Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KAPITULO 20

“Tita mike era jae”

“Tita mike era jae”

1. ¿Ja namani ruin ño Marta ie, aune drebätä?

MARTA ngwai doboi mikani ye bä täbe kwekebe töite: jä kri mikani kä mäkä yebiti. Tä ulire krubäte, yebätä jä doboko krubäte ye kwrere ruin niarabiti ie. Ngwai tare krubäte kwe krütani ye ñaka tuin metre ie. Lázaro krütani ye bitikäre köbö nikira köböbokä ta, nitre tä nüke aune tätre nikenta, tätre muen aune kukwe niere ietre töi mikakäre jäme.

2, 3. a) ¿Jesús jutuabare Marta ie ye ngwane ja namani ruin ño ie raba ruin nie? b) ¿Marta kukwe niebare yebiti dre mikani gare kwe?

2 Lázaro nämene ni tarere bäri ye tä Marta ngwärekri mada. Erametre, Jesús turita kwe ye ngwane brukwä nibita bäri ulire, ñobätä ñan aune niara ye aibe köböire kukwe tare ye ñaka rabadre bare jire. Akwa tä blite yete ben angwane, juta Betania ye bäre mento, bätärekä bätärekä töi kita jäme. Kä ñaka niki raire ta, Jesús niara miri ñärärä aune nibi tuin bobre krubäte ie yekwe niara dimirita mada bati nibi ruin ie. Jesús kukwe ngwinintari ie yekwe dimiri töbike tödeka kwe yebätä aune nitre krütanina gaikröta tuin ño ie yebätä. Ñodre, Marta tä blite Jesube ye köböire kukwe ne nini kwe: “Jän Ji dokwäte, tikwe kanina täte mä abrä Gobran kri, Ngöbö Monsoi jatani kä nete” (Juan 11:27, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte).

3 Erametre Marta nämene tödeke krubäte. Aune Biblia ñaka tä kukwe mike gare krubäte niarabätä, akwa kukwe bämikani kwe ye tä kukwe ütiäte driere nie tödeka nikwe mikakäre dite aune tö ngwankäre Ngöböi. Akwa niara kukwe bämikani yebätä ni jämi blite känenkri, Biblia tä kukwe mike gare kena Marta yebätä ye ani mike gare jai.

“Ma nibi töbike krübäte, [...] kä nibi ma nike”

4. ¿Marta mräkätre nämene nibe, aune nitre nimä ne nämene ja mäke ño Jesube?

4 Sö nikani ruäre ta ye känenkri yebätä ani töbike. Lázaro nämene kwin ye ngwane, nämene ja mike juto ni bäri ütiäte ye ka ngäbitikäre ja gwirete Betania: ye Jesukristo ara. Lázaro nämene nüne Marta aune María ben ju kwatibe te. Marta ye bäri umbre nitre ja tötikaka  ruäre tätre niere, ñobätä ñan aune niara ye nämene nitre mada kain ngäbiti nieta Bibliakwe aune ruärekänti kädekateta käne (Juan 11:5). Niaratre nimä ye ja mikani gure o ñakare ye ñaka gare nie, akwa niaratre namani ja ketamuko kwin krubäte Jesukwe mikata gare ye bäri ütiäte. Jesús nämene kukwe driere Judea ye ngwane, niara nuainbare tare krubäte aune rüe namani, ye ngwane nämene nemen niaratre gwirete. ¡Nitre ye nämene ja tarere aune nüne jäme yebätä kä nämene nemen juto Jesubätä yete raba ruin nie!

5, 6. a) ¿Ñobätä Marta namani sribire krubäte Jesús nükani ye ngwane? b) ¿Jesús nükani María gwirete ye ngwane María dre nuainbare?

5 Marta nämene ja di ngwen krubäte ne kwe kä tädre jäme gwirete aune nitre mada yei ja rabadre ruin kwin. Niara ye meri sribikä baliente yebätä käre nämene sribi gwita ye nuainne, aune Jesús namani känti ye ngwane bäri namani sribire. Yebätä ja töi mikani kwe mrö kwin sribere ere kä mikakäre juto ni bäri tare kwe aune nitre nänkä ben yebätä. Nitre kadre ngäbiti ye mika nämene ütiäte krubäte jai kä ye ngwane. Ni nübai nämene ye nämene nüke angwane, demain nämene ka ngäbitikäre, sandalias dianka nämene ngotobätä, ngoto bätäte nämene aune seite rä mane mika nämene dokwäte (mäkwe ñäkä Lucas 7:44-47 yebätä). Nitre käi ükate nämene kwin kübiakäre aune mrö kwin sribe nämene kräketre.

6 Erametre, Marta aune María ie sribi nämene krubäte nuaindre. María ye töi nämene bäri jäme aune töbiketari kwin käne mikata gare, niarakwe eteba dimikani kenanbe raba ruin nie, akwa Jesús nükani ye ngwane Marta mikaninte kaibe kwe. Köbö yete Jesús ja töi mikani kukwe driere ietre, ¡aune nämene kukwe driere kwin krubäte! Nitre ji ngwanka kukwebätä Jesús näire ñaka nämene meritre mike ütiäte jai, akwa Jesús nämene mike ütiäte jai aune nämene blite Gobran Ngöbökwe yebätä bentre. María yebätä kä namani juto, namani täkäni ni Dirikä ye ngotokänti, kukwe kwatire kwatire nie nämene kwe ye kukwe nuin.

7, 8. ¿Ñobätä Marta jatani bäri rubun, aune dre nuainbare mrä kwe?

7 Marta ie ja namani ruin ño ye raba nüke gare nie. Nämene mrö sribire ye ngwane jondron keta kabre namani nuaindre ie nitre ka ngäbitikäre ye namani mike bäri töbike krubäte. Aune namani näin sekwäre nekwäre jondron nuainkäre, ¡ye ngwane eteba kwe nämene kwekebe täkäni tibien! ¿Yebätä Marta namani ja ngwäre mike rubun o namani murie jäke kri rubune kwärä? Jän raba ruin nie. Sribi krubäte, ¡ye niara ñan raba nuainne kaibe!

8 Mrä mada, kä ñan nükani Marta ie yebätä ñäkäbare ja dibiti kwe. Jesús nämene blite ye niarakwe kukwe ötani aune niebare kwe: “Ti Dänkien, ¿ti [eteba] ti mirite sribire kaibe, se ütiäte ñakare makrä ya? Niara juen jötrö ti die mike” (Luc. 10:40). ¡Blitabare metre ta  kwe! Jesukwe, mäträdi María yebätä aune juainta kwe sribi ye nuainne Marta namani nütüre.

9, 10. a) ¿Jesús dre niebare Marta ie? b) Marta nämene sribire ja dibiti ye Jesús ñaka mikani tuin ngwarbe jai, ¿ye ñokänti gare nie?

9 Jesús kukwe niebare yekwe Marta töi mikani ñan krütare raba ruin nie, tä nitre ñäkäkä Bibliabätä töi mike ñan krütare nükebe kä nengwane ye erere. Jesukwe niebare töi kwinbiti ie: “Marta, ma nibi töbike krübäte dikaro sribibtä, kä nibi ma nike. Erere arato, jändrän keta kabre, btä mata töbike, akwa jändrän ketetibe bäri ütiäte, ye mden abko Maríakwe känäniri jakrä, käta ti kukwei nuen. Ye abko ni ñakare jire abko rabadre denkä kän” (Luc. 10:41, 42). ¿Dre gäräbare Jesukwe? ¿Marta ye töi nämene jondron kä nebätä aibe jiebiti o nämene sribire krubäte mrö sribekäre ye ñaka ütiäte kräke ai gäräbare kwe?

Marta namani “töbike krübäte [...], jändrän keta kabre, btä”, akwa töi ükaninte ye ngwane ja töi mikani bobre kwe aune kukwe ye kani ngäbiti kwe

10 Ñakare. Marta ye töi nämene kwin aune bökän ye Jesukwe gani bengwairebe. Ne madakäre, nitre nübaibare ye kadre ngäbiti kwin ye ñaka käme nämene gare ie, ñobätä ñan aune ye känenkri Mateo “bieta köböi kitani” niara mikakäre ütiäte ye ngwane niara janamene siba (Luc. 5:29). Mrö sribebare ye ñaka aibätä, ñakare aune Marta dre mikani bäri käne ye meden ñaka namani debe: ja töi mikani bäri kwe mrö sribebätä aune jondron bäri ütiäte ye käi kwitaninkä kwe jabiti. ¿Dre käi kwitaninkä kwe jabiti?

Marta töi mantiame ye Jesukwe mikani ütiäte krubäte jai aune niara töi kwin aune bökän ye nämene gare ie

11, 12. ¿Jesús mäträbare ño töi jämebiti ja ketamuko kwe Marta yebätä?

11 Jesús, Ngöbö Monsoi mubai, janamene Marta gwirete kukwe metre driekäre. Jondron mada ye ñaka namani bäri ütiäte, mrö bänänte aune jondron mada keta kabre sribebare kwe ye ñan ai namani bäri ütiäte. Erametre, ye näire Marta rabadre tödeka kwe ye mike dite akwa namani juen ja bäre yebätä Jesús namani ulire, akwa tuanimetre kwe jondron nuainne ja töi jeñebiti. * Ne madakäre, Jesukwe ñaka María töi mikani ja dibiti köbö ütiäte ye juen ja bäre.

12 Marta töi mikakäreta jäme, Jesukwe niara kädekaninte bati bobu aune töi jämebiti niebare kwe ie: “Ma nibi töbike krübäte [...], kä nibi ma nike. Erere arato, jändrän keta kabre, btä” ye ñan bäri ütiäte mikani gare kwe ie. Mrö sribedre bäräkä kwe blato kwati o kubu aibe ye rabadrera debe, mrö ja üaire nämene  krubäte kräketre yebätä. Akwa María “jändrän [...] bäri ütiäte” diani ja käne yebätä Jesús ñaka ja töi mikani denkä kän: niara kukwe nuin aune ja tötike ben.

13. ¿Jesús kukwe niebare Marta ie yebätä ni raba dre mike gare jai?

13 Kukwe namani bare ja mräkätre nebätä ye tä kukwe keta kabre driere nitre kristiano kä nengwane yei. Ñodre, kukwe ne tä mike gare nie nita “kukwe ja üaire ribere jai” ye nikwe ñaka juandre ja bäre kukwe madabätä (Mat. 5:3TNM). Ne madakäre, nita ni mada nübaire ye ngwane, nikwe ja töi mikadre mantiame aune jondron kwin nuaindre Marta ye erere; akwa, nikwe ñaka ja töi mikadre jondron nuainne krubäte ne kwe nikwe ñaka kukwe bäri ütiäte ye juandre ja bäre. Nita ja mräkätre yebe keteitibe angwane, nikwe ñaka mrö yebätä ja töi mikadre metrere, ñakare aune nikwe ja töi mikadre ja dimike kwärikwäri aune kukwe ja üaire ye kädriedre jabe  kwärikwäri (mäkwe ñäkä Romanos 1:11, 12 yebätä). Mrö sribedre bäräkä ye ngwane bäri kä raba nemente nie ja dimikakäre kwärikwäri.

Ngwai tare kwe ye namaninta gwi bentre

14. ¿Jesukwe Marta töi ükaninte ye kani ngäbiti töi kwinbiti kwe ye ñokänti gare nie?

14 ¿Jesús kukwe niebare Marta ie ye kani ngäbiti kwe? Jän ye gare nie. Apóstol Juan kukwe kwin tikabare kena Lázaro yebätä yekänti tä niere nie: “Jesús abko kwe Marta, María amne Lázaro nämane tare kri” (Juan 11:5). Jesús janamene mrä Betania ye bitikäre sö nikanina kabre ta, aune erametre Marta ñaka nämene rubun kräke. Ñakare aune: Jesús kukwe niebare ie ye kani ngäbiti töi kwinbiti kwe. Kukwe nekänti Marta tä kukwe kwin bämike ni kräke tödeka kwe yebiti, ñobätä ñan aune ruäre ngwane ni töi ükadrete ye ni jökrä tä ribere jai, ¿ñan ererea?

15, 16. a) ¿Lázaro namani bren ye ngwane Marta dre nuainbare? b) ¿Ñobätä Marta aune María tö ngwani ngwarbe?

15 Lázaro namani bren ye ngwane, Martakwe ngübabare. Ja di ngwani kwe ne kwe Lázaro ie ja rabadreta ruin kwin aune rabadreta räre; akwa bäri jatani bren. Kä jatani niken ta angwane, ngwaitre kwe nämene ja di ngwen ngübare, yei ñaka namanina tuin nuaindre jire. ¡Marta ngwai namani bren krubäte ye mikani ñärärä bäbe kwe ngwärebätä ñaka gare nie aune nämene kä ngwen juto jabätä ben bätä namani ulire gwaire ye nükaninta törö ietre!

16 Lázaro ñaka rabaita räre namani tuin Marta aune María ie ye ngwane kukwe juani kwe Jesús ie, niara nämene kukwe driere mente nändre köböbu näre. Kukwe niebare metre ta kwe: “Dänkien, ma kukwe muko kuin makwe, mata tarere ye [tä] bren” krubäte (Juan 11:1, 3). Jesús nämene Lázaro tarere krubäte ye nämene gare ietre aune ja di ngwain kwe niara dimikakäre ye nämene gare ietre. Akwa ¿täi nire angwane rükai? Marta aune María nämene tö ngwen yei akräke tö ngwani ngwarbe kwetre: Lázaro krütani.

17. ¿Ñobätä ja namani ruin ulire krubäte Marta ie, aune Jesús namanina nüke no namani gare ie ye ngwane dre nuainbare kwe?

17 Niaratre nibu ngwai muaibare gwairebe, mrü ngwaka ye ükaninte kwe doboi mikakäre aune nitre kwati Betania bätä nitre mada nünanka bäre namani nüke känti ye niaratre kani ngäbiti. Akwa Jesús ñaka namani nüke jire. Ja namani ruin bäri ulire Marta ie raba ruin nie. Mrä mada, Lázaro krütanina ye bitikäre köbö nikani köböbokä ta, Jesús jatanina nüke no ji ngrabare namani gare ie. Niara nämene ja töi mike drekebe ngwarbe jondron nuainne, ye erere tä ja tuin kukwe tare ben akwa niki käbube Jesús ngäbiti  aune ñaka miri gare kwe María ie (mäkwe ñäkä Juan 11:18-20 yebätä).

18, 19. ¿Kukwe meden ie Marta nämene tödeke kwatibe, aune ñobätä nämene tödeke krubäte?

18 Marta ie Dirikä kwe ye jutuabare angwane, kukwe nämene niaratre nibu töi nike köbö kabre te ye mikani gare ja dibiti kwe ie: “Ti Dänkien, ma tädre nete akräke ti ngwai ñan krütadre tikän”. Yebiti ta, tä tödeke aune tö ngwen yebätä nini kwe: “Akwa mtare makwe dre dre kärädre Ngöböye, erere biandi jökrä kwe mae, ye abko gare kuin tie”. Bengwairebe, Jesús kukwe nini ie ye tödeka kwe miri dite: “Ma ngwai rükadita nire” (Juan 11:21-23).

19 Kukwe rabai bare ja känenkäre yebätä Jesukwe blitani nibi ruin ie, yebätä nini kwe: “Niara rükaita nire mrükrä ngätäite kä ja ken ngware, gare tie” (Juan 11:24NGT). ¡Tä tödeke krubäte! Nitre dirikä kukwebätä ruäre kädeka nämene saduceos ñaka nämene tö ngwen nitre krütanina gaikröta yei, akwa Marta nämene tö ngwen kwatibe kukwe drieta Bibliakwe yei (Dan. 12:13; Mar. 12:18). Nitre  krütanina ye gaikröta ye Jesús nämene driere, aune nitre ruäre ie ja nire bianinta kwe ye nämene gare ie, akwa nitre krütani ganinkröta kwe ye täte Lázaro krütani ye köböi nikanina bäri kabre ta. ¡Dre bike nemen bare ye ñaka gare Marta ie...!

20. Jesukwe kukwe niebare aune Marta kukwe mikani gare tä Juan 11:25-27 ye dre gärätä mäkwe mika gare.

20 Ye bitikäre, Jesukwe kukwe ütiäte krubäte niebare abokän kätä mike gare Rün kwe ja di biani ie nitre krütanina gakrökäre ja känenkäre kä jökräbiti tibien. Niebare kwe: “Ti abrä ni mikakata nire, aune ja nire bianka”. Biti ngwanintari kwe Marta ie: “¿Mäkwe ti kukwe ne kari täteya?”. Angwane nikwe kukwe miri gare jai kapitulo kena nebätä ye niebare kwe. Jesús ye ara Kristo o Mesías yei Marta nämene tödeke, niara ye Ngöbö Monsoi aune niara ye meden jatai kä tibienbätä nitre Ngöbö kukwei niekä kirabe niebare ye erere (Juan 5:28, 29; mäkwe ñäkä Juan 11:25-27 yebätä). *

21, 22. a) ¿Ni mada tä krüte ye tä ni mike ulire krubäte ye nämene gare Jesús ie ye bämikani ño kwe? b) ¿Lázaro ganinkröta ño?

21 ¿Tödekata Marta ye erere ye ütiäte Jehová aune Jesukristo kräke? Kukwe nibi bare ja känenkäre ye tä mike gare metre. Dre nibi bare ye ani mike gare jai: käne, Marta niki betekä eteba kwe känene. Biti Jesús tä blite María ben ye ngwane kä nibi juto krubätebätä jutuani ie, nitre kwati nü María töi mikakäre jäme ye tätre yete ben. Angwane Jesús okwä ñöi nibi nen ye turi kwe; erametre ni mada tä krüte ye tä ni mike ulire krubäte ye niara ñaka nibi jakaire bämikakäre tuare. Mrä mada, jä mikani ngwai doboibiti ye Jesukwe diankamana niara olote (Juan 11:28-39).

22 Käre Marta blite metre ye erere, köbö nikira köböbokä ta yebätä mrü ngwaka ye rä nibira kure nini kwe. Akwa Jesukwe ngwininta törö ie: “¿Makwe tödekadre tibti angwane, Ngöbö di kri bä nuäre ye makwe tuadi, tikwe ñan nini mae ya?” Marta miri era jai, aune Ngöbö die kri krubäte ye turi kwe: ¡ye ngwane bengwairebe, Jehovakwe ja di bini Monso kwe ie Lázaro gakrökäreta! Dre dre bä namaninkä kwekebe Marta töite yebätä ni raba töbike: Jesukwe Lázaro käräbare kä mrebiti; Lázaro nämene minianinte dänkwäte nükani krö aune nikani bätärekä kä mrebiti ye ngö namani olote; dänkwä ye diandrekä niarabätä aune tuanemetre nikenta Jesukwe niebare, aune niaratre nimä kise kitani ja ngärä ye törö kwin ie (mäkwe ñäkä Juan 11:40-44 yebätä). ¡Jä doboko krubäte kwrere nämene Marta brukwäbiti ye gwäune nikanina ta!

Marta nämene tödeke Jesús ie ye köböire ngwai ganinkröta ye niara aune María käkwe tuani

23. ¿Jehová aune Jesús tö dre nuaindi, aune nikwe dre nuaindre ne kwe jondron kwin nuaindre kwetre ni kräke?

 23 Biblia tä kukwe niere ne kätä mike gare nitre krütanina gaikröta ye kukwe metre; kukwe kwin krubäte ne namanina bare metre erere drieta Bibliakwe (Job 14:14, 15). Nitre Ngöbö mikaka täte tätre tödeke yebätä Jehová aune Monso kwe tö jondron kwin nuaindi kräketre, nuainbare kwetre Marta, María aune Lázaro kräke ye erere. Aune erametre, nikwe tödekai bökän aune kwatibe angwane jondron kwin keta kabre rabai nikwe arato.

Marta nämene sribire

24. ¿Ñongwane Biblia tä blite mrä Marta yebätä?

24 Biblia tä kukwe kädriere nekänti Marta kädekateta mrä. Bämän mrä te Jesús nämene nire kä tibienbätä ye ngwane kädekateta. Kukwe meden tare nämene Jesús käne ye nämene gare kwin ie, yebätä nikaninta Betania ja ketamuko kwe nämene nüne jäme jabe ye gwirete. Kä yekänti nämene näin kilómetros krämä (millas krobu) Jerusalén ye bäre mento. Jesús aune Lázaro nämene mröre dere Simón kädeka nämene leproso ye gwirete, aune yete blitata mrä meri kädrieta nikwe yebätä: “Marta näma [sribire]” (Juan 12:2).

25. ¿Ñobätä meritre Marta ye erere ye kwin krubäte konkrekasion jökrä kräke?

25 Rabadre bare erere namani bare: Biblia tä blite kena niarabätä ye ngwane tä sribire, aune kädrieta mrä ye ngwane tä sribire arato, ja di ngwen käre jondron nuainkäre nitre mada kräke. Kä nengwane, meritre tä ja töi mike sribire aune mantiame Marta erere tärä konkrekasionte, tödeka kwetre ye tä töi mike ja di ngwen sribire nitre mada kräke. Erametre, Marta tödeka ye erere bämikani jankunu, aune kukwe tare namani barebätä ye ngwane tödeka ye köböire kä ngwani nüke kwe jai.

26. ¿Ñongwane tödeka yekwe Marta dimikani?

26 Mröbare dere kwetre ye bitikäre köbö nikani braibe ta, Marta ja tuani kukwe tare krubäte ben: Dirikä tare krubäte kwe ye murie ketani rüekwe. Nitre ja bämikaka jerekäbe aune brukwä käme ni mada kämikaka ye tö namani Lázaro murie ketai arato, ñobätä ñan aune niara ganinkröta ye köböire nitre kwati namani tödeke Jesuye (mäkwe ñäkä Juan 12:9-11 yebätä). Aune erametre, Marta aune mräkätre kwe nämene ja tarere krubäte akwa gata yekwe kukwe tare mikani niaratre kisete. Namani bare ño aune ñongwane ye ñaka gare nie, akwa Marta nämene tödeke kwatibe ye käkwe dimikani kä ngwen nüke jai nememe krütani ye ngwane ye gare metre nie. ¡Tödeka kwe yebiti kukwe kwin krubäte bämikani kwe!

^ párr. 11 Nitre Judea siklo kena yete, meritre ye tötika ñaka nämene jire chi sribi mada ütiäte nuainkäre. Tötika nämene metrere sribi gwita ye nuainkäre. Yebätä, ni merire rabadre täkäni ni dirikä ye ngotokänti kukwe nuin ye ñaka namani tuin debe Marta ie raba ruin nie.

^ párr. 20 Juan 11:25-27, (NGT): “Jesukwe niebare ie: Ti abrä ni mikakata nire, aune ja nire bianka arato. Nire tä tödeke tibiti, yebrä gataira, akwa nünandita kwe. Arato ni jökrä täte nire, kätä tödeke tibiti, yebrä ñan tärä getaka käre. ¿Mäkwe ti kukwe ne kari täteya? Martakwe niebare ie: Jän Ji dokwäte, tikwe kanina täte mä abrä Gobran kri, Ngöbö Monsoi jatani kä nete”.