Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KAPITULO 4

“Mä näin mdente, känti ti näin”

“Mä näin mdente, känti ti näin”

1, 2. a) ¿Rut aune Noemí nikani medente ye mike gare aune ñobätä itire itire tätre ulire krubäte? b) ¿Rut aune Noemí tä näin jibiti ye ngwane ñobätä töita ñaka ja erebe?

RUT aune Noemí tä näin gürere ji niken kä kiare Moab yekänti ta. Nengwane tätre kaibe. Kä mikire känti murie mate dite yekänti niaratre ye tuin diore menteni. Kä kite tuin bäri de krubäte Rut ie. Niara tä bie mike ñärärä ye ngwane tä nütüre ja töite, “ora nibira kä känänkäre ja dükara deu”. Tare krubäte kwe yebätä töita kwatibe jondron jökrä nuainkäre niara ngübakäre.

2 Itire itire tätre ja tuin kukwe tare jeñe ben. Kä nikanina kabre ta Noemí muko krütani aune nengwane tä ngobo Mahlón aune Kilión krütani ye muaire. Rut tä ulire krubäte arato, ñobätä ñan aune nämene gure Mahlón yebe. Niaratre nibu tätre näin juta Belén kä Israel ye kokwäre. Niaratre tä näin jabe, akwa itire itire töita ñaka ja erebe. Noemí därebare ye käi kokwäre tä näinta, akwa Rut abokän tä näin kä ñaka gare ie ye kokwäre, mräkätre, juta kwe aune tä nüne ño, arato ngöbö kwekwe ye tunimetre kwe (Rut 1:3-6).

3. ¿Ni tö tödekai Rut erere angwane, kukwe meden ngwantarita abokän nikwe mikadre gare jai?

3 ¿Ñobätä Rut monso bati ye ja töi mikani jondron ñaka nuäre kräke ye nuainkäre? ¿Ñokänti ja di kwani ie nänkäre ja käne aune Noemí ngübakäre? Tödekadre ño ye Rut nünanka Moab käkwe bämikani kwin krubäte, aune kukwe ngwantarita ne mikadre gare jai ye ni dimikai ja ngwen niara erere. (Mäkwe recuadro “ Tärä chi akwa ütiäte krubäte” mika ñärärä arato.) Akwa ye känenkri, ñobätä meritre nibu ye nänbare mente rabakäre Belén ye ani mike gare jai.

Nitre ja mräkäre yebätä kukwe tare namani bare

4, 5. a) ¿Ñobätä Noemí aune mräkätre kwe nikani nüne Moab? b) ¿Kä Moab yekänti Noemí ja tuani kukwe medenbe?

4 Juta chi Moab, känti Rut ngübabare, ye nämene nemenkä kädrikri mar Muerto yekri. Ngutuä mente kwin ngidianinkä järäre krubäte yekänti juta ye nämene. Kä yekänti kri ñaka nämene krubäte, akwa “kä Moab” yekänti nura gwä nämene nemen kwin krubäte, kä Israel nämene känime Moab ken yekänti mrö nika nämene krubäte akwa ye  ngwane arato jondron nämene ere Moab. Ñodre, ye köböire Mahlón aune mräkätre yei Rut namani gare (Rut 1:1, Jonás/Rut, [JR-SBP]).

5 Mrö nika namani krubäte Israel yebätä, Elimélec Noemí muko kä mikaninkä juta kwe yekänti aune nikani nüne Moab muko kwe bätä ngobo nibu yebe. Niarakwe kä mikaninkä ye köböire kukwe kri namani mräkätre kwe ye jökrä kisete ja üairebiti raba ruin nie, ñobätä ñan aune nitre Israel ye rabadre niken käre kä deme Jehová dianinkä yekänti mikakäre täte (Deut. 16:16, 17). Noemí nämene tödeke jankunu, akwa muko krütani ye ngwane namani ulire krubäte (Rut 1:2, 3).

6, 7. a) ¿Ñobätä Noemí namani töbike krubäte monsotre kwe ja mikani gure meritre Moab ben ye ngwane? b) ¿Noemí töbikabare kwin jüdetre kräke ye ñobätä kwin krubäte?

6 Monsotre Noemikwe ja mikanintre gure meritre Moab ben ye ngwane Noemí namaninta ulire raba ruin nie (Rut 1:4). Abrahán nitre Israel mräkä käne ye käkwe ja di ngwani ngobo Isaac muko känene mräkätre kwe ngätäite ñobätä ñan aune nitre ye nämene Jehová mike täte, ye nämene gare Noemí ie (Gén. 24:3, 4). Ne madakäre, Kukwe biani Moisés ie yebiti mikani gare nitre Israel yei, niaratre ñaka rabadre monsotre kwetre brare aune merire ye tuenmetre ja mike gure nitre juta madate ben, ñobätä ñan aune rabadre juta Ngöbökwe töi mike jondron ngwarbe mike ngöböre jai (Deut. 7:3, 4).

7 Akwa yebiti ta, Mahlón aune Kilión ja mikani gure meri nibu Moab ben. Noemí nämene töbike aune ulire kukwe yebätä raba ruin nie, akwa ja di ngwani kwe ja töi mike kwin jüde Rut bätä Orpá kräke aune tarere. Ja känenkäre jüde nibu ye käkwe Jehová mikai täte yei nämene tö ngwen raba ruin nie. Ye erere o ñakare, akwa gare nie jüde nibu nämene niara tarere krubäte. Nimätre nämene ja kete kwin ye käkwe dimikani Mahlón aune Kilión krütani ye ngwane. Rut aune Orpá monsoi jämi nemen jire iti angwane, muko krütani drekebe ngwarbe (Rut 1:5).

8. ¿Jehová töi meden meden kwin käkwe Rut töi mikani ñan krütare?

8 Rut muko krütani ye ngwane, ¿kukwe mika nämene täte kwe ye käkwe dimikani? Ñakare raba ruin nie. Kä Moab yekänti ngöbö ngwarbe keta kabre mika nämene täte, ye ngätäite ngöbö Kemós ye mika nämene täte metrere (Núm. 21:29). Nitre Moab nämene monsotre kia kukwe ngöbö ngwarbe yei, ye tä mike gare kukwe ngwarbe mika nämene täte kwetre yebiti jondron käme krubäte nuain nämene käre kä ye näire. Akwa ¡Ngöbö nitre Israelkwe ye ñaka ye erere! Jehová tä ni tarere aune ni mike tuin bobre ño jai ye Mahlón o Noemí driebare Rut ie ye käkwe töi mikani ñan krütare raba ruin nie. Jehová ñaka tö namani nitre niara mikaka täte ye tuai ja mike täte kä jürä yebätä, ñakare aune tare kwetre yebätä (mäkwe ñäkä Deuteronomio 6:5 yebätä). * Rut  muko krütani ye ngwane, ja ketabare bäri kwe Noemí ben raba ruin nie. Ngöbö dite krubäte, jondron sribebare kwin krubäte kwe aune tä juta kwe tarere ño bätä mike tuin bobre jai yebätä Noemí nämene blite Rut ben angwane, niara nämene bie kukwe nuin ye ni raba bämike ja töite.

Kukwe tare namani Rut kisete ye ngwane ja di käräbare kwe Noemí ie

9-11. a) ¿Noemí, Rut aune Orpá ja töi mikani dre nuainne? b) ¿Kukwe tare namani bare niaratrebätä ye tä dre driere nie?

9 Dre nämene nakainkä Noemí käite ye tö nämene gai. Jehovakwe juta kwe dimikani yebätä mrö nika ñaka namanina Israel namani gare ie, ni jondron rürübäinkä köböire kukwe ye namani gare ie raba ruin nie. Belén ye namaninta ütiäte kä ye ererebätä, ye abokän “Ban Jue” gärätä. Yebätä Noemí ja töi mikani nikenta ja käite (Rut 1:6).

10 ¿Rut aune Orpá käkwe dre nuain? (Rut 1:7.) Niaratre yebätä kukwe tare krubäte namani bare ye käkwe mikani ja kete bäri kwin bie yebe. Noemí nämene jondron kwin nuainne ni mada kräke aune nämene tödeke krubäte Jehovai, ye meden namani tuin kwin Rut ie. Yebätä, mrä mada, meritre nimä kän muko krütani, nikanintre gwairebe kä Judá ye kokwäre.

11 ¡Tärä chi Rutkwe ye tä kukwe keta kabre ütiäte driere nie! Ñodre, kukwe tare tä nemen bare ni jökräbätä, nitre kwin aune nitre käme yebätä ye tä mike gare nie arato (Ecl. 9:2, 11). Kukwe ye tä kukwe mada ütiäte driere ja töi kräke nie arato: ni mräkä tare nikwe krütadre nikän angwane, nikwe ja di kärädre nitre madai, akwa metrere, nitre tä näin Jehová kokwäre ja kriemikakäre yei ja di kärädre, Noemí ja di käräbare Jehovai ye erere (Prov. 17:17).

Rut ni mada tarebare erametre

12, 13. ¿Ñobätä Noemí tä Rut aune Orpá juenta ja gwirete, aune niaratre dre nini ie?

12 Meritre nimä kän muko krütani ye tä näin jankunu ji ngrabare angwane, kukwe mada tä Noemí mike töbike. Tä töbike meritre nibu bati tä näin ben yebätä, meritre yekwe niara aune ngobo nibu ye tare krubäte. Ñaka tö tuai ja tare niketre jankunu. Meritre ye käkwe jondron kwetre ye tuanemetre jökrä aune rikadre niarabe Belén angwane, jondron ñaka kwe biankäre ietre ye gare kwin ie.

13 Kä ñaka nü Noemí ie kukwe yebätä aune ribeni kwe ietre: “Mun nänta jirekäbe ja gwiriete mun meye känti. Munkwe ti ngobo mrö tarebare,  erere munta ti tarere arato, ye kwrere Ngöbö raba mun tarere amne raba mun die mike abko ie ti tö”. Ne madakäre, Jehovakwe niaratre ie muko kwin biandre aune nünandreta kwin kwetre ie niara tö namani niebare kwe ietre. Biblia tä niere ja käne: “Demainbare kwe. Akwa Noemí jüde abko nikaninbe müen”. Noemí töi kwin krubäte ni mada kräke aune mantiame yebätä Rut bätä Orpá tä tarere krubäte ye gare kwin nie. Ñodre, monsotre nibu ye ñaka tö namani niara tuainmetre yebätä ja dibiti niebare kwetre ie: “Nun ñan tö näinta [...] nun näin mabe nebeta ma gwiriete” (Rut 1:8-10JR-SBP).

14, 15. a) ¿Orpá nikaninta dre dre ie? b) ¿Noemí dre nini Rut ie ne kwe rikadreta ja käite?

14 Akwa Noemí ñaka ja di ngwani nekä. Niara ñaka raba Rut aune Orpá dimike krubäte kä Israel yekänti mikani nüke gare kwe ietre, ñobätä ñan aune niara muko ñaka ngübakäre aune monsoi ñaka nämene ja mikakäre gure niaratre ben. Ne madakäre, kukwe ye ükaite ja känenkäre ie niara ñaka tö ngwen. Niara ñaka raba jüde nibu ngübare yebätä tä töbike krubäte nini kwe arato. Kukwe ye nü gare kwin Orpá ie: ja mikadrete kwe Moab ye bäri kwin kräke, niara meye aune mräkätre mada tä jiebäre yete. Niarakwe ja mikadrete Moab ye bäri kwin nibi tuin ie. Yebätä, töi ulire krubätebiti bie demaini kwe aune nikita ja jiebiti (Rut 1:11-14).

15 ¿Aune Rut? ¿Noemí kukwe niebare ye käkwe töi kwitani? Ñakare. Rut käkwe ja mikaninte Noemí ben Biblia tä mike gare. Noemí nikira jibiti, akwa Rut tä näin jiebiti gari kwe angwane, Orpá “nikirate ja käite amne, nikirate ngöbö kwekwe miketa ütiäte jae” aune Rut rikadre Orpá jiebiti tä ribere ie (Rut 1:15JR-SBP). Noemí kukwe niebare ye tä kukwe ütiäte mike gare nie: Orpá ñan nikaninta juta kwe ye aibe känti, ñakare aune nikaninta “ngöbö kwekwe” yei arato. Niara nikaninta ngöbö Kemós aune ngöbö mada ngwarbe ye mikakäre täte. ¿Rut ja töi mikani ye erere arato?

16-18. a) ¿Rut kukwe meden niebare ja tare erametre ye bämikakäre? b) ¿Rut ja töi mikani dre nuainne nämene bie tarere erametre yebätä? (Rut aune Noemí bämikani ye mäkwe mika ñärärä arato.)

 16 Rut tä Noemí aune Ngöbö Noemikwe ye tarere krubäte. Yebätä dre nuaindi kwe ye gare kwin ie. Nebe kaibe Noemí ben ji ngrabare kä mününe teta ye ngwane, miri ñärärä kwe aune nini kwe ie: “Makwe ñan ti juantarita mda. [...], tikwe kä mikarekä mabtä, ye makwe ñan ribe mda tie, ñobtä ñan angwane ma näin mdente, känti ti näin siba mabe. Erere arato, ma rabadi nüne mdente, känti tikwe nünandi. Ma Mräkä rabadi ti mräkäre, Ngöbö makwe abko rabadi Ngöböre tikwe. Mdakäre abko, ma krütadi amne doboi mikadi mdente, ye känti ti krütadi amne ti doboi mikadre abko, ie ti tö, akwa nane tikwe kä mikarekäta mabtä, ne angwane Dänkin Ngöbö tikwe, ie ti raba ngite ma dokwäre. Akwa ni krütadre aibe käkwe ni diandikä jene jene” (Rut 1:16, 17JR-SBP).

“Ma Mräkä rabadi ti mräkäre, Ngöbö makwe abko rabadi Ngöböre tikwe”

17 ¡Kukwe kwin krubäte ngwankäre törö jai! Ye erere, Rut kukwe niebare ye bitikäre kä nikanina mil krämä ta abokän ngwan täbe törö jai kä nengwane. Kukwe ye tä ja tare erametre bämike. Rut tä Noemí tarere krubäte aune erametre yebätä töita kwatibe näin kä jökrä känti niarabe. Gata ye aibe rabadre denkä jene jene. Rut namanina juto nünankäre juta Noemikwe yete aune dre dre nämene gare ie kä Moab yekänti ye jökrä tuametrekäre, bätä ngöbö kwekwe ye arato. Niarakwe ñaka ja ngwani Orpá ye erere, ñakare aune töi namani ja brukwä tätebiti Jehová, Ngöbö Noemikwe ye mikai täte. *

18 Ye erere nibutre nikita jibiti kä mente ye kokwäre nemen Belén. Niaratre nänbare bämän krati näre nieta. Akwa niaratre nibu nikani jabe ye käkwe dimikani kä ngwen nüke jai kukwe tare yebätä raba ruin nie.

19. ¿Rut ni mada tarebare erametre ye erere mä raba nuainne ño mä mräkätre, ja ketamuko mäkwe yebe aune konkrekasionte?

19 Kä nengwane ja tare nikata krubäte ye ngätäite nita nüne. Biblia tä niere ye erere, “kukwe [...] nakenkä taretare krübäte” kä nengwane, känti nita ja tuin kukwe tare keta kabre ben (2 Tim. 3:1). Yebätä kä nengwane bäri nikwe ja taredre erametre, Rut nuainbare ye erere. ¿Ja tare erametre ye abokän nuaindre ño? Nita nüne nitre töi käme ngätäite akwa ja tare erametre ye tä ni töi mike kukwe kwin nuainne. Nire töi ye erere ye tä ja ngwen metre nire tareta kwe yei aune ñaka tuenmetre kukwe meden rabadre bare ye jökräbiti ta. Ja tare erametre ye ütiäte krubäte nitre gure, nitre ja mräkäre, ja ketamuko ye kräke aune konkrekasionte arato (mäkwe ñäkä 1 Juan 4:7, 8, 20 yebätä). Nikwe ni mada taredi ne erere angwane, ni tädi ja ngwen Rut erere.

 Rut aune Noemí namani Belén

20-22. a) ¿Noemí nünanbare Moab ye ngwane dre namani barebätä? b) ¿Ñobätä Noemí ñaka tä töbike kwin ja tare nikata kwe yebätä? (Mäkwe Santiago 1:13 mika ñärärä arato.)

20 Ni mada tare erametre nikwe niedre ye ñaka ja erebe nikwe bämikadre yebe. Rut nämene Noemí aune Jehová tarere erametre ye bämikani kwe, niarakwe ja mikani Ngöbö yekri. Nuainbare ño kwe ani mike gare jai.

21 Mrä mada meritre nibu muko krütani ye namani Belén, kä ye nemenkä 10 kilómetros (6 millas) mötörikri kä Jerusalén yete. Noemí namaninta käi namani juto krubäte nitrebätä ye tä mike gare niara aune mräkätre ye nämene gare bäsi nitre jökrä ie juta chi yekänti. Meritre namani niara mike ñärärä kwin aune namanintre ngwentari jai: “¿Noemí abko nüketa yera?”. Erametre, kä kwati krubäte te niarakwe ja tare nikabare kä Moab yekänti ye käkwe bä ye kwitani aune namanina tuin umbre krubäte (Rut 1:19JR-SBP).

22 Kukwe tare namani bare Noemibätä ye mikani gare jökrä kwe mräkätre aune nitre nämene nüne mekera niara bäre yei. Niara kä ye kwitadre aune kädekadre Mará niebare kwe, Noemí ye abokän “kä nuäre” gärätä, aune Mará ye abokän “ni moto romon” gärätä. ¡Tä ulire krubäte! Job erere, Jehová tä niara mike ja tare nike krubäte nütüta kwe (Rut 1:20, 21, JR-SBP; Job 2:10; 13:24-26).

23. ¿Rut töita drebätä aune Ngöbökwe Kukwe biani nuaindre nitre Israel ie yekänti kukwe meden ükaninte nitre bobre dimikakäre? (Mäkwe nota mika ñärärä arato.)

23 Bätärekä jatäri Noemí aune jüde jatani nüne nitre nünanka Belén ye erere, aune Rut ja ngübadi ño aune Noemí ngübadi ño kwe yebätä namani töbike. Jehovakwe Kukwe biani nuaindre nitre Israel ie yekänti blita nämene cebada bäi ükakrö yebätä namani gare ie, ye kukwe kwin ükaninte nitre bobre dimikakäre. Cebada öta nämene ye ngwane nitre nämene niken nitre cebada ötaka ye jiebiti cebada bäi mikate nämene ye ükakrökäre ja kräke. Cebada nöka nämene abokän nämene nirien tire kräbäre aune kä kräte ye nitre nämene ükökrö jai arato (Lev. 19:9, 10; Deut. 24:19-21). *

24, 25. ¿Rut namani Boaz käite ye angwane dre nuainbare kwe, aune jondron ngwä bäi ükakrö nämene ño tirete?

 24 Cebada ükakrö käi nükani (ye abokän sö abril yebätä kalendario nikwe kä nengwane ye ererebätä). Rut nikani tirete ne kwe tuanemetre sribire. Batibe namani tire Boazkwe yete, Boaz ngwian bökäne bätä kä ere kwe, niara abokän Elimélec tukwe mräkä, Noemí muko. Rut raba niken cebada bäi ükökrö, akwa niara tuanemetre nuainne ribebare kwe monso bati nitre sribikä ngübabitikä yei. Ni ye käkwe tuanimetre nuainne, aune Rut namanina sribire (Rut 1:22–2:3, 7).

25 Nitre cebada ötaka nämene cebada tikekä hoz (ngitra) yebiti angwane, Rut nämene näin jiebiti. Nitre nämene cebada tuenmetre o mikete ye niara nämene ükökrö, nämene cebada ngwä ye mäkete jabätä biti nämene niken ngwena munuankäre. Sribi ye nämene nitre mike nainte krubäte bätä ñänä nämene kite ngire ye ngwane nämene nemen bäri ñaka nuäre nuaindre. Yebiti ta, Rut ñaka nämene ja töi mike jondron mada nuainkäre aune nämene nünenkä ja krübärie ye aibe sökatekäre bätä mrökäre “gwi”, ye abokän kä ja dükakäre kä tibote nitre sribikä yei gärätä raba ruin nie.

Rut nämene sribi ñaka ütiäte nuainne dekä nememe dere ja kräke aune Noemí ngübakäre

26, 27. ¿Boaz töi nämene ño, aune Rut mikani tuin ño kwe jai?

26 Rut käkwe ñaka kukwe ye nuainbare nitre töi mikakäre jabätä. Akwa jutuabare Boaz ie angwane, niara ye abokän nire ngwanintari kwe ni nitre sribikä ngübabitikä yei. Boaz niena umbre, tä tödeke aune Ngöbö tarere krubäte. Nämene nemen sribikänti ye ngwane nämene köbö kwin ne niere nitre sribikä kwe yei: “¡Dänkin Ngöbö raba munbe!”. Aune nitre ruäre ye sribikä yete o juta madate, abokän nämene kukwe ye erere niere ie arato. Rut jutuabare Boaz ie angwane tö namani dimikai aune jondron kwin nuainbare kwe kräke, ni rüne tä nuainne ngängän kwe kräke ye kwrere (Rut 2:4-7JR-SBP).

 27 Ñodre, “ti ngängän” niebare kwe ie aune rabadre jankunu cebada bäi ükökrö tirete bätä tädre monsotre merire bati cebada ötaka ye ken ne kwe nitre brare sribikä käkwe ñaka nikadre niebare kwe ie. Ne madakäre, nämene mrö biamana ie kwetadre ñänä ruäre (mäkwe ñäkä Rut 2:8, 14 yebätä). * Akwa metrere kukwe kwin niebare kwe ie aune dimikani kwe. ¿Ñobätä?

28, 29. a) ¿Rut nämene ja ngwen ño yebätä dre niebare? b) ¿Ni raba Jehová känene ño ja kriemikakäre?

28 Rut nünanka juta madate, se ñobätä Boaz namani kukwe kwin nuainne krubäte kräke ngwanintari kwe ie. Rut dre dre nuainbare Noemí kräke ye jökrä nämene gare Boaz ie niebare kwe ie. Noemikwe jüde tare kwe ye kädriebare kwin meritre Belén yebe. Ne madakäre, Rut ja töi mikani kwatibe Jehová mike täte nämene gare Boaz ie arato, ñobätä ñan aune niebare kwe ie: “Dänkin Ngöbö nun iraelitakwe, ie mata ja di kärere jakrä, ye käkwe sribi makwe ye ütiä bian jökrä mae” (Rut 2:12JR-SBP).

29 Erametre Rut Jehová känänbare ja kriemikakäre, chochi tä ja krien meye ngwike täni ye kwrere. Boaz kukwe kwin niebare Rut ie ye käkwe dimikani krubäte aune debe biani kwe ie ja brukwä tätebiti. Mröbare kwe ye bitikäre, nikani sribire jankunu nükebe dere (Rut 2:13, 17).

30, 31. Rut ja di ngwani sribikäre, debe biani kwe aune nitre mada tarebare erametre kwe, ¿ye tä dre driere nie?

30 Rut tödekabare köböire jondron kwin nuainbare kwe ye tä kukwe kwin bämike ni jökrä kräke, metrere kä nengwane känti ngwian aune jondron ñaka krubäte nikwe. Nitre mada käkwe Rut dimikadre ye nämene gare ie, ye medenbätä jondron jökrä bian nämene ie yebätä nämene debe bien. Sribi ñaka ütiäte nuain nämene kwe dekä nememe dere akwa ñaka namani jakaire nuainne bie tare kwe ye ngübakäre. Ne madakäre, ño niara raba ja ngübare sribikäre aune nitre töi kwin ben niebare ie ye erere nuainbare kwe. Akwa metrere, nire raba niara kriemike ye ñaka käi kwitaninkä kwe jabiti: Jehová, niara Rün aune Kriemikaka.

31 Rut nitre mada tarebare erametre, ja töi mikani bobre kwe, ja di ngwani sribikäre kwe aune debe biani kwe nitre madai. Ye erere nikwe nuaindi angwane, tödeka nikwe ye käkwe nitre mada töi mikai ja ngwen ye erere arato. Akwa, ¿Jehovakwe Rut aune Noemí ngübabare ño? Kapitulo mada yebätä nikwe mikai gare jai.

^ párr. 8 Deuteronomio 6:5: “Aune mäkwe Jehová Ngöbö mäkwe ye taredre ja brukwä tätebiti, ja nire tätebiti aune ja di tätebiti”.

^ párr. 17 Rut ñaka “Ngöbö” niebare jerekäbe, nitre nünanka juta madate käkwe nuaindre ye erere, ñakare aune niarakwe Jehová kädekaninte arato kä kwe yebiti, kukwe ye ütiäte krubäte. La Biblia, de Salvatore Garofalo yebätä, nieta: “Rut Yavé [o Jehová] kädekaninte nämene ja ngwen metre ie mikakäre gare ye ngwane, bämikani kwe niara namanina juta Israel yekri”.

^ párr. 23 Kukwe ükaninte ne kwin krubäte ni mada dimikakäre, ye erere Rut ñaka nämene tuin nemen bare kä Moab yekänti. Kä Oriente Próximo kirabe yekänti meri kän muko nämene krüte ye mika ñaka nämene ütiäte. Tärä keteiti kukwe mikakäre gare tä niere: “Meri kän muko nämene krüte ye bitikäre monsotre kwe aibe nämene dimike. Meri ye monsoi ñaka nämene angwane, nämene ja rürübäine sribikäre klabore, ja mike gure bati bati ngwian ganainkäre o nämene krüte”.

^ párr. 27 Rut 2:8, 14, (JR-SBP): “Bookwe Rut käräbare, bti niebare kwe ie: [...] Ma ñan rika sebada bäi ükekrö jire chi tire mdate. Ma raba jirekäbe sribikä merire merire tikwe nokobe ketatibe nete. Yebti mrödre ñänä ruäre käi nükani angwane, Bookwe Rut käräbare, bti niebae kwe ie: Jakwe ban den jae nete. Makwe mika uba döi dime nokote jakrä, niebare Bookwe ie”.