itire itire ie. Akwa, ni ñan raba kukwe jökrä nuainne akwle aune nikwe dre diain nuaindre jai ye ererebätä kukwe rabai ni kisete ye nikwe ngwandre törö jai. Yebätä Pablo niebare: “Ni tö rabadre dre dre nuein, erere ni raba nuene, akwa [...]: Jändrän jökrä nita nuene ye abko ñakare kuin ni mda mda die mikakrä” (1 Cor. 10:23). Ye tä mike nüke gare nie, kukwe meden tuin kwin nie ye ñan bäri ütiäte, nikwe kukwe meden diandre nuaindre jai ye kräke.

NITA JEHOVÁ MIKE TÄTE YE NGWANE NI TIKANINTE KWE YEBITI NITA KUKWE KWIN DEN NUAINDRE JAI

11. ¿Ñokäre Ngöbökwe ni mikani kwäre?

11 Ni törbadre dre nuain erere nikwe nuaindre akwa nikwe ñaka kukwe blo  nuaindre mikani gare Pedrokwe nie ye ngwane, ni rabadre “klabore Ngöbökwe” ye bäri kwin niebare kwe. Ye medenbätä, Jehovakwe Jesús yebiti ni mikani kwäre ja mika ngite aune gata yebätä, ne kwe nikwe sribidre ja di tätebiti niara kräke.

12. ¿Noé aune mräkätre kwe kukwe meden kwin bämikani ni kräke?

12 ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe ni ñaka rabadre kukwe käme den nuaindre jai aune ni ñaka rabadre klabore ni tö dre dre ie yebätä? Ni töi tädre kwatibe kukwe ja üaire yebätä (Gál. 5:16). Ani blite Noé aune mräkätre kwe yebätä. Nitre kukwe käme nuainkä aune ni mada nuainkä tare ngätäite niaratre nämäne nüne, akwa ñaka ja töi mikani kwetre jondron kä nebätä ye jiebiti aune ñaka ja ngwani kwetre nitre mada ye erere arato. ¿Ñokänti namani bare ietre? Jehovakwe dre nuain mananbare ietre yebätä ja töi mikani kwatibe kwetre. Namanintre arka sribere, mrö ükökrö ja kräke aune jondron nire kräke bätä nitre käme gaite ye namanintre mike gare. Biblia tä niere: “Ngöbökwe dre dre nuain mananbare Noé ie ye nuainbare jökrä kwe. Ye erere nuainbare kwe” (Gén. 6:22). Ye köböire Noé aune mräkätre kwe namaninte nire (Heb. 11:7).

13. ¿Jehovata dre ribere nuaindre nie?

13 ¿Jehovata dre ribere nuaindre nie? Nikwe kukwe driedre tä ribere nie ye gare kwin ni nänkä Jesús jiebiti ie (ñäkädre Lucas 4:18, 19 yebätä). Ni näire, nitre kwati krubäte tä kä drünente Satana köböite aune tätre klabore kukwe ngwarbe bätä jondron kä nebätä ye kisete (2 Cor. 4:4). Jesús erere nikwe nitre mada dimikadre Jehová, Ngöbö ni mikaka kwäre ye mike gare jai aune sribire kräke ye ütiäte krubäte (Mat. 28:19, 20). Sribi ye ñaka nuäre nuaindre, ñan ñobätä aune ruäre ngwane nitre tä nemen ja mike ni rüere. Juta ruäre yekänti, nitre ñaka töta nemen ja mräkätre kukwe nuai aune nitre ruäre tätre nemen rubun. Yebätä nikwe kukwe ne ngwandretari jai: ¿Ni tuanmetreta kukwe ruäre nuainne yebiti ni raba sribire bäri Jehová kräke?

14, 15. ¿Nitre Jehová mikaka täte yekwe ja töi mikanina dre nuainne? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

 14 Kä krüte nibira ja ken ye tä nüke gare nitre Jehová mikaka täte kwati krubäte ie ngwane, tätre nüne jondron braibebiti sribikäre köbö täte Ngöbö kräke tuata nikwe ye tä ni dimike krubäte (1 Cor. 9:19, 23). Niaratre ruäre tätre sribire jankunu konkrekasion kwetre yete, akwa mada abokän nikanina kukwe driere nitre ribeta kukwe driekäre yekänti. Bitinkä kä kwärike nikani ta yete ja mräkätre aune ja ngwaitre mada 250,000 biti bäri käkwe sribi prekursor nuainbare aune kä nengwane, niaratre 1,100,000 biti bäri tätre sribi prekursor regular nuainne. ¡Ni tuanmetreta kukwe ruäre nuainne akwle yebiti nita sribire Jehová kräke ye köböire kukwe kwin krubäte tä nemen bare! (Sal. 110:3).

15 ¿Dre käkwe ja mräkätre ye dimikanina kukwe kwin den nuaindre jai? Ani blite John aune Judith yebätä. Kä 30 nikani ta yete, niaratre kukwe driebare juta keta kabre te. Niaratre tä niere, kä 1977 yete Kwela Nitre Prekursor kräke nuain jatani ye ngwane, ja mräkätre nänkä kwela yete ie ribe nämäne, niaratre rabadre niken kukwe driere nitre kukwe driekä ribe nämäne bäri yekänti. John tä niere, bä kabre sribi mada känänbare kwe nünankäre jondron braibebiti sribikäre Ngöbö kräke. Ja känenkäre, nikanintre kukwe driere juta madate. Yete nükani gare ietre, nämäne orare Jehovai aune tö ngwen ie ye nämäne niaratre dimike ja kitakäre blite kukwe madabiti, namanintre nüne nitre kä madakänti nüne ño ye erere aune nüne kä ngire krubäte o tibo krubäte yekänti. ¿Niaratre sribibarera kä kwati krubäte te Ngöbö kräke yebätä ja ruin ño ietre? John tä niere: “Sribi bäri kwin tita nuainne siba ruin tie. Ni rün ni tarekä ye erere, Jehová ye metre ti kräke. Kukwe nieta Santiago 4:8 yekänti ye nüke gare bäri kwin tie nengwane. Yete nieta: ‘Krötö känime Ngöbö ken munkwe amne Ngöbökwe krötadi känime mun ken arato’. Nünandre kä jutobiti ye ti nämä känene ye erere kwanba tie”.

16. ¿Jehovata ni tuenmetre kukwe ruäre nuainne akwle yebiti ja mräkätre kwati krubäte käkwe dre nuainbarera?

16 Kukwe ruärebätä ja mräkätre aune ja ngwaitre mada tätre sribire köbö täte Ngöbö kräke kä braibe te. Akwa, niaratre kwati krubäte tätre niken ja töi jeñebiti ju Jehová mikakäre täte sribeta kä jökräbiti tibien ye sribekäre. Ñodre, ja mräkätre aune ja ngwaitre 27,000 näre käkwe Central Mundial tä Warwick (Nueva York) ye sribebare. Niaratre ruäre sribibare bämän krobu, mada abokän sö kabre te aune ruäre abokän kä kwati o bäri te. Niaratre kwati krubäte käkwe kukwe ruäre ñaka nuäre nuainbare sribikäre Warwick. Jehovata ni tuenmetre kukwe ruäre nuainne akwle yebiti ni raba niara käikitekä aune mike ño ütiäte jai ye niaratre jökrä käkwe bämikani kwin ni kräke.

17. ¿Ngöböta ni tuenmetre kukwe ruäre nuainne akwle yebiti nitre tä kukwe kwin den nuaindre jai ye kräke dre kwin tä ja känenkäre?

17 Jehová namani gare nie aune nita niara mike täte ye köböire nita tikaninte yebätä nita debe bien ie. Tä ni tuenmetre kukwe ruäre nuainne akwle ye tuin ütiäte nie ye nikwe bämikadre nita dre den nuaindre jai yebiti. Nikwe mikadre tuin ütiäte jai o nikwe ñaka kukwe blo nuaindrebiti yekäre, nikwe sribidre bäri kwin Ngöbö kräke. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, niarata kukwe käbämike nie ne rabai bare ni kräke ie nikwe tö ngwandre: “Ni sribebare tä klabore kukwe käme kisete yebätä mikadi kwäre aune Ngöbö monsoitre yekwe mikadi kwäre” (Rom. 8:21TNM).

^ párr. 7 2 Corintios 6:1, (TNM): “Sribikäre niarabe, nunta ribere munye arato munkwe ñaka kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta Ngöbökwe ni kräke ye ka ngäbiti jerekäbe niara tö dre nuain ye tuametrekäre”.