Känändre nekänti

Känändre página mada yekänti

Indice yete känändre

Testiko Jehovakwe

ngäbere

Mäkwe tödeka niaratre erere

 KAPITULO 15

Juta Ngöbökwe kriemikani kwe

Juta Ngöbökwe kriemikani kwe

1-3. a) ¿Ñobätä kä jürä namani Ester yebätä nänkäre muko kwe ye ngwärekri? b) ¿Kukwe meden ngwantarita nikwe mikai gare jai?

ESTER kite nemen ju kri gobrankwe tä juta Susa yekänti ye ngwane tä ja di ngwen ja töi mike jäme. Akwa ye ñan nuäre kräke, ñobätä ñan aune ju ye sribebare kri krubäte. Ladrillo jükani bä nuäre krubäte, toro ngwikebiti, lion aune ni buko kitaka bämikani gwita tibien, üra dätebare bä nuäre jäbiti aune jondron bätäkä ngwarbe krikri bä sribebare tuin menteni. Ju kri ye tuin bä nuäre krubäte, kä ükaninte kwata kri yebiti sribebare ngutuä Zagros ye ken, ñö ngwenbrere Coaspes ye tä nen bäre. Kä ükaninte kwin krubäte ni ju bökänkä ye käikitakakäre, yekänti ta Ester näin blitakäre Asuero ben, Asuero tä ja kädeke “rei kri”. Aune ni ye ara Ester muko.

2 Akwa, rei ye töi ñaka kwin jire, meri Judea tödekaka krubäte Ester erere, töi ñaka raba nemen ja mikabätä gure ni ye erere ben. * Abrahankwe muko kwe Sara ye kukwe nuadre niebare Ngöbökwe ie ye erere nuainbare kwe töi bobrebiti, ye erere Asuero ñaka ja ngwen jire (Gén. 21:12). Ester nämene Ngöbö Jehová mike täte akwa muko kwe yei Jehová aune Kukwe biani kwe nitre Judea ie ye ñaka nämene gare jire. Akwa nitre Persia kukwe meden meden ükaninte ye gare kwin ie, ñodre: nire kärä ñaka akwa rikadre rei känti ye ñäkäita aune muko kwe bikera kukwe ye erere nuainne. ¡Nire ñaka kukwe ye mikadre täte angwane murie ketadre! Akwa yebiti ta Ester tä näin ju kri yekwäre aune rei tä täkäni küräte ye ngwärekri rabai, niara murie keta raba ye gare ie (mäkwe ñäkä Ester 4:11; 5:1 yebätä). *

3 Meri tödekaka krubäte ye murie keta raba, ¿akwa ñobätä tä kukwe ye nuainne? ¿Niara kukwe nuainbare ye tä dre driere nie? Ye mikakäre gare jai, ñokänti namani reina Persia yebätä ani ja tötike.

 Dre mikata gare Ester yebätä

4. ¿Ester nämene chi ye ngwane dre gare niarabätä nie, aune ñokänti namani nüne ngwaikrä Mardoqueo yebe?

4 Monso Ester namani uli. Rün aune meye yebätä kukwe ñaka gare krubäte nie, niara kädekani kwetre Hadassá ye aibe gare nie, kri mirto ye kädekata Hadassá hebreore, kri ye bä nuäre aune blü ngwen. Niaratre krütani angwane, Mardoqueo niara ngwaikrä töi kwin namanina umbre krubäte akwa Ester namani tuin bobre ie, aune nikani ngwena nüne jabe. Ye ngwane ngübabare kwe ngängän kwe ye erere (Est. 2:5-7, 15).

Mardoqueo yebätä ngängänkrä käi namani juto

5, 6. a) ¿Mardoqueo Ester tötikani ño? b) ¿Mantre jetebe Ester aune Mardoqueo nämene nüne ño?

5 Mardoqueo aune Ester jänikani ngite yebätä nämene nüne juta Persia yete, niaratre nämene Ngöbö aune Kukwe biani Moisés ie nitre Judea kräke ye mike täte, yebätä nämene tuin ngwarbe kä yekänti. Erametre, Ngöbö Jehová ie ni tuin bobre käkwe juta kwe mikani kwäre aune nuainta kwe bobukäreta, yebätä Mardoqueo nämene blite Ester ben ye köböire Ester jatani tarere bäri (Lev. 26:44, 45). Yebätä niaratre nämene ja kete kwin aune ja tarere metre kwärikwäri.

6 Mardoqueo nämene sribire ju kri gobrankäre juta Susa yekänti, niara nämene täke jukwebätä nitre mada sribikä rei kräke yebe (Est. 2:19, 21; 3:3). Ester nämene bati ye ngwane nämene sribi meden nuainne ye mika ñaka gare kwin, akwa niara nämene ngwaikrä kwe ye ngübare aune ju kwe ngübarebiti. Ju ye nämene ñö kwäräkri nitre bobre nämene nüne yekänti. Nitre jondron sribekä orobiti aune ngwianbiti bätä nitre jondron rürübäinkä nämene jondron mike rürübäinkäre Susa, yekänti niara tö nämene näin raba ruin nie. ¡Jondron ütiäte ye rabai kwe ja känenkäre mantre jetebe ye nire nämene nütüre! Dre nämene ja känenkäre niara kräke ye ñaka nämene gare jire ie kä ye ngwane.

“Nämene tuin [...] bä nuäre krubäte”

7. ¿Ñobätä Vasti dianinkä, aune ye bitikäre dre namani bare?

7 Bati, kukwe namani gare kä jökräbiti juta yekänti: ¡kä namani nokwre gobran jue yete! Bieta kri nuain nämene yete, nitre bäri  ütiäte nämene vino ñain aune mrö bänänte kwete, ye ngwane Asuero ni juani reina bä nuäre Vasti ye kärere, Vasti ye nämene meritre mada ben bieta nuainne kä madakänti, aune ñaka nikani Asuero känti. Rei namani rubun krubäte. Ja namani ruin ngwarbe ie, rabadre dre nuainne meri ye mikakäre ja ngie nuin ngwanintari kwe nitre sribikä kwe yei. Mrä mada, sribi dianinkä kän kwe aune ja töi mikani kwe reina mada mike täte. Nitre sribikä niara kräke nikani meritre bäri bä nuäre kaibe deme känene juta yete, ye ngätäite reikwe ja muko mrä diainkä (Est. 1:1–2:4).

8. a) ¿Ñobätä Mardoqueo namani ngwaikrä ye töibikaire raba ruin nie? b) Biblia tä mike gare ye erere, ¿ni bä nuäre yebätä nikwe ja töi mikadre ño? (Mäkwe Proverbios 31:30 mika ñärärä arato.)

8 Mardoqueo ie ngwaikrä ye jatani tuin nirien angwane, kä namani jutobätä aune namani bäri tare kwe: ñobätä ñan aune Ester namanina ünä bätä bä nuäre krubäte. Ñodre, “monso ye nämene tuin kwin ngrabare bätä bä nuäre krubäte” nieta Bibliakwe (Est. 2:7). Akwa, Mardoqueo nämene töbike krubäte arato raba ruin nie. Biblia tä mike gare metre ye erere, ni bä nuäre ye ñan ai bäri ütiäte. Nire käkwe ñaka ja ngwandre töbätä bätä ja töi mikadre bobre angwane, ja raba nemen ruin ütiäte ie aune raba bike kri (mäkwe ñäkä Proverbios 11:22 yebätä). * ¿Ye erere rabai bare Ester yebätä? ¿Bä nuäre yebätä ja rabai ruin bäri ie? Ja känenkäre rabai gare.

9. a) ¿Nitre sribikä rei kräke yei Ester jutuabare angwane dre nuainbare kwetre, aune ñobätä ñaka namani nuäre Mardoqueo kräke? b) ¿Ñobätä Mardoqueo Ester tuanimetre ja mäkete ni ngöbö ngwarbe mikaka täte ben? (Mäkwe recuadro mika ñärärä.)

9 Nitre sribikä Asuero kräke yekwe Ester bä nuäre ye tuani angwane, jänikani kwetre rei ye gwirete ñö kwäräkri ju kri gobrankäre yete (Est. 2:8). ¡Mardoqueo namani ulire krubäte täte! Mardoqueo nämene tarere ngängän kwe ye erere... Ni reire akwa ngöbö ngwarbe mike täte ye erere ben niara ñaka tö namani tuai ja mike gure, akwa ñaka namani nuaindre kräke. * Erametre, dianka jämi kän ye känenkri kukwe ütiäte niebare kwe ie, aune Ester ñaka kukwe ye käi kwitaikä jire jabiti. Ester nikani juta Susa yekwäre angwane, dre rabai barebätä aune nünandi ño kwe kä yekänti yebätä namani töbike jankunu.

“Nitre [...] jökräbätä nämene mate kwin”

10, 11. a) ¿Meritre nämene ja ngwen Ester okwäkänti ye raba niara töi mike ño? b) ¿Mardoqueo nämene ngwaikrä töibikaire ye ñokänti gare nie?

10 Batibe, Ester namanina nüne nitre jenena ngätäite aune kä ñaka gare ie yekänti, meritre bati kwati juta kri Persia yekänti  jänükani ye ngätäite niara namani arato. Meritre ye töi jene jene, jondron jene jene nuainne bätä blite kukwe jene jenebiti. Ni sribikä kädeka nämene Hegai ye nämene meritre jökrä ye ngübarebiti, meritre ye dätedre bä nuäre aune seite rä mane yebiti bäsökadre ngrabare kä kwati te ye erere nämene nuainne (Est. 2:8, 12). ¿Niaratre ngüba nämene kwin krubäte yebätä ja nämene ruin ño ietre? Meritre mada ye namani bike bike bätä namani bike bäri ni madabätä, aune ja namani ruin bäri bä nuäre ietre. ¿Ye erere Ester ja töi mikani arato?

11 Erametre, Mardoqueo ñan tö namani ngwaikrä tuai ja tare nike yebätä nämene töibikaire krubäte. Biblia tä niere erere, mantre jetebe nämene niken meritre jue yete, Ester nämene tua ño ye mikakäre gare jai (Est. 2:11). Aune nitre sribikä nämene kukwe mike gare ie yebätä ja nämene nemen ruin kwin ie aune kä nämene nemen jutobätä. ¿Ñobätä?

12, 13. a) ¿Nitre nämene Ester bäre ye namani töbike ño niarabätä? b) Ester abokän Judea akwa ñaka mikani gare kwe ye namani gare Mardoqueo ie angwane, ¿ñobätä kä namani jutobätä?

 12 Ester töi nämene kwin krubäte yebätä Hegai nämene ja töi mike kwin kräke. Arato, meritre mikani ni kükü kwe sribire kräke aune kä bäri kwin biani kwe ie meritre jue yete. Ne madakäre Biblia tä niere: “Nitre nämene Ester tuin ye jökräbätä nämene mate kwin jankunu” (Est. 2:9, 15). ¿Ñobätä nämene mate kwin nitre jökräbätä? ¿Bä nuäre krubäte yebätä? Ñakare. Niara nuäre ye ñan aibebätä ñakare aune nämene ja ngwen kwin krubäte yebätä.

Ja töi mikadre bobre aune ja ngwandre töbätä ye bäri ütiäte ni bä nuäre yebiti ta nämene gare Ester ie

13 Biblia tä dre niere ye ani mike ñärärä: “Ester nünanka juta medente aune mräkätre kwe ye ñaka mikani gare jire kwe, ñobätä ñan aune ñaka mikadre gare kwe Mardoqueo niebare ie” (Est. 2:10). Mikata gare ne erere, niara Judea ye ñaka mikadre gare kwe ngwaikrä niebare ie, ñobätä ñan aune nitre sribikä gobran Persia ben ye ñaka  nämene nitre mada kain ngäbiti kwin. Yebätä, niara ñan nämene ben yete, akwa Ester nämene ja ngwen töbätä aune kukwei mike täte. ¡Mardoqueo yebätä kä namani juto krubäte!

14. ¿Monsotre kä nengwane raba ja ngwen ño Ester ye erere?

14 Kä nengwane, nitre rüne aune nitre monso ngübaka ñaka tä monsotre ken, akwa monsotre tä kukwei mike täte kä jökrä ngwane, ye käita nemen juto krubäte bätätre. Ruäre ngwane tätre nitre töi käme, ja mikaka gure bati bati o rubun krubäte ye ngätäite, akwa niaratre ñaka ja ngwen nitre ye erere aune tätre kukwe kwin erere nuainne. Ñakare aune, töita kwatibe ja ngwanbätä metre. Monsotre tätre ja ngwen Ester erere, ye kätä kä mike juto krubäte Rün kä kwinbiti yebätä (mäkwe ñäkä Proverbios 27:11 yebätä). *

15, 16. a) ¿Ñokänti Ester namani tuin kwin rei ie? b) ¿Ñobätä kukwe ye ñaka namani nuäre Ester kräke?

15 Ani bliteta Ester yebätä. Köbö nükani ie nänkäre rei ngwärekri angwane, niara tö rabadre dre dre ie ja dätekäre bäri bä nuäre ye diandre kwe jai. Akwa ja ñaka ruin bäri ie, yebätä Hegai jondron biani ie ye aibebiti ja dätebare kwe (Est. 2:15). Ja mikadre bä nuäre kwe ne kwe rei ye brukwä rabadre kwin kräke ye ñan ai nämene töite, ñakare aune bäri kwin ja töi mikadre bobre kwe aune ñaka ja rabadre ruin bäri ie yebätä ja töi mikani kwe, ye erere nitre ñaka nämene ja töi mike ju yete. ¿Ester töbikabare kwin?

16 Biblia tä kukwe ye mike gare nie: “Aune Ester namani bäri tare rei yekwe meritre mada jökrä yebiti ta, yebätä namani mate bäri kwin niarabätä aune namani tarere krubäte meritre mada jökrä kaibe deme yebiti ta. Aune niarakwe corona ye mikani dokwäbiti bätä mikani reina kwe Vasti täte” (Est. 2:17). Ye erere meri bati töi bobre Judea ne namani reina, aune namani gure metre gobran bäri dite kä ye näire ben. ¡Niara ñaka namanina nüne käne ye erere! ¿Ja töi mikani ño kwe nünankäre kä yekänti? ¿Jondron kwin nuain namani kräke yebätä ja namani ruin bäri ütiäte ie? Ñakare.

17. a) ¿Ester nämene rünkrä Mardoqueo ye kukwei mike täte ño jankunu? b) ¿Ñobätä nikwe ja ngwandre Ester erere kä nengwane ye ütiäte krubäte?

17 Ester nämene Mardoqueo ye kukwei mike täte jankunu. Ñodre, niara Judea ye ñaka mikani gare jire kwe rünkrä niebare ie ye erere. Ne madakäre, rei rüe ye tö namani kämikai ye namani gare Mardoqueo ie angwane, kukwe niebare kwe Ester ie ye erere Ester nuainbare aune Asuero mikani mokre kwe ye köböire kukwe tare ñaka namani bare (Est. 2:20-23). Kä jökrä ngwane niara töi bobre aune kukwe mike täte ye bämikani kwe, yebätä niara tödeke metre ye namani gare. Kä nengwane nikwe ja di ngwandre ja ngwen Ester erere, ñobätä ñan aune nitre ñaka tä ni mada kukwei mike täte, aune  tätre ja mike nitre mada rüere ye ngätäite nita nüne. Akwa nita tödeke metre angwane, nikwe kukwe ye mikai tuin ütiäte jai Ester erere.

Tödeka kwe nuaninte

18. a) ¿Ñobätä Mardoqueo ñaka tö namani rabai ngukodokwäbiti Hamán ngwärekri raba ruin nie? (Mäkwe nota mika ñärärä arato.) b) ¿Nitre kwati Ngöbö mikaka metre täte kä nengwane tätre tödeke ño Mardoqueo erere?

18 Ja känenkäre, Hamán mika jatani bäri ütiäte jai gobran yete. Asuero käkwe kädekani sribikä bäri ütiäte aune kädekani kwe ni sribikä kri gobran kwe yete bätä ni jökrä rabadre ngukodokwäbiti niara ngwärekri niebare kwe (Est. 3:1-4). Mardoqueo nämene rei mike täte, akwa Hamán mikadre täte kwe angwane ñaka Ngöbö mikadre ütiäte kwe jai nämene gare ie. Hamán jatani Agag mräkätre yekri ye nämene gare ie, Agag ye rei Amaleq abokän Samuel ni Ngöbö kukwei niekä käkwe murie ketani (1 Sam. 15:33). Nitre Amaleq jondron käme krubäte nuainbare yebätä namani Jehová aune juta kwe rüere, yebätä Ngöbökwe ganinte (Deut. 25:19). * ¿Mardoqueo ja mikadi ngukodokwäbiti ni Amaleq ye ngwärekri? ¡Ñakare! Mardoqueo ja töi mikani ye erere, kirabe nükebe kä nengwane nitre kwati brare aune merire tätre ja töi mike. Niaratre murie keta raba gare ietre, akwa tätre kukwe ne niere kwatibe: “Nunkwe Ngöbö mikadre täte, akwa mun abko ñan kukwei mikadre täte nunkwe” (Hech. 5:29).

19. ¿Hamán tö namani dre nuaindi, aune ñokänti rei töi kwitani kwe nuainkäre?

19 Mardoqueo ñaka namani ngukodokwäbiti Hamán ngwärekri, yebätä namani rubun krubäte, aune ja töi mikani kwe murie kete mräkätre jökrä yebe gwaire. Käne, nikani rei Asuero känti aune blitabare käme kwe juta keteiti rüere, akwa ñaka juta ye kädekaninte kwe. Juta ye ñaka ütiäte niebare kwe, “tä näin ngwarbe aune tä dianinkä mentokwäre juta mada jökrä” yebätä, niaratre bike kri aune käme krubäte, bätä rei kukwe ükaninte ye ñaka nämenentre mike täte niebare kwe ie. Mrä mada, ngwian käbämikani ere krubäte kwe rei yei ne kwe nitre ye jökrä gadrete kä yekänti. * ¿Asuero dre nuainbare? Anillo kwe ye biani kwe Hamán ie ne kwe törbadre dre nuain ye erere nuaindre kwe aune törbadre kukwe meden ükaite niara käbiti erere rabadre nuainne (Est. 3:5-10).

20, 21. a) ¿Hamán kukwe ükaninte ye matani ño Mardoqueo aune nitre mada Judea nämene sribire gobran Persia yete yebätä? b) ¿Mardoqueo dre ribebare nuaindre Ester ie?

20 Nitre Judea murie ketai mikani gare kwe ye ngwane, nitre  kukwe mikaka gare ye nikani drekebe ngwarbe mädäbiti kukwe ye mike gare juta ye jökrä te. Kukwe ye namani gare nitre Jerusalén yei angwane, namanintre töbike krubäte, ñobätä ñan aune niaratre nämene ngite Babilonia nükaninta ja täte aune nämene krire juta ye üketeta. ¡Ki ñaka nämene ketaninkä jire chi ja kriemikakäre ietre! Erametre, kukwe tare ye namani gare Mardoqueo ie angwane, namani niaratre töibikaire krubäte, namani ja ketamuko kwe bätä mräkätre kwe nämene nüne Susa ye töibikaire arato. Namani ulire krubäte, yebätä dän ngianinkä kwe jabätä, dän käme kitani kwe jabätä, ngübrün kitani kwe ja dokwäbiti, aune nikani muen jutate ta. Hamán tö namani kukwe nuain yebätä nitre Judea aune ja ketamuko kwetre nünanka Susa ye namani nikenkä, akwa Hamán namani dö ñain rei ben aune ñaka namani nitre ye mike ruintari tare jire jai (Est. 3:12–4:1).

21 Mardoqueo ñaka rabadre kwekebe ye namani gare ie. Akwa ¿dre nuaindre kwe? Ester dän juani ie töi mikakäre jäme akwa niarakwe ñaka kani ngäbiti. Ñobätä Jehovakwe nitre tuanimetre niken ngwaikrä ngwena aune mike gure rei ngöbö ngwarbe mikaka täte yebe ye nükani gare mrä ie. Drekebe ngwarbe, kukwe juani kwe Ester ie ne kwe Ester blitadre rei Asuero ben “juta jeñe kwe ye kräke” kriemikakäre (Est. 4:4-8).

22. ¿Ñobätä kä jürä namani Ester yebätä nänkäre rei niara muko ye ngwärekri? (Mäkwe nota mika ñärärä arato.)

 22 Kukwe ye namani gare reina yei angwane bäsi brukwä nötaninte. Ye ngwane tödeka kwe nuaninte bäri, aune kä jürä namani krubätebätä nie mananbare kwe Mardoqueo ie. ¿Ñobätä kä jürä namanibätä? Niebare kwe ngwaikrä ie ye erere, nire kärä ñaka akwa rikadre Asuero yekänti ye ngwane murie ketadre, kukwe ye nämene ükaninte gobran Persia yete. Nire ñaka nämene kukwe ye mike täte angwane, reikwe krimana orore kwe ye kadrekä kwin, aibe köböire ni ye ñaka murie keta nämene aune ngite juan nämene biti ta. Akwa käne Vasti käräbare kwe jakänti ye ngwane Vasti ñaka nikani, yebätä ñaka mikani tuin bobre kwe jai, ¿ñobätä rabadre Ester mike tuin bobre jai mada? Bätuakäre, köbö nikanina 30 ta rei ñaka Ester kärere jakänti, ye raba mike gare niara ñaka niena ütiäte rei töi käme ye kräke (Est. 4:9-11). *

23. a) ¿Mardoqueo dre niebare Ester dimikakäre tödeke bäri? b) ¿Ñobätä Mardoqueo kukwe kwin bämikani ni kräke?

23 Mardoqueo blitabare metre, ñobätä ñan aune tö namani ngwaikrä ye dimikai tödeke bäri. Jehovakwe nitre Judea ye mikai kwäre Ester köböire o kukwe mada köböire niebare kwe ie. Ester rabai kwekebe angwane, nitre ja mikaka rüere ye ja mikadre bäri rüere ye ngwane ñaka rabai kwäre niebare kwe ie. Kukwe yebiti Mardoqueo mikani gare nämene tö ngwen krubäte Jehovai, Ngöbö ye tä kukwe käbämike ye erere tä nuainne aune ñaka juta kwe ye tuenmetre jire gatekäre (Jos. 23:14). Mrä mada, ngwanintari kwe Ester ie: “¿Mä niena ütiäte gobran yete kukwe ne kwrere kräke ye nirei gare?” (Est. 4:12-14). Mardoqueo nämene tödeke aune tö ngwen krubäte Ngöböi ye bämikani kwe. ¿Ye erere nie raba nibätä? (Prov. 3:5, 6.)

 Ester nämene tödeke yebätä ñaka gata jürä ngwani kwe jabätä

24. ¿Ester nämene tödeke aune kä jürä ñaka nämenebätä ye bämikani ño kwe?

24 Ester kukwe ütiäte nuaindre ye köböi nükanina ye nükani gare ie. Nitre Judea ye jökrä käkwe ñaka mrödre köbö köbömä te niarabe gwaire ribebare kwe Mardoqueo ie. Niara nämene tödeke erametre aune kä jürä ñaka nämenebätä yebätä niebare kwe: “Ti murie ketadre angwane, ti krütai”, kukwe ne täbe törö kä nengwane (Est. 4:15-17). Köbö köbömä te, orabare bäri ja dibiti kwe. Ora nükani ie ye ngwane, ja dätebare bä nuäre kwe, ne kwe rabadre tuin kwin rei ie, ye bitikäre nikani.

Ester ja nire mikani murie ketadre juta Ngöbökwe ye kriemikakäre

25. Ester nikani rei ngwärekri ye ngwane dre namani bare ye mäkwe mika gare.

25 Nikwe miri gare kena jai kapitulo nebätä erere, Ester nikani rei ngwärekri. Nikani ji ngrabare ye ngwane brukwä namani bete juto ie aune namani töbike krubäte, bätä orabare bati bobu kwe Ngöböi. Nikani gwäkäre ye ngwane, Asuero nämene täkäni küräte ja ngwäkitani nitre Persia erere, dokwä drüen aune klo ükaninte kwin jutuabare menteni ie. Asuero töi nämene ño ye tö namani gai, yebätä mikani ñärärä kwin kwe ngwärebätä. ¿Namani yete ye ngwane muko kwe ye käkwe gani bengwairebe? Ye ñaka gare nie, akwa kä ye namani raire krubäte Ester kräke. Ester jutuabare ie angwane, töi namani ñan krütare, akwa kä mikani jäme kwe ja ngwärebätä aune krimana orore ye kaninkä kwe ngäbiti (Est. 5:1, 2).

26. ¿Ñobätä ni kristiano ñaka rabadre kä jürä ngwen jabätä Ester erere? ¿Nikwe dre mikai gare jai kapitulo mada yebätä?

26 Ester tö namani blitai rei ben ye reikwe kani ngäbiti. Meri ja ngwanka metre ye murie keta raba nämene gare ie akwa ja mikani kwe Jehová aune juta kwe yekri. ¡Nitre Ngöbö mikaka täte kirabe nükebe kä nengwane ye kräke tödeka bämikani kwin krubäte kwe! Kukwe mikata gare Bibliabätä ne erere nitre kristiano kä nengwane tä mike tuin ütiäte krubäte jai. Nitre ja tötikaka metre Jesukwe ye rabai gare tätre ja tarere yebätä niebare kwe (mäkwe ñäkä Juan 13:34, 35 yebätä). Ne madakäre, ni mada tare nikwe yebätä ni ñaka tä kä jürä ngwen jabätä ja nire biankäre kräke Ester nuainbare erere. Akwa, kukwe ne ñan aibe namani barebätä. Hamán sribikä Asuero kräke ie Asuero nämene tö ngwen abokän ara nämene kukwe tare dätere rüere, ¿ye Ester mikai gare ño ie? ¿Nitre Judea ye mikai kwäre kwe? Nikwe mikai gare jai kapitulo mada yebätä.

^ párr. 2 Rei Jerjes I gobranbare Persia siklo V Kristo känenkri, ye Asuero ara nitre ruäre tä nütüre.

^ párr. 2 Ester 4:11; 5:1: “‘Nitre jökrä sribikä rei kräke aune juta jökrä tä rei kisete yei gare, ni brare o merire rei ñaka kärere angwane rikadre rei ngwärekri ye ngwane murie ketadre; rei käkwe krimana orore kadrekä ngäbiti ye aibe köböire raba nemente nire. Ne madakäre, kä nikanina sö krati ta rei ñaka ti kärere jire jakänti’. Aune köbö köbömäkäre Ester ja ngwäkitani kwin, biti namani ju reikwe yete jubäre, namani ju reikwe känenkri, rei nämene täkäni kürä gobrankäre yete, jukwe ye ngwareta”.

^ párr. 8 Proverbios 11:22: “Argolla orore mikadre mütü insonte ye kwrere, ye erere meri bä nuäre ye bämikata, akwa töbika ñaka gare kwin jire ie”.

^ párr. 9 Mäkwe recuadro “Kukwe ngwantarita Ester yebätä” tä kapitulo 16 mika ñärärä.

^ párr. 14 Proverbios 27:11: “Mäkwe ja ngwan töbätä monso tikwe, bätä kä ngwan juto ti brukwäbätä, ne kwe kukwe kwandre niedre tie, ni kätä ñäke ti rüere yei”.

^ párr. 18 Hamán ye nitre Amaleq mräkä mrä raba ruin nie, ñobätä ñan aune “nitre Amaleq mräkä” ye murie ketani jökrä rei Ezequías näire (1 Crón. 4:43).

^ párr. 19 Hamán ngwian käbämikani 10,000 talentos, kä nengwane ngwian ye ere krubäte. Asuero ye rei Jerjes I akräke, ngwian käbämikani ie ye namani tuin kwin ie, ñobätä ñan aune ngwian kitaninkä ere krubäte kwe ngwarbekäre rübare kwe nitre Grecia ben ye ngwane.

^ párr. 22 Jerjes I tö nämene dre dre nuain ye erere nämene nuainne aune käme krubäte yebiti käikitaka nämene. Niara ye käme krubäte ye bämikani kwe rübare kwe nitre Grecia rüere ye ngwane, Heródoto ni Grecia kukwe kira tikaka käkwe niebare. Bati, puente sribedre ru kri yebiti ta ñö Helesponto krä brai yekänti ta niebare kwe. Murie kri käkwe puente ye ötaninbätä angwane, namani rubun krubäte yebätä nitre juani kwe nitre puente sribekä ye dokwä tikekä aune ñö ye “kwata mete” bätä kukwe tare niere ja dibiti ñö ye rüere. Kä ye arabe ngwane, ni jondron bökäne käkwe ribebare rei ie monso iti kwe ye diandrekä kwe nitre rükä ye ngätäite, akwa rei käkwe ni juani monso ye tikekä ötöbu ta aune ngwaka mike tuadre nitre mada yei ne kwe nitre jökrä tö rükadre arato niebare kwe.