Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Abril 2017

¿Gobran Ngöbökwe jatai ye ngwane dre dre ñaka rabaira?

¿Gobran Ngöbökwe jatai ye ngwane dre dre ñaka rabaira?

“Nitre ñaka Ngöbö mike täte ye näin ta bätä tö dre dre nuain ye näin ta arato, akwa Ngöbö tö dre dre ie ye erere nire nire tä nuainne yekwe nünain kärekäre” (1 JUAN 2:17, TNM).

KANTIKO: 55, 24

1, 2. a) ¿Nitre töi blo ye ñobätä bämika raba ni iti töi käme krubäte murie ketadre ye kwrere? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä). b) Nitre töi blo gaite ye ngwane, ¿angeletre aune nitre rabaite nire Kä tibienbätä yei ja rabai ruin ño?

KUKWE ne bämike ja töite. Guardiatre tä ni iti töi käme krubäte ye ngwen gwita tibien ngite käi yekänti aune guardiatre tä ngrente krörö ni yebiti: “¡Ni ngwakare tä dikekä!”. Ni ye täbe nire aune kwin, ¿se ñobätä guardiatre tä ngrente korebiti? Ñan ñobätä aune niaratre tä ni ye ngwen murie ketadre kukwe ükaninte kräke ye ererebätä. Ni ye murie keta bikera, yebätä mika raba tuin jai ni ngwakare ye erere * (nota mikadre ñärärä).

2 Kä käme te nita nüne ye bämika raba ni iti töi käme krubäte nibira murie ketadre ye kwrere. Biblia tä niere nitre ñaka Ngöbö mike täte ye ñaka rabaira (1 Juan 2:17TNM). Jehovakwe ja töi mikani niaratre gatekäre aune ye erere rabai bare. Akwa, ni iti töi käme krubäte murie ketadre ye ñaka ja erebe Jehovakwe nitre töi blo gaite yebe. Nitre ruäre raba nütüre kukwe ñaka kwin ükaninte ni ngite ye murie ketakäre aune raba ja töi mike kukwe ye  ketabätäkäre ne kwe ni ye ñaka murie ketadre. Akwa Jehová tä kukwe jökrä ükete metre aune kukwe ükaninte kwe nitre töi blo gatekäre ye kwin aune metre (Deuteronomio 32:4). Nitre töi blo gaite ye ñaka rükai kä raire te. Rabai bare ye ngwane, angeletre aune nitre rabaite nire Kä tibienbätä yekwe niedi Jehovakwe kukwe ükaninte ye metre. ¡Ni rabaite nire yebätä ja rabai ruin kwin nie!

3. Gobran Ngöbökwe jatai ye ngwane, ¿kukwe meden ketabokä ñaka rabaira?

3 Nitre töi blo gaite ye ngwane, ¿dre dre ñaka rabaira? Kukwe jökrä käme nuainta mantre jetebe ni okwäbiti ye gwäune ñaka rabaira. Kukwe ye abokän “kukwe kwin Gobran Ngöbökwe” yebätä mikata gare (Mateo 24:14TNM). Gobran Ngöbökwe jatai ye ngwane, kukwe ketabokä ñaka rabaira ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti. Ye abokän: nitre töi käme, nitre tä ja ükaninte kukwe nuainkäre ja aibe kräke, kukwe käme nuainta aune nünanta ñaka kwin ye ñaka rabaira. Kukwe ketabokäbätä nibike ja tötike ye köböite dreta nemen bare nibätä, Jehovakwe dre nuaindi ükatekäre aune ye täte dre nuaindi kwe ye nibike mike gare jai.

NITRE TÖI KÄME

4. ¿Nitre töi käme tä kukwe nuainne ye köböite dreta nemen bare nibätä?

4 ¿Nitre töi käme ye köböite dreta nemen bare nibätä? Apóstol Pablo niebare kä krüte yete “kukwe tare krubäte jatai nakainkä, ye ñaka rabai nuäre ükatekäre”. Aune nitre jatai ja ngwen bäri käme niebare kwe (2 Timoteo 3:1-5, 13TNM). Kukwe rabai bare niebare ye erere nita tuin nemen bare, ¿ñan ererea? Nitre töi käme krubäte, ni mada nuainne tare aune ni mada ngwen ja tare nike o ñaka ni jökrä kain ngäbiti ye köböite nikwe ja tare nika barera. Nitre ruäre tä kukwe käme ye nuainne ni jökrä okwäkänti. Nitre mada abokän töta nemen nitre dimikai ye kwrere tätre ja bämike, akwa metrere töita kukwe käme nuainbätä. Kukwe ye kwrere nuain jämi nibätä, akwa nitre töi käme tä kukwe nuainne ye ñaka tuin kwin nie. Monsotre kia, nitre umbre aune nitre ñaka raba ja kriemike ye nuainta tare krubäte ye tuin käme krubäte nie, ¿ñan ererea? Nitre töi käme ye ruäre tä ja ngwen jondron nire känsenta o chokalitre ye kwrere (Santiago 3:15TNM). Akwa, Biblia tä kukwe kwin käbämike ja känenkäre ni kräke.

5. a) ¿Kä täbe dre nuainkäre nitre töi käme ie? b) ¿Nitre töi käme ñaka ja töi kwitai yebätä dre rabai bare?

5 ¿Jehovakwe dre nuaindi? Kä nengwane, Jehová tä kä bien ja töi kwitakäre nitre töi käme ie (Isaías 55:7). Nitre ñaka Ngöbö mike täte ye gate köböra, akwa nitre kukwe käme nuainkä yebe kukwe ükate jämi. Ja tare nikadi kri krubäte kömikai ye ngwane, ¿nitre ñaka ja töi kwitai aune ja mikai kwetre nitre kä nebätä yekri yebätä dre rabai bare? Ngöbökwe niaratre gaite Kä tibienbätä käbämikata kwe (ñäkädre Salmo 37:10 yebätä) * Nitre kwati krubäte tä kukwe käme nuainne gore aune töita dre dre nuainbätä ye erere tä nemen bare ietre (Job 21:7, 9). Akwa Biblia tä ngwen törö nie Ngöbö okwäta “ni kä nebätä tä näin ji meden medenbiti ye jiebiti [...] aune tä räte medente ye jökrä tuin Niarai. Kä iko o kä drüne ñaka tärä jire ja ükakäre nitre kukwe käme nuainkä yei” (Job 34:21, 22). Aisete ni ñaka raba ja üke jire Jehovabätä. Nitre töi käme tä kukwe nuainne ye jökrä tuin ie. Armagedón ye bitikäre, niaratre ñaka rabaira. Nikwe ñaka niaratre tuaita jire mada (Salmo 37:12-15).

6. ¿Nitre töi käme gaite ye ngwane nire nire rabaite nire aune ñobätä ye kukwe kwin krubäte?

6 ¿Nitre töi käme gaite ye ngwane nire  nire rabaite nire? Jehová tä kukwe ne käbämike: “Nitre töi jäme yekwe kä tibien rabai aune kä jäme krubäte yete ja rabai ruin kwin krubäte ietre”. Aune ye bitikäre tä niere: “Nitre kukwe metre nuainkä yekwe kä tibien rabai aune nünain kärekäre te kwetre” (Salmo 37:11, 29). ¿“Nitre töi jäme” aune “nitre kukwe metre nuainkä” nieta ye nire nire? Nitre töi jäme ye abokän nitre töi bobre tä ja kite Jehovabätä aune tä mike täte. Aune nitre kukwe metre nuainkä ye abokän tö kukwe meden meden tuin kwin Ngöböi ye nuaindi. Kä nengwane, nitre töi käme ye tä bäri nitre kukwe metre nuainkä ye kräke. Akwa kä mrä käbämikata Ngöbökwe yete, nitre töi jäme aune kukwe metre nuainkä ye aibe käkwe nünain. Niaratre Kä tibien kwitai bä nuäre.

NITRE TÄ JA ÜKANINTE KUKWE NUAINKÄRE JA AIBE KRÄKE

7. ¿Nitre tä ja ükaninte kukwe nuainkäre ja aibe kräke ye köböite dreta nemen bare nibätä?

7 ¿Nitre tä ja ükaninte kukwe nuainkäre ja aibe kräke ye köböite dreta nemen bare nibätä? Kukwe ruäre käme tä nemen bare ye ñaka metrere nitre ruäre köböite, ñakare aune ye nitre tä ja ükaninte kukwe nuainkäre ja aibe kräke ye köböite tä nemen bare. Nitre kukwe keta kabre jene jene mikaka täte ye tä nitre kwati krubäte ngökö. Nire abokän Ngöbö aune kä ja känenkäre yete dre rabai bare Kä tibienbätä aune ni kä tibienbätä yebätä ye niaratre ñaka mike gare metre. Ni ñaka raba tö ngwen Biblia yei drieta kwetre arato. Ne madakäre, gobrantre töi käme ye tä nitre töi mike rüre aune nitre kwata bä jene jene ye nuainne tare. Gobrantre ye tä nitre bobre aune ñaka raba ja kriemike ye ngwen ja tare nike. Ne madakäre, tätre nemen bäri ngwian bökäne, nemen bäri dite aune kukwe kwin nuainne nitre ruäre aibe kräke o kukwe nuainne jondron täri. Aune nitre jondron rürübäinkä krikri bätä tö jondron tuai bäri jakwe ye tä kä tibien mike käme aune juen ngwarbe aune tätre jondron goire nitre madakän ne kwe nitre ruäre aibe rabadre jondron bökäne. Erametre, nitre tä ja ükaninte kukwe nuainkäre ja aibe kräke ye köböite metrere ja tare nikata kä nengwane.

8. ¿Nitre tä ja ükaninte kukwe nuainkäre ja aibe kräke yebätä dre rabai bare nieta Bibliakwe?

8 ¿Jehovakwe dre nuaindi? Gobrantre käkwe ja mikai nitre kukwe ngwarbe mikaka täte ye jökrä rüere ye ngwane, ja tare nikadi kri krubäte ye kömikai. Nitre kukwe ngwarbe mikaka täte ye Biblia tä bämike meri ni jökrä kwäräire ye kwrere abokän kädekata Babilonia kri (Revelación 17:1, 2, 16; 18:1-4NGT). Nitre kukwe ngwarbe mikaka täte tä ja ükaninte ye gaite. ¿Aune nitre mada tä ja ükaninte kukwe nuainkäre ja aibe kräke yebätä dre rabai bare? Biblia tä niere, nitre ye ngutuä krikri o ngutuä mrente ye kwrere, ñan ñobätä aune tuin bä dite aune kwin (ñäkädre Apocalipsis 6:14 yebätä). Akwa tä niere arato gobrantre aune nitre mada tä ja ükaninte abokän ñaka ja mike Gobran Ngöbökwe yekri ye gaite. Ja tare nikadi kri krubäte jatai krüte ye ngwane, kukwe ye rabai bare (Jeremías 25:31-33). Nitre tä ja ükaninte kukwe nuainkäre ja aibe kräke ye ñaka rabaira jire.

9. ¿Kä tibien mrä rabai ükaninte kwin ye ñobätä ni raba tö ngwen ie?

9 ¿Nitre tä ja ükaninte kukwe nuainkäre ja aibe kräke ye täte dre rabai? ¿Armagedón ye bitikäre nitre mada ja ükaninte rabai Kä tibienbätä o ñakare? Biblia tä niere: “Kä kwinta mrä tärä aune kä tibien mrä käbämikani kwe ye erere nita ngübare aune yete kukwe kwin aibe nuain rabai” (2 Pedro 3:13TNM). Kä kwinta käne ye abokän gobrantre kukwe blo nuainkä ye meden gärätä. Aune kä tibien käne  ye abokän nitre gobrainta kwetre ye meden gärätä. ¿Niaratre gaite ye ngwane dre rabai täte? Ye täte “Kä kwinta mrä [...] aune kä tibien mrä” rabai. Kä kwinta mrä ye abokän gobran mrä rabai ye meden gärätä. Ye abokän Gobran Ngöbökwe, yete Jesukristo aune nitre reire 144,000 gobrandi. Kä tibien mrä ye abokän Gobran Ngöbökwe rabai nitre gobraine ye meden gärätä. Jesús aune nitre gobrandi ben yekwe ja ngwain Jehová erere, niara ye jondron nuainkä kwin jatäri (1 Corintios 14:33TNM). Ye medenbätä, “kä tibien mrä” ye rabai ükaninte kwin. Nitre ie ni aune jondron jökrä rabai gare ye nitre töi kwin abokän käkwe ja tuainmetre jie ngwandre Jesús aune nitre 144,000 yei (Salmo 45:16). Nitre tä ja ükaninte keteitibe aune ñaka kukwe blo nuaindi jire kwetre yekwe nitre tä ja ükaninte kukwe nuainkäre ja aibe kräke gaite ye ngwane, nikwe nünain kwin ye bämike ja töite.

KUKWE KÄME NUAINTA

10. a) ¿Mätä nüne yekänti kukwe meden meden käme nuainta bäri? b) ¿Kukwe ye tä dre mike nemen bare mäbätä aune mä mräkätre yebätä?

10 ¿Kukwe käme nuainta ye köböite dreta nemen bare nibätä? Kä nengwane, nitre nemen kämekäme ni madabe, ñaka kukwe metre niere aune ni mada nuainne tare krubäte ye ngätäite nita nüne. Nitre tä jondron den jai ja näkwitara yei kukwe ye tuin kwin aune dre kwin bätä dre käme nieta Jehovakwe ye abokän tuin blo ietre (Isaías 5:20). Metrere nitre rüne aune meyere rabadre ja di ngwen nitre töi blo yebätä monsotre kwetre kriemike. Nitre ñaka Ngöbökwe kukwe ükaninte mike ütiäte jai yebätä ni kristiano metre ye jökrä rabadre ja di ngwen nita ja kete Jehovabe ye kriemike.

11. ¿Jehovakwe nitre Sodoma aune Gomorra ganinte ye tä dre driere nie?

11 ¿Jehovakwe dre nuaindi? Nitre nämene kukwe käme nuainne Sodoma aune Gomorra yebätä Jehovakwe dre nuainbare ye ani mike gare jai (ñäkädre 2 Pedro 2:6-8 yebätä). Lot ye ni kukwe metre nuainkä aune nitre nünanka bäre nämene kukwe käme nuainne ye köböite niara bätä mräkätre kwe nämene ja tare nike krubäte. Kukwe käme nuain nämene ye mikakäre krüte Ngöbökwe nitre ye jökrä ganinte. Akwa “kukwe rakadikä ño mrä abko Ngöbökwe bä mikani kore” nitre tä kukwe käme nuainne kä nengwane ye mikakäre mokre. Jehovakwe nitre käme gaite ye ngwane, nitre nämene nemen kämekäme jabe ganinte kwe, ye erere nuaindi kwe ni näire arato.

12. ¿Kukwe käme nuain ñaka rabaira ye ngwane mä tö dre nuain?

12 ¿Kukwe käme nuainta ye täte dre rabai? Kä mrä yete nikwe kukwe kwin keta kabre nuaindi. Ñodre, nikwe Kä tibien kwitai bä nuäre, nikwe ju sribedi ja kräke aune ni mräkätre tare nikwe ye kräke. Arato nikwe nitre kwati krubäte gaikröta ye kai ngäbiti bätä nikwe Jehová aune dre dre nuainbare kwe ni kä tibienbätä kräke ye mikai gare ietre (Isaías 65:21, 22; Hechos 24:15). Sribi rabai nuaindre krubäte nie yekwe kä mikai juto nibätä aune nikwe Jehová käikitaikä.

NÜNA ÑAKA KWIN

13. ¿Nitre ja mikani Ngöbö rüere jardín Edén yete ye köböite dreta nemen bare?

13 ¿Nüna ñaka kwin ye köböite dreta nemen bare nibätä? Kukwe käme nuainta aune nitre tä ja ükaninte kukwe nuainkäre ja aibe kräke ye köböite ni ñaka tä nüne kwin kä nengwane. Rü nuainta, nünanta bobre, ni ruäre aibe kan ngäbitita, bren o gata ye köböite ni jökrä tä ja tare nike. Satana, Adán aune Eva ja mikani Jehová rüere ye köböite kukwe ye tä nemen bare. Niaratre ja mikani Ngöbö rüere ye köböite ni jökrä tä ja tare nike.

14. ¿Nünanta ñaka kwin yebätä Jehovakwe dre nuaindi?

 14 ¿Jehovakwe dre nuaindi? Jehovakwe dre dre nuaindi ye ani mike gare ruäre jai. Rü nuainta ye mikai krüte kwe (ñäkädre Salmo 46:8, 9 yebätä). * Bren jökrä diainkä kwe (Isaías 33:24). Gata ye diainkä kärekäre kwe (Isaías 25:8). Aune nünanta bobre ye diainkä kwe (Salmo 72:12-16). Dre dre tä ni mike ja tare nike kä nengwane ye jökrä Jehovakwe diainkä. Aune Satana bätä chokalitre tä kukwe käme nuainta ye diainkä kwe arato (Efesios 2:2).

Rü, bren aune gata ñaka rabaira ye bämike ja töite. (Párrafo 15 mikadre ñärärä).

15. ¿Armagedón ye bitikäre dre dre ñaka rabaira?

15 Rü, bren aune gata ñaka rabaira ye ngwane nikwe nünain kwin ye bämike ja töite. Nitre rükä, jondron rükäre aune kä rükäre nitre ie ye ñaka rabaira. Hospital, nitre doctor, nitre ni bren ngübaka, kä ni ngwaka mikakäre aune kä nitre krütani doboi mikara ye ni ñaka rabaira ribere jire jai. Aune nitre kukwe käme nuainkä ñaka rabaira yebätä guardiatre ribe ñaka rabai jai. Nikwe ñaka cadena kitai jukwebätä mada raba ruin nie. Kukwe tä ni mike ulire krubäte ye jökrä ñaka rabaira kärekäre.

16, 17. a) ¿Armagedón ye bitikäre nitre rabaite nire yei ja rabai ruin ño? Mä raba bämike keteiti. b) ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe nitre töi käme gaite ye näire ni rabadrete nire?

16 ¿Nikwe nünain kwin ye ngwane ja rabai ruin ño nie? Ñaka nuäre bämikakäre ja töite. Kä kwati krubäte te nita nüne ñaka kwin yebätä nita nemen ulire ye ruäre ngwane ni ñaka gain jabätä raba ruin nie. Ñodre, nitre tätre nüne karo tä kite ta ken ye ñaka niena karo ngö kite ta ye töibikaire raba ruin nie. Aune nitre tä nüne jondron kitakata käi ken ye ñaka niena jondron rä kure ye töibikaire raba ruin nie. Akwa karo ngö aune jondron rä kure ye ñaka rabadrera angwane, ja rabadre ruin kwin krubäte nie. Jehovakwe ni mikai nüne kwin ye ngwane, ja rabai ruin ye erere nie.

17 ¿Nita nemen töbike krubäte ye täte dre rabai? Salmo 37:11 tä niere, ja känenkäre nikwe nünain “kä jäme krubäte” yete. Jehová tö ni tuai nüne ye erere gare nie ye tä ni töi mike jäme, ¿ñan ererea? Kukwe ruäre tä ni mike töbike krubäte kä nengwane, akwa nikwe ja di ngwandre ne kwe ni tädre jankunu Jehová aune juta kwe ye ken. Ngöböta kukwe käbämike ja känenkäre nie ye ütiäte krubäte, aisete nikwe käre töbikadrebätä. Nikwe ja di ngwandre kukwe ye mike tuin era jai aune nikwe blitadrebätä nitre madabe (1 Timoteo 4:15, 16; 1 Pedro 3:15). Nikwe nuaindi angwane, nitre töi käme gaite ye näire ni rabaite nire aune nikwe nünain kärekäre kä jutobiti.

^ párr. 1 Kä Estados Unidos yekänti kä kwati krubäte nikani ta yete kukwe ye erere nuain nämene ngite käi ruäre yekänti abokän mikata gare párrafo yekänti.

^ párr. 5 Salmo 37:10: “Kä nebera braibe, aune ni käme ye ñaka rabaira; niara nämene yekänti mäkwe nikrai aune ñaka tädi yete”.

^ párr. 14 Salmo 46:8, 9: “Jakwe aune mun rabadre testiko sribi nuainta Jehovakwe yebätä, kukwe ñan tuabare nuainbare kwe kä tibienbätä. Tä rü ye mike krüte kä jökräbiti tibien. Tä tukwen ötöbätä aune tä buko ye tikekä ötöbu ta; karo rükäre ye tä kukwe ngise ñukwäte”.