Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Ni Mikaka Mokre (täräkwata ja tötikara)  |  Abril 2016

Nitre tä ja ñäkäninbiti ye ngätäite nikwe ñaka ja mikadre kukwe gobrankwe yete

Nitre tä ja ñäkäninbiti ye ngätäite nikwe ñaka ja mikadre kukwe gobrankwe yete

“Jondron Ngöbökwe erere, munkwe bianta Ngöbö ie” (MATEO 22:21, NGT).

KANTIKO: 33, 17

1. ¿Ño ni raba Ngöbö aune gobrantre kä tibienbätä ye mike täte?

NI RABADRE gobrantre kä tibienbätä mike täte drieta Bibliakwe nie. Akwa käre ni rabadre Ngöbö mike täte drieta kwe nie arato (Hechos 5:29; Tito 3:1). ¿Ño ni raba kukwe ketebu ye nuainne? Kukwe ja jie ngwankäre tä Bibliabätä ye raba ni dimike nuainne. Jesús niebare: “Jondron Cesarekwe erere, munkwe bianta Cesare ie. Arato jondron Ngöbökwe erere, munkwe bianta Ngöbö ie” (Mateo 22:21, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte) [1] (kukwe ja tötikara nekänti nota tä mikani mrä ngösöri mikadre ñärärä). ¿Ño nita “jondron Cesarekwe erere, [...] bi[e]nta Cesare ie”? Gobrantre tä kukwe ükete nuaindre ye nita mike täte, nita gobrantre mike ütiäte jai aune nita impuesto bien yebiti nita nuainne (Romanos 13:7). Akwa kukwe ñaka kwin Ngöbö kräke ye gobrantre ribedre nuaindre nie ye ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? Ye ngwane nikwe ñaka mikadre täte. Akwa, käre nikwe gobrantre mikadre ütiäte jai.

2. ¿Ni ñaka ja mike kukwe gobrankwe yete ye nita bämike ño?

2 Ni ñaka tä ja mike kukwe gobrankwe yete yebiti nita “jondron Ngöbökwe erere, [...] bi[e]nta Ngöbö ie”. Ye abokän kukwe yekänti ni ñaka ja mike ni madakri meden gärätä (Isaías 2:4). ¿Nita ye bämike ño? Ni ñaka tä ja mike gobrantre kä tibienbätä rüere yebiti nita bämike, ñobätä  ñan aune Jehová tä niaratre tuenmetre gobrane. Juta nikwe bäri ütiäte ye bämikakäre kukwe ruäre nuainta yete ni ñaka ja mike (Romanos 13:1, 2). Ni ñaka ja töi mike ni mada mikakäre gobrane nireta gobrane ye täte aune gobrantre ruäre tä kukwe nuainne yete ni ñaka ja mike. Aune ni ñaka ja kitekä o tärä kite ni iti mikakäre gobrane bätä ni ñaka kukwe nuainne ja mikakäre gobrane.

3. ¿Ñobätä nikwe ñaka ja mikadre kukwe gobrankwe yete?

3 ¿Ñobätä Ngöbö ñaka tö ni tuai ja mike kukwe gobrankwe yete? Kukwe keta kabrebätä. Kena, nita ja ngwen Jesús erere yebätä. Niarakwe niebare: “Ti ñaka ja mike nitre kä nebätä yekri”. Yebätä ñaka ja mikani jire kwe kukwe gobrankwe aune rü yete (Juan 6:15; 17:16TNM). Ketebukäre, nikwe ñaka ja mikadre kukwe gobrankwe yete, ñobätä ñan aune nita ja mike Gobran Ngöbökwe ye aibe kiri. Nikwe ja mikadre gobran kä tibienbätä yekri angwane, Gobran Ngöbökwe ye aibe käkwe kukwe tä ni kisete ükaite, ¿ye ni raba niere ño metre nitre madai? Ketamäkäre, nikwe ñaka ja mikadre kukwe gobrankwe yete, ñobätä ñan aune ye köböire nita keteitibe ja mräkätre aune ja ngwaitre kä jökräbiti tibien yebe. Nitre tä kukwe ngwarbe driere ye tä nitre ñäkebiti ñobätä ñan aune niaratre tä ja mike kukwe gobrankwe yete (1 Pedro 2:17).

4. a) Ñaka ja mikadre kukwe gobrankwe yete ye ñaka rabai bäri nuäre ni kräke, ¿ye ñokänti gare nie? b) ¿Ñobätä nikwe ja mikadre juto kä nengwane ñaka ja mikakäre kukwe gobrankwe yete?

4 Nita nüne yekänti nikwe ja mikadre gobrantre ruäre yekri ye ribe ñaka nie. Akwa nitre gobrainta Satanakwe mikai krüte köböi tä nökrö bäri ja ken ye ngwane, nikwe ñaka ja mikadre kukwe gobrankwe yete ye ñaka rabai nuäre ni kräke. 2 Timoteo 3:3, 4 (TNM) tä niere ye erere, nitre kä nengwane ye tätre ja dokwä mike ribi aune niaratre ñaka tö “kukwe ükaite ni madabe”. Aune köbö kwatire kwatire yete nitre täi bäri ja ñäkäninbiti. Ne madakäre, gobrantre ruäre tä kukwe nuainne ye raba kwiteta drekebe ngwarbe. Kukwe ye erere namanina bare kä ruäre känti, aune ja mräkätre bätä ja ngwaitre ja tuanina kukwe kri ben. Ye medenbätä kukwe kri ben nikwe ja tuadre akwa nikwe ñaka ja mikadre kukwe gobrankwe yete yekäre nikwe ja mikadre juto biare kä nengwane. Kukwe meden ketabokä ni raba nuainne ja mikakäre juto ye ani mike gare jai.

NIKWE GOBRANTRE KÄ TIBIENBÄTÄ YE MIKADRE TUIN JAI JEHOVÁ TÄ MIKE TUIN JAI YE ERERE

5. ¿Jehová tä töbike ño gobrantre kä tibienbätä yebätä?

5 Kena, nikwe gobrantre kä tibienbätä ye mikadre tuin jai Jehová tä mike tuin jai ye erere yebiti ni raba ja mike juto kä nengwane ñaka ja mikakäre kukwe gobrankwe yete. Jehová ñaka tä gobrantre ye kädeke, ñobätä ñan aune ni kä tibienbätä sribebare kwe ye ngwane, ñaka mikani kwe ni mada gobrainkäre (Jeremías 10:23). Jehová kräke, ni kä tibienbätä ye jökrä ja mräkäre. Akwa gobrantre tä niere nitre ie juta kwetre ye bäri kwin mada kräke ye ngwane tätre nitre ñäkebiti. Gobrantre ruäre ye tä ja di ngwen jondron kwin nuainkäre, akwa ñaka raba kukwe jökrä tä ni kisete ye ükete. Ne madakäre, Gobran Ngöbökwe jatani gobrane kä 1914 yete ja känenkäre, ye rüere gobrantre kä tibienbätä tä ja mike. Gwäune, Gobran Ngöbökwe käkwe gobrantre kä tibienbätä ye jökrä gaite (ñäkädre Salmo 2:2, 9 yebätä). *

Nikwe ja mikadre juto kä nengwane ñaka ja  mikakäre kukwe gobrankwe yete kukwe tare rabadre bare ye ngwane

6. ¿Nikwe ja töi mikadre ño nitre tä sribire gobranbe ye kräke?

6 Ngöböta nitre kä tibienbätä tuenmetre gobrane  ñobätä ñan aune niaratre tä ni dimike nüne jäme aune tätre kukwe ükete ni kriemikakäre. Ye köböire nita kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driere (Romanos 13:3, 4). Nikwe oradre nitre tä gobrane ye kräke nieta Jehovakwe nie arato, ne kwe nikwe niara mikadre täte töi jämebiti (1 Timoteo 2:1, 2). Nitre ruäre käkwe ñaka kukwe kwin nuaindre nibätä angwane, ni raba ja di kärere nitre tä gobrane yei, apóstol Pablo nuainbare ye erere (Hechos 25:11). Erametre Satana tä gobrantre kä tibienbätä gobraine nieta Bibliakwe, akwa nitre itire itire tä gobrane ye niara tä gobraine ye ñaka niere (Lucas 4:5, 6). Aisete ni iti tä gobrane ye Satana tä gobraine ni ñaka raba niere jire. Ni ñaka blitadre blo gobrantre yebätä ñakare aune nikwe mikadre ütiäte jai nieta Bibliakwe (Tito 3:1, 2).

7. ¿Dre dre abokän nikwe ñaka nütüdre ja töite?

7 Ni tö Ngöbö mikai täte, yebätä ni ñaka ja mike kukwe gobrankwe yete aune gobrantre o nitre sribikä gobranbe yekri ni ñaka ja mike jire. Metrere niaratre tä kukwe ükete o kukwe nuainne ye köböire kukwe kwin raba nemen nikwe rabadre ruin nie ye ngwane, bäri ñaka raba nemen nuäre ni kräke. Ñodre, nita nüne yekänti gobran tä ni mike ja tare nike krubäte yebätä nitre tä ja mike rüere ye ani bämike ja töite. Gobran ye tä kukwe tare nuainne ni testiko Jehovakwe yebätä arato raba ruin nie. ¿Ye ngwane nikwe dre nuaindre? Erametre nitre tä ja mike gobrantre rüere yekri nikwe ñaka ja mikai. Akwa, ¿niaratre kukwe nuaindre ye rabadre debe ni kräke aune kukwe kwin rabadre bare kräketre yei ni törbadre? (Efesios 2:2). Ni ñaka tö ja mikai gobrantre yekri angwane, dre niedre nikwe aune dre nuaindre nikwe yebätä ni rabadre ja ngübarebiti. Aune ütiäte krubäte gobrantre ye iti tä kukwe metre niere o bäri kwin gobran mada kräke ye nikwe ñaka nütüdre ja töite.

NIKWE “MOKRE[D]RE JABTI” AKWA JA TÖI MIKADRE “JÄME” ARATO

8. Ni ñaka ja mike kukwe gobrankwe yete yebätä ni nuadrete ye ngwane, ¿ño nikwe “mokre[d]re jabti” akwa ja töi mikadre “jäme”?

8 Ketebukäre, nikwe ñaka ja mikadre kukwe gobrankwe yete ye kräke ni tädre juto yekäre “tbi tä juto biare mokrere jabti” ye kwrere nikwe ja ngwandre akwa nikwe ja töi mikadre “ütü jäme ye kwrere” arato (ñäkädre Mateo 10:16, 17 yebätä). ¿Ño ni raba “mokrere jabti”? Kukwe meden ñaka nuäre ben ni raba ja tuin yebätä nikwe töbikadre ye köböire ni raba mokrere jabiti. ¿Aune ño ni raba ja töi mike “jäme” käre? Kukwe ñaka nuäre ben nikwe ja tuadre yebiti ta nikwe ñaka ja mikadre kukwe gobrankwe yete. Kukwe meden meden ruäre ben ni raba ja tuin aune dre käkwe ni dimikai ñaka ja mike gobrantre yekri ye ani mike gare jai.

9. Nita blite nitre madabe ye ngwane, ¿ño nikwe mokredre jabiti?

9 Nita blite nitre madabe ye ngwane. Kukwe gobrankwe yebätä nitre jatadre blite nibe angwane nikwe ja ngübadrebiti. Ñodre, ni tädre blite Gobran Ngöbökwe yebätä ni madabe ye ngwane, nitre tä ji ngwen o nitre tä ja mike gobrankäre tätre kukwe ükete yekri nita ja mike o ni ñaka tä ja mike kiri ye nikwe ñaka niedre ie. Aune kukwe kri tä kä jökräbiti tibien ye ükatekäre nitre kä tibienbätä tä kukwe ükete yebätä ni iti törbadre blitai nibe angwane, ¿nikwe dre nuaindre? Gobran Ngöbökwe kukwe ye ükaite kärekäre ye nikwe mikadre gare ie Biblia yebiti. Aune monso kia jämi därere murie ketadre o nitre brare o merire ja erebe tätre ja mäkete yebätä niara törbadre ñäkäi nibe jai angwane, ¿nikwe dre nuaindre? Biblia tä dre driere ye nikwe niedre ie aune nita ja tuenmetre ño jie ngwandre ie ye nikwe mikadre gare ie. Aune kukwe ükaninte ye ruäre diandrekä o kwitadre niedre kwe nie angwane, ¿nikwe dre nuaindre? Ye ngwane nikwe ñaka blitadre kukwe yebätä ben aune ja töi kwitadre kwe ye nikwe ñaka niedre ie.

Nikwe noticia tuadre o ñäkädrebätä ye ngwane, Biblia tä dre driere nie ye nikwe käre ngwandre törö jai

10. Nikwe noticia tuadre o ñäkädre periódico yebätä angwane, ¿nikwe dre nuaindre ne kwe nikwe ñaka ja mikadre kukwe gobrankwe yete?

10 Nita noticia kukwe nuin o ñäkebätä ye ngwane. Ruäre ngwane, periódico aune nitre noticia mikaka gare ye ruäre tätre ja mike nitre tä ja ükaninte kukwe ruäre nuainkäre o nitre tä ja mike gobrankäre yekri. Juta ruäre te gobran tä noticia mikadre gare ñäkäire yekänti kukwe ye  tä nemen bare metrere. Oficina kukwe mikakäre gare yekänti nitre tä sribire o ni kukwe mikaka gare ye ja mikadre gobrantre ruäre yekri angwane, nikwe ja ngübadrebiti ne kwe nikwe ñaka ja töi mikadre niaratre erere. Ñodre, nikwe ngwandretari jai: “¿Kukwe gobrankwe yebätä nitre kukwe mikaka gare ruäre tä kukwe niere ye tuin kwin tie yebätä ti töta nemen kukwe nuai?”. Ni ñaka tö ja mikai kukwe gobrankwe yete angwane, noticia mikata gare abokän känti nitre tä ja mike gobrantre ruäre kiri ye nikwe ñaka tuadre aune ñäkädre kärebätä. Periódico o noticia mikata gare abokän känti nitre ñaka ja mike kukwe gobrankwe yete ye aibe nikwe känändre. Aune nikwe noticia tuadre o ñäkädrebätä ye ngwane, Biblia tä dre driere nie ye nikwe käre ngwandre törö jai (2 Timoteo 1:13).

11. Jondron tä nikwe ye nikwe mikadre tuin ütiäte krubäte jai angwane, ¿dre raba nemen bare?

11 Jondron nikwe ütiäte krubäte ni kräke ye ngwane. Nikwe ngwian aune jondron mada kä nebätä mikadre tuin ütiäte krubäte jai angwane, nikwe ñaka ja mikadre gobrantre yekri ye ñaka rabai nuäre ni kräke. Kukwe namani bare keteiti ye ani mike gare jai. Kä 1970 ye bitikäre juta Malaui yete, nitre Testiko kwati yekwe ñaka ja mikani gobran yekri yebätä jondron nämene kwetre ye tuanimetre kwetre. Akwa meri Testiko kädekata Ruth tä niere nitre ruäre käkwe ñaka jondron nämene kwetre ye tuanimetre. Kä dianinkä gitiakäre yekänti niaratre ngitiani nitre Testiko mada yebe, akwa ye bitikäre ja mikani kwetre kukwe gobrankwe yete ne kwe niaratre tuanemetre nikenta ja gwirete. Nitre Ngöbö mikaka täte ye jökrä bäsi ñaka ja ngwen niaratre ye erere, ñakare aune ngwian braibebiti tätre nüne o jondron nämene kwetre ye jökrä nitre madakwe dianinkä kän akwa ñaka ja mike kukwe gobrankwe yete (Hebreos 10:34).

12, 13. a) ¿Jehová tä ni kä tibienbätä mike tuin ño jai? b) ¿Juta nikwe yebätä ja ruin ütiäte krubäte nie ye raba nemen gare ño nie?

12 Juta nikwe o nita nüne ño yebätä ja rabadre ruin bäri ütiäte nie ye ngwane. Nitre kä nebätä ye tä nüne juta medente, kä medenkänti, kwata bä ño o tätre nüne ño yebätä ja ruin bäri ütiäte ietre. Akwa Jehová ñaka tä nitre nüne juta medente ye mike tuin bäri ütiäte jai nitre mada ye kräke. Ñakare aune ni jökrä tuin ja erebe ie. Erametre, Ngöbökwe ni jökrä sribebare bä jene jene. Aune ni sribebare bä jene jene ye käi rabadre juto nibätä aune rabadre ni töi mike ñan krütare. Nita nüne ño ye Jehová ñaka tö ni tuai tuenmetre. Akwa ni bäri ütiäte nitre mada kräke nikwe nütüdre yei niara ñaka tö (Romanos 10:12).

13 Juta nikwe yebätä ja ñaka rabadre ruin bäri ütiäte nie juta mada mada ye kräke. Ja rabadre ruin ye erere nie angwane, nikwe ñaka ja mikadre kukwe gobrankwe yete ye ñaka rabai nuäre ni kräke. Kukwe ye erere namani bare nitre kristiano kena ye näire. Nitre kristiano hebreo ruäre käkwe kukwe ñaka kwin nuainbare meritre griego kän brare krütani yebätä (Hechos 6:1). ¿Ja kite ruin bäri ütiäte nie ye ñokänti raba nemen gare nie? Ani töbike: “¿Ja mräkätre o ja ngwaitre juta madate ye kukwe niedre nuaindre tie ye ngwane tikwe dre nuaindre? ¿Tikwe ñaka kukwei mikadre täte ñobätä ñan aune juta tikwe yete nunta jondron nuainne bäri kwin?”. Nita töbike ye erere angwane, nikwe ngwandre törö jai Biblia tä niere nikwe ja töi mikadre bobre aune nitre mada ye bäri ütiäte ni kräke yebätä nikwe töbikadre (Filipenses 2:3).

 NIKWE JA DI KÄRÄDRE JEHOVAI

14. a) ¿Orasion ye raba ni dimike ño? b) Orasion ye raba ni dimike krubäte bämikata Bibliabätä ye mä raba mike gare.

14 Ketamäkäre, nikwe ja mikadre Jehovakri ye köböire nikwe ñaka ja mikadre kukwe gobrankwe yete. Orasion ye raba ni dimike krubäte. Ñodre, ni raba üai deme kärere Ngöböi, niara raba ni dimike kukwe ngübare bätärekä aune ja töi gobraine. Nikwe ja töi mikai ye erere angwane, ye käkwe ni dimikai kä ngwen nüke jai gobrantre kukwe ruäre ñaka kwin nuaindi o kukwe blo nuaindi nibätä ye ngwane. Ni ñaka ja mike kukwe gobrankwe yete aune nita ja di ngwen kukwe kwin nuainne ye ñongwane nuadrete ye rabadre gare nie yekäre nikwe ja di kärädre Ngöböi arato ne kwe ni mikadre töbätä kwe (Santiago 1:5). Nita ja ngwen metre Ngöböi yebätä ni jän raba niken ngite o kukwe mada tare nuain raba nibätä. Kukwe ye erere rabadre bare nibätä angwane, ñobätä ni ñaka ja mike kukwe gobrankwe yete ye mikakäre gare metre nikwe ñaka kä jürä ngwandre jabätä ye nikwe ribedre Jehovai. Jehovakwe ni dimikai kä ngwen nüke jai yei nikwe tö ngwandre metre. Orasion ye raba ni dimike krubäte bämikata Hechos 4:27-31 yekänti ye ni raba mike gare jai (ñäkädrebätä).

Texto raba ni dimike ñaka ja mike kukwe gobrankwe yete aune tä blite kä mrä yebätä ye nikwe mikadre gare töbiti jai

15. ¿Biblia raba ni dimike ño ñaka ja mike kukwe gobrankwe yete? (Recuadro “Kukwe Ngöbökwe niaratre dimikani ja ngwen metre” mikadre ñärärä).

15 Jehová Biblia biani nie ni dimikakäre. Texto ruäre raba ni dimike ne kwe ni ñaka ja mikadre kukwe gobrankwe yete. Ni raba töbike texto yebätä aune nikwe mikadre gare töbiti jai nane Biblia ñaka rabadre nikwe ye ngwane. Jondron käbämikata Ngöbökwe nie ja känenkäre yei Biblia raba ni dimike tö ngwen arato. Jondron käbämikata nie yei nikwe tö ngwandre nita ribere jai ne kwe nikwe kä ngwandre nüke jai ni rüe rakadrekä ye ngwane (Romanos 8:25). Texto tä blite kä mrä yebätä ye nikwe diandrekä jai aune ni tö dre nuain yete ye nikwe bämikadre ja töite.

ANI TÖBIKE NITRE NGÖBÖ MIKAKA TÄTE METRE YEBÄTÄ

16, 17. ¿Nitre Jehová mikaka täte metre ñaka ja mikani kukwe gobrankwe yete ye tä dre driere nie?

16 Ketabokäkäre, nikwe ñaka ja mikadre kukwe gobrankwe yete ye kräke ni tädre juto yekäre nikwe töbikadre nitre Jehová mikaka täte metre yebätä. Kirabe sete, nitre kwati käkwe ñaka kä jürä ngwani jabätä aune kukwe kwin diani nuaindre kwetre jai ye käkwe dimikani ñaka ja mike kukwe gobrankwe yete. Ñodre, jondron üai sribebare abokän nämene gobran Babilonia bämike ye Sadrac, Mesac aune Abednego ñaka mikani ngöböre jai (ñäkädre  Daniel 3:16-18 yebätä). * Kä nengwane, kukwe namani bare kirabe ye tä nitre Testiko kwati dimike ñaka kä jürä ngwen jabätä aune tä dimike ñaka bandera juta kwetre yete mike ngöböre jai. Ani töbike Jesús yebätä arato. Niarakwe ñaka ja mikani kukwe gobrankwe yete aune kukwe mada mada nämene nitre ñäkebiti yete. Niarakwe kukwe kwin bämikani yekwe nitre ja tötikaka kwe dimikai ye nämene gare ie. Ye medenbätä, niaratre töi mikani jäme kwe aune niebare kwe ietre: “Kukwe jökrä Ngöbö rüere kä nebtä abko tikwe ganaibarera” (Juan 16:33).

17 Ni näire, nitre Testiko kwati ñaka ja mike kukwe gobrankwe yete. Niaratre ye ruäre nuainbarera tare, kitanina ngite o murie ketanina tätre Jehová mike täte metre yebätä. Niaratre kukwe kwin bämikani ye tä ni dimike ñaka kä jürä ngwen jabätä. Ni brare Testiko käi Turquía niebare: “Franz Reiter nämene bati akwa niara ñaka ja mikani nitre rükä Hitlerkwe yekri yebätä murie ketani. Niara murie keta jämi ye känenkri tärä tikani kwe meye ie ye tä mike gare nämene tödeke aune tö ngwen krubäte Jehovai. Nane ti nuadrete kukwe ye ererebiti angwane ti törbaba ja ngwai niara erere” [2] (kukwe ja tötikara nekänti nota tä mikani mrä ngösöri mikadre ñärärä).

18, 19. a) ¿Ja mräkätre aune ja ngwaitre konkrekasionte ye raba ni dimike ño ñaka ja mike kukwe gobrankwe yete? b) ¿Mä töita kwatibe dre nuainbätä kä nengwane?

18 Ja mräkätre aune ja ngwaitre raba ni dimike ñaka ja mike kukwe gobrankwe yete. Kukwe ñaka nuäre ben nita ja tuin angwane, nikwe blitadre nitre umbre ji ngwanka yebe. Biblia yebiti niaratre raba kukwe kwin niere nie mäträkäre nibätä. Ne madakäre, kukwe medenbe nita ja tuin ye gare ja mräkätre aune ja ngwaitre mada konkrekasionte yei angwane, niaratre raba ni dimike arato. Niaratre oradre ni kräke ye ni raba niere ietre. Akwa ni raba ja mräkätre aune ja ngwaitre ye dimike aune orare kräketre arato (Mateo 7:12). Ja mräkätre aune ja ngwaitre tä kitani ngite ye kädekateta jatäri Internet käi jw.org yete. Sección PRENSA > ASUNTOS LEGALES yekänti “Testigos de Jehová presos por sus creencias (tä juta jene jene te)”, ye raba kwen nie. Nikwe niaratre kwati krubäte ye kä diandrekä jai bätä niaratre ñaka kä jürä ngwandre jabätä aune ja ngwandre metre kwetre Jehovai ye nikwe ribedre orasionte Jehovai (Efesios 6:18-20).

19 Kä krütai tä nökrö bäri ja ken ye ngwane, gobrantre rabai ni töi mike bäri ja dibiti ja mike niaratre yekri. Ye medenbätä ütiäte krubäte nikwe ja mikadre juto biare kä nengwane ne kwe nitre kä nebätä tä ja ñäkäninbiti ye ngätäite nikwe ñaka ja mikadre kukwe gobrankwe yete.

^ [1] (párrafo 1): Jesús näire, césar ye gobran bäri dite nämene gobrane. Aisete Jesukwe blitabare césar yebätä angwane, nämene blite gobrantre yebätä.

^ [2] (párrafo 17): Tärä Los testigos de Jehová, proclamadores del Reino de Dios, página 662, aune tärä El Reino de Dios ya está gobernando, kapitulo 14 yekänti recuadro “Murió para la gloria de Dios” mikadre ñärärä.

^ párr. 5 Salmo 2:2, 9: “Nitre reire kä tibienbätä tätre ja mike juto, aune nitre sribikä ütiäte bentre ye tätre ja ükökrö ni itibe ye kwrere Jehová aune ni dianinkä kwe ye rüere... Trekaite kwe krimana hierrore yebiti, aune jondron sribebare dobrobiti ye kwrere trekaite mününe kwe”.

^ párr. 16 Daniel 3:16-18: “Sadrac, Mesac aune Abednego niebare rei ie: “Nabucodonosor, kukwe yebätä nun ñaka raba kukwe niere jire mäi. Nunta Ngöbö mike täte törbai angwane, nun diaintari kwe ñukwä jutra ngitiekä yebätä aune mä kisete rei. Nane ñaka nuaindre ye erere kwe, akwa nunta mike gare mäi rei, nunkwe ñaka ngöbö mäkwe mikai täte aune mäkwe jondron üai sribebare orore ye nunkwe ñaka mikai ngöböre jai”.