Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Abril 2018

Ja mräkätre kädekani ji ngwanka, munkwe ja ngwan Timoteo erere

Ja mräkätre kädekani ji ngwanka, munkwe ja ngwan Timoteo erere

KÄ NIKANI ta yete, nitre testiko Jehovakwe kä jökräbiti tibien ye kwati krubäte kädekani ni umbre ji ngwanka aune ni sribikä konkrekasionte. Ja mräkätre tare nunkwe kädekani ji ngwanka ye ngätäite mätä siba ngwane, kätä juto krubäte mäbätä raba ruin nuen.

Akwa, kä jürätä mäbätä raba ruin nuen aune ye nierare. Ni umbre bati ji ngwanka kädekata Jason tä niere: “Ti kädekaba ji ngwankäre ye ngwane, sribi keta kabre ye ñaka rabai nuainbare tie rababa ruin tie”. Moisés aune Jeremías kisete Jehovakwe sribi mikani ye nuainkäre ja ñaka nükani törö ie arato (Éx. 4:10; Jer. 1:6). ¿Ye erere ja tärä nemen ruin mäi? ¿Ja ñaka rabadre ruin ye erere mäi aune mä ririadre jankunu kukwe ja üairebiti yekäre mäkwe dre nuaindre? Timoteo kukwe kwin bämikani yebätä ani blite (Hech. 16:1-3TNM).

MÄKWE JA NGWAN JANKUNU TIMOTEO ERERE

Pablokwe Timoteo nübaibare jabe niken sribi misionero nuainne ye ngwane, kä nämene 20 näre niarabiti raba ruin nuen. Kenanbe kä jürä namanibätä aune ñaka namani nuäre kräke sribi mikani kisete konkrekasionte ye nuainkäre raba ruin nuen (1 Tim. 4:11, 12; 2 Tim. 1:1, 2, 7). Akwa, kä nikani kwäjätä ta ye bitikäre, Pablo kukwe ne tikani konkrekasion Filipos ie: “Ni Dänkien Jesu tö, ne ngwane bä jötrö ti tö Timoteo juain nebe mun känti yete, ñobtä ñan angwane [...] Timoteo aibe käta mun tarere, aisete tikwe niara juandi mun känti mun die mikakäre” (Filip. 2:19, 20).

¿Ñokänti Timoteo namani ni umbre dirikä kwin? Kukwe keta ti raba nemen gare niarabätä nie ye ani mike gare jai.

1. Töi nämene bökän nitre mada dimikabätä. Pablo niebare ja mräkätre Filipos ie, Timoteo töi nämene bökän niaratrebätä (Filip. 2:20). Timoteo töi nämene bökän nitre mada dimikabätä. Tö namani niaratre dimikai kukwe ja üairebiti aune nämene juto biare kukwe nuainkäre niaratre kräke.

Kä 20 biti bäri nikanina ta yete, William tä ni umbre ji ngwanka erere ye tä kukwe ne niere mäträkäre nire kädekani ji ngwanka yebätä: “Mäkwe ja töi mika kwin ja mräkätre kräke. Niaratre tä dre dre ribere jai yebätä mäkwe ja töi mika aune mäkwe ñaka ja töi mika sribi mikani mä kisete nuaindre ño ye aibebätä”. Aisete, mäkwe ñaka ja ngwan ni bus ngwanka ye erere. Ni bus ngwanka ye töita bus tä nemen nünenkä medente ye aibebätä aune töi ñaka tä nitre tä bus ngübare yebätä.

2. Kukwe ja üaire mikani nuaindre käne kwe jai. Timoteo töi nämene ño yebätä Pablo blitabare ye bitikäre, niebare kwe: “Ni kwati mda abko käta töbike jändrän jakwebtä au, akwa Kristo Jesu tö dreye, yebtä töbikata ñakare kwetre” (Filip. 2:21). Pablo nämene Roma ye ngwane, kukwe ye tikani kwe aune ja mräkätre yete ye töi nämene bäri sribi kwetre yebätä ye nükani gare ie. Aune niaratre ñaka nämene ja di ngwen krubäte sribikäre Ngöbö kräke. Akwa Timoteo abokän ñaka nämene ja ngwen niaratre erere. Kä nämene nemen kukwe driekäre bäri ie ye ngwane, töi nämene Isaías erere. Isaías niebare: “¡Tita nete! Mäkwe ti juan” (Is. 6:8).

¿Sribi mäkwe aune kukwe ja üaire ye nuainkäre mäkwe dre nuaindre? Kena, kukwe meden nuaindre käne mäkwe ye rabadre gare kwin mäi. “Dre dre ütiäte nünankrä bäri metre” rabadre gare nie yebätä Pablo blitabare (Filip. 1:10). Kukwe meden bäri ütiäte nieta Ngöbökwe ye mäkwe mika nuaindre käne jai. Ketebukäre, mäkwe nüna jondron braibebiti. Dre köböite kä ñaka nemente mäi aune dre tä mä ngwen di nekä ye mäkwe ñaka nuain. Pablo mäträbare krörö Timoteobätä: “Jändrän kämekäme mdei tä krübäte ni bati  batiye abko ngäniene ma gitia. Akwa nüna metre Ngöbökrä, yebtä makwe ja kita amne tödeka kwatibe Ngöböbti amne ja taredre kwärikwäri, amne nüna jäme” (2 Tim. 2:22).

3. Ja di ngwani kwe sribire Jehová kräke. Pablo ngwaninta törö ja mräkätre Filipos ie: “Timoteo abko käta nüne metre, ye garera mun jökräye, ñobtä ñan angwane ni ngobo nikwe käta ni die mike ño sribibtä, ye kwrere jire Timoteokwe ti die mikani kukwe kuin Jesubtä mike gare ni mda mdaye” (Filip. 2:22). Timoteo ñaka nämene ja mike krene. Niara bätä Pablo ja di ngwani krubäte sribikäre gwairebe aune ye köböire namanintre ja kete bäri kwin jabe.

Juta ükaninte Ngöbökwe yete sribi tärä krubäte nuaindre, sribi ye köböire ja rabai ruin kwin mäi aune yekwe mä mikai ja kete bäri kwin ja mräkätre aune ja ngwaitre ben. Ye medenbätä, käre “sribi ni Dänkienkwe, yebtä munkwe ja kita ja di ngöibti” (1 Cor. 15:58).

4. Kukwe namani gare ie ye mikani täte kwe. Pablo kukwe ne tikani Timoteo ie: “Tikwe kukwe diribare mae amne, tikwe nünabare ño, ye garera mae. Erere arato drekäre ti nämane nüne kore amne, ti nämane tödeke ño Jesubti garera mae, amne ti nämane nebe romon ñakare jötrö garera mae. Erere arato, ti nämane ni mda tarere ño amne, ti nämane nünenkä dite ja tare nikakäre tödekabtä Jesubti ño garera mae” (2 Tim. 3:10). Kukwe namani gare Timoteo ie ye mikani täte kwe, yebätä sribi mikani bäri kisete (1 Cor. 4:17).

¿Ja mräkä iti ünä kukwe ja üairebiti abokän ie mä tärä ja di kärere? Mä ñaka nuainne ngwane, mäkwe känä iti ja dimikakäre. Tom, tä sribire mekerabe ni umbre ji ngwanka erere, tä niere: “Ja mräkä iti tä mekerabe ni umbre ji ngwanka erere yekwe ja töi mikaba ti dimikabätä aune rababa dirikä tikwe. Mäträdre kwe tibätä ye käre ti nämä ribere ie aune käre ti nämä niara kukwei mike täte. Ye köböire ja jataba ruin bäri jäme tie”.

5. Nämene ja kite jankunu kukwe ja üairebätä. Timoteo “dre dre nuendre nünankrä deme Ngöbö ngwärekri, ye jiebti [...] rankwa[dre] bäri” niebare Pablokwe ie (1 Tim. 4:7). Ni ja kitaka niakäre ye ni tärä iti kitaka, akwa niara rabadre ja kite akwle arato. Pablo ribebare Timoteo ie: “Makwe ñäkä käre Ngöbö Kukweibtä ja mräkätre kräke. Makwe Ngöbö Kukwei nie ietre amne makwe Ngöbö Kukwei diri ietre arato. [...] Kukwe yebtä ma rankwa bäri, ie ti tö. Yebtä makwe sribi bäri mda köbö kwatirekwatire, mata nüne bäri Ngöbökrä rabadre gare ni mda mdaye abkokäre” (1 Tim. 4:13-15).

Mä raba ja di ngwen sribikäre bäri kwin arato. Mä ririadre jankunu kukwe ja üairebiti. Juta ükaninte Ngöbökwe tä kukwe mrä mrä ükete ye mäkwe mika gare jai. Mäkwe ñaka tö ngwan krubäte jai. Mätä mekerabe kädekani ji ngwanka yebätä mäkwe ñaka ja tötikadre kukwe jökrä ükatekäre ye mäkwe ñaka nütüdre. Timoteo erere, käre mäkwe töbika jabätä aune dirita mäkwe yebätä (1 Tim. 4:16).

6. Ja tuanimetre kwe jie ngwandre üai deme Jehovakwe ie. Sribi biani nuaindre Timoteo ie yebätä Pablo nämene blite ye ngwane, “Ngöbö Üai Deme” yebiti rabadre ngübarebiti niebare kwe ie (2 Tim. 1:14). Timoteo nämene sribire ye ‘ngübadrebiti’ kwe yekäre, rabadre ja tuenmetre jie ngwandre üai deme ie.

Donald, tä mekerabe sribire ni umbre ji ngwanka erere, tä niere: “Ja mräkätre tä kädekani ji ngwanka ye rabadre sribita kisete ye mike tuin ütiäte jai aune tätre ja kete Jehovabe rabadre ngübarebiti, ye köböire rabai bäri dite kukwe ja üairebiti. Niaratre käkwe üai deme käräi Ngöböi aune ye ererebätä ja ngwain kwetre, ye köböire ja mräkätre dimikai kwetre” (Sal. 84:7; 1 Ped. 4:11).

SRIBITA MÄ KISETE YE MÄKWE MIKA TUIN ÜTIÄTE JAI

Mä aune ja mräkätre kwati krubäte kädekani bitinkä ji ngwankäre tä nirien kukwe ja üairebiti ye kwin krubäte. Jason, kädrite käne ye tä niere: “Ti kädekani sribikäre ni umbre ji ngwanka erere ye ngwane, kukwe keta kabre niena gare tie aune nengwane ja ruin bäri jäme tie. Sribi mikani ti kisete ye käi juto tibätä aune tita mike tuin ütiäte krubäte jai”.

Aune mä, ¿mä ririai jankunu kukwe ja üairebiti? Mäkwe ja töi mika ja ngwen Timoteo erere. Ye köböire mäkwe juta Jehovakwe dimikai arato.