Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KAPITULO 8

Ñaka ja di ngwani nekä kwe kukwe tare yebiti ta

Ñaka ja di ngwani nekä kwe kukwe tare yebiti ta

1. ¿Ñobätä nitre Siló tä ulire krubäte?

SAMUEL ie nitre ulire krubäte tä jie ngwandre. Nitre Israel rübare nitre Filistea ben ye ngwane, nitre Israel 30,000 murie ketani köböitibe. Akwa rübare käne kwetre yekänti nitre Israel 4,000 murie ketani. Nitre Siló ye tätre ja muaire krubäte. Monsotre kia aune meritre ñan tändre tätre mräkätre tare kwetre ye muaire: rün, muko kwetre, ngwaitre aune monso kwetre abokän ñaka rükaita jire gwi (1 Sam. 4:1, 2, 10).

2, 3. ¿Kukwe meden käme nuainbare köböite Siló ñaka namanina ütiäte?

2 Kukwe käme nuain nämene ye köböite kukwe tare ne tä nakainkä jatäri. Hofní aune Finehás, Elí monsoitre töi käme krubäte nikani kaja deme nämene tabernáculo yete ye ngwena rü nämene yekänti, ye köböite kukwe ne namani bare. Kaja yebiti mika nämene gare Jehová nämene nitre Israel yebe, yebätä kaja ye tädre kwetre angwane rü ganaindi kwetre nämene nütüre. Akwa kaja mika nämene kä bäri deme yekänti tabernáculo yete, ye ñaka jondron ja kriemikakäre jerekäbe ye kwrere. Angwane, ¿dre nakaninkä? Nitre Filistea nitre Israel ganainbare, Kaja ye diani kwetre jai aune Elí monsoitre ye murie ketani kwetre (1 Sam. 4:3-11).

3 Siklo kabre te Kaja Deme nämene Siló ye nämene juta ye mike ütiäte krubäte. Yebätä nitre Filistea käkwe diani jai namani gare Elí ie ye ngwane, täkärä yete betaninkä timon aune krütani, kä namanina 98 niarabiti. Aune jüde kwe muko murie ketani, ye arabe näire arato krütani monso ngübabätä. Kukwe ne niebare mrä kwe: “Jondron Israel mikaka ütiäte jänikira juta madate”. Ye erere: kaja deme ye ñaka namani kwetre, yebätä kä Siló ye ñaka namanina ütiäte (1 Sam. 4:12-22).

4. ¿Nikwe dre mikai gare jai kapitulo nekänti?

4 Kukwe jökrä ye ñan namani nuäre Samuel kräke raba ruin nie. ¿Tödeka kwe ye käkwe dimikai kä ngwen nüke jai aune nitre ye dimikai kwe ne kwe Jehovakwe kukwe kwin nuaindreta kräketre aune kriemikadre kwe? Kukwe tare raba nakainkä nibätä arato, raba ni mike ulire aune raba tödeka nikwe ngwen di nekä, yebätä ni raba dre mada mike gare jai Samuel yebätä ye ani mike gare jai.

Ja mikani kukwe metre yekri kwe

5, 6. Kä nikani 20 ta yekänti, ¿Biblia tä blite drebätä metrere, aune Samuel dre nuainbare kä ye ngwane?

5 Kukwe namani bare Samuel yebätä, nekänti Biblia tä blite metrere  nitre Filistea ja ngie nuani Arka diani kwetre aune ñokänti bianinta kwetre yebätä. Kä nikani 20 ta ye bitikäre, ni Ngöbö kukwei niekä yebätä blitata bobukäre (1 Sam. 7:2). ¿Kä ye ngwane dre nuainbare kwe? Biblia tä niere nie.

Kukwe tare namani bare nitre Israel yebätä, ¿ye ngwane Samuel käkwe dimikani ño?

6 Biblia tä niere, rübare ye känenkri, “Samuel kukwe niebare ye jatani nemen gare nitre Israel ye jökrä ie” ye tä mike gare nie ni Ngöbö kukwei niekä ye nämene nitre ye tötike mantre jetebe (1 Sam. 4:1). Kä 20 nikani ta ye bitikäre niara nämene sribi ye nuainne jankunu, ñobätä ñan aune nämene nemen juta ketamä ye tuinbiti kä kwatire kwatire te kukwe ükatekäre nitre ye kräke aune tötike nieta Bibliakwe. Ye bitikäre nämene nikenta ja gwirete, kä Ramá yekänti (1 Sam. 7:15-17). Kä nikani 20 ta yete, niara nämene sribire krubäte, nämene nuainne käre ye erere.

Kä nikani 20 ta yete Samuel dre nuainbare ye Biblia ñaka niere, akwa nämene sribire krubäte Jehová mikakäre täte ye gare metre nie

7, 8. a) Kä 20 te Samuel nitre Israel jie ngwani ja di ngöibiti, ¿ye bitikäre dre niebare kwe ietre? b) ¿Samuel kukwe niebare ye nitre kani ngäbiti ño?

7 Elí monsoitre nibu nämene kukwe käme krubäte nuainne, yebätä nitre ñaka namanina tödeke krubäte. Ye köböite, nitre kwati namani ngöbö ngwarbe mike täte raba ruin nie. Samuel nitre Israel jie ngwani kä 20 te ye bitikäre, niebare kwe ietre: “Ja brukwä tätebiti munta näinta Jehová kokwäre angwane, munkwe ngöbö ngwarbe ye dianka mento mun ngätäite aune Astoret üai ye munkwe dianka arato, bätä munkwe ja brukwä mika Jehová aibe mike täte aune niarakwe mun mikai kwäre nitre Filistea kisete” (1 Sam. 7:3).

8 Erametre “nitre Filistea” nämene nitre Israel ngwen ja tare nike. Nitre rükä Israel murie ketani bäsi jökrä, yebätä rüetre ye raba ngwen ja tare nike kwärbe namanintre nütüre. Akwa nitre Israel ye raba näinta Jehová kokwäre aune raba nementa kwäre Samuel niebare ietre. ¿Kukwe mikani täte kwetre? Jän, ñobätä ñan aune ngöbö ngwarbe ye tuanimetre kwetre aune “namanintre Jehová aibe mike täte”. Ni Ngöbö kukwei niekä, yebätä kä namani juto, aune ükaninkrö jökrä kwe Mizpá, kä ye nämene nemenkä kä tokwäre ngwitärikri kä Jerusalén yete. Yete ñaka mröbare kwetre, aune niaratre nämene ngöbö ngwarbe mike täte yebätä ja töi kwitabare kwetre bämikani kwetre Jehovai (mäkwe ñäkä 1 Samuel 7:4, 5 yebätä). *

Nitre Israel ja töi kwitabare käkwe ja ükaninkrö Mizpá, ye ngwane namani tuin nuäre kämikadre nitre Filistea ie

9. ¿Nitre Filistea ja töi mikani dre nuainne aune nitre Israel rüe namani ye ngwane ja namani ruin ño ietre?

9 Akwa nitre Jehová mikaka täte ja ükaninkrö ye namani gare nitre Filistea ie angwane, raba murie kete namani ruin ietre. Nitre Israel ye  rüe namanina nüke ken namani gare ietre angwane, kä jürä namani krubäte bätätre aune Samuel ja di kärädre Ngöböi ribebare kwetre ie. Ye erere ni Ngöbö kukwei niekä ye nuainbare, aune orasion yebe gwaire jondron biani kwe Ngöböi. Niara jämi jondron ye kukwe jökrä Ngöböi angwane nitre Filistea nükani rüre bentre. Akwa Jehovakwe Samuel kukwe nuabare, aune namani rubun krubäte ye bämikakäre, kä kwinbiti “unsulin ngö mikani nemen krubäre nitre Filistea ye rüere” kwe (1 Sam. 7:7-10).

10, 11. a) Jehovakwe unsulin ngö mikani nemen krubäre, ¿ye ñobätä ñaka nemen bare erere namani bare? b) ¿Nitre Filistea nikani rüre Mizpá nitre Israel ben ye ngwane dre nakaninkä?

10 Nitre Filistea dre nuaindre ye ñaka namani gare ietre aune ngitianintre ne kwe ñaka kämikadre. ¿Ñobätä nikaninkä krubäte? Akwa, rüdre ño ye nämene gare kwin nitre yei; unsulin ngö yebätä monsotre kia tä ngitie meye kokwäre ye erere niaratre ñaka nämene ja ngwen. Unsulin ngö namani ja dibiti krubäte o kä “ngö mikani nemen krubäre” kä tokwäte ta yebätä raba ruin nie. O kä mrebe kwinta yete kä ngö namani yebätä raba ruin nie. Ñaka gare metre nie, akwa kukwe ñan tuabare namani bare ye köböire nitre ye namani nuäre kämikadre. Nitre Israel nämene Mizpá nikanintre nitre Filistea ye jiebiti nemen mente krubäte bäsi kä te ruäre nemenkä kä Jerusalén yete (1 Sam. 7:11).

11 Rü namani bare yebiti kukwe nämene nemen bare käne nitre Israel yebätä ye kwitani ja känenkäre kräketre. Samuel nämene sribire kukwe ükatekäre ye ngwane, nitre Filistea kä nitre Israelkwe diani jai ye kwatire kwatire nitre Israel nikani denta jai bobukäre (1 Sam. 7:13, 14).

12. ¿Ñobätä Samuel kädekadeta nitre “kukwe ükaninte kuin metre” ye ngätäite aune drekwe dimikani ye nuainne?

12 Siklo kabre nikani ta ye bitikäre, apóstol Pablo käkwe Samuel kädekaninte nitre kukwe ükatekä aune ni Ngöbö kukwei niekä “kukwe ükaninte kuin metre” ye ngätäite (Heb. 11:32, 33). Samuel nämene kukwe metre nuainne ye ñan aibebätä namani gare, ñakare aune nitre mada dimikani kwe ye erere nuainne arato. Aune ¿drekwe dimikani sribi nämene kisete ye nuainne täte? Kena, ñaka ja di ngwani nekä kwe kukwe tare nämene nakainkä yebätä, ñakare aune ñongwane Jehovakwe kukwe ye ükaite nämene ngübare bätärekä ye ngwane sribi nämene kisete ye nuainbare jankunu kwe. Ne madakäre, töi nämene debe bianbätä ye bämikani kwe. Rü ganainbare kwetre Mizpá ye bitikäre, jä ükaninte kwe kä yekänti Ngöbökwe juta kwe mikani kwäre ye ngwankäre törö (1 Sam. 7:12).

13. a) ¿Ni tö ja ngwain Samuel erere angwane nikwe ja töi mikadre ño? b) ¿Ñongwane ni raba ja di ngwen ja töi mike Samuel erere?

 13 Ni tö kukwe metre nuaindi Jehová okwäkänti angwane, nikwe kukwe ngübadre bätärekä, ja töi mikadre bobre aune debe biandre, Samuel nuainbare ye erere (mäkwe ñäkä 1 Pedro 5:6 yebätä). Aune nikwe ja töi mikadre ne erere ye ni jökrä tä ribere jai, ¿ñan ererea? Samuel nämene bati ye ngwane ja töi mikani kwe ye erere ye käkwe dimikani krubäte, ñobätä ñan aune namanina umbre ye ngwane ja tuabare kwe kukwe bäri tare ben aune namani ulire krubäte nikwe mikai gare jai ja känenkäre ye erere.

“Monsotre mäkwe ñaka näin ji mäkwe yebiti”

14, 15. a) ¿Samuel namanina umbre ye ngwane drekwe mikani ulire krubäte? b) ¿Ñobätä Samuel ñaka monsotre kwe jie ngwani Elí ye erere ni raba niere?

14 Mada bati Samuel kädrieta ye ngwane, niena umbre. Yebätä, monsotre nibu kwe Joel bätä Abías ye kädekani kwe kukwe ükatekä, ne kwe rabadre dimike kukwe ükete nitre ye kräke. Akwa, ngwarbe tö ngwani kwe ietre. Ñaka ja ngwani metre kwetre rün ye erere, ñakare aune nämenentre ni mada mike tuin ngwarbe jai, nitre goire aune kukwe mada käme nuainne (1 Sam. 8:1-3).

15 Bati, nitre umbre Israel kukwe ne niebare Samuel ie: “Monsotre mäkwe ñaka näin ji mäkwe yebiti” (1 Sam. 8:4, 5). ¿Samuel monsoitre nämene jondron nuainne ye nämene gare ie? Biblia ñaka niere. Akwa Elí käkwe monsotre kwe ye mikani bäri ütiäte Ngöbö yebiti ta aune ñaka mäträbare ja dibiti kwe bätätre yebätä mikani ja ngie nuin ye nämene gare ie,  yebätä ja di ngwani kwe monsotre kwe ye jie ngwen kwin (1 Sam. 2:27-29). Ñodre, kukwe käme ñaka kwani Jehovai ni niara kukwei niekä yebätä.

¿Drekwe Samuel dimikani ñaka ja töi mike ulire monsotre kwe ja ngwani käme ye ngwane?

16. ¿Nitre rüne monsoitre ñaka mike täte yei ja ruin ño, aune Samuel kukwe bämikani ye raba niaratre jie ngwen ño aune töi mike jäme?

16 Samuel monsoitre nämene ja ngwen käme namani gare ie ye ngwane ja namani ruin ño ie ye Biblia ñaka niere arato. Akwa kukwe ye tä ni ngwen jakaire, ni mike ulire aune tare krubäte ye gare nitre rüne kwati ie. Kä nengwane nierare monsotre tätre rün mike ngwarbe jai. Ñodre, ni mada mika ñaka täte aune mika ñaka ütiäte ye nuainta kä jökräbiti tibien (2 Tim. 3:1-5). ¿Monso mäkwe ñaka mä kukwe mike täte aune mätä mäträrebätä ye ñaka kain ngäbiti ye tä mä mike ulire? Ye erere angwane, Samuel ja töi mikani ño yebätä mäkwe ja tötikai angwane ye mä jie ngwain aune mä töi mikai jäme. Monsotre kwe ja ngwani käme, akwa yebiti ta niarakwe sribi Ngöbökwe nuainbare jankunu. Mäkwe ngwan törö jai: kukwe niedre ye ñaka monsotre dimikadre akwa ni rüne o meye kukwe kwin bämikadre ye raba mate brukwäte. Yebätä, mäkwe Ngöbö mikadre metre täte ye raba monso mäkwe dimike ye mäkwe ñaka käi kwitaka jabiti. Ne madakäre, mäkwe ja ngwain metre Samuel erere ye käi rabai juto Jehová mä Rün kä kwinbiti yebätä.

“Ni kädeke reire”

17. ¿Nitre umbre Israel käkwe dre käräbare Samuel ie aune namani tuin ño ie?

17 Samuel monsoitre nämene töbike ja aibebätä aune nämene jondron ni madakwe ribere jai yekwe nitre mada töi mikai ño yebätä ñaka töbikabare kwetre. Niaratre nämene ja ngwen käme ye nitre umbre käkwe mikani gare, ye bitikäre ribebare kwetre ni Ngöbö kukwei niekä yei: “Ni kädeke reire ne kwe kukwe ükadrete kwe nun kräke, juta mada jökrä ye erere”. ¿Namani ño Samuel kräke? ¿Matani tarebätä o ja namani ruin ñaka ütiäte ie? Kä kwati krubäte te niara nämene kukwe ükete juta ye kräke Jehová käbiti. Akwa niaratre ñaka tö namanina ni Ngöbö kukwei niekä niara erere yei. ¡Tö namanintre rei tuai ja gobraine, juta mada nämene bäre ye erere! Akwa, ¿jondron käräbare kwetre ye namani tuin ño Samuel ie? Biblia tä niere: “Jondron ye ñaka namani kwin” Samuel kräke (1 Sam. 8:5, 6).

18. ¿Jehová dre mikani gare Samuel ie nitre ñaka mikani ütiäte käkwe kukwe ribebare yebätä?

18 Samuel kukwe ye mikani gare Jehovai angwane Jehovakwe dre niebare ie ye ani mike gare jai: “Nitre tä dre niere mäi ye mäkwe kukwe nua jökrä; ñobätä ñan aune niaratre ñaka tä ja mike mä ye ai rüere, ñakare aune tätre ja mike ti ne ara rüere bätä ñaka niena ti kain ngäbiti rei kwetre ye erere”. Niara ñaka rabadre rubun Jehovakwe mikani gare ie, ñobätä ñan aune metrere Jehová Ngöbö die kri krubäte rüere nitre kukwe ye nuainbare. ¡Ñaka Jehová mikani ütiäte kwetre! Niaratre tö namani rei tuai ja gobraine ye köböite kukwe tare rabai bare bätätre Jehovakwe mikani gare ietre ni Ngöbö kukwe niekä yebiti, akwa namanintre  niere jankunu: “Ñakare, nun tö rei tuai ja gobraine”. Yebätä, Ngöbökwe rei dianinkä kräketre, aune Samuel nämene mike täte käre ye erere, janamene seite keke dokwäbiti (1 Sam. 8:7-19).

19, 20. a) Jehovakwe Samuel juani seite keke Saúl dokwäbiti mikakäre reire, ¿ye ngwane nuainbare töi ñobiti kwe? b) ¿Samuel nitre Israel dimikani ño jankunu?

19 Akwa ¿Samuel kukwei mikani täte rubune kwärä? ¿Namani ulire yebätä ja brukwä ngwani di nekä kwe? Ni kwati rabadre ulire, akwa Samuel ñaka nuainbare. Ngöbökwe Saúl dianinkä nitre ye gobrainkäre ye Samuel kani ngäbiti aune seite kekani dokwäbiti kwe bätä demainbare kwe arato, käi namani jutobätä aune mikai täte kwe bämikani kwe. Ne madakäre, mikani gare kwe nitre Israel ie: “¿Ni dininkä reire Jehovakwe abokän erere, ni mada ñaka jire juta nete ye tuin munye?” (1 Sam. 10:1, 24).

20 Käre Samuel ja töi mikani kwin metre. Ni dianinkä Ngöbökwe ye ja mike ngite ye ñan ai mikani ñärärä kwe, ñakare aune töi meden meden kwin yebätä ja töi mikani kwe. Aune nitre ñaka namani niara mike täte ye kräke rabadre rubun näre akwa ñaka ye erere nuainbare kwe ñakare aune sribi nuainbare kwe Ngöbö kräke kä kwati krubäte te yebätä ja töi mikani kwatibe kwe (1 Sam. 12:1-4). Ne madakäre, sribi biani nuaindre ie ye nuainbare jankunu kwe, ñobätä ñan aune jondron meden raba nitre Israel mike Jehová tuenmetre ye mikani gare kwe ietre aune nübaibare kwe ja ngwen metre. Niaratre ja mikani ngite ye kani ngäbiti ja brukwä tätebiti kwetre, yebätä niarakwe oradre kräketre ribebare kwetre ie. Akwa erametre Samuel niebare ietre: “Tikwe ñaka orasion nuaindre mun kräke angwane, tikwe ja mikadre ngite Jehová rüere, ye abokän erere ti ñaka raba nuainne; aune tikwe mun tötikadre ji kwin aune metre yebiti” (1 Sam. 12:21-24).

Kukwe namani bare Samuel yebätä ye tä mike gare nie ni ñaka rabadre mokrere aune nemen rubun ja brukwäte

21. Ni tö namani sribi tuai jakwe abokän biani ni madai yebätä nita ulire angwane, ¿Samuel kukwe bämikani ye raba ni dimike ño?

21 Mä tö namani sribi tuai jakwe abokän biani ni madai, ¿ye ngwane ja namani ruin ulire mäi? Nikwe ja ngwain Samuel erere angwane, ni ñaka rabai rubun aune ni ñaka rabai mokrere jire chi ja brukwäte (mäkwe ñäkä Proverbios 14:30 yebätä). * Juta Jehovakwe yete, sribi kwin tärä krubäte nitre niara mikaka täte metre ye jökrä kräke, ye nikwe ngwandre törö jai.

“¿Ñongwane mä ñaka rabaira ulire Saúl täte?”

22. ¿Saúl töi meden meden kwin jutuabare Samuel ie?

22 Saúl töi nämene kwin kukwe keta kabre kräke ye jutuabare Samuel ie. Erametre niara namani ütiäte krubäte. Kä jürä ñaka nämenebätä töbätä  aune mika nämene ütiäte jai. Ne madakäre, mikani reire kena ye ngwane töi nämene bobre aune ñaka nämene bike kri (1 Sam. 10:22, 23, 27). Aune, ni jökrä ye erere, niara töi mikani jeñe o törbadre dre dian ja käne ye erere diandre kwe aune ja töi mikadre kwe jondron nuainne ja töi jeñebiti (Deut. 30:19). ¿Töbikadi kwin kwe jondron nuainkäre?

23. ¿Saúl töi meden kwin nianinte kän, aune töi jatani bikabätä kri ye bämikani ño kwe?

23 Akwa ni mikata ütiäte ye ngwane ni töita nemen bikabätä bäri kri, aune ni töi ñaka tärä nemen bobre. Ye erere namani bare Saúl yebätä. Jötrö ngwarbe jatani bike kri aune Ngöbö köböire Samuel nämene kukwe mike gare ye ñaka mikani ütiäte kwe jai. Ñodre, bati ñaka kä ngwani nüke kwe jai aune jondron kukwabare kwe Ngöböi, ni Ngöbö kukwei niekä käkwe ye nuaindi akwa niarakwe nuainbare. Yebätä, Samuel mäträbarebätä aune corona ye ñaka rabai monsotre kwe yekwe mikani gare kwe ie. Kukwe ye rabadre ja töi kräke Saúl ie näre, akwa bäri ñaka Jehová mikani täte kwe (1 Sam. 13:8, 9, 13, 14).

24. a) ¿Saúl rübare nitre Amaleg ben ye ngwane Jehová kukwe niebare ie ye mikani ño ngwarbe kwe jai? b) ¿Mäträbare Saúl yebätä angwane ja töi mikani ño kwe, aune Jehovakwe dre nuainbare?

24 Saúl rüdre nitre Amaleq ben aune jondron kwetre ye gadrete jökrä bätä rei Agag ye kämikadre kwe niebare kwe ie, Samuel ye köböire Jehovakwe mikani gare ie. Akwa, Saúl ñaka rei ye kämikani aune jondron bäri kwin ye ñaka ganinte kwe. Samuel mäträbarebätä ye ngwane Saúl ja töi kwitanina ye gabare kwe. Mäträbarebätä ye kadre ngäbiti töi bobrebiti kwe näre, jerekäbe namani ja kwete ni Ngöbö kukwei niekä yebe, namani kukwe mike jabiti aune ñaka kukwe käme nuainbare kwe namani niere. ¡Ne madakäre ngite kitani kwe nitre mada yebiti! Ñodre, jondron nire bäri kwin ye diani kwe kukwakäre Jehovai namani niere kukwe mikakäre jabiti. Samuel kukwe metre ne niebare ie: “Ngöbö mikadre täte ye bäri kwin jondron kukwata ie ye kräke”. Ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä aune Ngöbökwe dre nuaindi rei yebätä ye mikani gare kwe ie: gobran kwe ye diainkä kän aune ni bäri kwin mikai täte (1 Sam. 15:1-33). *

25, 26. a) ¿Ñobätä Samuel namani ulire Saúl täte, aune Jehovakwe töi ükaninte ño? b) ¿Samuel janamane Jesé gwirete ye ngwane dre namani gare ja töi kräke ie?

25 Saúl ja mikani ngite yebätä Samuel namani ulire krubäte yebätä  dibire ta ñaka kübiabare kwe ja di käräbätä Jehovai. Samuel namani ulire krubäte Saúl täte Biblia tä mike gare. ¡Niarakwe bikabare kri aune ñaka Jehová mikani täte kwe ye käkwe Samuel mikani ulire krubäte! Aune Saúl namani gare ie angwane töi nämene kwin... Ja töi mikani ñaka tuinta jire chi känti kwe. Kukwe ye namani mike ulire krubäte, ye jutuabare Jehovai yebätä töi kwinbiti niarakwe mäträbarebätä: “¿Ñongwane mä ñaka rabaira ulire Saúl täte? Ti abokän ñaka nibira niara kain ngäbiti gobrankäre nitre Israel yebiti. Jondron krotu mäkwe yete seite keke aune nän. Tibike mä juen Jesé nünanka Belén yekänti, ñobätä ñan aune monsoitre kwe ye ngätäite tikwe rei diainkä” (1 Sam. 15:34, 35; 16:1).

26 Jehová ñaka ni kä tibienbätä ngite ye ribere niara töita ño ye mikakäre nemen bare, nitre ye raba mike metre täte matare akwa jetebe ñaka rabadrera nuainne. Niara tä ni denkä ye ñaka tä mike täte angwane tä ni mada känene. Yebätä ni Ngöbö kukwei niekä umbre ye ñaka namanina ulire Saúl täte, aune janamane Belén Jesé gwirete seite kekakäre rei mrä ye dokwäbiti Ngöbökwe niebare ie ye erere. Namani yete angwane Jesé monsoitre kabre jutuabare kwin gobran bä ie. Akwa ñaka nitre bä ye ai mikadre ñärärä kwe Jehová ngwani törö ie (mäkwe ñäkä 1 Samuel 16:7 yebätä). * Mrä mada, David monso bäri köre ye jänükani ie, aune ye dianinkä Ngöbökwe.

Kukwe meden tä ni kisete o tä ni mike ulire yebätä Jehová raba ni dimike namani gare Samuel ie, aune kukwe tare ye bitikäre raba jondron kwin nuainne ni kräke

27. a) ¿Kä namanina krüte Samuel käne ye ngwane drekwe tödeka kwe ye mikani dite? b) ¿Samuel kukwe bämikani yebätä mä töita ño?

27 Kä namanina brai Samuel käne nünankäre ye ngwane, Ngöbökwe David mikani reire Saúl täte ye kwin krubäte namani gare ie. Saúl jatani mokrere aune brukwä namani krubäte, mrä mada ñaka namanina Ngöbö mike täte. Akwa, David töi nämene kwin ye bämikani kwe, ñodre ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä, ja ngwani metre kwe, tödekabare kwe aune Ngöbö mikani metre täte kwe. Kä namanina krüte Samuel käne ye ngwane tödekabare bäri kwe. Kukwe meden meden tä ni kisete o tä ni mike ulire yebätä Jehová raba ni dimike namani gare ie, aune kukwe tare ye bitikäre niara raba jondron kwin nuainne ni kräke. Samuel krütani ye ngwane, nitre jökrä käkwe muaibare. Siglo kwati bäsi te Ngöbö mikani metre täte kwe, yebätä muaibare krubäte. Kä nengwane, ni jökrä Ngöbö mikaka täte raba ngwentari jai arato: “¿Samuel tödekabare ye erere tikwe nuaindi?”.

^ párr. 8 1 Samuel 7:4, 5: “Ye medenbätä, nitre Israel käkwe ngöbö keta kabre Baal aune Astoret üai sribebare ye dianinkä, aune namanintre Jehová aibe mike täte. Angwane Samuel niebare: ‘Munkwe nitre Israel jökrä ükakrö Mizpá, ne kwe tikwe oradre Jehovai mun kräke’”.

^ párr. 21 Proverbios 14:30: “Ni brukwä jäme ye köböire ni ngrabare ye tä kwin, akwa ni nemen mokrere ye abokän tä ni krä ye mike ngütiete”.

^ párr. 24 Samuel käkwe Rei Agag töi käme ye kämikani akwle. Niara aune mräkätre kwe ye ñaka namani mika bä tuin bobre jai. Siklo nikani kabre ta ye bitikäre, “Hamán Agag mräkä”, ye abokän niara mräkäreta raba ruin nie, tö namani juta Ngöbökwe ye gaite (Est. 8:3; tärä nebätä kukwe mada mikata gare kapitulo 15 aune 16 yekänti).

^ párr. 26 1 Samuel 16:7: “Akwa Jehovakwe niebare Samuel ie: ‘Niara bä nuäre aune nga kwin ye ñan ai mika närärä mäkwe, ñobätä ñan aune ti ñaka raba kain ngäbiti. Jondron tuin ni kä tibienbätä ie ye erere Ngöbö ñaka mike tuin jai, ñobätä ñan aune jondron raba tuin ni okwä yei ye aibe tuin ni kä tibienbätä ie; akwa Jehová abokän tä ni brukwä ye mike ñärärä’”