Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KAPITULO 16

Ja ngwani töbätä kwe nitre mada dimikakäre

Ja ngwani töbätä kwe nitre mada dimikakäre

1-3. a) ¿Ester nikani kürä gobrankäre muko kwe ie yekwäre angwane ja namani ruin ño ie? b) ¿Rei ñaka nämene Ester ngübare aune namani känti ye ngwane dre nuainbare kwe?

ESTER tä näin bätärekä kürä gobrankwe kokwäre aune brukwäta bete juto. Ju kri gobrankwe juta Susa yekänti kä nibi kwekebe. Yebätä niara ngoto ngö aune dän nga kwe ngösöi tibienta ye ngö ruinta kwin ie. Ju kri ye bä nuäre aune kri cedro jänjatani kä Líbano yekri yebiti üra ye sribebare, akwa niara ñaka tä jondron bä nuäre ye mike ñärärä. Ni tä täkäni küräbiti yebätä okwäta. Ni ye raba Ester tuenmetre nire o raba murie kete.

2 Rei okwä nibi kwekebe Ester yebätä aune krimana orore karikä kokwäre kwe. ¡Ester töi nibita jäme krubäte! Ni mada kärä ñaka akwa rikadre rei Persia yekänti ye ñäkäita, yebätä rei krimana karikä kwin mikakäre gare Ester kukwe nunie ye juni tabiti kwe. Ye köböire Ester niki kürä gobrankäre yekwäre, reikwe miri tuin bobre jai, yebätä kise miri krimana judabätä kwe debe biankäre ie (Est. 5:1, 2).

Rei Asuero Ester mikani tuin bobre jai yebätä debe biani kwe ie töi bobrebiti

3 Asuero ye rei jondron bökäne aune dite krubäte ye tuin kwin gwita. Nitre reire Persia kä ye näire nämene dän ütiäte kite jabätä, dän ye ütiä nämene millón ere krubäte, nitre ruäre ja tötikaka krikri tä niere. Rei ye tuin ütiäte kri, akwa kätä juto ngwärebäte nibi tuin Ester ie, ñobätä ñan aune niara kräke tä tarere. Angwane, reikwe ngwinintari ie: “¿Reina Ester, kukwe meden tä mä töi nike aune mä tönibi dre käräi tie?”, gobran kwe ye ötare käbämiri kwe ie arato (Est. 5:3).

4. ¿Sribi meden ñaka nuäre namani nuaindre Ester ie?

4 Ester niki rei känti blitakäre ben, ne kwe juta Ngöbökwe ñaka gadrete, yebiti bämiri kwe tä tödeke aune kä jürä ñakabätä. Niki rei känti ye ngwane kukwe tare ñaka nibi barebätä, akwa kukwe bäri tare tä käne. Hamán ni sribikä bäri ütiäte reikwe ye töi käme käkwe rei ngökani, köböite reikwe kukwe ükaninte Ester mräkätre murie ketakäre ye Ester mikadre gare rei bikaka kri yei. ¿Dre nuaindi kwe rei töi kwitakäre, aune tödekabare kwe ye tä dre driere nie?

Ñongwane rabadre blite ye ngübabare kwe

5, 6. a) ¿Kukwe ja jie ngwankäre tä Eclesiastés 3:1, 7 ye erere Ester nuainbare ño? b) ¿Ester ja ngwani ño töbätä blitakäre muko kwe ben?

5 ¿Nitre kwati ngwärekri Ester rabadre kukwe jökrä mike gare rei ie?  Nuaindre kwe angwane raba rei ngwen jakaire, arato Hamán rabadre ñäke niara kukwei rüere. ¿Ester dre nuaindi? Siklo kabre känenkri, Ngöbö üai ye köböire rei Salomón kukwe ne tikani: “Jondron jökrä kräke kä tärä, [...] kä rabakäre kwekebe aune blitakäre” (Ecl. 3:1, 7). Erametre Ester jatani nirien ye ngwane, niara rünkrä Mardoqueo Ngöbö mikaka metre täte, kukwe ja jie ngwankäre ne erere driebare ie. Aune nikwe mikai gare jai ye erere, ñongwane niarakwe kä diandrekä jai “blitakäre” ye nämene gare kwin ie.

6 Ye erere Ester niebare muko kwe ie: “Rei törbadre angwane, jatadre matare Hamán ben mrö sribeni tikwe kräke yebätä” (Est. 5:4). Reikwe kukwe ye kani ngäbiti aune ni juani kwe Hamán kärere. Ester ja ngwani töbätä, ¿ñan ererea? Muko kwe mikani ütiäte kwe, aune kukwe nämene niara töi nike ye ñongwane raba mike gare ie yebätä töbikabare kwin kwe (mäkwe ñäkä Proverbios 10:19 yebätä). *

7, 8. ¿Ester mrö sribebare kena ye namani ño rei kräke, aune ñobätä ñaka blitabare kwe ye ngwane kukwe yebätä ben?

7 Erametre, Ester ja di ngwani mrö sribere kwin, ne kwe rabadre  kwin muko kwe ye kräke. Aune, vino mikani kwe kä mikakäre jutobätä (Sal. 104:15). Ester jondron nuainbare ye namani kwin krubäte Asuero kräke, yebätä reina tö namani dre käräi ye ngwanintari bobukäre kwe ie. ¿Kä nürä blitakäre ie?

8 Ñaka raba ruin ie. Yebätä, rei aune Hamán nübaini kwe mrö mada sribedi kwe jetebe ye kräke (Est. 5:7, 8). ¿Ñobätä ñaka kukwe ye miri gare kwe? Rei kukwe ükaninte Ester mräkätre murie ketakäre ye nikwe ngwandre törö jai. Nitre kwati murie ketadre, yebätä ñongwane blitadre kwe rei ben yebätä töbikadre kwin kwe. Yebätä, mrö mada sribedi kwe muko kräke tare kwe ye bämikakäre.

9. ¿Ñobätä kukwe ngübadre bätärekä ye ütiäte krubäte, aune Ester kukwe kwin bämikani ye erere ni raba ja ngwen ño?

9 Kukwe ngübadre bätärekä ye ñaka nuäre, akwa ye ütiäte krubäte. Kukwe meden nämene Ester töi nike ye tö namani mikai gare rei ie, akwa ñongwane mikadre gare kwe ye ngübabare kwe. Kukwe ruäre ükadrete rabadre tuin nie ye ngwane ni raba ja ngwen Ester erere. Ni törbadre ni ütiäte tuai kukwe ükete ja kräke ye ngwane, nikwe ja ngwandre Ester erere aune ngübadre bätärekä. Proverbios 25:15 tä mike gare: “Nitre rükä jie ngwanka ngübadre bätärekä ye ngwane raba ja töi kwite,  aune blitadre jäme ye raba ni mada krä ötöbätä”. Ñongwane ni raba blite ye nikwe ngübadre bätä nikwe blitadre kwin aune töi jämebiti, Ester nuainbare ye erere, ye ngwane kukwe jökrä ni krä ribi ye kwrere ben nita ja tuin ye ni raba “ötöbätä”. Ester ja ngwani töbätä aune kukwe ngübabare bätärekä kwe, ¿ye köböire Jehová Ngöbö kwe jondron kwin nuainbare kräke?

Jondron kwin namani kwe kukwe ngübabätä bätärekä

10, 11. ¿Hamán nämene mröre nikaninta angwane ñobätä namani rubun, aune dre nuaindre kwe muko kwe bätä ja ketamuko kwe niebare ie?

10 Ester kukwe ngübabare bätärekä ye köböire kukwe mada ütiäte nibi bare. Mrö sribeni kena yekänti, ‘kä nibi nuäre Hamanbätä aune kä nibi juto brukwäbätä’, rei bätä reina käkwe miri ütiäte aune nübaini mröre jabe yebätä. Akwa, ju gobrankäre yete nikita jukwete ta angwane, Mardoqueo ñaka tö niara mikai kri jai, ye jutuani yete ie. Nikwe mikaba gare jai kapitulo käne yebätä erere, Mardoqueo ñaka tä Hamán mike ngwarbe jai, ñakare aune tä Jehová mike täte yebätä tä  nuainne. Akwa, “Hamán namani rubun krubäte Mardoqueo” kräke nieta Bibliakwe (Est. 5:9).

11 Ñaka miri kri jai nibi ruin ie, ye abokän miri gare kwe muko kwe ie bätä ja ketamuko kwe ie, ye ngwane niara rabadre kri mente kwin 22 metros (72 pies) näre nökö, aune blitadre kwe rei ben ne kwe rabadre Mardoqueo jäke kri yebätä kwin nini kwetre ie. Kukwe ye nibi tuin kwin krubäte Hamán ie, yebätä bengwairebe nibi nuainne (Est. 5:12-14).

12. ¿Ñobätä ñäkädre kukwe gobrankwe tikani yebätä rei ie ribebare kwe, aune dre namani gare ie?

12 Akwa kukwe mada ñan tuabare nibi bare. Ye näire deu “köbö nikaninkä rei ie”, yebätä kukwe gobrankwe tikani täräbätä yebätä ñäkädre ja dibiti olote ribebare kwe, nieta Bibliakwe. Nitre ja mikaka niara rüere tö namani murie ketai tä tikani tärä yebätä. Nitre ja mikaka rüere ye nakani aune murie ketani ye nükaninta törö ie. Akwa, ¿dre namani bare Mardoqueo kukwe mikaka gare yebätä? Rei nükani bäri ngwäte, aune dre nuainbare debe biankäre ni niara dimikaka yei ngwanintari kwe. ¿Aune dre niebare ie? ¡Jondron nuain ñaka jire niara kräke niebare ie! (Mäkwe ñäkä Ester 6:1-3 yebätä.) *

13, 14. a) ¿Kukwe meden Hamán ñaka nämene ngübare namani barebätä? b) ¿Hamán muko bätä ja ketamuko kwe dre niebare ie?

13 Asuero nibi töbike krubäte, aune sribikä meden tä ju yete ye tönibi gai ne kwe rabadre dimike kukwe ñaka kwin nuainbare ye ükete. ¿Nire tä yete? Hamán ara tä jubäre ju gobrankäre yete. Niara tönibi Mardoqueo kämikai yebätä nü käne blite rei ben, ne kwe reikwe jän niedre ie. Nü dekä, ñobätä ñan aune reikwe tuanemetre Mardoqueo murie kete yei tönibi. Akwa, tö dre nuaindi ye jämi mike gare känenkri, Asuero kukwe mada ngwinintari ie: ¿rei tä ni kain ngäbiti ye kräke raba dre nuainne mikakäre ütiäte? Rei tä töbike Hamán yebätä nütüta kwe, yebätä jondron keta kabre ütiäte nuaindre kräke nini kwe ie: dän ütiäte kitadre ni yebätä, aune ni sribikä ütiäte reikwe rikadre ni ye ngwena mädä reikwe yebiti juta Susa yete ta aune käikitadrekä kwe nitre jökrä okwäkänti. Mardoqueo ara mikai kri rabai gare Hamán ie angwane kä rabai ño ngwärebätä ye bämike ja töite. ¿Aune reikwe nire miri Mardoqueo käikitekä nitre jökrä okwäkänti? ¡Hamán ara miri kwe nuainne! (Est. 6:4-10.)

14 Nibi tare ie aune brukwä nibi krubäte, ñaka nibi nuaindre Hamán kräke yebätä rei dre ribeni ie ye erere nunie kwe. Akwa kä nebete  ie ye ngwane, jötrö ngwarbe nikita ulire krubäte ja gwirete kukwe nibi bare yebätä. Kukwe nibi barebätä ye tä kukwe tare mike gare ja känenkäre kräke, aune Mardoqueo ni Judea ye niara ganaindi muko kwe bätä ja ketamuko kwe nini ie (Est. 6:12, 13).

15. a) ¿Ester kukwe ngübabare bätärekä ye köböire dre namani bare? b) ¿Ñobätä nikwe ja töi mikadre kukwe “ngüba[re] ngäbiti”?

15 Ester nämene kukwe ngübare bätärekä, yebätä köbö mada ngübabare kwe kukwe niekäre rei ie. Hamán kukwe tare ükaninte akwle ja kräke akwa ñaka nämene gare ie. Ne madakäre, Jehová ara köbö ganinkä rei ie raba ruin nie (Prov. 21:1). Yebätä, nikwe ja töi mikadre kukwe “ngüba[re] ngäbiti” nieta Bibliakwe (mäkwe ñäkä Miqueas 7:7 yebätä). * Kukweta nakainkä nibätä ye nikwe mikadrete Ngöbö kisete angwane niara raba kukwe ye ükete bäri kwin ni kräke ye rabai gare nie.

Ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä aune blitabare kwe

16, 17. a) ¿Ñongwane kä nükani “blitakäre” Ester ie? b) ¿Ñobätä Ester ñaka nämene ja ngwen Vasti erere?

16 Ester ñaka tö muko kwe tuai ja ngübarebätä jankunu, yebätä bieta bobukäre yete kukwe ye mikai gare jökrä kwe ie. Akwa ¿nuaindi ño kwe? Niara tö dre käräi rei ie ye rei ara käkwe ngwinintari bobukäre ie (Est. 7:2). Mrä mada kä nü ie “blitakäre”.

17 Akwa, ¿Ester jämi kukwe ye niere rei ie ye känenkri dre nunie kwe? Käbube orani kwe Ngöböi raba ruin nie. Ñaka kä jürä ngwini kwe jabätä aune kukwe ne nini kwe: “Ja nire ye tädre jankunu tikwe aune  ja nire ye rabadre ti mräkätrekwe ye tita ribere mäi. Rei mätä ti kain ngäbiti aune kukwe ne tuin kwin mäi angwane ye erere mäkwe nuain” (Est. 7:3). Reikwe dre nuaindi ye niarakwe kai ngäbiti nini kwe. Vasti reina käne, yekwe nierare ñaka muko kwe mikani ütiäte jai, ye erere Ester ñaka ja ngwen jire (Est. 1:10-12). Ne madakäre, rei tä tö ngwen Hamán ie yebätä Ester ñaka ñäri rüere. Ñakare aune, niara murie keta tö yebätä reikwe kriemikadre ribeni kwe ie.

18. ¿Ester kukwe kri ye mikani gare ño rei ie?

18 Erametre, Ester kukwe ribeni ye mati rei brukwäte aune töinibi ñan krütare. ¿Nire ie ja nüke törö reina murie ketakäre? Ester käkwe nini: “Ti aune juta tikwe rürübäinbare gatekäre, aune murie ketakäre. Nun rürübäindre ni klabore kwrere aune sribikäre jerekäbe akräke ti rabadre kwekebe. Akwa, kukweta ti töi nike ye raba kukwe tare mike rei kisete” (Est. 7:4). Ester kukwe ye mikani gare bökän, niara aune juta kwe ye rürübäindre ni klabore kwrere akräke rabadre kwekebe niebare kwe. Akwa, nitre kwati murie keta tö namani yekwe kukwe kri mikadi rei kisete arato, yebätä niara ñaka namani kwekebe.

19. ¿Ester kukwe nuainbare ye tä dre driere nie blitakäre kukwe ñaka nuäre yebätä?

19 Ester ja ngwani töbätä blitakäre kukwe ñaka nuäre kräke yebätä, kukwe metre niebare kwe rei töi kwitakäre. Ni törbadre kukwe ükaite ni mräkä ben o ni törbadre kukwe mikai gare ni ütiäte ie, ye ngwane nikwe blitadre metre, ngübadrebätä bätärekä aune mikadre ütiäte jai, Ester nuainbare ye erere (Prov. 16:21, 23).

20, 21. a) ¿Hamán nämene ni ngökö ye Ester mikani gare ño, aune matani ño kena rei yebätä? b) ¿Hamán ngwarbe ni ngökö namani gare ye ngwane dre nuainbare kwe?

20 Asuero käkwe Ester kukwe nuabare ye bitikäre ngwanintari kwe  ie: “¿Nire tö kukwe ye nuain, aune ni bike kri ye tä medente?”. Ester kise kitani ye bämike ja töite, aune niebare kwe: “Ni töi käme, nun rüe ye abokän Hamán noko”. Kä namani kwekebe mada. Kä jürä namani krubäte Hamanbätä. Asuero tä rubun krubäte ye miri ñärärä kwe ngwärebätä angwane, kukwe kri tä kisete nibi gare ie: ni sribikä Asuero kräke ie tä tö ngwen yekwe ngökani nibi gare ie. ¡Kukwe ükaninte täräbätä yebätä rei mikani kwe ja kä tike muko tare kwe ye murie ketakäre! Asuero namani rubun krubäte, yebätä nikani betekä jubäre ja töi mikakäre jäme (Est. 7:5-7).

Ester ñaka kä jürä ngwani jabätä Hamán töi käme ye kitakäre ngise

21 Hamán ngwarbe ni ngökö namani gare, aune nikani ngitiekä reina ngotobätä tibien ne kwe ngite juandre tabiti kwe. Rei jataninta gwä ye ngwane Hamán jutuabare ie diván Esterkwe yebiti bike bobrebätä, yebätä Asuero namani rubun aune Hamán tö namani küdrei reina yebätä ju gobrankäre kwe yete niebare kwe. ¡Hamán ara ja bini murie ketakäre! Ye bitikäre, ngwäre minianinte jänikani mento. Hamán käkwe kri ñan chi nökani Mardoqueo jäkäkäre kwin ni sribikä madakwe mikani gare rei ie. Bengwairebe, Asuero kukwe ükaninte nuainkäre: ¡Hamán ara jäkädre kwin kri yebätä! (Est. 7:8-10.)

22. ¿Tödekadre kwatibe aune tö ngwandre kukwe kwin ie ye Ester bämikani ño ni kräke?

22 Kä nengwane, kukwe ükate ñaka raba jire metre ni raba nütüre. ¿Ye erere ja tärä nemen ruin mäi? Ester tödekabare kwatibe aune tö ngwani kwe kukwe kwin ie, ñaka namani rubun arato. Kä nükani nuainkäre ie angwane, ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä ja mikakäre kukwe metre yekri, aune kukwe ye mikaninte kwe Jehová kisete. Ye erere nikwe nuaindre arato. Ngöbö täbe ni dimike kä nengwane nuainbare kirabe kwe ye erere. Nitre tä kukwe käme nuainne aune ni ngökö ye tä miketa mate kö okwä kwetre ye arabe te, nuainbare kwe Hamanbätä ye erere (Sal. 7:11-16).

Ja mikani kwe Jehovakri aune juta kwe yekri

23. a) ¿Reikwe dre kwin biani Mardoqueo aune Ester ie? b) ¿Jacob Ngöbö kukwei niebare Benjamín yebätä ye namani bare ño? (Mäkwe recuadro “ Ngöbökwe kukwe niebare namani bare” mika ñärärä.)

23 Mrä mada, Mardoqueo tä ja ngwen metre rei ie aune niara köböire ñaka murie ketani ye ñan aibe gari kwe, ñakare aune Mardoqueo  ye Ester rünkrä nibi gare ie arato, aune kädiri bäri ütiäte kwe Hamán ye täte. Ju aune jondron jökrä Hamankwe ye bini kwe Ester ie, aune Ester jondron ye miri Mardoqueo kisete (Est. 8:1, 2).

24, 25. a) ¿Hamán kukwe tare ükaninte ye reina mikani gare akwa ñobätä ñaka namani kwekebe mada? b) ¿Ester ja nire mikaninta ño murie ketadre bobukäre?

24 Ester aune Mardoqueo ñaka murie kiti, ¿yebätä reina raba nüne töi jämebiti mada? Niara töbike ja aibebätä akräke raba ye nuainne, akwa niara ñaka tä töbike kwin ja aibe kräke. Hamán kukwe ükaninte nitre Judea jökrä gatekäre ye kitra nemen gare juta jökrä te. Hamán ja mäkäni chokabe, ne kwe köbö meden bäri kwin nitre Judea gatekäre ye rabadre gare ie. Niarakwe Pur kitabare, o jä kia kitabare kwe kukwe mikakäre gare jai, nieta Bibliakwe (Est. 9:24-26). Sö tä kabre ja käne köbö ye kräke, akwa tä nökrö jötrö ngwarbe ja ken. ¿Kukwe tare ye ketabätä raba?

25 Ester ñaka töbike ja aibebätä, aune ja nire mirita kwe murie ketadre, yebätä rei ñaka nübaire akwa nikita bobukäre känti. Nengwane juta kwe ye muaini kwe aune muko kukwe tare krubäte ükaninte ye diandrekä kwe käräni ja dibiti kwe ie. Akwa, nitre gobranka Persia tä kukwe ükete ye kwita ñaka raba jire (Dan. 6:12, 15). Yebätä, reikwe Ester bätä Mardoqueo miri kukwe mrä ükete. Ye köböire, kukwe ükaninte mrä ye juani abokän känti nitre Judea raba rüre ja kriemikakäre mikata gare. Nitre kukwe mikaka gare ye nikitre mädäbiti kukwe kwin ye mike gare juta jökrä te, aune nitre kwati nibita tö ngwen kukwe kwin ie (Est. 8:3-16). ¿Ni raba kukwe ye bämike ja töite? Nitre Judea jökrä tä nüne juta  kri Persia yete, tätre ja mike juto aune ja ükete rükäre, ñaka kukwe mrä ükadrete akräke ñaka ye nuaindre kwetre. Akwa kukwe mada bäri ütiäte nämene ja käne: ¿“Jehová nitre rükä jie ngwanka” käkwe juta kwe ye dimikai? (1 Sam. 17:45.)

Ester aune Mardoqueo kukwe juani nitre Judea nämene Persia yei

26, 27. a) ¿Jehovakwe juta kwe ye mikani rüetre ye ganainne ño? b) ¿Kukwe meden käbämikani Ngöbökwe abokän namani bare Hamán monsoitre ganinte ye ngwane?

26 Mrä mada köbö nüra rükäre, juta Ngöbökwe nibira juto. Ñodre, Mardoqueo ni Judea kädekani sribikä bäri ütiäte ye nibi gare nitre jökrä ie juta yekänti, yebätä nitre kwati sribikä Persia ja miri niarakri. ¡Jehovakwe juta kwe miri ganane! Nitre rüere ye ñaka ja ngie mikadre yekäre, Jehovakwe ganinte jökrä (Est. 9:1-6). *

27 Ne madakäre, Hamán monsoi ni jätä ye murie kiti arato, yebätä ju te niaratre nünanbare ye Mardoqueo ngübaibiti töi jämebiti (Est. 9:7-10). Juta Amaleq ye nämene ja töi mike kwatibe juta Ngöbökwe rüere, yebätä Ngöbökwe gaite jökrä käbämikani kwe ye erere nuainbare kwe (Deut. 25:17-19). Juta Amaleg ye gaite täte Ngöbökwe niebare, Hamán monsoitre aibe namanina nire abokän ganinte mrä raba ruin nie.

28, 29. a) ¿Ñobätä Jehová tö namani juta kwe tuai rüre Ester näire? b) ¿Ester kukwe bämikani mikata gare ye ñobätä kwin krubäte ni kräke?

28 Monso bati Ester ye kisete sribi namani krubäte nuaindre ie, ñodre, niara rabadre kukwe ükete rü nuainkäre bätä nitre mada murie ketakäre. Erametre, sribi ye ñaka namani nuäre nuaindre kräke. Juta kwe gadrete ye ie Jehová ñaka tö namani, ñobätä ñan aune, juta Israel yekri Mesías käbämikani ye jatadi, aune niara ye aibe köböire ni jökrä raba nemen dianintari (Gén. 22:18). Kä nengwane, nitre Ngöbö mikaka täte ñaka niena rüre ye erere, ñobätä ñan aune Jesús nükani Kä tibienbätä ye angwane rü ye ñäkäibare kwe nitre ja tötikaka kwe yei (Mat. 26:52).

29 Akwa, ni kristiano tä rüre ja üairebiti, ñobätä ñan aune ni rüe Satana, ñaka tö ni tuai tödeke jire Jehovai (mäkwe ñäkä 2 Corintios 10:3, 4 yebätä). Akwa nikwe tödekai Ester erere angwane nikwe ganandi arato. Niarakwe ja ngwani töbätä, blitabare kwin kwe, kukwe ngübabare bätärekä kwe, aune ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä juta Ngöbökwe kriemikakäre. Niarakwe tödeka bämikani mikata gare, ¡ye kwin krubäte ni kräke!

^ párr. 6 Proverbios 10:19: “Kukwe nieta krubäte angwane käre ja mikata ngite, akwa nire kätä ja kada ketebätä ye tä ja ngwen töbätä”.

^ párr. 12 Ester 6:1-3: “Köbö deu ye ngwane köbö nikaninkä rei ie. Ye mendebätä tärä abokänbätä kukwe namani bare nämene tikani ye käräbare kwe. Aune tärä yebätä ñäkäbare rei olote. Mrä mada, Bigtana bätä Teres, nitre nibu sribikä reibe, guardia jukwe ngübabitikä, abokän tö namani rei Asuero kämikai, Mardoqueo käkwe mikani gare nämene tikani täräbätä ye kwani. Angwane rei niebare: “¿Ne ütiäre Mardoqueo mikanina ño ütiäte aune jondron meden ütiäte nuainbarera kräke?”. Ye ngwane, nitre sribikä rei kräke ye käkwe niebare: ‘Jondron nuain ñaka kräke’”.

^ párr. 15 Miqueas 7:7: “Akwa ti abokän, käkwe ja ngwain mokre Jehovakwe dre nuain yebätä. Ngöbö ti diantarikä ye tikwe ngübai ngäbiti. Ngöbö tikwe ye käkwe ti kukwe nuai”.

^ párr. 26 Reikwe köbö mada biani nitre Judea yei ne kwe rüe gadrete jökrä kwetre (Est. 9:12-14). Kä nengwane, kä kwatire kwatire te nitre Judea täbe köbö ye käi ngwen juto jabätä sö adar yete, ye abokän sö febrero krüte yebätä nemen marzo kena yebätä. Bieta ye kädekata Purim, ñobätä ñan aune Hamán tö namani nitre Israel murie ketai ye ngwane jä kia kitani kwe mikakäre gare jai.